Kumpiko on järkevämpää toimia tunteiden mukaan vai järjen?
Mieli manipulastio
KirjoitanNyt
28194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Se vähän riippuu mistä roikkuu js jos roikkuu ei välttämättä järkevääkään.
Totta heh.
Älä anna kohdella itseäsi väärin, vaikka tunteet yrittäisivät viedä täysin mukanaan. Muista...
Oliko tuo yleisesti tarkoitettu. Minä en anna kohdella itseäni väärin. Ainakin änkyröin vastaan, jos niin käy heh.
Mutta totta, itsedtään täytyy huolehtia myös, hyvä muistutus.
Onko tunteiden mukaan toimiminen ristiriidassa järjen KANSSA?
Tai onko järkevää toimia myös tunteiden Mukaan?
Järkevämpää on tietenkin järjen. Sehän on siis sen määritelmäkin.
En osaa muotoilla hyvin, ilmaista aina ajatuksiani ymmärrettävästi.
Mutta onko joissain tilanteissa järkevämpää ajatella Tunteella?
Järjellä ajatteleminen ei johda tyytyväisyyteen, tunteiden seuraaminen on ainoa tie.
Pystyykö ihminen tekemään päätöksiä pelkän tunteen varassa? Voiko aivoista täysin sulkea järkeä pois päältä?
Ajattelin alkaa nauttimaan elämästäni noin 15 vuoden päästä. Nappaan ensiksi itselleni miehen, jolla on edes suhteellisen hyvä elämä omasta näkökulmastani. Sanon hänelle, että tahdon hänestä lapsilleni isän. Sen jälkeen tehdä muksu tai pari-kolme. Jos hän on rikas menen naimisiin ja noin 10-15 vuoden päästä eroan miehestä. Ja sitten minulle on lapset, joita rakastaa ja ovat jo sen verran isoja, että eivät hirveästi tarvitse äitiä. Sitten minulla on aikaa etsiä itselleni kumppani, jota rakastan ja joka rakastaa minua. Ja elän onnellisena uuden kumppanin ja lasteni kanssa lopun elämäni ja myös tuonpuoleisessa.
Eli joskus on järkevää ajatella Tunteella, joskus ei. Pelkästään Tunteella ajattelu kuulostaa järjettömältä ja yksistään järjellä ajattelu tunteettomalta.
Voiko siis järkeä ja tunteita sulkea täysin pois toisistaan?
Jos voi, niin millasessa tapauksessa?
Onko kylmän järjen käyttäminen samalla tunteellinen teko?
Ymmärrän, esitit retorisia kysymyksiä.
Minä en oikein ymmärrä, siksi tässä kyselen ja mietin samalla. Ihmettelen asioita. Rakennan palasista kokonaisuutta vastauksista.
Onko se mitään elämää, jos ei elä tunteella? Asioilla on vain tapana järjestyä.
Kumpikin kuuluu elämään. Totta, asioilla on tapana järjestyä, aina johonkin suuntaan heh.
Voisiko se olla, että sen hetkinen arvomaailma määrittää, millä perusteilla tekee omia päätöksiään? Esimerkiksi, perhettä ja ystäviä eniten arvostava tekee todennäköisesti toisenlaisia ratkaisuja kuin rahaa ja työtä eniten arvostava ihminen. Mutta oli arvomaailma, mikä tahansa niin silloinkin tekee päätöksiä usein sen mukaan, mitkä edistävät niitä asioita, mitä eniten arvostaa/mistä eniten pitää eli ajatellen sekä järjellä että tunteella. Uskon, että päätökset tapahtuvat näin. Mutta kovin moni asia ei ole vain mustaa ja valkoista.
Uskon, että se menee juuri noin. Hyvin osasit kirjoittaa, esittää asian hyvin ymmärrettävästi.
Ei varmaan ole niinkään erotettavissa toisistaan. Eihän ihminen aina edes hallitse itseään yllättäen itsensäkin joissain tilanteissa teoillaan ja toiminnallaan. Voihan sitä toimia vastain vahvoja tunteita "altruistisesti" jonkun muun hyväksi tai järjen ääntä "typerästi" itseään vastaan.
Ei kummankaan vaan Intuvition
Ovatko toiset herkempiä aistimaan asioita, signaaleja. Tulkitsemaan näkemäänsä?
Ovat.
Noita yhdistelemällä. Sydän valitsee, mutta järki estää tekemästä huonoja päätöksiä.
ensin menee tunteella, sitten vasta tulee järki, kun on jo liian myöhäistä
Toisista ihmisistä tulee tärkeämpiä ja niitä tunteita vastaan et voi mitään. Voit jopa ihastuakin mutta järki sanelee ehdot miten toimit.
No ihastumisella ei ole järjen kanssa mitään tekemistä 😂 ...Perhana kun olisinkin toiminut nopeammin tuossa alkutalvesta, ehti tulla järki mukaan kuvioihin.. mut ei mun järkeni.
Jos on tunteiden vallassa, sitä onnistuu huijaamaan itseään järkeilemällä että päätös on järkiperäinen. Ja tunteella mennään. Aina kun alkaa järkeily, tunteet on pelissä. Puhdas mieli ei järkeile, se näkee selvästi. Ihastuessa mieli menettää selvänäköisyytensä kuten myös vihastuessa.
Kait joku pystyy, joku ei. Siis huijaamaan itseään.
Mitä tarkoitat tuolla, ettei puhdasmieli järkeile?
Onkohan järkevä ihminen koskaan niin onnellinen kuin tunteella elävä? Tunteella elävät ihmiset ovat lämpimämpiä avoimempia mutta myös haavoittuvaisempia. Joka uskaltaa laittaa tunteet etusijalle elämässään kokee enemmän näkee enemmän ja elää enemmän.
Mikä määrä onnellisuutta on riittävä? Jos ns. järkevä ihminen kokee olevansa onnellinen, onko hän silloin vähemmän onnellinen, kuin Tunteella Elävä? Voisiko olla niin, että eri ihmiset ovat onnellisia eri Asioista? Jos vaikka järkevän elämä tyydyttää hyvinkin häntä ja hän on onnellinen.