Minulta on kysytty papinvirkani aikana monesti, että pääsikö poislähtenyt taivaaseen. Usein kysyjä on ollut lähiomainen, joskus joku muu ihminen. Vaikka kysymys on selkeä, siihen ei aina ole ollut helppo vastata. Pappina en läheskään aina ole tiennyt poislähteneen elämästä juuri mitään. Tuomion sanan lausuminen ei kuulu meille, eikä ole kannattavaa tehdä liian hätiköityjä päätelmiä kenenkään poislähteneen sieluntilasta.
Tästä hyvänä esimerkkinä on seuraava tapahtuma. Olin vuorollani pitämässä sairaalahartautta. Hoitaja tuli hartauden jälkeen pyytämään, että voisinko käydä katsomassa potilasta, joka tahtoisi tavata papin. Mielelläni halusin. Kun menin hänen huoneeseensa, näin hauraan ihmisen. Hän ei enää paljon jaksanut puhua. Kerroin hänelle, kuka olen ja mitä minulla olisi hänelle Taivaan Isältä tarjottavana. Kysyin häneltä: ”Haluatko sinä uskoa kaikki synnit anteeksi.” Hän vastasi hiljaisella äänellä: ”Sitä minä haluan.” Ihana oli saarnata hänelle kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Jätimme toisemme lyhyen keskustelun jälkeen Jumalan rauhaan. Kotimatkalla mieleeni tulivat epäilykset: Miten ihminen voi noin helposti uskoa? Ymmärsikö hän todella evankeliumin merkityksen?
Tapahtumasta kului joitakin aikoja, ja olin erään tutun puhujan kanssa seuramatkalla. Matkalla hän kertoi olevansa murheellinen, kun hänelle tuttu uskonsa aikoinaan kieltänyt sisar kuoli sairaalassa. Hän olisi halunnut käydä vielä tätä ystävää katsomassa, mutta tapaaminen ei ollut järjestynyt. Kun hän kertoi ystävän nimen, saatoin muistaa, kuinka tapasin tämän henkilön sairaalassa ja sain julistaa hänelle evankeliumin. Meille molemmille tuli iloinen mieli. Parasta oli, että poislähtenyt pääsi taivaan iloon.
Tietääkö pappi, lähiomaiset tai kukaan saattajista, pääseekö poislähtenyt taivaaseen? En pappina ole koskaan voinut olla varma, mitä poislähteneelle on tapahtunut ennen kuolemaa. Olen ajatellut, että tärkeintä on keskittyä puhumaan läsnä oleville, eläville ihmisille, parannuksen ja uskon tarpeellisuudesta. Siunaustilaisuus avaakin siihen hienot näköalat. Olemme jokainen silloin konkreettisesti elämän ja kuoleman edessä puhuteltavana.
Kun uskovainen ihminen kuolee, läheisillä on eronikävä, mutta toisaalta myös ilo siitä, että hän pääsi taivaaseen. Kun olen toimittanut uskovaisen ihmisen siunaustilaisuutta, en ole voinut vaieta tuosta ilosta. Usko on Jumalan lahja. Jumala kutsuu omansa joskus yksinäiseltä ja unohdetulta paikalta, joskus monien tuttujen armolasten keskeltä, jolloin uskosta jää todistus Jumalan seurakuntaan.
Usein minulle on surutalossa monella suulla todistettu, kuinka hyvä ihminen poislähtenyt oli. On voitu todeta, että hän, jos kuka, pääsi taivaaseen. Hyvä ihminen hän on voinut ollakin läheisilleen. Hyvillä teoillamme emme kuitenkaan pääse taivaaseen. Jos näin olisi, turhaan Jumala olisi lähettänyt Poikansa meitä syntisiä ja pahoja ihmisiä pelastamaan.
Vain Jumalan armosta pääsemme taivaaseen. Apostoli muistuttaa, että ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle (Hebr. 11:6). Kun rippikoululaisilta olen kysynyt, miksi kannattaa uskoa, lähes jokaisessa lapussa lukee: ”Että pääsisin taivaaseen.” Siksi todella kannattaa uskolla turvautua Jumalan armoon, elää Jumalan lapsena ja kulkea Jumalan joukon mukana.
Luukkaan evankeliumissa kerrotaan eräästä keskustelusta, jossa Jeesus oli mukana. Ihmiset kauhistelivat Pilatuksen surmauttamien galilealaisten kohtaloa. Jeesus kysyi heiltä: ”Luuletteko, että he olivat suurempia syntisiä kuin kaikki muut galilealaiset, koska saivat tuollaisen lopun? Eivät suinkaan – samalla tavoin te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny” (Luuk. 13:2–3). Jeesus tahtoi kääntää ihmisten mielenkiinnon tärkeimpään asiaan, eli siihen omakohtaiseen kysymykseen, että pääsenkö minä taivaaseen.
