Purjeveneen mukavuudet
Kun ihminen panee veneeseen summan, jolla haja-Suomesta saa hyvän talon, siihen täytyy olla hyviä syitä. Olen sellaisia yrittänyt keksiä, mutta en kykene. Ehkä jotkut voisivat valistaa.
Tienaaminen ei uudella veneellä tietenkään onnistu. Sadantuhannen veneen pitää luonnollisesti purjehtia kohtalaisen hyvin, mutta ei niissä tietääkseni mitään ylivoimaista ole. Jäljelle jää mukavuus. Joissakin melko arvokkaissa olen käynyt, saanut purjehtiakin. Mukavuuksissa ei ole ollut mitään, mikä ei olisi ollut paremmin kotonani, tavallisessa vanhassa omakotitalossa. Koska kodilla ei voi seilata, täytyy verrata halpaan veneeseen.
Olkoon kallis vene sanojen säästämiseksi vaikka Jahti, halvan esimerkiksi voi ottaa Folkkarin. Valtamerille ei siis mennä, eihän sinne mene useimmat muutkaan veneestä riippumatta.
Molemmissa voi olla yhtä pehmeät patjat. Ennen nukahtamista voi Folkkarissa hetken katsella puun kauniita syykuvioita, Jahdissa joko muovia tai keinokuituista kangasta tai muuta päällystettä. Ennen nukkumista olen syönyt hyvin. Se taas johtuu vaimosta, joka ei ole kädetön kana. Keitin ei ole yhtä hieno kuin Jahdissa, mutta tekee aivan saman työn: kuumentaa. Jahdissa olen päässyt suihkuun toisin kuin Folkkarissa, mikä olisi ollut mukavaa. Joudun osaamaan hygieniasta huolehtimisen omatoimisemmin.
Folkkarissa joudun kumartumaan enemmän kuin Jahdissa, jossa ei ehkä tarvitse kumartua ollenkaan. Koska katto on silti epämukavan matalalla, ei ero ole suuri.
En jaksa nyt enempää luetella. Joka tapauksessa olen liikkeellä purjehtiakseni tai retkeilläkseni veneellä. Joudun hyväksymään tietyt rajoitukset kummassakin veneessä. Samoin joudun hyväksymään, että lenkille lähtiessäni joudun näkemään paljon enemmän vaivaa ja kuluttamaan enemmän aikaa verrattuna saman matkan ajamiseen autolla. Mutta varmasti osaatte kertoa, mistä olette valmiit maksamaan. - En muuten ole koskaan omistanut Folkkaria, ajanut ja ihaillut kyllä.
Tienaaminen ei uudella veneellä tietenkään onnistu. Sadantuhannen veneen pitää luonnollisesti purjehtia kohtalaisen hyvin, mutta ei niissä tietääkseni mitään ylivoimaista ole. Jäljelle jää mukavuus. Joissakin melko arvokkaissa olen käynyt, saanut purjehtiakin. Mukavuuksissa ei ole ollut mitään, mikä ei olisi ollut paremmin kotonani, tavallisessa vanhassa omakotitalossa. Koska kodilla ei voi seilata, täytyy verrata halpaan veneeseen.
Olkoon kallis vene sanojen säästämiseksi vaikka Jahti, halvan esimerkiksi voi ottaa Folkkarin. Valtamerille ei siis mennä, eihän sinne mene useimmat muutkaan veneestä riippumatta.
Molemmissa voi olla yhtä pehmeät patjat. Ennen nukahtamista voi Folkkarissa hetken katsella puun kauniita syykuvioita, Jahdissa joko muovia tai keinokuituista kangasta tai muuta päällystettä. Ennen nukkumista olen syönyt hyvin. Se taas johtuu vaimosta, joka ei ole kädetön kana. Keitin ei ole yhtä hieno kuin Jahdissa, mutta tekee aivan saman työn: kuumentaa. Jahdissa olen päässyt suihkuun toisin kuin Folkkarissa, mikä olisi ollut mukavaa. Joudun osaamaan hygieniasta huolehtimisen omatoimisemmin.
Folkkarissa joudun kumartumaan enemmän kuin Jahdissa, jossa ei ehkä tarvitse kumartua ollenkaan. Koska katto on silti epämukavan matalalla, ei ero ole suuri.
En jaksa nyt enempää luetella. Joka tapauksessa olen liikkeellä purjehtiakseni tai retkeilläkseni veneellä. Joudun hyväksymään tietyt rajoitukset kummassakin veneessä. Samoin joudun hyväksymään, että lenkille lähtiessäni joudun näkemään paljon enemmän vaivaa ja kuluttamaan enemmän aikaa verrattuna saman matkan ajamiseen autolla. Mutta varmasti osaatte kertoa, mistä olette valmiit maksamaan. - En muuten ole koskaan omistanut Folkkaria, ajanut ja ihaillut kyllä.
Luetuimpia
-
Voisinko saada suosituksia perhepurreksi
Tervehdys, tällaisia kyselyitä täältä löytynee varmasti verrattain paljon, mutta olisin kiitollinen, jos saisin asiallisia vastauksia ja hyvää keskustelua aikaiseksi. Kaipaamme siis suosituksia perheemme purjeveneeksi, nykyisen 24 jalkaisen jäädessä armotta pieneksi. Alla olisi speksejä, joiden mukaisesti haarukoimme venemalleja. - Miehistö:ä ja tilantarve: 2 aikuista, 2 pientä lasta, 2 pientä koiraa. - Nämä ominaisuudet on oltava tai sitten tehtävissä kohtuullisin kustannuksin: 1) tuplapunkat keulassa ja perässä (alle 180cm aikuisille riittää). 2) yksinpurjehdittavissa tarpeen vaatiessa 3) turvallinen ja mahdollisimman tilava sitloota ja kansirakenne (lasten vuoksi). 4) erillinen wc, jossa lämminvesisuihku / tai toteutettavissa muutostöin 5) purjehtii vähintään kohtuullisen hyvin (olemme tottuneet etenemään purjeilla aina, oli sitten kryssiä tai myötäistä) 6) totetuva kauppahinta max 70 teur (ok kunnossa ja purjehduskelpoisena). Nämä ominaisuudet olisi kiva olla, mutta eivät eivät välttämättömiä kriteereitä: 1) Ruoriohjaus 2) Syväys max 1,8 - 1,9m (mahdollisuus hyödyntää luonnnonsatamia laajalti) 2) Veneen tulisi olla varusteltavissa myös avomerikelpoiseksi ja pidemmille reissuille. Ettei sitten tarvitse vaihtaa venettä, jos / kun lähtö itämerta kauemmaksi tulee. Eli merikelpoinen ja luotettava rakenne. 3 ) St-fokka Tällä hetkellä ollut listalla ja seurannassa Jon33 ja Maestro 35. Vähän uudemmissa myös katsellut myös Bavaria Match 35/38. Näiden edellä mainittujen soveltumisesta hakemaamme kriteeristöön kuulisin mieluusti kommentteja, samoin suosituksia muista kriteereihin mahtuvista veneistä. Purjehdusominaisuudet ovat tärkeä asia, mutta perhemiehistöllä tästä voidaan tinkiä tarpeen vaatiessa. Tuollaisen Jonin/Maestron/35 Matchin saisi havaintojeni mukaan n. 40-60 teur haarukassa, jolloin jäisi vielä rahaa varustella venettä n. 20 teur:lla. Kiitos avustanne!
-
Pieni 10 Hv meridiesel Nanni Kubota, Vetus, Yanmar
Hei. Minkä merkkistä pientä meridieseliä suosittelette 8,5m, 2,3t retkipurjeveneelle nykyisellä S110 VP S-vetolaitteella? Taittolapapotkuri 2-lapaa. - Nanni Kubota N2.10 + S110 sovitusosa? - Vetus M2.13 + S110 sovitusosa? - Beta Kubota 10, ei kuulemma enää valmista S110 sovitusosaa - Yanmar 1GM10, löytyykö S110 sovitusosalla? - Volvo Penta, löytyykö n. 10 Hz + S110 sovitusosalla? - Muu valmistaja? Onko kokemuksia koneen luotettavuudesta, käyntiäänestä, värinöistä, takuuajan pituuden tärkeydestä, varaosien saatavuudesta, huollettavuudesta, jäähdytys lämmönvaihtimella vai ilman? Mitä suosittelette, mitä ette suosittele? Nykyisen S110 vetolaitteen kumi vaihdetaan samalla.
-
Mistä valmis nostin?
Purjemaakarithan taitaa tehdä pleissauksia, mutta onko muita suositeltavia firmoja eli esim. venetarvikeliikkeitä joista saa valmiin nostimen. Ison nostin pitäisi hankkia, 35 m pitkä 10 mm dyneema. Netistä en oikein löytänyt, kuin yllättävän verkkokaupan, nimittäin Kärkkäisellä FSE Globe 5000MK2 10 mm/35 m nostinköysi jossa pleissi + sakkeli hintaan 179 €. Biltemalla on myös, mutta ei dyneemanostimia. Yhden purjemaakarin tarjous 10 mm dyneemasta on reilun satasen tuota kalliimpi - ilman sakkelia. Tietysti "dyneema" ja "dyneema" eroavat toisistaan, ainakin hintahaitari on svb:n 3,70 eurosta (10 mm Glenstein Cruise XP) reilusti toiselle kympille metri. Mites tuo Robline FSE - onko OK köysi?
"Joudut hyväksymään" matkaan menevän enemmän aika kuin autolla menisi, ja talossakin joudut hyväksymään mm. ajo-ominaisuudet. Sun on varmasti vaikeaa valita hintojen arvoja eri asioiden välillä
Miksi kaikkea pitää lokeroida, ymmärtää jne.
Jos on jo vielä upeampi ja iso moninkertaisesti maksava talo, auto yms. Miksei vene voi olla samaa hinta tasoa.
Kun rahaa on riittävästi tarpeeksi pitkään, ne ovat vain numeroita tilillä, mieluummin hankkii jotain mistä enemmän elämyksiä ja iloa vs numerot näytöllä. Ja kun olet ostanut vaikka sen "kalliin" veneen, niin niitä numeroita on edelleen siellä tilillä ja mikään arjessa muuttunut, vapaa ajalla voi sitten havaita muutoksen uutena veneenä.
Joku voisi miettiä, miksei sijoita tuottamaan lisää rahaa, kun vene on huono sijoitus rahallisesti, siksi, että se ei tuota mielihyvää, kun sitä on riittävästi...
Jos on jo vielä upeampi ja iso moninkertaisesti maksava talo, auto yms. Miksei vene voi olla samaa hinta tasoa.
Kun rahaa on riittävästi tarpeeksi pitkään, ne ovat vain numeroita tilillä, mieluummin hankkii jotain mistä enemmän elämyksiä ja iloa vs numerot näytöllä. Ja kun olet ostanut vaikka sen "kalliin" veneen, niin niitä numeroita on edelleen siellä tilillä ja mikään arjessa muuttunut, vapaa ajalla voi sitten havaita muutoksen uutena veneenä.
Joku voisi miettiä, miksei sijoita tuottamaan lisää rahaa, kun vene on huono sijoitus rahallisesti, siksi, että se ei tuota mielihyvää, kun sitä on riittävästi...
Ei mihinkään hankintoihin tarvitse olla mitään ihmeellistä syytä - raha riittää. Jollekin pienituloiselle se folkkarikin on käsittämätöntä luksusta ja tuhlausta, jos ei raha riitä kunnolla edes päivittäiseen elämiseen.
Vielä yksi huomio. Kun purjehdit kansanveneellä ja illalla rantaudut johonkin saaristomme saarista tai muista satamapaikoista, niin se saari ja sen laituri on täsmälleen saman kokoinen kuin isommallakin jahdilla. Saaressa tai satamassa on täsmälleen samat palvelut nautittavissa veneen koosta riippumatta. Lisäksi kansanveneellä saattaa olla mahdollisuus ankkuroitua luonnonsatamiin, joihin sillä isommalla veneellä ei ole asiaa, eli mahdollisia satamapaikkoja on jopa enemmän.
Eli vaikea tosiaan kuvitella, mistä kansanveneilijä jää tarkalleen ottaen paitsi, kun ei laita omakotitalon hintaa veneeseensä.
Eli vaikea tosiaan kuvitella, mistä kansanveneilijä jää tarkalleen ottaen paitsi, kun ei laita omakotitalon hintaa veneeseensä.
8 VASTAUSTA:
Isolla veneellä pääsee jopa paremmin luonnonsatamiin. Jolla tms. kulkee paremmin mukana ja sillä pääsee kaikkiin saariin ja voi tutkia saareen ympäristöä paremmin.
Sama ihmistyyppi on autopalstoilla puolustelemassa miksi se oma -89 Nissan Primera on ihan yhtä hyvä tai jopa parempi kuin uudet autot. Asuntopalstoilla sama tyyppi kertoo miksi ei ikinä vaihtaisi omaa 40 neliön neukkukuutiota 200 neliön omakotitaloon. Happamia sano.
Sama ihmistyyppi on autopalstoilla puolustelemassa miksi se oma -89 Nissan Primera on ihan yhtä hyvä tai jopa parempi kuin uudet autot. Asuntopalstoilla sama tyyppi kertoo miksi ei ikinä vaihtaisi omaa 40 neliön neukkukuutiota 200 neliön omakotitaloon. Happamia sano.
Miksi kansanvene ja "jahti" ? Ihan samat argumentit saisi vertaamalla vaikkapa optimistijollaa kansanveneeseen, nyt vain kansanvene olisi tuo "jahti". Teltta ja trangia optariin mukaan, niin on katto pään päällä ja kuumaa syötävää. Ja taatusti pääsee rantaan folkkaria helpommin. Ja palvelut maissa ovat samat.
Se folkkarilla kulkija on visaisen pulman edessä illalla, kun hänen pitää sijoittaa 4 lastaan nukkumaan mukavasti ja kuitenkin niin, että veneessä pystyy liikkumaan, eikä tarvitse kaikkia tavaroita siirtää. Samoin aamupalalla voi pinna kiristyä, kun yksi ihminen kerrallaan pystyy osallistumaan ruoanlaittoon.
Siis ne palvelut mitä oma vene tarjoaa, niillä ei ole mitään merkitystä vai? Nukkuminen, ruoanlaitto, hygienia, varastotila, varusteet, sähköt, ym. Venehän on vähintään tukikohta, totta kai iso vene tarjoaa enemmän myös silloin kun ollaan perillä, on se sitten palveluiden äärellä tai luonnonsatamassa.
Bossu kirjoitti: Se folkkarilla kulkija on visaisen pulman edessä illalla, kun hänen pitää sijoittaa 4 lastaan nukkumaan mukavasti ja kuitenkin niin, että veneessä pystyy liikkumaan, eikä tarvitse kaikkia tavaroita siirtää. Samoin aamupalalla voi pinna kiristyä, kun yksi ihminen kerrallaan pystyy osallistumaan ruoanlaittoon.