Meidän ei tule liiaksi miettiä kuolevien ihmisten kohtaloa, tärkeämpää on valvoa, että on itse matkalla taivaaseen. Jumalan lapsi iloitsee jo täällä tulevasta ja tahtoo pitää evankeliumia esillä myös heille, jotka kaipaavat päästä taivaan kotiin.
Tästä hyvänä esimerkkinä on seuraava tapahtuma. Olin vuorollani pitämässä sairaalahartautta. Hoitaja tuli hartauden jälkeen pyytämään, että voisinko käydä katsomassa potilasta, joka tahtoisi tavata papin. Mielelläni halusin. Kun menin hänen huoneeseensa, näin hauraan ihmisen. Hän ei enää paljon jaksanut puhua. Kerroin hänelle, kuka olen ja mitä minulla olisi hänelle Taivaan Isältä tarjottavana. Kysyin häneltä: ”Haluatko sinä uskoa kaikki synnit anteeksi.” Hän vastasi hiljaisella äänellä: ”Sitä minä haluan.” Ihana oli saarnata hänelle kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Jätimme toisemme lyhyen keskustelun jälkeen Jumalan rauhaan. Kotimatkalla mieleeni tulivat epäilykset: Miten ihminen voi noin helposti uskoa? Ymmärsikö hän todella evankeliumin merkityksen?
Tapahtumasta kului joitakin aikoja, ja olin erään tutun puhujan kanssa seuramatkalla. Matkalla hän kertoi olevansa murheellinen, kun hänelle tuttu uskonsa aikoinaan kieltänyt sisar kuoli sairaalassa. Hän olisi halunnut käydä vielä tätä ystävää katsomassa, mutta tapaaminen ei ollut järjestynyt. Kun hän kertoi ystävän nimen, saatoin muistaa, kuinka tapasin tämän henkilön sairaalassa ja sain julistaa hänelle evankeliumin. Meille molemmille tuli iloinen mieli. Parasta oli, että poislähtenyt pääsi taivaan iloon.
Tietääkö pappi, lähiomaiset tai kukaan saattajista, pääseekö poislähtenyt taivaaseen? En pappina ole koskaan voinut olla varma, mitä poislähteneelle on tapahtunut ennen kuolemaa. Olen ajatellut, että tärkeintä on keskittyä puhumaan läsnä oleville, eläville ihmisille, parannuksen ja uskon tarpeellisuudesta. Siunaustilaisuus avaakin siihen hienot näköalat. Olemme jokainen silloin konkreettisesti elämän ja kuoleman edessä puhuteltavana.
Kun uskovainen ihminen kuolee, läheisillä on eronikävä, mutta toisaalta myös ilo siitä, että hän pääsi taivaaseen. Kun olen toimittanut uskovaisen ihmisen siunaustilaisuutta, en ole voinut vaieta tuosta ilosta. Usko on Jumalan lahja. Jumala kutsuu omansa joskus yksinäiseltä ja unohdetulta paikalta, joskus monien tuttujen armolasten keskeltä, jolloin uskosta jää todistus Jumalan seurakuntaan.
Usein minulle on surutalossa monella suulla todistettu, kuinka hyvä ihminen poislähtenyt oli. On voitu todeta, että hän, jos kuka, pääsi taivaaseen. Hyvä ihminen hän on voinut ollakin läheisilleen. Hyvillä teoillamme emme kuitenkaan pääse taivaaseen. Jos näin olisi, turhaan Jumala olisi lähettänyt Poikansa meitä syntisiä ja pahoja ihmisiä pelastamaan.
Vain Jumalan armosta pääsemme taivaaseen. Apostoli muistuttaa, että ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle (Hebr. 11:6). Kun rippikoululaisilta olen kysynyt, miksi kannattaa uskoa, lähes jokaisessa lapussa lukee: ”Että pääsisin taivaaseen.” Siksi todella kannattaa uskolla turvautua Jumalan armoon, elää Jumalan lapsena ja kulkea Jumalan joukon mukana.
Luukkaan evankeliumissa kerrotaan eräästä keskustelusta, jossa Jeesus oli mukana. Ihmiset kauhistelivat Pilatuksen surmauttamien galilealaisten kohtaloa. Jeesus kysyi heiltä: ”Luuletteko, että he olivat suurempia syntisiä kuin kaikki muut galilealaiset, koska saivat tuollaisen lopun? Eivät suinkaan – samalla tavoin te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny” (Luuk. 13:2–3). Jeesus tahtoi kääntää ihmisten mielenkiinnon tärkeimpään asiaan, eli siihen omakohtaiseen kysymykseen, että pääsenkö minä taivaaseen.
Meidän ei tule liiaksi miettiä kuolevien ihmisten kohtaloa, tärkeämpää on valvoa, että on itse matkalla taivaaseen. Jumalan lapsi iloitsee jo täällä tulevasta ja tahtoo pitää evankeliumia esillä myös heille, jotka kaipaavat päästä taivaan kotiin.
Vastaukset 72
Vanhimmat
Vallinvaaran kirjoitus kuvastaa hyvin kristillisyyden armollisuutta Jumalan lahjan jakajana. Jumala antaa uskon lahjan, uskovaiset ovat vain sanan kylväjiä.
Uuden sitomisdogmin mukaan olisi pois lähtevältä pitänyt tiedustella, onko hän pikkuesikoinen tai körtti tms. ja sitten kuulustella, että tahtooko luopua kaikesta siitä omasta vanhurkaudesta ja ottaa vastaan sitten vasta syntienpäästön. Potilas olisi saattanut siinä vaiheessa jo kuolla.
Onneksi kristityt eivä ole omaksumassa uutta lanseerattua sitomisdogmia ja uskovat niin kuin ennekin ovat uskoneet.
Mikä ihmeen sitomisdogmi?
Sitomisdogmi perustunee harhaan siitä, että synninpäästö olisi ihmistyö, joka vaatii tietyt rituaalit päästettävältä, eikä Jumalan työ, joka armahtaa kenet tahtoo ja kadottaa kenet tahtoo. Syynä dogmin syntymiseen lienee eräät harhailut aiemmissa sielunhoitokeskusteluissa ja niiden vuotamisissa.
Luin ja järkytyin??
Kerrot olevasi pappi, etkä tiedä Raamatun, ja eritoten Uuden Testamentin sanomasta juuri mitään muuta, kun isien perinnesäännöt, VL mantran, ja nostat vielä veronmaksajien maksamaa palkkaa, pitäisi jo hävetä, tai tehdä parannus.
Käydäänpä läpi, kohta kohdalta.
>>Minulta on kysytty papinvirkani aikana monesti, että pääsikö poislähtenyt taivaaseen. ***
Et tiedä ja sanot, että siihen on vaikea vastata? Eikö Oppilaitoksessasi puhuttu teologiatunneilla aiheesta. Ihminen ei mene Taivaaseen, vaan Tuonelaan odottamaan nousua tuomiolle.
Matt. 11:23
"Entä sinä, Kapernaum, korotetaanko sinut muka taivaaseen? Alas sinut syöstään, alas tuonelaansaakka!
Tuonela on paikka, jossa ruumis ja henki lepää. Ota nyt opiksesi.
Poislähteneen elämä ei kuulu Sinulle, kerrot vain Raamatun sanoman.
Siinä olet oikeassa, ettei tuomio kuulu pastoreille (kuten usein VL- pappi hautajaisissa tuomitsee), eikä kannata kovin korottaa itseään.
Ainut, joka on jo tuomittu, ennen lopullista tuomiota, on saatana.
>Tästä hyvänä esimerkkinä on seuraava tapahtuma.***
Tuosta hauraasta potilaasta, miksi valehtelit Hänelle, ennen kuolemaa, asia joka on sinun suuri syntisi opettajana. Se on edessäsi.
Kerrotko kuka Raamatussa jakeli toiselle syntejä anteeksi, ei kukaan, miksi sitten Sinä?? Pitäisi tajuta teologina se, että vaikka olisit sanonut, että Valmet on hyvä traktori, tulos olisi ollut sama; - on se.
Miksi jätit Hänet Jumalan rauhaan, sillä Kaikki valtahan on Jeesuksella, ja Hän edustaa Isäänsä ja usko Häneen Vapahtajana ja Messiaana on ainut, joka Pelastaa. Elät todella suuressa valheessa.
>>Kotimatkalla mieleeni tulivat epäilykset: Miten ihminen voi noin helposti uskoa? ** Juuri näin, olisit puhunut Valmetista, jos et halunnut puhua Jeesuksesta, joka on itse asiassa se evankeliumi.
>>Tapahtumasta kului joitakin aikoja, ja olin erään tutun puhujan kanssa seuramatkalla.