Neljää lasta en ole folkkarissa nähnyt, mutta kahden esiteinin, vanhempien ja täysikasvuisen saksanpaimenkoiran olen nähnyt tulevan folkkarista ja illalla menevän iloisina sinne nukkumaan. Kaikki henkilöt vielä lisäksi varsin isokokoisia.
Pihlajanmarjaa kirjoitti: Isolla veneellä pääsee jopa paremmin luonnonsatamiin. Jolla tms. kulkee paremmin mukana ja sillä pääsee kaikkiin saariin ja voi tutkia saareen ympäristöä paremmin.
Sama ihmistyyppi on autopalstoilla puolustelemassa miksi se oma -89 Nissan Primera on ihan yhtä hyvä tai jopa parempi kuin uudet autot. Asuntopalstoilla sama tyyppi kertoo miksi ei ikinä vaihtaisi omaa 40 neliön neukkukuutiota 200 neliön omakotitaloon. Happamia sano.
Tuo nyt on täyttä potaskaa. Pienellä veneellä (= matalampi syväys) pääsee aina helpommin luonnonsatamaan. Jollaa voi vetää ihan yhtä hyvin pienen veneen perässä, itse olen vetänyt H-veneen ja folkkarin kokoisen puuveneen perässä jollaa satoja maileja useana kesänä.
Onpa sellaisiakin paikkoja, jossa koko satamalahteen ei pääse isolla veneellä, kun sisäänajossa on matala kynnys. Tunnetuin, mutta ei ainoa on Modermaganin etelälahti.
Onkin ihme, että Suomessa nostoköliveneet ovat harvinaisia. niillä kun pääsisi helposti luonnonsatamiin. Myös hiekkarannoille.
Onpa sellaisiakin paikkoja, jossa koko satamalahteen ei pääse isolla veneellä, kun sisäänajossa on matala kynnys. Tunnetuin, mutta ei ainoa on Modermaganin etelälahti.
Onkin ihme, että Suomessa nostoköliveneet ovat harvinaisia. niillä kun pääsisi helposti luonnonsatamiin. Myös hiekkarannoille.
RMRM kirjoitti: Tuo nyt on täyttä potaskaa. Pienellä veneellä (= matalampi syväys) pääsee aina helpommin luonnonsatamaan. Jollaa voi vetää ihan yhtä hyvin pienen veneen perässä, itse olen vetänyt H-veneen ja folkkarin kokoisen puuveneen perässä jollaa satoja maileja useana kesänä.
Onpa sellaisiakin paikkoja, jossa koko satamalahteen ei pääse isolla veneellä, kun sisäänajossa on matala kynnys. Tunnetuin, mutta ei ainoa on Modermaganin etelälahti.
Onkin ihme, että Suomessa nostoköliveneet ovat harvinaisia. niillä kun pääsisi helposti luonnonsatamiin. Myös hiekkarannoille.
Se on kyllä totta. Tänne jos jonnekin ne sopisivat. Alumiinivene ja nostoköli olisi Suomen oloissa sopiva yhdistelmä. Tai huolella epoksipinnoitettu teräsvene. Ja vielä kölijäähdytteinen moottori, niin voisi veneen pitää vesillä talven ympäri. Nytkin voisi ihan hyvin käydä veneilemässä. Minulla onkin pari venettä vielä vesillä, mutta ei se ole ihan sama asia ajella pulpettiveneellä tai purjehtia. Tosin veneessä täytyy silloin olla tilaa ja mukavuuksia, jotta jaksaa istua sisällä ne pitkät illat.
RMRM kirjoitti: Tuo nyt on täyttä potaskaa. Pienellä veneellä (= matalampi syväys) pääsee aina helpommin luonnonsatamaan. Jollaa voi vetää ihan yhtä hyvin pienen veneen perässä, itse olen vetänyt H-veneen ja folkkarin kokoisen puuveneen perässä jollaa satoja maileja useana kesänä.
Onpa sellaisiakin paikkoja, jossa koko satamalahteen ei pääse isolla veneellä, kun sisäänajossa on matala kynnys. Tunnetuin, mutta ei ainoa on Modermaganin etelälahti.
Onkin ihme, että Suomessa nostoköliveneet ovat harvinaisia. niillä kun pääsisi helposti luonnonsatamiin. Myös hiekkarannoille.
Ihan turhaa kinastella siitä millä veneellä pääsee luonnonsatamaan. Kaikilla pääsee - tosin hyvien satamien kirjo on erilainen riippuen venetyypistä . Useinhan on niin, että mikä on isolle hyvä on pienelle surkea. Mikä on motskarille hyvä on purkkarille surkea jne.
Toi Modermaganin etelälahti oli hyvä esimerkki. Matala syväyksisillä veneillä ihan hyvä. Saman paikan pohjoislahti soveltuu isommallekkin. Bockfjärden on tosi hyvä yli 20 metrisille mutta aivan surkea pienelle. Björkön laguunista löytyy hyviä paikkoja niin isoille kuin pienillekkin jne..
Toi Modermaganin etelälahti oli hyvä esimerkki. Matala syväyksisillä veneillä ihan hyvä. Saman paikan pohjoislahti soveltuu isommallekkin. Bockfjärden on tosi hyvä yli 20 metrisille mutta aivan surkea pienelle. Björkön laguunista löytyy hyviä paikkoja niin isoille kuin pienillekkin jne..
Meillä kullakin on omat mieltymyksemme ei sen ihmeellisempää. Jotkut tykkää harrastaa mökkeilyä toiset matkaveneilyä jotkut jopa reissailla ympäriinsä asuntoautoilla tai -vaunuilla jotkut muuten vaan matkailla lentsikoin tai muilla vehkein sinne tänne. Kysymys on valinnoista ja mieltymyksistä ja siitä mihin varallisuus riittää. Haettiinpa nyt järkiperusteita mihin tahansa hieman kalliimpaan vapaa-ajan leikkikaluun, niin eihän tommosia perusteita nyt juurikaan ole.
Meidän taloudessa on ollut aina vene tai oikeammin useita veneitä ja muita vesileluja samanaikaisesti. Purkkaria käytetään yhdessä vaimon kanssa loma-ajan tuhlaamiseen retkeilemällä eri puolilla itämerta pääasiassa yöpyen hyvien palveluiden vierassatamissa, missä saunotaan, syödään soittoruokaloissa hyvin, lenkkeillään ja tutustutaan paikalliseen milijööseen, kulttuuritarjontaan, kanssaveneilijöihin ja alkuasukkaiden metkuihin. Aiemmin purjehdimme lähes päivittäin, nykyisin on nautittavampaa viihtyä kivassa paikassa useita päiviä ja asutaan veneessä. Vene on kooltaan semmoinen, jotta sillä voi purjehtia turvallisesti ja jopa suht miellyttävästi kelissä kuin kelissä ja kooltaan se on vielä sellainen, jottei satamiin tarvitse etukäteen varailla paikkoja. Sisätilat on käytännölliset ja kauniit ja ennen kaikkea kuivat riippumatta olosuhteista. Kondenssivesi ei tiivisty niskaan ja märätkin vaatteet saa myös sadeilmoilla kuivatetuksi suht kätevästi. Veneen varustus ja purjehtijoiden henkilökohtaiset kamppeet mahtuvat säilytystiloihinsa ja ovat helposti esiin otettavissa kun niitä tarvitaan - ei tarvitse konttailla tai harrastella kassisulkeisia.
No miksi siis veneellä, miksei vaan lennettäisi kivaan kaupunkikohteeseen nautiskelemaan samankaltaisista asioista.. olisi varmaan paljon halvempaakin - siinäpä se juju onkin. Veneeseen kun keväällä kuskaa tavarat, niin sitten on kuin kotonaan - ei tartte stressata aikataulujen suhteen, ei pakkailla, purkaa tai raahata matkalaukkuja, eikä miettiä mitä tavaroita mahtuu pakaasien painorajoihin jne. Sen kun oleskelee ja nautiskelee - jatkaa matkaa omien mieltymysten mukaan tai on jatkamatta - siis lomailee mukavuudenhaluisesti kiireettömyyden tunnelmassa. Näin siis meillä - toisilla mieltymykset ovat toisenlaisia ja se on ihan oikein - yhtä absoluuttista ja oikeaa totuutta ei nyt olekaan.
Meidän taloudessa on ollut aina vene tai oikeammin useita veneitä ja muita vesileluja samanaikaisesti. Purkkaria käytetään yhdessä vaimon kanssa loma-ajan tuhlaamiseen retkeilemällä eri puolilla itämerta pääasiassa yöpyen hyvien palveluiden vierassatamissa, missä saunotaan, syödään soittoruokaloissa hyvin, lenkkeillään ja tutustutaan paikalliseen milijööseen, kulttuuritarjontaan, kanssaveneilijöihin ja alkuasukkaiden metkuihin. Aiemmin purjehdimme lähes päivittäin, nykyisin on nautittavampaa viihtyä kivassa paikassa useita päiviä ja asutaan veneessä. Vene on kooltaan semmoinen, jotta sillä voi purjehtia turvallisesti ja jopa suht miellyttävästi kelissä kuin kelissä ja kooltaan se on vielä sellainen, jottei satamiin tarvitse etukäteen varailla paikkoja. Sisätilat on käytännölliset ja kauniit ja ennen kaikkea kuivat riippumatta olosuhteista. Kondenssivesi ei tiivisty niskaan ja märätkin vaatteet saa myös sadeilmoilla kuivatetuksi suht kätevästi. Veneen varustus ja purjehtijoiden henkilökohtaiset kamppeet mahtuvat säilytystiloihinsa ja ovat helposti esiin otettavissa kun niitä tarvitaan - ei tarvitse konttailla tai harrastella kassisulkeisia.
No miksi siis veneellä, miksei vaan lennettäisi kivaan kaupunkikohteeseen nautiskelemaan samankaltaisista asioista.. olisi varmaan paljon halvempaakin - siinäpä se juju onkin. Veneeseen kun keväällä kuskaa tavarat, niin sitten on kuin kotonaan - ei tartte stressata aikataulujen suhteen, ei pakkailla, purkaa tai raahata matkalaukkuja, eikä miettiä mitä tavaroita mahtuu pakaasien painorajoihin jne. Sen kun oleskelee ja nautiskelee - jatkaa matkaa omien mieltymysten mukaan tai on jatkamatta - siis lomailee mukavuudenhaluisesti kiireettömyyden tunnelmassa. Näin siis meillä - toisilla mieltymykset ovat toisenlaisia ja se on ihan oikein - yhtä absoluuttista ja oikeaa totuutta ei nyt olekaan.
1 VASTAUS:
Mietin, pitäisikö jotain kirjoittaa. Mutta eipä tartte, sanoit sen niin tarkkaan sanasta sanaan.
Jollakin on kesämökillä vain mökki ilman mukavuuksia, toisella on ns. Kakkosasunto. Mitä vain mökin omistaja menettää kun ei ole kakkosasuntoa. Ei välttämättä mitään, miksi siitä kirjoittaisi tänne ja pohtisi. Miksi toinen on tyytyväinen vanhaan Nissaniin ja toiselle riittää vain uudehko Mese, vaikka molemmilla olisi samat tulot. Arvoja ja arvostuksen kohteita on erilaisia, olkaamme kiitollisia että näin on.
Kaikki tai oikeastaan suurin osa ei asu haja-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla sadalla tonnilla ei saa edes yksiötä monilla alueilla. Ei ole tavatonta, että asunnossa on kiinni puolesta miljoonasta ylöspäin.
Perinteisesti purjevene on ollut kohtuullinen "sijoituskohde" eli sen arvo ei ole laskenut tolkuttomasti. Vastaavasti auto on ollut aina umpisurkea "sijoituskohde". Enemmän minä ihmettelen sitä, että joku ostaa 50 tonnin auton, jonka arvo putoaa puoleen muutamassa vuodessa ja 1/10 n. 10 vuodessa. Itse maksoin veneestäni n. 5-kertaisesti sen mitä autostani. Nuo ovat olleet suunnilleen yhtä kauan ja arvonalenema euroissa on suunnilleen sama, mutta nyt veneen arvo on ehkä 20-kertainen autoon nähden.
Folkkarissa ja vastaavissa ei ole tietysti mitään vikaa. Nykyaikana harva 3-5 henkinen perhe on valmis viettämään monen viikon kesälomaa Folkkarissa. Vaihtoehtoina on siis isompi vene, mökki tai matkustaminen, jos kotona oloa ei pidä vaihtoehtona. Jos nyt sattuu olemaan meri-ihminen ja haluaa mökin kohtuu läheltä, on hintataso satoja tuhansia ellei miljoonia. Harvempi ihmettelee Lapin, Thaimaan tai Kanariansaaren matkoja, vaikka ne maksavat perheeltä enemmän kuin sadan tonnin purjeveneen rahoitus- ja käyttökulut.
Perinteisesti purjevene on ollut kohtuullinen "sijoituskohde" eli sen arvo ei ole laskenut tolkuttomasti. Vastaavasti auto on ollut aina umpisurkea "sijoituskohde". Enemmän minä ihmettelen sitä, että joku ostaa 50 tonnin auton, jonka arvo putoaa puoleen muutamassa vuodessa ja 1/10 n. 10 vuodessa. Itse maksoin veneestäni n. 5-kertaisesti sen mitä autostani. Nuo ovat olleet suunnilleen yhtä kauan ja arvonalenema euroissa on suunnilleen sama, mutta nyt veneen arvo on ehkä 20-kertainen autoon nähden.
Folkkarissa ja vastaavissa ei ole tietysti mitään vikaa. Nykyaikana harva 3-5 henkinen perhe on valmis viettämään monen viikon kesälomaa Folkkarissa. Vaihtoehtoina on siis isompi vene, mökki tai matkustaminen, jos kotona oloa ei pidä vaihtoehtona. Jos nyt sattuu olemaan meri-ihminen ja haluaa mökin kohtuu läheltä, on hintataso satoja tuhansia ellei miljoonia. Harvempi ihmettelee Lapin, Thaimaan tai Kanariansaaren matkoja, vaikka ne maksavat perheeltä enemmän kuin sadan tonnin purjeveneen rahoitus- ja käyttökulut.
19 VASTAUSTA:
Populisti-Joakim taas laukoo idioottimaisuuksia tajuamatta itse paskaakaan.
"Pääkaupunkiseudulla sadalla tonnilla ei saa edes yksiötä monilla alueilla. Ei ole tavatonta, että asunnossa on kiinni puolesta miljoonasta ylöspäin."
Tajuatteko miten idioottimaista tuo oikeasti on jossakin Suomen kokoisen pienen kansan perslävessä oikein on???
Tyhmähän ei kuulemma ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa. Ja näitä Joakimejä tässä maassa riittää..,
"Pääkaupunkiseudulla sadalla tonnilla ei saa edes yksiötä monilla alueilla. Ei ole tavatonta, että asunnossa on kiinni puolesta miljoonasta ylöspäin."
Tajuatteko miten idioottimaista tuo oikeasti on jossakin Suomen kokoisen pienen kansan perslävessä oikein on???
Tyhmähän ei kuulemma ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa. Ja näitä Joakimejä tässä maassa riittää..,
Painu.jo.pellolle kirjoitti: Populisti-Joakim taas laukoo idioottimaisuuksia tajuamatta itse paskaakaan.
"Pääkaupunkiseudulla sadalla tonnilla ei saa edes yksiötä monilla alueilla. Ei ole tavatonta, että asunnossa on kiinni puolesta miljoonasta ylöspäin."
Tajuatteko miten idioottimaista tuo oikeasti on jossakin Suomen kokoisen pienen kansan perslävessä oikein on???
Tyhmähän ei kuulemma ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa. Ja näitä Joakimejä tässä maassa riittää..,
Tyhmähän toden teolla tässä on "Painu.jo.pellolle", joita hyvin valitettavasti tässäkin maassa riittää. Sen tajuaa idiootimpikin.
näin.päin kirjoitti: Tyhmähän toden teolla tässä on "Painu.jo.pellolle", joita hyvin valitettavasti tässäkin maassa riittää. Sen tajuaa idiootimpikin.
Ime paskaa kusipää. Tai yritä edes perustella typerä heittosi.
näin.päin kirjoitti: Tyhmähän toden teolla tässä on "Painu.jo.pellolle", joita hyvin valitettavasti tässäkin maassa riittää. Sen tajuaa idiootimpikin.
Tämä "näin.päin" voisi yhdessä Joakimin kanssa suuressa viisaudessaan kertoa mitä hyvää on siinä että kaikkien pitää tunkea samalle tontille, jolloin sadalla tonilla ei sitten saa siivouskomeroakaan.
Tämä on yksi räikeimpiä eriarvoistumisen syitä.
Vai onko Suomessa ahdasta, pöljät?
Tämä on yksi räikeimpiä eriarvoistumisen syitä.
Vai onko Suomessa ahdasta, pöljät?
Painu.jo.pellolle kirjoitti: Tämä "näin.päin" voisi yhdessä Joakimin kanssa suuressa viisaudessaan kertoa mitä hyvää on siinä että kaikkien pitää tunkea samalle tontille, jolloin sadalla tonilla ei sitten saa siivouskomeroakaan.
Tämä on yksi räikeimpiä eriarvoistumisen syitä.
Vai onko Suomessa ahdasta, pöljät?
Nimimerkki pellolta Painu.jo .pellolle jostain syystään väitti Joakimin kirjoittaneen idioottimaisuuksia todetessaan että pääkaupunkiseudulla ei paljon löydy yksiöitäkään sadalla tonnilla. Ei tosiasian toteaminen tietenkään ole idioottimaisuutta :-D
hymyilyttävää kirjoitti: Nimimerkki pellolta Painu.jo .pellolle jostain syystään väitti Joakimin kirjoittaneen idioottimaisuuksia todetessaan että pääkaupunkiseudulla ei paljon löydy yksiöitäkään sadalla tonnilla. Ei tosiasian toteaminen tietenkään ole idioottimaisuutta :-D
"Ei tosiasian toteaminen tietenkään ole idioottimaisuutta"
Itse asiassa on. Se on populistista ja tyhjänpäiväistä paskanjauhantaa, jolla vaan luodaan vaikutelmä, että ollaan niin asiantuntijaa niin asiantuntijaa.
Se ei siis ole mitään keskustelua, vaan pelkää tyhjänpäiväistä paskaa ja palstantäytettä.
Jos Joakim sen sijaan olisi suoraan sanonut kuinka läpeensä nuijaa on, että Suomen kaltaisessa maassa siivouskomero maksaa sata tonnia ja kaikkien on juuri siihen tungettava, niin olisi jo ollut keskustelun tynkää...
Itse asiassa on. Se on populistista ja tyhjänpäiväistä paskanjauhantaa, jolla vaan luodaan vaikutelmä, että ollaan niin asiantuntijaa niin asiantuntijaa.
Se ei siis ole mitään keskustelua, vaan pelkää tyhjänpäiväistä paskaa ja palstantäytettä.
Jos Joakim sen sijaan olisi suoraan sanonut kuinka läpeensä nuijaa on, että Suomen kaltaisessa maassa siivouskomero maksaa sata tonnia ja kaikkien on juuri siihen tungettava, niin olisi jo ollut keskustelun tynkää...
Painu.jo.pellolle kirjoitti: "Ei tosiasian toteaminen tietenkään ole idioottimaisuutta"
Itse asiassa on. Se on populistista ja tyhjänpäiväistä paskanjauhantaa, jolla vaan luodaan vaikutelmä, että ollaan niin asiantuntijaa niin asiantuntijaa.
Se ei siis ole mitään keskustelua, vaan pelkää tyhjänpäiväistä paskaa ja palstantäytettä.
Jos Joakim sen sijaan olisi suoraan sanonut kuinka läpeensä nuijaa on, että Suomen kaltaisessa maassa siivouskomero maksaa sata tonnia ja kaikkien on juuri siihen tungettava, niin olisi jo ollut keskustelun tynkää...
Vain sielestäsi ollaan olevinaan niin asiantuntijaa kun irtaimien omistuksien arvoja suhteuttaakseen mainitaan pääkaupunkiseudun hintataso jonka kyllä kaikki tietävät. Itse sensijaan jauhat pelkkää paskaa alkaessasi kirjoittelemaan pelkästään asunnoista purjehduspalstalla :-D
hymyilyttävää kirjoitti: Vain sielestäsi ollaan olevinaan niin asiantuntijaa kun irtaimien omistuksien arvoja suhteuttaakseen mainitaan pääkaupunkiseudun hintataso jonka kyllä kaikki tietävät. Itse sensijaan jauhat pelkkää paskaa alkaessasi kirjoittelemaan pelkästään asunnoista purjehduspalstalla :-D
Joakim ne asunnot tähän veti, joten se siitä. Ei vaan ollut munaa sitten ottaa niihin myös kantaa.
Painu.jo.pellolle kirjoitti: Joakim ne asunnot tähän veti, joten se siitä. Ei vaan ollut munaa sitten ottaa niihin myös kantaa.
Joakim ainoastaan mainitsi asuntojen hinnat, mutta sinä sitävastoin aloit jauhamaan vain asunnoista purjehduspalstalla. Keskustele haja-asutusasunnostasi ko. palstalla.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Näin, olethan sä se haja-alueen paskanjauhaja
Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.
Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.
En ole Joakim, ja viestisi poistui ilman pyytämistäkin ja se ei ainakaan yhtään yllättänyt. Haja-asutus vallitsee päässäsikin, tyhjänjauhaja.
Painu.jo.pellolle kirjoitti: Tämä "näin.päin" voisi yhdessä Joakimin kanssa suuressa viisaudessaan kertoa mitä hyvää on siinä että kaikkien pitää tunkea samalle tontille, jolloin sadalla tonilla ei sitten saa siivouskomeroakaan.
Tämä on yksi räikeimpiä eriarvoistumisen syitä.
Vai onko Suomessa ahdasta, pöljät?
Se nyt vain on tosiasia, että ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle, joissa on työpaikatkin. 50-100 tonnia on tyypillinen yksiön hinta pienemmissäkin kaupungeissa. Vaikka tontti olisi ilmainen, uuden omakotitalon rakennuttaminen maksaa useita satoja tuhansia, tyypillinen kustannus lienee nykyään jossain 400 tonnin paikkeilla.
SItten siitä Folkkarinkin laituri- ja talvipaikasta sekä nostosta ja laskusta joutuu helposti maksamaan tonnin eli vuosikulut ovat todella suuret hankintahintaan nähden. haja-Suomessa varmasti paljon halvempaa, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta tai halua olla siellä haja-Suomessa. Oma suku on ollut pääkaupunkiseudulla jo useita sukupolvia ja mitään kiinnostusta ei ole pois muuttaa.
SItten siitä Folkkarinkin laituri- ja talvipaikasta sekä nostosta ja laskusta joutuu helposti maksamaan tonnin eli vuosikulut ovat todella suuret hankintahintaan nähden. haja-Suomessa varmasti paljon halvempaa, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta tai halua olla siellä haja-Suomessa. Oma suku on ollut pääkaupunkiseudulla jo useita sukupolvia ja mitään kiinnostusta ei ole pois muuttaa.
Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.
Tottahan jotain vielä paljon typerämpää voisi uudenvuodenyönä tehdä kuin kirjoittaa päissään sinänsä tolkuttomia typeryyksiä, kuten "Painu.jo.pellolle" on tehnyt. Kun se joskus illalla krapulaansa herää, on takuulla ainoa ilon aihe, ettei sentään omalla nimellään kirjoittanut. Jos siis muistaa jotain töhertäneensä.
krapulaa.odotellessa kirjoitti: Tottahan jotain vielä paljon typerämpää voisi uudenvuodenyönä tehdä kuin kirjoittaa päissään sinänsä tolkuttomia typeryyksiä, kuten "Painu.jo.pellolle" on tehnyt. Kun se joskus illalla krapulaansa herää, on takuulla ainoa ilon aihe, ettei sentään omalla nimellään kirjoittanut. Jos siis muistaa jotain töhertäneensä.
Kaikille ei viina sovi.
No niin lapsukaiset. It takes two to tango, joten yhtä tyhmiä oli ne jotka lähti "Painu.jo.pellollen" kelkkaan.
Yhdyn kuitenkin siihen, että tämä älytön muuttopaine kasvukeskuksiin on pahasta, koska se lisää eriarvoistumista ja kasvattaa kuiluja yhteiskunnassa.
Yhdyn kuitenkin siihen, että tämä älytön muuttopaine kasvukeskuksiin on pahasta, koska se lisää eriarvoistumista ja kasvattaa kuiluja yhteiskunnassa.
Päinvastoin kuin nimimerkki hajapellolta Painu.jo.pellolle väitti olisin suonut kirjoittamansa paskaryöpyn pysyneen palstalla, koska se juuri parhaiten kertoi itse kirjoittajastaan sen kaiken olennaisen. En tietenkään pyytänyt poistamista.
Joakim kirjoitti:
"Harvempi ihmettelee Lapin, Thaimaan tai Kanariansaaren matkoja, vaikka ne maksavat perheeltä enemmän kuin sadan tonnin purjeveneen rahoitus- ja käyttökulut."
Lapin, Thaimaan ja Kanarian matkoihin ei tarvitse laittaa sataatuhatta euroa alkumaksuksi...siinä se suuri ero!
"Harvempi ihmettelee Lapin, Thaimaan tai Kanariansaaren matkoja, vaikka ne maksavat perheeltä enemmän kuin sadan tonnin purjeveneen rahoitus- ja käyttökulut."
Lapin, Thaimaan ja Kanarian matkoihin ei tarvitse laittaa sataatuhatta euroa alkumaksuksi...siinä se suuri ero!
Hajasuomalainen säästää asunnon hinnassa ja ostaa veneen. Tasa-arvon nimissä haluat asuntosi kalliimmaksi niin voi jäädä sitten vene hankkimatta
RMRM kirjoitti: Joakim kirjoitti:
"Harvempi ihmettelee Lapin, Thaimaan tai Kanariansaaren matkoja, vaikka ne maksavat perheeltä enemmän kuin sadan tonnin purjeveneen rahoitus- ja käyttökulut."
Lapin, Thaimaan ja Kanarian matkoihin ei tarvitse laittaa sataatuhatta euroa alkumaksuksi...siinä se suuri ero!
Useimmilla on asunto ja lainaa sitä varten. Joko 100 tonnia lisää lainaa tai 20-40 m2 pienempi asunto riittää tuohon. Vastaavan "säästön" asumisesta joutuu tekemään myös niitä matkoja varten.
Tai sitten voi säästää 10-20 vuotta purjehtimalla sillä Folkkarilla ja laittaa ne matkoista säästyneet rahat siihen 100 tonnin veneeseen.
Voihan sitä venettäkin varten lainaa ottaa, mutta se on kulutusluotto, jossa on kovempi marginaali ja ei ole verotuksessa vähennettävä. Tosin eipä asuntolainoistakaan enää juuri vähennyksiä saa.
Tai sitten voi säästää 10-20 vuotta purjehtimalla sillä Folkkarilla ja laittaa ne matkoista säästyneet rahat siihen 100 tonnin veneeseen.
Voihan sitä venettäkin varten lainaa ottaa, mutta se on kulutusluotto, jossa on kovempi marginaali ja ei ole verotuksessa vähennettävä. Tosin eipä asuntolainoistakaan enää juuri vähennyksiä saa.
Kieltämättä minuakin kismittää kun joku "haja-Suomen" veneilijä väittää olevansa tyytyväinen pikku paattiinsa ja sillä seilaamiseen.
Pitää tähän keskusteluun lisätä vielä yksi käsittelemättä jäänyt näkökohta: aika. Itse olen tyytynyt hieman halvempaan veneeseen, jossa kuitenkin vielä asuu mukavasti ja käyttänyt säästyneet rahat lisääntyneeseen vapaa-aikaan. Laiturissa seisovasta jahdista ei ole iloa, jos ei sitä pääse täysimääräisesti käyttämään. Mieluummin viikko merellä vaikka Folkkarissa kuin viikko töissä.
Moni näyttää ajattelevan, että paheksuisin kalliita veneitä. En paheksu missään nimessä! Eipä olisi varaakaan, kun nöösipojasta alkaen olen käyttänyt kaikki ylimääräiset ja joskus alimääräisetkin rahat purjehdukseen. Jos joku kysyisi, mitä järkeä siinä on, en osaisi vastata.
Nuorena ja oikein köyhänä sai hankittua tai rakennettua vempeleitä, joita hyvin kauniisti ilmaisten voi sanoa vaatimattomiksi. Aina sitä kuolasi kunnollisten veneitten perään, mutta kyllä niillä surkeilla nautti purjehtimisesta paljon ja aidosti. Nykyään on mahdollisuus ihan erilaiseen tasoon, mutta siihen on pakkokin. Ikä rajoittaa paljon, myös mukavuuksia kaipaa enemmän.
Kun välillä pääsee tutustumaan johonkin oikein arvokkaaseen veneeseen, sen tekee kyllä silmät kiiluen. Sitten yleensä pettyy. Kaikki on hyvää ja toimivaa, asuminen vaikuttaa kohtuullisen mukavalta. Keulasta perään leijuu silti tusinatyön persoonaton tuntu. Silloin helposti ihmettelee, onko kannattanut maksaa.
Nuorena ja oikein köyhänä sai hankittua tai rakennettua vempeleitä, joita hyvin kauniisti ilmaisten voi sanoa vaatimattomiksi. Aina sitä kuolasi kunnollisten veneitten perään, mutta kyllä niillä surkeilla nautti purjehtimisesta paljon ja aidosti. Nykyään on mahdollisuus ihan erilaiseen tasoon, mutta siihen on pakkokin. Ikä rajoittaa paljon, myös mukavuuksia kaipaa enemmän.