Mihin perustuu se, että - Meille molemmille tuli iloinen mieli. Parasta oli, että poislähtenyt pääsi taivaan iloon.??
Löytyykö se jostain Raamatusta. Tuonelaan Hän Raamatun ja Jeesuksen mukaan meni.
Teillä molemmilla oli vain Kerhon mantra, ei elävää uskoa Jeesukseen, Kuninkaaseen.
Voit tästä lähtien kertoa heille, sureville, että Hän menee turvallisesti odottamaan Jeesuksen toista tulemista Tuonelaan.
Parannusta todella tarvitset Sinä itse, sekä se kollegasi.
Se paikka mihin ihminen menee, on sivuseikka, se mihin Hän tuomion jälkeen menee, on olennainen, eli onko Hän siinä jonossa, joka on Jeesuksen takana, eli iankaikkisuus, vai onko toisessa, jossa Jeesus sanoo heille – Menkää pois, minä en tunne teitä. Matt 7;
21 "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.
22 Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.'
23 Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'
Suurin vääryydentekijä on väärä opettaja, joka ohittaa Jeesuksen ja luulee pääsevänsä suoraan Jumalan luo, joka on mahdottomuus, ilman Jeesuksen seuraavaista.
Miksi et edes mainitse Kaikkivaltiaan Jeesuksen suurta nimeä? Taidat olla Jehovan Todistaja.
Kuolleet eivät jätä mitään todisteita, se on sitä humpuukia, perinnön korkeintaan.
>>Usein minulle on surutalossa monella suulla todistettu, kuinka hyvä ihminen poislähtenyt oli. ** Muista se, koirakin on hyvä kuoltuaan. Harva haukkuu kuollutta ja on kulttuureja, jossa kuolleen nimeä ei saa lausua.
Kun Vl hautajaisissa on näitä huutoäänestyksiä, ne on markkinameininkiä. Taivaaseen pääsee Tempauksessa juuri ne, joita ihmiset ovat sinne muka panemassa, mutta ne on siellä, josta kukaan ei odottanut mitään.
>> Hyvillä teoillamme emme kuitenkaan pääse taivaaseen. Jos näin olisi, turhaan Jumala olisi lähettänyt Poikansa meitä syntisiä ja pahoja ihmisiä pelastamaan. ** Kuitenkin Jeesuksen veli sanoi;
Jaak. 2:17
Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut
Nyt ehkä ymmärrät, että uskosi on kuivaa. Tee itsellesi hyvä teko, tee parannus ja lähde seuraamaan Jeesusta.
>>”Että pääsisin taivaaseen.” Siksi todella kannattaa uskolla turvautua Jumalan armoon, elää Jumalan lapsena ja kulkea Jumalan joukon mukana.** Näytä edes yksi kohta Raamatusta, mantrasi on rasittavaa pakanallisuutta.
Jumalan armoa ei ole, ennen kuin Jeesus puhdistaa ihmisen kasteessa sekä uskossa Häneen.
>>Luukkaan evankeliumissa kerrotaan eräästä keskustelusta, jossa Jeesus oli mukana. Ihmiset kauhistelivat Pilatuksen surmauttamien galilealaisten kohtaloa. Jeesus kysyi heiltä: ”Luuletteko, että he olivat suurempia syntisiä kuin kaikki muut galilealaiset, koska saivat tuollaisen lopun? Eivät suinkaan – samalla tavoin te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny” (Luuk. 13:2–3). Jeesus tahtoi kääntää ihmisten mielenkiinnon tärkeimpään asiaan, eli siihen omakohtaiseen kysymykseen, että pääsen
loput:
että pääsenkö minä taivaaseen.** Oli pakko ottaa eka kertaa Jeesus. Mutta missä Hän mainitsi Taivaan? Haloo, ei missään. Mutta jakeiden sanoma oli, - ellette kännyt, tee parannusta, tee se jo tänään on Sinulle.
Miksi valehtelit tuossakin.
>>Meidän ei tule liiaksi miettiä kuolevien ihmisten kohtaloa, tärkeämpää on valvoa, että on itse matkalla taivaaseen. Jumalan lapsi iloitsee jo täällä tulevasta ja tahtoo pitää evankeliumia esillä myös heille, jotka kaipaavat päästä taivaan kotiin.** Missä Taivaan koti on Raamatussa.
Se mihin ihminen kuoltuaan joutuu on hauta, tai joku tuntematon paikka. Ei ole mitään mutta paikkaa, ei tuonelaa, eikä muutakaan paikkaa. Taivasta ei ole, eikä helvettiä. Kaikki muu on höpinä asiasta täyttä skeidaan , luulottelua ja valehtelua. Olen usein kysynyt uskoon pimahtaneilta, että miten jumala pystyy kuulemaan ja satojen miljoonien ihmisten samanaikaiset rukoukset ja vielä auttamaan kaikkia. Vastausta en ole saanut. Jospa sinä sekopää pystyt vastaamaan.
Ihminen joutuu Raamatun mukaan Tuonelaan, jossa on kylläkin kaksi osastoa, ennalta pahat sekä Pyhät.
On olemassa vielä Taivas, ja siellä on muutamia ihmisiä, Raamatun mukaan, mutta eivät ole kuolleet, vaan Ylösnousemus- ruumissa.
Esimerkkinä Mooses, Elia ja Hanog.
Siinä olet oikeassa, ettei helvettiä vielä ole, mutta se tulee kyllä, tulet huomaamaan.
Minulla se on uskoa ja luottamusta ja siinä on hyvä elää, suosittelen.
En ole pimahtanut? Uskoontulon jälkeen olen opiskellut ja suorittanut kaksi tutkintoa, toinen Teologiassa, Yliopistopohjainen ja toinen Teknologiassa, opistopohjainen.
Luennoitsivat eivät ainakaan maininneet mitään. Kuitenkin peruspohja on vain Kansakoulu, en edes ole Ylioppilas.
Ei ”jumala” olekaan kovin fiksu. Pienellä kirjoitettuna se on joko raha, auto, tai jokin lahko.
Mutta Jumala, Adonai, on Henki ja toimii aina ja kaikkialla. Voisit noin fiksuna sen todistaa, ettei ole, niin olisi mahtavaa.
Toisaalta, älä pelkää, Hän ei tukkeudu kenenkään elämään, ja vaikka uskoisitkin oikeaan Jumalaan, Hän ei pelasta ketään.
Jos haluat tutustua Häneen, etsi ensin Poika, Jeesus Kristus, vain Hän on tie Isänsä luokse. Jumala ei kuule ketään suoraan, eikä ole koskaan sanonut sanaakaan pakanoille.
>>Vastausta en ole saanut. Jospa sinä sekopää pystyt vastaamaan.** Jos ymmärrät tuon tekstin, mieti kumpi se sekopää on ja missä se juuri eksaktisti sekoaa?
Aloittajalta kysyn, annoitko kuolevan ymmärtää että kun hän kuolee, hän menee suoraan taivaaseen? Vastaako kysymykseeni?
Ei mene, vaan Tuonelaan, jos olen oikein tulkinnut kysymyksesi.
Siellä ne on muutkin.
Niin ovat - tuonelassa odottamassa ylösnousemuksen päivää. Esikoisena kuolleista herätettiin Jeesus, muut sitten kukin vuorollaan.
Juuri näin, Amen.
Näin yhdyn samaan näkemykseen! Ihmistä ei ole pantu tuomarin virkaan. (Jaak. 4:12)
"Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta."
Toinen kysymys, opettiko Jeesus että ihminen saarnaa toisen ihmisen synnit anteeksi? Opettiko?
- Sehän voisi olla vaarallista? Ethän kuitenkaan näistä sanoista suutu:
"niin tietäkää tämä: joka palauttaa syntisen harhatieltä, pelastaa hänet kuolemasta ja peittää paljotkin synnit."
Opetti.
Mutta kukaan ei sitä käyttänyt, koska Kristitty tajuaa, että se on Jeesusken tekemä teko jo valmiiksi Ristillä.
Ajattele, kun joku luulee jakavansa toisille syntyejä anteeksi, kuten pedofiliaa, varkauksia, talousrikoksia,,,, onko ne muka anteeksi, ei kun lakaistu maton alle.
Jos menettelee kuten Raamattu kokonaisuudessaan opettaa, ei salarippejä tarvitse, eikä valehtelua, jossa Voittonen on Suomen mestari, ohi Turhapuronkin.
Kyllä peitti, mutta aina on selityksen velkaa.
Kun muistaa; - Se on täyetty, ei selityksiä tarvita.
Tuohon en ota kantaa, mutta ottaisitko sinä kantaa seuraavaan:
#Juhlallisuuksissa muisteltiin myös 1.11. taivaan kotiin muuttanutta rehtori Simo Lintistä. Hän sai jo vuosia aikaisemmin näyn Tampereesta ja Jumalan toiminnasta:”Tampereen rautatieasemalle saapuu juna, jota odottaa lukuisa määrä nuoria ja vanhoja. Junaa seuraa tulivana, joka kuvaa Jumalan läsnäoloa ja Pyhän hengen voimaa.”#
Kopioitu vapaakirkon blogista; muuttiko hän taivaan kotiin?