Kun välillä pääsee tutustumaan johonkin oikein arvokkaaseen veneeseen, sen tekee kyllä silmät kiiluen. Sitten yleensä pettyy. Kaikki on hyvää ja toimivaa, asuminen vaikuttaa kohtuullisen mukavalta. Keulasta perään leijuu silti tusinatyön persoonaton tuntu. Silloin helposti ihmettelee, onko kannattanut maksaa.
36 VASTAUSTA:
Jaaha, missä "oikein arvokkaassa" veneessä on tusinatyön leima? Bavariassako? Et ole sitten kunnon veneessä käynytkään, niistä et löydä ikeakalusteita ja käden jälki näkyy.
Ilmaisuni 'oikein arvokkaassa' oli huono. Pahoittelen. Tottahan sellainen voi olla käsityönä pitkälti tehty upea yksilö ja taideteos. Yritin tarkoittaa sellaisia, jotka täälläkin lienevät eniten edustettuina. Varmaan niissä on Bavarioitakin, vaikka sellaisessa en kyllä ikinä ole edes sisällä käynyt.
Viimeisen kappaleen lopusta lainasin seuraavat, ”Keulasta perään leijuu silti tusinatyön persoonaton tuntu. Silloin helposti ihmettelee, onko kannattanut maksaa”.
Minä en ole päässyt uudella ja kalliilla veneellä purjehtimaan, mutta olen ajellut jonkin verran 200 000 euron autolla, josta kyllä tusinatyön jälkeä ei löytynyt.
Tästä päättelen että saman hintaluokan veneestäkään ei selviä tusinatyön jälkiä löydy.
Perustelen sitä sillä, että kalliin veneen valmistajilla on sen verran kilpailua, että työn jälki ei saa paljoa erota vertailukohteista - sana leviää nopeasti.
Aloituksessasi ihmettelet suuren ja kalliin veneen ostamisen järkevyyttä. En tiedä minkä verran olet liikkunut ns. (suuressa)maailmassa, jossa taloudellinen epätasa-arvo ihmisten välillä on aivan jotakin muuta kuin meillä täällä kotisuomessa.
Siellä jossakin (tosi)varakkaat ihmiset elävät täysin erillään muusta 98% kansasta. Osa heistä näkee ”tavallisia” ihmisiä vain tummenettujen lasien takaa. Monet eivät juuri sitenkään, koska lentävät kopterilla välttääkseen liikenneruuhkat.
Noille ihmisille on luotu oma infra ja kauppapaikat, joiden hintataso on aivan käsittämättömiä meille tavantallaajille.
Kun nuo varakkaat tekevät ostoksia, niin miljoonan euron ostos tuskin saa heidän kämmenensä hikoamaan samalla tavalla kuin tavantallaajan muutamien kymmenien tonnien kauppa tuppaa tekemään.
Joskus nämä täällä meidän lähellämme asuvat varakkaat pääsevät raapaisemaan tuota supervarakkaiden maailmaa ja tuovat tännekin joitakin esimerkkeiä meille ihmeteltäväksi.
Tietenkään sadantonnin vene ei kuulu noiden ”lelujen” joukkoon, mutta se antaa jo monelle meistä jonkinlaisen käsityksen, mitä rahalla saa.
Minä en ole päässyt uudella ja kalliilla veneellä purjehtimaan, mutta olen ajellut jonkin verran 200 000 euron autolla, josta kyllä tusinatyön jälkeä ei löytynyt.
Tästä päättelen että saman hintaluokan veneestäkään ei selviä tusinatyön jälkiä löydy.
Perustelen sitä sillä, että kalliin veneen valmistajilla on sen verran kilpailua, että työn jälki ei saa paljoa erota vertailukohteista - sana leviää nopeasti.
Aloituksessasi ihmettelet suuren ja kalliin veneen ostamisen järkevyyttä. En tiedä minkä verran olet liikkunut ns. (suuressa)maailmassa, jossa taloudellinen epätasa-arvo ihmisten välillä on aivan jotakin muuta kuin meillä täällä kotisuomessa.
Siellä jossakin (tosi)varakkaat ihmiset elävät täysin erillään muusta 98% kansasta. Osa heistä näkee ”tavallisia” ihmisiä vain tummenettujen lasien takaa. Monet eivät juuri sitenkään, koska lentävät kopterilla välttääkseen liikenneruuhkat.
Noille ihmisille on luotu oma infra ja kauppapaikat, joiden hintataso on aivan käsittämättömiä meille tavantallaajille.
Kun nuo varakkaat tekevät ostoksia, niin miljoonan euron ostos tuskin saa heidän kämmenensä hikoamaan samalla tavalla kuin tavantallaajan muutamien kymmenien tonnien kauppa tuppaa tekemään.
Joskus nämä täällä meidän lähellämme asuvat varakkaat pääsevät raapaisemaan tuota supervarakkaiden maailmaa ja tuovat tännekin joitakin esimerkkeiä meille ihmeteltäväksi.
Tietenkään sadantonnin vene ei kuulu noiden ”lelujen” joukkoon, mutta se antaa jo monelle meistä jonkinlaisen käsityksen, mitä rahalla saa.
Satunnaisestimatkaileva kirjoitti: Viimeisen kappaleen lopusta lainasin seuraavat, ”Keulasta perään leijuu silti tusinatyön persoonaton tuntu. Silloin helposti ihmettelee, onko kannattanut maksaa”.
Minä en ole päässyt uudella ja kalliilla veneellä purjehtimaan, mutta olen ajellut jonkin verran 200 000 euron autolla, josta kyllä tusinatyön jälkeä ei löytynyt.
Tästä päättelen että saman hintaluokan veneestäkään ei selviä tusinatyön jälkiä löydy.
Perustelen sitä sillä, että kalliin veneen valmistajilla on sen verran kilpailua, että työn jälki ei saa paljoa erota vertailukohteista - sana leviää nopeasti.
Aloituksessasi ihmettelet suuren ja kalliin veneen ostamisen järkevyyttä. En tiedä minkä verran olet liikkunut ns. (suuressa)maailmassa, jossa taloudellinen epätasa-arvo ihmisten välillä on aivan jotakin muuta kuin meillä täällä kotisuomessa.
Siellä jossakin (tosi)varakkaat ihmiset elävät täysin erillään muusta 98% kansasta. Osa heistä näkee ”tavallisia” ihmisiä vain tummenettujen lasien takaa. Monet eivät juuri sitenkään, koska lentävät kopterilla välttääkseen liikenneruuhkat.
Noille ihmisille on luotu oma infra ja kauppapaikat, joiden hintataso on aivan käsittämättömiä meille tavantallaajille.
Kun nuo varakkaat tekevät ostoksia, niin miljoonan euron ostos tuskin saa heidän kämmenensä hikoamaan samalla tavalla kuin tavantallaajan muutamien kymmenien tonnien kauppa tuppaa tekemään.
Joskus nämä täällä meidän lähellämme asuvat varakkaat pääsevät raapaisemaan tuota supervarakkaiden maailmaa ja tuovat tännekin joitakin esimerkkeiä meille ihmeteltäväksi.
Tietenkään sadantonnin vene ei kuulu noiden ”lelujen” joukkoon, mutta se antaa jo monelle meistä jonkinlaisen käsityksen, mitä rahalla saa.
Kyllä täällä Suomessakin rikkaita on. Omalla työpaikallani samassa avotilassa on pomo joka tienaa n. 70 000 euroa puhtaana käteen joka kuukausi. Eikä ole mikään tj. tms., ja elää ihan "normaalia" elämää keskuudessamme. Kun tulot on tuota luokkaa, ei voisi vähempää kiinnostaa maksaako joku talvisäilytys 2 vai 3 k€. Tätä ei käsitä ne jotka sullovat ruttuisen muovipussin takin taskuun jotta säästää 10c kaupassa.
Suurinta osaa kirjoittajista näyttää eniten vaivaavan se, kuinka arvokkaaksi muut kokevat hänen veneensä, ja jopa talonsa tai autonsa ;-D Sillä ei ole mitään väliä, eläkää vain omaa elämäänne, älkää muiden :-)
Satunnaisestimatkaileva kirjoitti: Viimeisen kappaleen lopusta lainasin seuraavat, ”Keulasta perään leijuu silti tusinatyön persoonaton tuntu. Silloin helposti ihmettelee, onko kannattanut maksaa”.
Minä en ole päässyt uudella ja kalliilla veneellä purjehtimaan, mutta olen ajellut jonkin verran 200 000 euron autolla, josta kyllä tusinatyön jälkeä ei löytynyt.
Tästä päättelen että saman hintaluokan veneestäkään ei selviä tusinatyön jälkiä löydy.
Perustelen sitä sillä, että kalliin veneen valmistajilla on sen verran kilpailua, että työn jälki ei saa paljoa erota vertailukohteista - sana leviää nopeasti.
Aloituksessasi ihmettelet suuren ja kalliin veneen ostamisen järkevyyttä. En tiedä minkä verran olet liikkunut ns. (suuressa)maailmassa, jossa taloudellinen epätasa-arvo ihmisten välillä on aivan jotakin muuta kuin meillä täällä kotisuomessa.
Siellä jossakin (tosi)varakkaat ihmiset elävät täysin erillään muusta 98% kansasta. Osa heistä näkee ”tavallisia” ihmisiä vain tummenettujen lasien takaa. Monet eivät juuri sitenkään, koska lentävät kopterilla välttääkseen liikenneruuhkat.
Noille ihmisille on luotu oma infra ja kauppapaikat, joiden hintataso on aivan käsittämättömiä meille tavantallaajille.
Kun nuo varakkaat tekevät ostoksia, niin miljoonan euron ostos tuskin saa heidän kämmenensä hikoamaan samalla tavalla kuin tavantallaajan muutamien kymmenien tonnien kauppa tuppaa tekemään.
Joskus nämä täällä meidän lähellämme asuvat varakkaat pääsevät raapaisemaan tuota supervarakkaiden maailmaa ja tuovat tännekin joitakin esimerkkeiä meille ihmeteltäväksi.
Tietenkään sadantonnin vene ei kuulu noiden ”lelujen” joukkoon, mutta se antaa jo monelle meistä jonkinlaisen käsityksen, mitä rahalla saa.
Minusta 200 000€ autoa ei voi verrata veneeseen koska autossa se on jo todella luxus hinta vs tavallinen auto 30 000€ joten vene johon vertaisit olisi luokkaa 800 000-1000 000 €, jos uusi keskimääräinen pursi olisi vaikka 120 000€
Pihlajanmarjaa kirjoitti: Kyllä täällä Suomessakin rikkaita on. Omalla työpaikallani samassa avotilassa on pomo joka tienaa n. 70 000 euroa puhtaana käteen joka kuukausi. Eikä ole mikään tj. tms., ja elää ihan "normaalia" elämää keskuudessamme. Kun tulot on tuota luokkaa, ei voisi vähempää kiinnostaa maksaako joku talvisäilytys 2 vai 3 k€. Tätä ei käsitä ne jotka sullovat ruttuisen muovipussin takin taskuun jotta säästää 10c kaupassa.
"Omalla työpaikallani samassa avotilassa on pomo joka tienaa n. 70 000 euroa puhtaana käteen joka kuukausi. Eikä ole mikään tj. tms.,"
Ok. Ja varmaan tekee niin vitun paljon parempaa työtä kuin te muut, että oikeasti ansaitsee 20-kertaiseen palkan tavan tallaajaan verrattuna?!?
Vai tekeekö sen verran pidempää päivää??? Varmaan juu.
Ok. Ja varmaan tekee niin vitun paljon parempaa työtä kuin te muut, että oikeasti ansaitsee 20-kertaiseen palkan tavan tallaajaan verrattuna?!?
Vai tekeekö sen verran pidempää päivää??? Varmaan juu.
PurjehtimaanTuomittu kirjoitti: Ilmaisuni 'oikein arvokkaassa' oli huono. Pahoittelen. Tottahan sellainen voi olla käsityönä pitkälti tehty upea yksilö ja taideteos. Yritin tarkoittaa sellaisia, jotka täälläkin lienevät eniten edustettuina. Varmaan niissä on Bavarioitakin, vaikka sellaisessa en kyllä ikinä ole edes sisällä käynyt.
Muakin harmittaa ajaa autolla jossa ei ole one off arvoa.
Köyhät.kyykkyyn kirjoitti: "Omalla työpaikallani samassa avotilassa on pomo joka tienaa n. 70 000 euroa puhtaana käteen joka kuukausi. Eikä ole mikään tj. tms.,"
Ok. Ja varmaan tekee niin vitun paljon parempaa työtä kuin te muut, että oikeasti ansaitsee 20-kertaiseen palkan tavan tallaajaan verrattuna?!?
Vai tekeekö sen verran pidempää päivää??? Varmaan juu.
Ne 70 000 €/kk työpaikat ovat kaikille avoinna. Eikä niitä jaeta missään arvonnoissa, joten ota sinäkin sellainen ja jätä turhat huuto- ja kysymysmerkit siihen käyttöön, mihin ne kuuluvat.
Köyhät.kyykkyyn kirjoitti: "Omalla työpaikallani samassa avotilassa on pomo joka tienaa n. 70 000 euroa puhtaana käteen joka kuukausi. Eikä ole mikään tj. tms.,"
Ok. Ja varmaan tekee niin vitun paljon parempaa työtä kuin te muut, että oikeasti ansaitsee 20-kertaiseen palkan tavan tallaajaan verrattuna?!?
Vai tekeekö sen verran pidempää päivää??? Varmaan juu.
Henkisessä suorituskyvyssä voi helposti olla 20-kertaisia eroja, kuten tätä palstaa lukiessa huomaa.
Pihlajanmarjaa kirjoitti: Kyllä täällä Suomessakin rikkaita on. Omalla työpaikallani samassa avotilassa on pomo joka tienaa n. 70 000 euroa puhtaana käteen joka kuukausi. Eikä ole mikään tj. tms., ja elää ihan "normaalia" elämää keskuudessamme. Kun tulot on tuota luokkaa, ei voisi vähempää kiinnostaa maksaako joku talvisäilytys 2 vai 3 k€. Tätä ei käsitä ne jotka sullovat ruttuisen muovipussin takin taskuun jotta säästää 10c kaupassa.
70000 euroa nettona kuussa tarkoittaa melkein 300000 bruttona, eli jotain 3,5 miljoonaa euroa ansiotuloa vuodessa. Näitä on aika vähän Suomessa.
Bossu kirjoitti: 70000 euroa nettona kuussa tarkoittaa melkein 300000 bruttona, eli jotain 3,5 miljoonaa euroa ansiotuloa vuodessa. Näitä on aika vähän Suomessa.