Jos minua tarkoitit, niin enhän minä suutu, eihän Jeesuskaan suuttunut mutta sanoi kyllä mm. fariseuksille suorat sanat. Ja sitten tämä lainaus Raamatusta:
"niin tietäkää tämä: joka palauttaa syntisen harhatieltä, pelastaa hänet kuolemasta ja peittää paljotkin synnit."
Mietihän tarkkaan mitä tuo pitää sisällään. Jeesus ei saarnannut syntejä anteeksi aviorikoksen tehneelle naiselle vaan sanoi:
Joh. 8:11
Hän vastasi: "Herra, ei kukaan". Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee".
Ihmisen pelastaa vain usko Jeesukseen ja Hänen sanaansa. Muuta pelastajaa ei ole. Pitää muistaa että tuon palautetun pelastaa ainoastaan ja vain usko.
Ketä tämä ihminen uskoo ja mihin hän uskoo, se ratkaisee onko Hän tuomarimme edessä pelastettu vai ei. Iankaikkisesta elämästä ei päätä ihmiset, ei papit ei saarnamiehet eikä kukaan muukaan vaan Jeesus - oikeudenmukainen tuomari viimeisellä tuomiolla. Uskokaa tai älkää mutta se on näin.
Simo Lintinen meni tuonelaan odottamaan viimeistä päivää, jolloin Jeesus herättää hänet ja kaikki muutkin kuolleet viimeiselle tuomiolle.
Oletteko muuten koskaan ajatelleet miksi pappi sanoo siunauspuheen lopussa, " Jeesus Kristus on sinut herättävä "?
Miksi hän noin sanoo jos kerran teidän oppinne mukaan ihminen on mennyt jo taivaaseen? Vai taivaastako Jeesus herättää kuolleet viimeiselle tuomiolle.
Miettikääs nyt tarkkaan mitä te oikein opetatte ? Te olette harvinaisen väärässä hyvät vl-papit ja saarnamiehet.
Juttuhan on niin, että ihminen nukkuu kuolon "uneen" ja siitä herätetään viimeiselle tuomiolle. Unessa ei ole aikaa. Siksi Jumalan lapsi kuollessaan on jo taivaan perillinen, vaikkakin tuomiolle on tultava ja kuultava lopullinen päätös: "Tulkaa minun isäni siunatut..." sitten vasta todellisuudessa ollaan taivaassa, mutta lyhyemmän version käytössä on puolensa ja jokainen uskovainen ymmärtää kokonaisuuden laajemmin selittämättä. Käytetää myös ilmaisua nukkua "Abrahamin helmaan"
Niin opetuslapsetkin luulivat että Lasarus nukkuu. Mutta mitä sanoi Jeesus:
Joh.11.
13 Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta.
14 Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,
Eikä kuolleet tiedä mitään, he ovat täysin tiedottomassa tilassa odottamassa ylösnousemuksen päivää.
Jarruvaika, ei muuttanut.
Etkö uskoalla ottaa kantaa Jeesusken viimeiseen lauseeseen; Se on täytetty
Kempeleläinen vapaakirkkolainen on eri mieltä vapaakirkon opetuksesta. Hallelujaa!
Oletko "varajeesus" eri mieltä kaikkien muiden vapaakirkkolaisten kanssa?
Olisiko mahdollista, että se vika on sairaassa päässäsi?
Miksikähän täällä aina puhutaan tuonelasta ja helvetistä, kun ne on vanhanaikaisia sanontoja, Mehän puhumme nykyaikana haudasta. Ja ei kai niitä haudasta herätetä, jotka ovat pahoiksi tuomittuja. Miksi heidät pitäisi herättää ja taas heittää takaisin?
Nehän ovat tuomittavina, jotka elävät kun Jeesus tulee. Ja ei ryöväri mennyt taivaaseen vaan hautaan hänkin meni ja sai Jeesuksen sanan varmasta ylösnousemuksesta paratiisiin, kun se aika koittaa ja Jeesus huolehtii hänestä. Jeesuskin oli haudassa ja Isä herätti hänet sieltä kolmantena päivänä. Jeesus herättää ryövärin tuhatvuotiskaudella.
Ei asia ole kirkon opetuksessa ja junan tekniikkaa en tunne, mutta kumipyöräkaluston tunnen.
>>Miksikähän täällä aina puhutaan tuonelasta ja helvetistä, kun ne on vanhanaikaisia sanontoja, Mehän puhumme nykyaikana haudasta. ***Tuonela on ollut Raamatussa alusta lähtien, eikä se muutu, ja jos te puhutte nykyajan haudasta, se on teidän vika.