??? Vaikka tienaisi äärettömästi käteen jää n. 45% bruttopalkasta (riippuu kunnalliverosta ja kirkkoon kuulumisesta). 70 tonnia nettona vastaa siis n. 150 tonnia bruttona eli vajaat 2 miljoonaa vuodessa.
sinullaonvapaus kirjoitti: Ne 70 000 €/kk työpaikat ovat kaikille avoinna. Eikä niitä jaeta missään arvonnoissa, joten ota sinäkin sellainen ja jätä turhat huuto- ja kysymysmerkit siihen käyttöön, mihin ne kuuluvat.
Vai niin väität. Todista väitteesi, ja kerro mikä se sellainen työpaikka on. Ettei kuiten olisi joku hyväveli- ja etuilukuvio kyseessä? Joten antaa kuulua...
Joakim1 kirjoitti: ??? Vaikka tienaisi äärettömästi käteen jää n. 45% bruttopalkasta (riippuu kunnalliverosta ja kirkkoon kuulumisesta). 70 tonnia nettona vastaa siis n. 150 tonnia bruttona eli vajaat 2 miljoonaa vuodessa.
Ja mikä työsuoritus on oikeasti tuon arvoinen? Noin niinkuin säännönmukaisesti ja jatkuvana? Heitä muutama esimerkki.
Joakim1 kirjoitti: ??? Vaikka tienaisi äärettömästi käteen jää n. 45% bruttopalkasta (riippuu kunnalliverosta ja kirkkoon kuulumisesta). 70 tonnia nettona vastaa siis n. 150 tonnia bruttona eli vajaat 2 miljoonaa vuodessa.
Joo, olin väärässä. 1,5 miljoonankin palkka on kyllä hyvin harvinainen.
Bossu kirjoitti: Joo, olin väärässä. 1,5 miljoonankin palkka on kyllä hyvin harvinainen.
Joo, tosin tuo ei ole siis peruspalkka vaan siinä on mukana bonukset, mahdolliset optiot ym. Vaihtelee vuosittain. Isoja rahoja ei yleensä makseta säännöllisenä kk-palkkana.
Köyhät.kyykkyyn kirjoitti: Vai niin väität. Todista väitteesi, ja kerro mikä se sellainen työpaikka on. Ettei kuiten olisi joku hyväveli- ja etuilukuvio kyseessä? Joten antaa kuulua...
Jos pystyy tuottamaan parinsadantuhannen edestä kuussa, on hyvin ansainnut sen 70 000 €/kk palkkaa. Se on hyvin yksinkertaisesti näin. Itse en ole ikinä päässyt lähellekään, mutta en todellakaan ole sanomassa, että tuossa olisi jotain väärää. Poliittisista ansioista voi saada enemmän kuin ansaitsisi, mutta yksityinen sektori maksaa sinulle arvosi mukaan. Voithan valittaa vaikka lääkärien suurista palkoista, kunhan kuitenkin muistat, että opiskelijahaku on siihenkin ammattiin kaikille avoin.
Kaipasit esimerkkiä, vaikkapa etevä pörssimeklari voi tehdä sen verran tulosta. Tai miksei yhtä hyvin teknisesti lahjakas tuota ongelmanratkaisuja riittävästi ansaitakseen tuollaisen palkan.
Kaipasit esimerkkiä, vaikkapa etevä pörssimeklari voi tehdä sen verran tulosta. Tai miksei yhtä hyvin teknisesti lahjakas tuota ongelmanratkaisuja riittävästi ansaitakseen tuollaisen palkan.
sinullaonvapaus kirjoitti: Jos pystyy tuottamaan parinsadantuhannen edestä kuussa, on hyvin ansainnut sen 70 000 €/kk palkkaa. Se on hyvin yksinkertaisesti näin. Itse en ole ikinä päässyt lähellekään, mutta en todellakaan ole sanomassa, että tuossa olisi jotain väärää. Poliittisista ansioista voi saada enemmän kuin ansaitsisi, mutta yksityinen sektori maksaa sinulle arvosi mukaan. Voithan valittaa vaikka lääkärien suurista palkoista, kunhan kuitenkin muistat, että opiskelijahaku on siihenkin ammattiin kaikille avoin.
Kaipasit esimerkkiä, vaikkapa etevä pörssimeklari voi tehdä sen verran tulosta. Tai miksei yhtä hyvin teknisesti lahjakas tuota ongelmanratkaisuja riittävästi ansaitakseen tuollaisen palkan.
Jos ja jos... Epäilenpä suuresti.
Jos itse pysähdyt oikeasti miettimään tuota vastaustasi, niin myönnä ettei tuollaisella " työllä" tuoteta yhtään mitään. Kyseessä on pelkkää pelaamista ja keplottelua varoilla ja osakkeilla.
Eli edelleen odotan esimerkkiä siitä tuottavasta työstä, joka on avoinna kaikille, ja jolla saa 70 tuhatta kuussa puhtaana näppiin.
Ei taida mikään työpanos olla sellainen. Keplottelu ja kaupan käynti on ihan eri asia.
Jos itse pysähdyt oikeasti miettimään tuota vastaustasi, niin myönnä ettei tuollaisella " työllä" tuoteta yhtään mitään. Kyseessä on pelkkää pelaamista ja keplottelua varoilla ja osakkeilla.
Eli edelleen odotan esimerkkiä siitä tuottavasta työstä, joka on avoinna kaikille, ja jolla saa 70 tuhatta kuussa puhtaana näppiin.
Ei taida mikään työpanos olla sellainen. Keplottelu ja kaupan käynti on ihan eri asia.
Köyhät.kyykkyyn kirjoitti: Jos ja jos... Epäilenpä suuresti.
Jos itse pysähdyt oikeasti miettimään tuota vastaustasi, niin myönnä ettei tuollaisella " työllä" tuoteta yhtään mitään. Kyseessä on pelkkää pelaamista ja keplottelua varoilla ja osakkeilla.
Eli edelleen odotan esimerkkiä siitä tuottavasta työstä, joka on avoinna kaikille, ja jolla saa 70 tuhatta kuussa puhtaana näppiin.
Ei taida mikään työpanos olla sellainen. Keplottelu ja kaupan käynti on ihan eri asia.
No hae esim. Supercellille peliohjelmoijaksi, Pääset jos olet tarpeeksi hyvä. Mahdolliset ansiot miljoonia vuodessa, näin ainakin vanhoilla työntekijöillä jotka ovat tienanneet jopa kymmeniä miljoonia vuodessa (kokonaisansio). Ja tuo on ihan rehellistä työtä josta maksavat kaikki verotkin.
Pihlajanmarjaa kirjoitti: No hae esim. Supercellille peliohjelmoijaksi, Pääset jos olet tarpeeksi hyvä. Mahdolliset ansiot miljoonia vuodessa, näin ainakin vanhoilla työntekijöillä jotka ovat tienanneet jopa kymmeniä miljoonia vuodessa (kokonaisansio). Ja tuo on ihan rehellistä työtä josta maksavat kaikki verotkin.
Ne vanhat "työntekijät" teki miljoonat yritys- ja lisenssikaupoilla.
No, jos joku keksii 100% toimivan syöpälääkkeen, niin tulot ovat varmasti myös jonkin aikaa tähtitieteelliset.
Tällaiset tähdenlento- ym. keissit eivät mielestäni käy esimerkeistä vakiintuneista ansiotyökuvioista.
No, jos joku keksii 100% toimivan syöpälääkkeen, niin tulot ovat varmasti myös jonkin aikaa tähtitieteelliset.
Tällaiset tähdenlento- ym. keissit eivät mielestäni käy esimerkeistä vakiintuneista ansiotyökuvioista.
Köyhät.kyykkyyn kirjoitti: Ne vanhat "työntekijät" teki miljoonat yritys- ja lisenssikaupoilla.
No, jos joku keksii 100% toimivan syöpälääkkeen, niin tulot ovat varmasti myös jonkin aikaa tähtitieteelliset.
Tällaiset tähdenlento- ym. keissit eivät mielestäni käy esimerkeistä vakiintuneista ansiotyökuvioista.
Pitikö nyt kaikkien ansaita 70 000 €/kk? Se tuskin on mahdollista, koska vain muutamien työpanos on sen arvoinen. Mutta laitetaanpa lisää esimerkkejä. Jos pystyt mymään sadan hengen työpanoksen tai satatuhatta kappaletta jotain tuotetta, jää sinulle aivan kohtuudella 70 000 €/kk. Onko jokin peruste, ettei kaupankäynti kelpaisi täysin hyväksyttävästi. Ja ne Supercellin ohjelmoijat, miksi heidän työnsä tuloksen myynti ei olisi hyvä syy ansioihin? Tarkoitatko, että he ohjelmoivat vain arvottomia pelejä?
sinullaonvapaus kirjoitti: Pitikö nyt kaikkien ansaita 70 000 €/kk? Se tuskin on mahdollista, koska vain muutamien työpanos on sen arvoinen. Mutta laitetaanpa lisää esimerkkejä. Jos pystyt mymään sadan hengen työpanoksen tai satatuhatta kappaletta jotain tuotetta, jää sinulle aivan kohtuudella 70 000 €/kk. Onko jokin peruste, ettei kaupankäynti kelpaisi täysin hyväksyttävästi. Ja ne Supercellin ohjelmoijat, miksi heidän työnsä tuloksen myynti ei olisi hyvä syy ansioihin? Tarkoitatko, että he ohjelmoivat vain arvottomia pelejä?
Tämä nyt on sinänsä turha aihe, mutta: sekoitat edelleen työpanoksen ja kaupankäynnin.
Peleillä voi tehdä rahakasta kauppaa, ja sanot että jos myyt sadan ihmisen työpanoksen... Aivan niin, myyt.
Oletko koskaan kuullut, ettei työnteolla rikastu? Mieti hetki.
Jos yhdellä puhelinsoitolla saat myytyä jotakin miljoonalla eurolla, niin kukaan ei siitä työpanoksesta (siitä puhelinsoitosta) maksa sinulle sitä miljoonaa. Se miljoona tulee jostakin ihan muusta. Eikö vain?
Kun ymmärtää tämän, ymmärtää myös, miksi työn teolla ei rikastu.
Voit siis raataa koko elämäsi niska limassa ja tehdä arvokastakin työtä, mutta joku muu käärii rahat.
Tätä pidän vääränä, en sitä, että kauppa voi olla kannattavaa.
Peleillä voi tehdä rahakasta kauppaa, ja sanot että jos myyt sadan ihmisen työpanoksen... Aivan niin, myyt.
Oletko koskaan kuullut, ettei työnteolla rikastu? Mieti hetki.
Jos yhdellä puhelinsoitolla saat myytyä jotakin miljoonalla eurolla, niin kukaan ei siitä työpanoksesta (siitä puhelinsoitosta) maksa sinulle sitä miljoonaa. Se miljoona tulee jostakin ihan muusta. Eikö vain?
Kun ymmärtää tämän, ymmärtää myös, miksi työn teolla ei rikastu.
Voit siis raataa koko elämäsi niska limassa ja tehdä arvokastakin työtä, mutta joku muu käärii rahat.
Tätä pidän vääränä, en sitä, että kauppa voi olla kannattavaa.
sinullaonvapaus kirjoitti: Pitikö nyt kaikkien ansaita 70 000 €/kk? Se tuskin on mahdollista, koska vain muutamien työpanos on sen arvoinen. Mutta laitetaanpa lisää esimerkkejä. Jos pystyt mymään sadan hengen työpanoksen tai satatuhatta kappaletta jotain tuotetta, jää sinulle aivan kohtuudella 70 000 €/kk. Onko jokin peruste, ettei kaupankäynti kelpaisi täysin hyväksyttävästi. Ja ne Supercellin ohjelmoijat, miksi heidän työnsä tuloksen myynti ei olisi hyvä syy ansioihin? Tarkoitatko, että he ohjelmoivat vain arvottomia pelejä?
Puhe oli 70 000 €/kk nettopalkasta eli n. 150 000 €/kk palkasta. Tuollainen ei ole lainkaan tyypillinen muutaman sadan hengen yrityksen toimitusjohtajalle tai myyntipäällikölle, vaikka heidän voidaan ehkä ajatella myyvän sadan hengen työpanoksen. 30 000 €/kk (brutto) on jo todella kova palkka tuolaisesta. Parista yrityksestä nopeasti katsottuna 10-20 000 €/kk vaikuttaa normaalitasolta ja tuolle tasolle jää moni isonkin yrityksen TJ.
Sadan hengen työpanoksesta tulee vuositasolla suuruusluokkaa 10 miljoonan liikevaihto. Tuostako sitten annettaisiin palkkana + sivukuluina yli 20% sen myyjälle?
Sadan hengen työpanoksesta tulee vuositasolla suuruusluokkaa 10 miljoonan liikevaihto. Tuostako sitten annettaisiin palkkana + sivukuluina yli 20% sen myyjälle?
Jatketaan nyt vielä sen verran, että 70 000 €/kk nettotuloilla eli lähes 2 miljoonaa/v verotettavilla tuloilla pääsee ansiotuloissa Suomessa 40 suurituloisimman joukkoon. Tuskin siis tuollaista löytyy kovin monesta avokonttorista. Elisan TJ näyttää tienaavan 2016 tuon verran, mutta muina vuosina selvästi vähemmän. Elisa teki 1,4 miljardin liikevaihdolla 285 miljoonaa voittoa ja henkilökuntaa 2600.
Joakim1 kirjoitti: Jatketaan nyt vielä sen verran, että 70 000 €/kk nettotuloilla eli lähes 2 miljoonaa/v verotettavilla tuloilla pääsee ansiotuloissa Suomessa 40 suurituloisimman joukkoon. Tuskin siis tuollaista löytyy kovin monesta avokonttorista. Elisan TJ näyttää tienaavan 2016 tuon verran, mutta muina vuosina selvästi vähemmän. Elisa teki 1,4 miljardin liikevaihdolla 285 miljoonaa voittoa ja henkilökuntaa 2600.
Missä vaiheessa se kääntyi nettotuloksi? Sinällään lukuarvot ovat tässä yhdentekeviä, luvun voi muuttaa sanaksi mittava, suuri tai mitä hyvänsä. Samoin kaikki keskiarvot pitää unohtaa. Jos tulot ovat poikkeuksellisen suuret, on takanakin jotain poikkeuksellista. Supercell on hyvä esimerkki sellaisesta, ei kuitenkaan ainoa. Lisäksi isonkin pörssiyhtiön johtaja on vain palkollinen, joka ei ole omiaan laittanut yritykseen, Yhtiön perustaja voi olla aivan eri tilanteessa.
Köyhät.kyykkyyn kirjoitti: Tämä nyt on sinänsä turha aihe, mutta: sekoitat edelleen työpanoksen ja kaupankäynnin.
Peleillä voi tehdä rahakasta kauppaa, ja sanot että jos myyt sadan ihmisen työpanoksen... Aivan niin, myyt.
Oletko koskaan kuullut, ettei työnteolla rikastu? Mieti hetki.
Jos yhdellä puhelinsoitolla saat myytyä jotakin miljoonalla eurolla, niin kukaan ei siitä työpanoksesta (siitä puhelinsoitosta) maksa sinulle sitä miljoonaa. Se miljoona tulee jostakin ihan muusta. Eikö vain?
Kun ymmärtää tämän, ymmärtää myös, miksi työn teolla ei rikastu.
Voit siis raataa koko elämäsi niska limassa ja tehdä arvokastakin työtä, mutta joku muu käärii rahat.
Tätä pidän vääränä, en sitä, että kauppa voi olla kannattavaa.
Taidat rajoittaa työn tekemisen ja tuloksen hyvin suppeaksi käsitteeksi. Miksei myynti olisi työpanos siinä kuin joku muukin. Niitä sataa henkeä ei tarvita, jos ei joku ensin keksi, mitä heillä teetetään ja lisäksi joku sitä myy. Miljoonan liikevaihto ei ole sama kuin miljoonan tuotto, ei sinne päinkään.
Vertailun vuoksi muuten voisi todeta, että vastikään Lapissa käyneen intialaisen kriketinpelaajan päiväansioksi mainittiin 700 000 €. Nollien lukumäärä on oikea ja kyseessä todella päiväansio.
Vertailun vuoksi muuten voisi todeta, että vastikään Lapissa käyneen intialaisen kriketinpelaajan päiväansioksi mainittiin 700 000 €. Nollien lukumäärä on oikea ja kyseessä todella päiväansio.
paljonkopaljon kirjoitti: Taidat rajoittaa työn tekemisen ja tuloksen hyvin suppeaksi käsitteeksi. Miksei myynti olisi työpanos siinä kuin joku muukin. Niitä sataa henkeä ei tarvita, jos ei joku ensin keksi, mitä heillä teetetään ja lisäksi joku sitä myy. Miljoonan liikevaihto ei ole sama kuin miljoonan tuotto, ei sinne päinkään.
Vertailun vuoksi muuten voisi todeta, että vastikään Lapissa käyneen intialaisen kriketinpelaajan päiväansioksi mainittiin 700 000 €. Nollien lukumäärä on oikea ja kyseessä todella päiväansio.
"Miksei myynti olisi työpanos siinä kuin joku muukin. "
Onhan se myyntityö työpanos ihan siinä missä joku muukin. Mutta siitä ei miljoonia makseta, miljoonat tulevat siitä, mitä myydään, jos tulevat.
"Miljoonan liikevaihto ei ole sama kuin miljoonan tuotto, ei sinne päinkään."
Ei tietenkään. Mikä tässä oli pointti?
700.000,- päivässä kriketinpelaajalle rehtinä tienestinä ylittää minun käsityskykyni. En ymmärrä sellaista ollenkaan. Sen verran tyhmä olen.
Vai päteekö siihenkin, ettei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa???
Onhan se myyntityö työpanos ihan siinä missä joku muukin. Mutta siitä ei miljoonia makseta, miljoonat tulevat siitä, mitä myydään, jos tulevat.
"Miljoonan liikevaihto ei ole sama kuin miljoonan tuotto, ei sinne päinkään."
Ei tietenkään. Mikä tässä oli pointti?
700.000,- päivässä kriketinpelaajalle rehtinä tienestinä ylittää minun käsityskykyni. En ymmärrä sellaista ollenkaan. Sen verran tyhmä olen.
Vai päteekö siihenkin, ettei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa???
paljonkopaljon kirjoitti: Taidat rajoittaa työn tekemisen ja tuloksen hyvin suppeaksi käsitteeksi. Miksei myynti olisi työpanos siinä kuin joku muukin. Niitä sataa henkeä ei tarvita, jos ei joku ensin keksi, mitä heillä teetetään ja lisäksi joku sitä myy. Miljoonan liikevaihto ei ole sama kuin miljoonan tuotto, ei sinne päinkään.
Vertailun vuoksi muuten voisi todeta, että vastikään Lapissa käyneen intialaisen kriketinpelaajan päiväansioksi mainittiin 700 000 €. Nollien lukumäärä on oikea ja kyseessä todella päiväansio.
Joku virhe tuossa krikettipelaajan palkassa kuitenkin on. Kyse lienee Virat Kohlista, joka on eniten ansaitseva kriketin pelaaja ja Forbesin listan mukaan 89. eniten ansaitsevien urheilijoiden listalla: https://www.forbes.com/athletes/list/2/#tab:overall
Tuolla mainitaan tuloiksi 22 miljoonaa USD. Täällä taas 26,9: http://www.totalsportek.com/money/richest-cricketers/
Siis suunnilleen 20 miljoonaa €, josta tulee 365 päivällä laskettuna vaatimattomat 55 000 €/päivä. Ehkä tuo 700 000 on sitten pelipäiviä kohden? Silloin pelejä olisi vain n. 30.
Tuolla mainitaan tuloiksi 22 miljoonaa USD. Täällä taas 26,9: http://www.totalsportek.com/money/richest-cricketers/
Siis suunnilleen 20 miljoonaa €, josta tulee 365 päivällä laskettuna vaatimattomat 55 000 €/päivä. Ehkä tuo 700 000 on sitten pelipäiviä kohden? Silloin pelejä olisi vain n. 30.
Köyhät.kyykkyyn kirjoitti: "Miksei myynti olisi työpanos siinä kuin joku muukin. "
Onhan se myyntityö työpanos ihan siinä missä joku muukin. Mutta siitä ei miljoonia makseta, miljoonat tulevat siitä, mitä myydään, jos tulevat.
"Miljoonan liikevaihto ei ole sama kuin miljoonan tuotto, ei sinne päinkään."
Ei tietenkään. Mikä tässä oli pointti?
700.000,- päivässä kriketinpelaajalle rehtinä tienestinä ylittää minun käsityskykyni. En ymmärrä sellaista ollenkaan. Sen verran tyhmä olen.
Vai päteekö siihenkin, ettei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa???
Itse esitit mljoonan kaupan yhdellä puhelinsoitolla, siinä li se pointti.
Miljoonan myynti yhdellä puhelinsoitolla on satunnainen kerta. Mutta jos toistat sen kerran viikossa, on 70 000 enää vaatimaton provisio. Ja tietenkin miljoonat tulevat siitä mitä myydään. Jos myyt vaikka siivouspalvelua, pitäisi liki sadantuhannen siivoojan palvelut, eikä sellaiselle armeijalle kysyntää löydy. Mutta jos keksit tuotteen tai palvelun, jota ei joku muu ole jo keksinyt ja jolle on kysyntää, saat ansiosi. Olkoon se sitten syöpälääke tai jokin teollista tuotantoa hyödyttävä. Eikä syöpälääkkeen tarvitse olla 100 %:nen, jo 50 %:nen takaa rikastumisen, jossa miljoona on pikkuraha. Maailman rikkaimpiin päätyy luomalla uuden kauppatavan kuten Amazon tai AliBaba, ei myymällä jotain. Tuotteen kehittämällä Gateskin rikastui.
Eihän niitä kriketinpelaajan ansioita ymmärräkään, niitä vain ihmettelee. Mutta kun tarpeeksi suuri raha liikkuu takana, tarvitsee tuskin edes pyytää. Tarvitsee vain pyytämättä maksaa ratkaisevan hyvälle pelaajalle enemmän kuin kilpaileva joukkue. Ei siihen mitään hyväveliverkkoa tarvita.
Miljoonan myynti yhdellä puhelinsoitolla on satunnainen kerta. Mutta jos toistat sen kerran viikossa, on 70 000 enää vaatimaton provisio. Ja tietenkin miljoonat tulevat siitä mitä myydään. Jos myyt vaikka siivouspalvelua, pitäisi liki sadantuhannen siivoojan palvelut, eikä sellaiselle armeijalle kysyntää löydy. Mutta jos keksit tuotteen tai palvelun, jota ei joku muu ole jo keksinyt ja jolle on kysyntää, saat ansiosi. Olkoon se sitten syöpälääke tai jokin teollista tuotantoa hyödyttävä. Eikä syöpälääkkeen tarvitse olla 100 %:nen, jo 50 %:nen takaa rikastumisen, jossa miljoona on pikkuraha. Maailman rikkaimpiin päätyy luomalla uuden kauppatavan kuten Amazon tai AliBaba, ei myymällä jotain. Tuotteen kehittämällä Gateskin rikastui.
Eihän niitä kriketinpelaajan ansioita ymmärräkään, niitä vain ihmettelee. Mutta kun tarpeeksi suuri raha liikkuu takana, tarvitsee tuskin edes pyytää. Tarvitsee vain pyytämättä maksaa ratkaisevan hyvälle pelaajalle enemmän kuin kilpaileva joukkue. Ei siihen mitään hyväveliverkkoa tarvita.
korjausta kirjoitti: Missä vaiheessa se kääntyi nettotuloksi? Sinällään lukuarvot ovat tässä yhdentekeviä, luvun voi muuttaa sanaksi mittava, suuri tai mitä hyvänsä. Samoin kaikki keskiarvot pitää unohtaa. Jos tulot ovat poikkeuksellisen suuret, on takanakin jotain poikkeuksellista. Supercell on hyvä esimerkki sellaisesta, ei kuitenkaan ainoa. Lisäksi isonkin pörssiyhtiön johtaja on vain palkollinen, joka ei ole omiaan laittanut yritykseen, Yhtiön perustaja voi olla aivan eri tilanteessa.
Alunperin täällä mainittu 70 000 € oli nettotulo kuukaudessa, joten oletin, että siitä puhutaan edelleen.
sinullaonvapaus kirjoitti: Itse esitit mljoonan kaupan yhdellä puhelinsoitolla, siinä li se pointti.
Miljoonan myynti yhdellä puhelinsoitolla on satunnainen kerta. Mutta jos toistat sen kerran viikossa, on 70 000 enää vaatimaton provisio. Ja tietenkin miljoonat tulevat siitä mitä myydään. Jos myyt vaikka siivouspalvelua, pitäisi liki sadantuhannen siivoojan palvelut, eikä sellaiselle armeijalle kysyntää löydy. Mutta jos keksit tuotteen tai palvelun, jota ei joku muu ole jo keksinyt ja jolle on kysyntää, saat ansiosi. Olkoon se sitten syöpälääke tai jokin teollista tuotantoa hyödyttävä. Eikä syöpälääkkeen tarvitse olla 100 %:nen, jo 50 %:nen takaa rikastumisen, jossa miljoona on pikkuraha. Maailman rikkaimpiin päätyy luomalla uuden kauppatavan kuten Amazon tai AliBaba, ei myymällä jotain. Tuotteen kehittämällä Gateskin rikastui.
Eihän niitä kriketinpelaajan ansioita ymmärräkään, niitä vain ihmettelee. Mutta kun tarpeeksi suuri raha liikkuu takana, tarvitsee tuskin edes pyytää. Tarvitsee vain pyytämättä maksaa ratkaisevan hyvälle pelaajalle enemmän kuin kilpaileva joukkue. Ei siihen mitään hyväveliverkkoa tarvita.
Kyllä kyllä. Ei tuosta kai kukaan ole eri mieltä ollutkaan. Kaupoilla tai keksimällä jotakin ainutlaatuista mitä myydä voi rikastua.
Sen sijaan pelkällä työsuoritteilla, ts. ilman myytävää substanssia taas ei.
Sen sijaan pelkällä työsuoritteilla, ts. ilman myytävää substanssia taas ei.
Köyhät.kyykkyyn kirjoitti: Kyllä kyllä. Ei tuosta kai kukaan ole eri mieltä ollutkaan. Kaupoilla tai keksimällä jotakin ainutlaatuista mitä myydä voi rikastua.
Sen sijaan pelkällä työsuoritteilla, ts. ilman myytävää substanssia taas ei.
Etkö sinä myy työtäsi? Minä ainakin teen niin ja saan siitä käyvän hinnan. En sillä rikastu, mutta ihan mukavasti sillä toimeen tulen. Jos työni olisi poikkeuksellisen arvokasta, rikastuisin sillä kyllä.
mitä.myyt kirjoitti: Etkö sinä myy työtäsi? Minä ainakin teen niin ja saan siitä käyvän hinnan. En sillä rikastu, mutta ihan mukavasti sillä toimeen tulen. Jos työni olisi poikkeuksellisen arvokasta, rikastuisin sillä kyllä.
Kyllä. Olen työsuhteessa ja saan siitä korvauksen. Ei sillä rikastu, kuten et sitten sinäkään. Siitähän tässä oli kyse. Tulen toimeen ihan ok, kait. Kuten sinäkin, ilmeisesti.
"Jos työni olisi poikkeuksellisen arvokasta, rikastuisin sillä kyllä."
Niin, sitähän tässä ole koko ajan peräänkuuluttanut. Eli mikä on se (kuulemma kaikille avoin) työpaikka, jossa tienataan vaikkapa se 70.000,- kuussa puhtaana, ilman että iso osa summasta tulee jostakin myytävästä substanssista, tuotteista, provisioista, oikeuksista, tms.
Eli ei sellaista taida olla?
Paitsi kriketinpelaaja? Mistä sitä työtä voi hakea?
;)
"Jos työni olisi poikkeuksellisen arvokasta, rikastuisin sillä kyllä."
Niin, sitähän tässä ole koko ajan peräänkuuluttanut. Eli mikä on se (kuulemma kaikille avoin) työpaikka, jossa tienataan vaikkapa se 70.000,- kuussa puhtaana, ilman että iso osa summasta tulee jostakin myytävästä substanssista, tuotteista, provisioista, oikeuksista, tms.
Eli ei sellaista taida olla?
Paitsi kriketinpelaaja? Mistä sitä työtä voi hakea?
;)
Köyhät.kyykkyyn kirjoitti: Kyllä. Olen työsuhteessa ja saan siitä korvauksen. Ei sillä rikastu, kuten et sitten sinäkään. Siitähän tässä oli kyse. Tulen toimeen ihan ok, kait. Kuten sinäkin, ilmeisesti.
"Jos työni olisi poikkeuksellisen arvokasta, rikastuisin sillä kyllä."
Niin, sitähän tässä ole koko ajan peräänkuuluttanut. Eli mikä on se (kuulemma kaikille avoin) työpaikka, jossa tienataan vaikkapa se 70.000,- kuussa puhtaana, ilman että iso osa summasta tulee jostakin myytävästä substanssista, tuotteista, provisioista, oikeuksista, tms.
Eli ei sellaista taida olla?
Paitsi kriketinpelaaja? Mistä sitä työtä voi hakea?
;)
Jos sinun täytyy kysyä, mistä sen työpaikan löytää, et varmuudella ole riittävän pätevä siihen. Eikä tämän pitäisi tulla yllätyksenä.
mitä.myyt kirjoitti: Jos sinun täytyy kysyä, mistä sen työpaikan löytää, et varmuudella ole riittävän pätevä siihen. Eikä tämän pitäisi tulla yllätyksenä.