Tuonelasta herätetään kaikki, pahat helvettiin ja Pyhät palkkatuomiolle, jotka on Jeesus sovittanut.
Jumala ei ole sovittanut ketään.
Mitä tarkoitat; Miksi heidät pitäisi herättää ja taas heittää takaisin?
Nehän ovat tuomittavina, jotka elävät kun Jeesus tulee.** Huomioi se, että Jeesus tempaa omansa 7 vuotta ennen tuloaan Taivaaseen turvaan.
>>> Ja ei kai niitä haudasta herätetä, jotka ovat pahoiksi tuomittuja** Kaikki herätetään viimeisellä tuomiolla, milleniumin jälkeen, jopa kansat tuomitaan suhteestaan Israeliin.
>Ja ei ryöväri mennyt taivaaseen vaan hautaan hänkin meni ja sai Jeesuksen sanan varmasta ylösnousemuksesta paratiisiin, kun se aika koittaa ja Jeesus huolehtii hänestä.** Hän meni Tuonelaan samoin kun muutkin konnat sekä Jeesus.
1. Piet. 3:19
Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,
Tämä paikka oli Tuonela josta Jeesus nousi 40 pv;n jälkeen esikoisena Taivaaseen.
1. Kor. 15:20
Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet
>>>Jeesus herättää ryövärin tuhatvuotiskaudella** Ei vaan heti tultuaan Jerusalemiin ja osallistumaan Googin sotaan.
Milleniumissa ei kuole, eikä ketään herätetään, se on jo esi- Paratiisi.
Sinulla on nuo omat mantrat. Ei niistä oikein saa kiinni.
Mutta tuo "saarnaaminen vankeudessa oleville hengille", vielä kerran.
Nämä vankeudessa olevat henget ovat demoneja, jotka ovat henkiluomuksina Tartaroksessa. Ja kun Jeesus herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, hän sen jälkeen näyttäytyi opetuslapsilleen ja vahvisti heidän uskonsa siihen, että Jumala oli herättänyt hänet kuolleista. Henkiluomuksilla (siis enkeleillä) on kyky ottaa liharuumis ja hävittää se jälleen. Näinhän nämä tottelemattomat enkelitkin tekivät Nooan aikana, nyt kun he ovat "pimeyden kuiluissa", he eivät enää pysty tätä tekemään. Jeesus näyttäytyi siis opetuslapsille, usein eri ruumiissa, mutta hänet he pystyivät tunnistamaan sanoista ja teoista ja vakuuttumaan. Jeesus jätti heidän tehtäväkseen työn, jonka hän oli aloittanut ja kohosi 40 päivän päästä Öljymäeltä taivaaseen, pilvi peitti hänet ja hän hävitti liharuumiinsa ja palasi kirkastettuna henkolentona Isän luo esittämään ihmiselämänsä uhrin arvon.
Nyt hän meni saarnaamaan näille vankeudessa oleville hengille (demoneille), se oli tuomiosanoma, koska Hänen kuolemansa uskollisena oli heille sinetti tuhoon.
Sainoihan Jeesus ristillä vierellään olevalle syntiselle rikolliselle,joka pyysi muistamaan häntä,-kun tulet valtakuntaasi.Jeesus vastasi hänelle:Tänäpäivänä olet oleva kanssani paratiisissa! Eikö paratiisi sitten muka olekaan sama kuin taivas.Tyyppi,joka moitti pappia tuossa aiemmin taitaa olla itse niitä fariseuksia tuomaroinnillaan!
Kesitas on katumaton fariseus.
Se oli metafora sanominen.
Farisealaiset eli fariseukset (hepr. פרושים, perushim, sanasta parash, "erottaa", lat. pharisæ|us, -i) olivat juutalainen uskonnollis-kansallinen puolue nykyisen Israelin alueella.
Olen juutalainen, mutta en kuulu tuohon puolueeseen.
Tulee vähän sekava olo.
Niin, kyseessä oli Jumalan Poika Jeesus jolla oli Isän antama kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Hän ei ollut tavallinen ihminen, syntinen pappi eikä syntinen saarnamies. Muistakaa että me kaikki olemme syntisiä, vain usko ja armo pelastavat ne, jotka uskovat totuuteen. Muuta vaihtoehtoa ei ole ja kuka pelastuu, siitä päättää Jeesus viimeisellä tuomiolla.