Voi sinua salailevaa höpönassua. Kun et sitten mitään keksinyt, niin aloit haukkua minun päyevyyttäni. Joo, se ei ainakaan tullut yllätyksenä.
Kiitos ja anteeksi kun jaksoit. :)))
Kiitos ja anteeksi kun jaksoit. :)))
Köyhät.kyykkyyn kirjoitti: Voi sinua salailevaa höpönassua. Kun et sitten mitään keksinyt, niin aloit haukkua minun päyevyyttäni. Joo, se ei ainakaan tullut yllätyksenä.
Kiitos ja anteeksi kun jaksoit. :)))
En esittänyt minkäänlaista arviota pätevyydestäsi. Kyse oli ainoastaan omasta käsityksestäsi itsestäsi.
Hiukan toisin asioita arvottamalla minä olisin päässyt hieman paremmillekin tuloille. Mutta siinä määrin realisti olen, etten todellakaan kuvittele olevani niin lahjakas, että ilman satunnaista arpaonnea pääsisin miljoonien vuosituloille. Jos olisin, ei minun tarvitsisi kysyä, missä sellaisia tuloja on jaossa. Oletin, että sinäkin olet kohtuullisen realistinen itseäsi kohtaan. Oletinko väärin?
Hiukan toisin asioita arvottamalla minä olisin päässyt hieman paremmillekin tuloille. Mutta siinä määrin realisti olen, etten todellakaan kuvittele olevani niin lahjakas, että ilman satunnaista arpaonnea pääsisin miljoonien vuosituloille. Jos olisin, ei minun tarvitsisi kysyä, missä sellaisia tuloja on jaossa. Oletin, että sinäkin olet kohtuullisen realistinen itseäsi kohtaan. Oletinko väärin?
Eli alottajalla siis ei ole rahaa ostaa uutta/uudehkoa venettä.
4 VASTAUSTA:
Sekös vasta harmittaa.
Yritä toki vielä ainakin kerran. Ei minullakaan ole varaa ostaa uutta venettä, mutta hämmästykseksesi se ei todellakaan harmita, koska olen vanhempaan veneeseeni täysin tyytyväinen. Tosin minulla on ollut varaa ostaa toinenkin vene ja aikaa uittaa niitä molempia. Harmittaako?
ei.vain.osu kirjoitti: Yritä toki vielä ainakin kerran. Ei minullakaan ole varaa ostaa uutta venettä, mutta hämmästykseksesi se ei todellakaan harmita, koska olen vanhempaan veneeseeni täysin tyytyväinen. Tosin minulla on ollut varaa ostaa toinenkin vene ja aikaa uittaa niitä molempia. Harmittaako?
Mutta kuitenkin ihan kokonainen keskustelu pitää siitä avata kun todistelet itsellesi että se maan hajuinen kellari on vähintään yhtä hyvä kuin uusi. Mainitsemasi eurosummat on lähinnä informatiivisia, eix niin. Miljoonan kiululla ei saa mitään lisäarvoa kolmen tonnin saippuakoteloon. Et ottais vaikka ilmatteks sais koska rakastat sitä koteloas niin kovasti ja jättäähän se tuon miltzikipan euroa/solmu vertailussa ihan telineisiin.
Sokkelinkivittelijä kirjoitti: Mutta kuitenkin ihan kokonainen keskustelu pitää siitä avata kun todistelet itsellesi että se maan hajuinen kellari on vähintään yhtä hyvä kuin uusi. Mainitsemasi eurosummat on lähinnä informatiivisia, eix niin. Miljoonan kiululla ei saa mitään lisäarvoa kolmen tonnin saippuakoteloon. Et ottais vaikka ilmatteks sais koska rakastat sitä koteloas niin kovasti ja jättäähän se tuon miltzikipan euroa/solmu vertailussa ihan telineisiin.
Enpä ole yhtään keskustelua avannut, enkä niin muodoin ole mitään eurosummia maininnut. Mutta sanottakoon, ettei se vanha veneeni todellakaan olisi menossa vaihtoon, jos niitä miltzejä jostain tulisi. Veneestä kyllä olisi varaa teettää entistä ehompi ja talon varmaan vaihtaisin isompaan. Ja se toinen vene saisi viimeisen päälle olevan heloituksen ja läjän viimeistä huutoa olevia purjeita. Sitä toista venettä olisi myös varaa rahdata ympäri maailmaa kisoihin.
Itse purjehtiminen ei siitä parane, oli vene minkä hintainen hyvänsä, kunhan se toiminnallisesti on ok.
Itse purjehtiminen ei siitä parane, oli vene minkä hintainen hyvänsä, kunhan se toiminnallisesti on ok.
...tu
Mulla on auto ja polkupyörä. Toisessa on kulkeminen vaivattomampaa, toisessa kosketus ympäristöön on parempi. Kumpikohan on mukavampi ja kummastakohan olin valmis maksamaan enemmän.
En kerro kummankaan merkkiä enkä hintaa enkä edes sitä olenko valintoihini tyytyväinen.
Mulla on auto ja polkupyörä. Toisessa on kulkeminen vaivattomampaa, toisessa kosketus ympäristöön on parempi. Kumpikohan on mukavampi ja kummastakohan olin valmis maksamaan enemmän.
En kerro kummankaan merkkiä enkä hintaa enkä edes sitä olenko valintoihini tyytyväinen.
Myönnän, että en voisi rahoittaa edes sadantuhannen venettä kätköilläni käymällä. Olisi otettava aika iso laina. Toisaalta pankkisuhde on kunnossa ja riittävästi vakuuksia. Mutta kyllä se hankalaa olisi jonkun rikkaan tilanteeseen verrattuna. Siksi olisi ostoon oltava todella hyvä syy. Mutta en usko, että tässä kateuden vuoksi vänkään. En ainakaan pysty sellaista tunnetta itsestäni löytämään. Kun lueskelen ja katselen kuvia vaikka miljoonien projektista, jossa Blue Marlin -niminen 12 mR entisöintiin, koen vain nautintoa. Siinä muuten on yksilöllinen vene, ja siinä raha käytetään minusta hyvin.
Jos kysytte, mitä tarkoitan yksilöllisyydellä, joka on tusinatyön vastakohta, olen liemessä selityksen kanssa. Viimeistelty työn jälki on oikeastaan perusvaatimus kaikessa, ei sen pitäisi rajoittua johonkin erityisen kalliiseen. Yksilöllisyys alkaa jo suunnittelusta. Nuo esimerkkinä käytetyt Folkkarit tuntuvat aina yksilöllisistä. Puiset tietysti, mutta se jatkuu näihin muovisiin muunnoksiinkin kuten IF:iin ja Gt-kryssareen.
Jos kysytte, mitä tarkoitan yksilöllisyydellä, joka on tusinatyön vastakohta, olen liemessä selityksen kanssa. Viimeistelty työn jälki on oikeastaan perusvaatimus kaikessa, ei sen pitäisi rajoittua johonkin erityisen kalliiseen. Yksilöllisyys alkaa jo suunnittelusta. Nuo esimerkkinä käytetyt Folkkarit tuntuvat aina yksilöllisistä. Puiset tietysti, mutta se jatkuu näihin muovisiin muunnoksiinkin kuten IF:iin ja Gt-kryssareen.
12 VASTAUSTA:
Blue Marlin onkin hyvä esimerkki. Itsellä olisi ollut varaa ehkä sadasosaan sen restaurointiin käytetystä summasta. Ja ilman kateuden häivää voin sanoa, etten sitä omakseni haluaisi. Mutta silti arvostan kovastikin sitä, että sellainen työ on tehty. Ja ihan hauska sillä olisi joskus käydä purjehtimassa, ehkä sen vielä teenkin. Puhumattakaan purjehduksesta J-veneellä. Sittenkin kyse on halusta vain käydä, ei olla sen enempää sidottuna. Näin siitä huolimatta, että Blue Marlin edustaa sellaista purjehdusta, josta pidän.
Kaikki R-veneet ovat ehdottomasti yksilöitä, kahta samanlaista niissä ei ole. Omaa venettä on tehty kaksi identtistä yksilöä. Ja sittenkään ne eivät ole identtisiä, heti kannella tietää kumman kannelle on noussut, samoin sisällä, vaikka tekstiilejäkään ei paikalla olisi.
Kaikki R-veneet ovat ehdottomasti yksilöitä, kahta samanlaista niissä ei ole. Omaa venettä on tehty kaksi identtistä yksilöä. Ja sittenkään ne eivät ole identtisiä, heti kannella tietää kumman kannelle on noussut, samoin sisällä, vaikka tekstiilejäkään ei paikalla olisi.
yksilöllistä_ kirjoitti: Blue Marlin onkin hyvä esimerkki. Itsellä olisi ollut varaa ehkä sadasosaan sen restaurointiin käytetystä summasta. Ja ilman kateuden häivää voin sanoa, etten sitä omakseni haluaisi. Mutta silti arvostan kovastikin sitä, että sellainen työ on tehty. Ja ihan hauska sillä olisi joskus käydä purjehtimassa, ehkä sen vielä teenkin. Puhumattakaan purjehduksesta J-veneellä. Sittenkin kyse on halusta vain käydä, ei olla sen enempää sidottuna. Näin siitä huolimatta, että Blue Marlin edustaa sellaista purjehdusta, josta pidän.
Kaikki R-veneet ovat ehdottomasti yksilöitä, kahta samanlaista niissä ei ole. Omaa venettä on tehty kaksi identtistä yksilöä. Ja sittenkään ne eivät ole identtisiä, heti kannella tietää kumman kannelle on noussut, samoin sisällä, vaikka tekstiilejäkään ei paikalla olisi.
Vaikka omaa venettä on tehty varmaan aikanaan satoja kappaleita, on se kaikkine naarmuineen, homepilkkuineen ja vanhoine asennusreikineen yksilöllinen.
Yksilöitäkailki kirjoitti: Vaikka omaa venettä on tehty varmaan aikanaan satoja kappaleita, on se kaikkine naarmuineen, homepilkkuineen ja vanhoine asennusreikineen yksilöllinen.
Jos kuitenkin tuttuja on tulossa kylään, joudut varsin tarkkaan selittämään, että sun vene on se, jossa on naarmu tietyllä paikalla. Muuten käy niin kuin joku selitti vakuutusyhtiölle: Peruutin pihaan ja törmäsin puuhun, jota minulla ei ole. Niin voi käydä, kun kadulla on rivi samanlaisia taloja ja erehtyy laskuissa. Olisi pitänyt ajaa kolmannesta portista, mutta menikin neljännestä.
En ole ikinä ymmärtänyt tuota, miksi veneen pitäisi olla jotenkin "yksilöllinen". Heikko itsetunto on sellaisella ihmisellä, jonka tarvitsee vertailla toisten veneisiin kykenemättä päättämään oman fiiliksen pohjalta, tuntuuko vene mukavalta.
pidä.pilkkusi kirjoitti: Jos kuitenkin tuttuja on tulossa kylään, joudut varsin tarkkaan selittämään, että sun vene on se, jossa on naarmu tietyllä paikalla. Muuten käy niin kuin joku selitti vakuutusyhtiölle: Peruutin pihaan ja törmäsin puuhun, jota minulla ei ole. Niin voi käydä, kun kadulla on rivi samanlaisia taloja ja erehtyy laskuissa. Olisi pitänyt ajaa kolmannesta portista, mutta menikin neljännestä.
Miten "yksilölliseksi" folkkaria voi sanoa, kyseessä kuitenkin yksityyppiluokka ? Eiipä noitakaan toisistaan erota:
https://www.folkkari.net/albumi/sm-kisat2009/1198781
https://www.folkkari.net/albumi/sm-kisat2009/1198781
10-14 kirjoitti: En ole ikinä ymmärtänyt tuota, miksi veneen pitäisi olla jotenkin "yksilöllinen". Heikko itsetunto on sellaisella ihmisellä, jonka tarvitsee vertailla toisten veneisiin kykenemättä päättämään oman fiiliksen pohjalta, tuntuuko vene mukavalta.
On paljon muitakin asioita, joita et tunnetusti ymmärrä. Ja mitä et ymmärrä, on aina niiden toisten heikkouksia. Onhan kaikilla naisillakin poikkeuksetta huono itsetunto, kun sama vaate jonkun toisen naisen päällä kiusaa. Viihdytkö itse univormussa sadan samanlaisen joukossa?
Yksilöitäkaikki kirjoitti: Miten "yksilölliseksi" folkkaria voi sanoa, kyseessä kuitenkin yksityyppiluokka ? Eiipä noitakaan toisistaan erota:
https://www.folkkari.net/albumi/sm-kisat2009/1198781
Kisafolkkarit ovat lajinsa yhdenmukaisimpia. Silti noissa on pikaisimmallakin vilkaisulla selvät erot. Vain muoto on sama.
yksilöllistä_ kirjoitti: Kisafolkkarit ovat lajinsa yhdenmukaisimpia. Silti noissa on pikaisimmallakin vilkaisulla selvät erot. Vain muoto on sama.
Joo, yhdessä viilutettu ruffi, muut kaikki identtisiä. Vrt. Bava 36 tiikkikannella tai ilman.
Eläköönsepieniero kirjoitti: Joo, yhdessä viilutettu ruffi, muut kaikki identtisiä. Vrt. Bava 36 tiikkikannella tai ilman.
Siellä on laiturissa ollut ainakin 20 folkkaria rivissä laiturissa. Eikä kahta samanlaista, olen nähnyt. Paitsi että kahdestakymmenestä bavasta erottuu se yksi tiikkikantinen, saa tarkkaan katsoa, ettei sekoita joukossa olevaa Hansea tai Jeanneauta bavoihin. Niissä kun on vähemmän keskinäistä eroa kuin kahdella folkkarilla.
isopieniero kirjoitti: Siellä on laiturissa ollut ainakin 20 folkkaria rivissä laiturissa. Eikä kahta samanlaista, olen nähnyt. Paitsi että kahdestakymmenestä bavasta erottuu se yksi tiikkikantinen, saa tarkkaan katsoa, ettei sekoita joukossa olevaa Hansea tai Jeanneauta bavoihin. Niissä kun on vähemmän keskinäistä eroa kuin kahdella folkkarilla.
Varmaankin kyse on siitä millaisia veneitä itse tuntee. Vähän sama juttu kuin vieraan syntymäperän ihmisiä eivät kaikki osaa erottaa toisistaan. Tai kalastaja erottaa helposti kalat toisistaan, mutta kaloista vähemmän kiinnostuneelle erot jäävät huomaamatta.
Folkkari on OD-luokka, joten veneet ovat lähtökohtaisesti identtisiä. Toki niitä on erivärisiä ja uudemmat ovat lasikuitua.
Hanse ja Jeanneau on hyvin helppo erottaa toisistaan ja Bavarioista. Bavarioistakin näkee hyvin helposti onko kyseessä Match, Vision vai Cruiser ja Cruisereista erottaa hyvin helposti J&J:n suunnittelemat Farrin piirtämistä. J&J:n piirtämistä näkee myös hyvin helposti onko kyse 90-luvun lopun vain 2000-luvun puolivälin mallisarjoista.
Vaikeampaa voi olla erottaa saman sarjan erikokoisia veneitä toisistaan. Sama ongelma koskee monta muutakin sarjaa kuten Inferno 28, 31, 33, FG36 ja 39. Siesta 32 ja Athena 34 sekoitetaan myös helposti noihin. Sirena 38 sentään on helpompi erottaa.
Tietysti saman venemallin yksilöitä ei voi erottaa toisistaan kuin lisävarusteiden tai valinnaisten väritysten kautta. Tämä koskee aivan varmasti myös uusia Folkkareita ja todennäköisesti myös samalta veistämöltä samoina vuosina tulleita puisia. Vuosimallien välillä eroja voi jo ollakin. Esimerkiksi Bavarioissa saman mallin sisusta on puutyöltään varsin selvästi erilainen 2004, 2005 ja 2006 (siis kolme erilaista). Myös maston ja heloituksen toimittaja voi vaihtua vuosimallista toiseen. Vinsseistä näkee heti ainakin joidenkin Bavaria-mallien vuosimallin.
Folkkari on OD-luokka, joten veneet ovat lähtökohtaisesti identtisiä. Toki niitä on erivärisiä ja uudemmat ovat lasikuitua.
Hanse ja Jeanneau on hyvin helppo erottaa toisistaan ja Bavarioista. Bavarioistakin näkee hyvin helposti onko kyseessä Match, Vision vai Cruiser ja Cruisereista erottaa hyvin helposti J&J:n suunnittelemat Farrin piirtämistä. J&J:n piirtämistä näkee myös hyvin helposti onko kyse 90-luvun lopun vain 2000-luvun puolivälin mallisarjoista.
Vaikeampaa voi olla erottaa saman sarjan erikokoisia veneitä toisistaan. Sama ongelma koskee monta muutakin sarjaa kuten Inferno 28, 31, 33, FG36 ja 39. Siesta 32 ja Athena 34 sekoitetaan myös helposti noihin. Sirena 38 sentään on helpompi erottaa.
Tietysti saman venemallin yksilöitä ei voi erottaa toisistaan kuin lisävarusteiden tai valinnaisten väritysten kautta. Tämä koskee aivan varmasti myös uusia Folkkareita ja todennäköisesti myös samalta veistämöltä samoina vuosina tulleita puisia. Vuosimallien välillä eroja voi jo ollakin. Esimerkiksi Bavarioissa saman mallin sisusta on puutyöltään varsin selvästi erilainen 2004, 2005 ja 2006 (siis kolme erilaista). Myös maston ja heloituksen toimittaja voi vaihtua vuosimallista toiseen. Vinsseistä näkee heti ainakin joidenkin Bavaria-mallien vuosimallin.
Joakim1 kirjoitti: Varmaankin kyse on siitä millaisia veneitä itse tuntee. Vähän sama juttu kuin vieraan syntymäperän ihmisiä eivät kaikki osaa erottaa toisistaan. Tai kalastaja erottaa helposti kalat toisistaan, mutta kaloista vähemmän kiinnostuneelle erot jäävät huomaamatta.
Folkkari on OD-luokka, joten veneet ovat lähtökohtaisesti identtisiä. Toki niitä on erivärisiä ja uudemmat ovat lasikuitua.
Hanse ja Jeanneau on hyvin helppo erottaa toisistaan ja Bavarioista. Bavarioistakin näkee hyvin helposti onko kyseessä Match, Vision vai Cruiser ja Cruisereista erottaa hyvin helposti J&J:n suunnittelemat Farrin piirtämistä. J&J:n piirtämistä näkee myös hyvin helposti onko kyse 90-luvun lopun vain 2000-luvun puolivälin mallisarjoista.
Vaikeampaa voi olla erottaa saman sarjan erikokoisia veneitä toisistaan. Sama ongelma koskee monta muutakin sarjaa kuten Inferno 28, 31, 33, FG36 ja 39. Siesta 32 ja Athena 34 sekoitetaan myös helposti noihin. Sirena 38 sentään on helpompi erottaa.
Tietysti saman venemallin yksilöitä ei voi erottaa toisistaan kuin lisävarusteiden tai valinnaisten väritysten kautta. Tämä koskee aivan varmasti myös uusia Folkkareita ja todennäköisesti myös samalta veistämöltä samoina vuosina tulleita puisia. Vuosimallien välillä eroja voi jo ollakin. Esimerkiksi Bavarioissa saman mallin sisusta on puutyöltään varsin selvästi erilainen 2004, 2005 ja 2006 (siis kolme erilaista). Myös maston ja heloituksen toimittaja voi vaihtua vuosimallista toiseen. Vinsseistä näkee heti ainakin joidenkin Bavaria-mallien vuosimallin.
Otat tavanomaisen pilkuntarkasti kirjoittetun. Aivan totta, että esim. Södergrenin Infernot ja FG:t tunnistaa toisistaan vain laskemalla montako ikkunaa niissä on. Sama juttu niiden S&S Swanien kanssa, jotka piirrettiin saman muotin mukaan. Niistä kuitenkin tunnistaa heti suunnittelijan, korkeintaan voi erehtyä niiden tarkoista jäljitelmistä.
Mutta tässä on nyt kyse eri asiasta. Dufourin, Jeanneaun, Bavarian ja Beneteaun erotat käytännössä toisistaan parhaiten isolla puomipeitteeseen ja vähän pienemmällä runkoon kirjoitetusta mainoksesta, jossa kerrotaan malli. Seuraavaksi tulee näkyviin vauhtiraidan logo. Juuri tähän liittyy sieluttomuus. Kun sitä ei ole, pitää veneeseen laittaa se mainos. Ja kyllä, Bavarian Match-malliston kyllä tunnistaa erikseen. Vision eroaa muista bavoista, mutta ei toisen tehtaan vastaavasta tuotteesta.
Mutta tässä on nyt kyse eri asiasta. Dufourin, Jeanneaun, Bavarian ja Beneteaun erotat käytännössä toisistaan parhaiten isolla puomipeitteeseen ja vähän pienemmällä runkoon kirjoitetusta mainoksesta, jossa kerrotaan malli. Seuraavaksi tulee näkyviin vauhtiraidan logo. Juuri tähän liittyy sieluttomuus. Kun sitä ei ole, pitää veneeseen laittaa se mainos. Ja kyllä, Bavarian Match-malliston kyllä tunnistaa erikseen. Vision eroaa muista bavoista, mutta ei toisen tehtaan vastaavasta tuotteesta.
Sanoisin kyllä, että Joakim on juuri oikeilla jäljillä. Sinua ei kiinnosta uudemmat Dufourit, Jennat yms., joten pidät niitä yhtenä "massana". Varmasti Dufourin omistaja erottaa Dufourin Bavariasta samalla tavalla kuin sinä puufolkkarin jostain kosterista. Sen sijaan jos puuveneet eivät niin kiinnosta, voivat nuo mennä sekaisin.
Isossa veneessä on oma kajuutta paneskeluun ja pillusuihku sekä lämminvesivaraaja. Siihen jääkaapista kylmä olut.
Voi, kun jo tulisi kevät ja miehille parempi mieli, niin ei tarvitsisi jauhaa näin aivottomia juttuja, tosin tyhmyys on nuoremmissa sukupolvissa alkanut uusimpien tilastojen varjossa näkymään älykkyys osamäärän laskuna, kiitos älylaitteiden ja someilun! Näkyy myös yleisessä kanssakäymisessä ja toisen kunnioituksessa.
Moottorivene puolella vilkaisin, niin hiljaista ja rauhaisaa keskustelua ollut, mikä purjehdus porukkaa vaivaa, sivistyksen puute ja rahan, kun vaikka kuinka monta keskustelua mikä peilaa köyhäilyn ihannointiin vs henkilöt joilla uudempia veneitä .
Moottorivene puolella vilkaisin, niin hiljaista ja rauhaisaa keskustelua ollut, mikä purjehdus porukkaa vaivaa, sivistyksen puute ja rahan, kun vaikka kuinka monta keskustelua mikä peilaa köyhäilyn ihannointiin vs henkilöt joilla uudempia veneitä .
1 VASTAUS:
Taitaa off -season olla liian pitkä ja toisekseen moottoriveneilystä ei jaksa talvella vääntää.
Olette tietenkin oikeassa, kun ymmärrätte yksilöllisyydellä sitä, että ei ole toista ihan samanlaista. Minä yritin - virheellisesti - tarkoittaa muuta. Toinen mahdollinen sana vain on mahdoton sekin, mutta sillä yritän nyt selittää.
Kyseessä on "sielu". Ei ole sielua ilman edes alkeellista tietoisuutta, niin että sanalla on koko ajan sitaatit, vaikka en viitsi kirjoittaa. Näillä semanttisilla varauksilla minun veneelläni on aina oltava sielu.
Puuveneellä se on aina. Mutta esimerkkinä olleella Folkkarilla ja sen johdannaisilla on sielu myös muovisena. Merkitystä ei ole sillä, ovatko samanlaisia ja sikäli yksilöllisiä.
Voi olla, että vene tulee valmistajalta vailla yksilöllisyyttä ja vailla sielua. Sille voi sielu sitten tulla. Että jotkut palstan suurlahjakkuudet varmaan saavat tilaisuuden, sanottakoon, että veneelle voi luoda sielun elämällä ja rakastamalla.
Kyseessä on "sielu". Ei ole sielua ilman edes alkeellista tietoisuutta, niin että sanalla on koko ajan sitaatit, vaikka en viitsi kirjoittaa. Näillä semanttisilla varauksilla minun veneelläni on aina oltava sielu.
Puuveneellä se on aina. Mutta esimerkkinä olleella Folkkarilla ja sen johdannaisilla on sielu myös muovisena. Merkitystä ei ole sillä, ovatko samanlaisia ja sikäli yksilöllisiä.
Voi olla, että vene tulee valmistajalta vailla yksilöllisyyttä ja vailla sielua. Sille voi sielu sitten tulla. Että jotkut palstan suurlahjakkuudet varmaan saavat tilaisuuden, sanottakoon, että veneelle voi luoda sielun elämällä ja rakastamalla.
2 VASTAUSTA:
Puuvenekin on kuollut puu, ei puun ruumiissa ainakaan tuota tietoisuutta voi olla enempää kuin muista materiaaelista valmistetuissa veneissä.
Lähde lenkille autolla ja matkalle kengillä, jotta et joudu "hyväksymään että lenkille lähtiessäni joudun näkemään paljon enemmän vaivaa ja kuluttamaan enemmän aikaa verrattuna saman matkan ajamiseen autolla".
Lähde lenkille autolla ja matkalle kengillä, jotta et joudu "hyväksymään että lenkille lähtiessäni joudun näkemään paljon enemmän vaivaa ja kuluttamaan enemmän aikaa verrattuna saman matkan ajamiseen autolla".
vertailuttavaa kirjoitti: Puuvenekin on kuollut puu, ei puun ruumiissa ainakaan tuota tietoisuutta voi olla enempää kuin muista materiaaelista valmistetuissa veneissä.
Lähde lenkille autolla ja matkalle kengillä, jotta et joudu "hyväksymään että lenkille lähtiessäni joudun näkemään paljon enemmän vaivaa ja kuluttamaan enemmän aikaa verrattuna saman matkan ajamiseen autolla".
Et näköjään osannut lukea.
Olette tietenkin oikeassa, kun ymmärrätte yksilöllisyydellä sitä, että ei ole toista ihan samanlaista. Minä yritin - virheellisesti - tarkoittaa muuta. Toinen mahdollinen sana vain on mahdoton sekin, mutta sillä yritän nyt selittää.
Kyseessä on "sielu". Ei ole sielua ilman edes alkeellista tietoisuutta, niin että sanalla on koko ajan sitaatit, vaikka en viitsi kirjoittaa. Näillä semanttisilla varauksilla minun veneelläni on aina oltava sielu.
Puuveneellä se on aina. Mutta esimerkkinä olleella Folkkarilla ja sen johdannaisilla on sielu myös muovisena. Merkitystä ei ole sillä, ovatko samanlaisia ja sikäli yksilöllisiä.
Voi olla, että vene tulee valmistajalta vailla yksilöllisyyttä ja vailla sielua. Sille voi sielu sitten tulla. Että jotkut palstan suurlahjakkuudet varmaan saavat tilaisuuden, sanottakoon, että veneelle voi luoda sielun elämällä ja rakastamalla.
Kyseessä on "sielu". Ei ole sielua ilman edes alkeellista tietoisuutta, niin että sanalla on koko ajan sitaatit, vaikka en viitsi kirjoittaa. Näillä semanttisilla varauksilla minun veneelläni on aina oltava sielu.
Puuveneellä se on aina. Mutta esimerkkinä olleella Folkkarilla ja sen johdannaisilla on sielu myös muovisena. Merkitystä ei ole sillä, ovatko samanlaisia ja sikäli yksilöllisiä.
Voi olla, että vene tulee valmistajalta vailla yksilöllisyyttä ja vailla sielua. Sille voi sielu sitten tulla. Että jotkut palstan suurlahjakkuudet varmaan saavat tilaisuuden, sanottakoon, että veneelle voi luoda sielun elämällä ja rakastamalla.
Tuli kahdesti tuo kirjoitus. Nyt en myönnä hölmöilleeni. Oli tämän palstan tekniikka, joka sassaroi. Yrittäkää kestää
1 VASTAUS:
Ei se mittään. Hyvin kirjoitit - minunkin purjeveneillä on aina ollut "sielu". Eilen kävin häntä hoivailemassa ja karistelemassa jääpaakkuja pressun päältä. Eikä purjevenesuhteen laatu ole rungon valmistusmateriaalista kiinni.
Moottoriveneelläni ei ole sielua - siinä on Mercury sielun tilalla :)
Moottoriveneelläni ei ole sielua - siinä on Mercury sielun tilalla :)
Olen suuri puuveneiden ystävä ja pidän reppuretkeilystä ja telttailusta ja trangiapöperöstä. Mutta meri tarjoaa kyllä kaikille veneilijöille samankaltaisia elämyksiä oli alla sitten barlitti tai pink gin. Ja kaikki madutaan sovussa kulkemaan vaikka täällä palstalla vähän sanallaan.
1 VASTAUS:
Näinhän se on, "Kaikkimahtuu". Kommenttisi on asiaa, eikä siihen ole vastaan vänkäämistä. Myös "Jurristikko" mahtuu, vaikka olisi liikkeellä moottoriveneellä - tuossa edellä juuri tunnusti sellaisenkin omistavansa.
Kerro mielipiteesi