Minä en tuomaroi, totean vain mitä Jeesus sanoi. Ymmärrän että sellaisia harmittaa totuus jotka ovat eksytetyt pois siitä. Eihän luuloilla kukaan pelastu - vai pelastuuko ?
Amen. Hyvää Uutta vuotta.
Olisit lukenut tarkemmin,mitä aloittaja kirjoitti.Kyllä hän siinä selvästi mainitsi julistaneesa synnit anteeksi kuolevalle Jeesuksen nimessä,mutta kun ollaan niin viisaita fariseuksia ja kirjanoppineita ettei malteta lukea tarkemmin,kun ollaan jo pappia tuomitsemassa!!
Niin, julistaa voi mitä tahansa mutta kenen vallalla joku sellaista tekee? Sellainen pappi tai saarnamies joka uskottelee ihmisille että vl-uskova menee kuoltuaan taivaaseen on valehtelija. Valhe on synti eikä syntinen voi julistaa kenellekään syntejä anteeksi. Tokihan niin voi tehdä, mutta Jumalan silmissä se teko on kauhistus.
Vain usko pelastaa kuten Jeesus todisti, ja kuka on pelastettu, se ratkeaa vasta viimeisellä tuomiolla. Jokainen saa siellä palkkansa sanoistaan ja teoistaan.
Nää on täitä Raamatun ristiriitoja. Room.2:13. Room.3:28 Päätimme siis.......Ketkä näin päätti?
Siunattua Uutta Vuotta ystävät.
Raamatun tulkitsioita on moneen minun velikin väittää,että maapallo on 6000v vanha,kohta tietysti sanoo,että se onkin pannukakku.Raamattu kun ei kerro maan ikää,mutta hyvää uuttavuotta kaikille kuitenkin!
fgjfdgjfdgjfdgjfdgjdjfdjfdgjfdgjfdgjfgjfgjfgjISIS on Usan/ISISraelin/Saudi-Arabian/Turkin bulvaanien perustama ja palkkaama rosvojoukko, tehtävänä tuhota rauhallinen maa Syyria. Zionisti Niinistö kutsui 46000 teroa Suomeen lokoisille eläkepäiville.gjfgjfgjfgjfdgjfjfjfjfgj
Tieto lisää tuskaa. Varsinkin kuolinvuoteella on mukavaa kuulla pääsevänsä taivaan kotiin, jos on niin uskonut ja toivonut koko elämänsä. Mutta tahtoo olla niin, että ei ole sellaista uskontoa, jossa sinua ei ohjattaisi ja määrättäisi ajattelemaan tietyllä tavalla ja tulkitsemaan Raamattua tietyllä tavalla.
Totuuden niemessä: usko on ihmisen itselleen rakentamaa, koska kuoleminen pelottaa. Ihminen on itsekäs ja haluaisi elää ikuisesti. Siksi on uskonto.
Esimerkkinä voisin ottaa, että kukaan ei ole kertonut, millaista taivaan kodissa on. Kukaan ei tiedä. Se on asia, josta ei haluta puhua. Vaikka juuri sen sanotaan olevan kaiken elämän ja uskomisen päämäärä.
Mutta lohduttavaa on se, että hyvin monella väistyy kuolemanpelko, kun he lakkaavat uskomasta tuonpuoleiseen. Niin on käynyt itsellenikin. Olen saanut elää täyteläisen, monipuolisen ja hyvän elämän ilman, että joku sanoo, mitä saa tehdä tai mitä ei saa. Hyvin rauhallisin ja tyytyväisin mielin odotan tämän taivalluksen päättymistä ja sitten vain lakkaan olemasta. Toivottavasti olen hyvä kasvualusta jollekin kasville.
Minusta ainoa oike vastaus on vl-papilta tai pariltakin kuulemani (ei siis mitään seurakunnan todistuksia eikä kenenkään vakuutteluja)
"Hän (kuollut) on mennyt sellaisen Tuomarin luo, joka ei virheitä tee"
"Hän (kuollut) on mennyt sellaisen Tuomarin luo, joka ei virheitä tee"
Aikamuoto? Onko viimeinen tuomio heti käytössä kun ihminen kuolee ? Siis tuomitaan heti kuoltuaan ennen ylösnousemusta? Kummallinen väite/opetus.
Mietit kyllä nyt lillukan varsia tämän osalta, aikamuodosta ei ole kysymys.
Tosin Raamatussa on vaikka kuinka paljon erilaisia aikamääreitä.
Luuk. 23:43
Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa." [1. Moos. 2:9; 2. Kor. 12:4; Ilm. 2:7]
Viimeinen tuomio on kaikille sitten tuomiopäivänä. Ongelma on vain että tunnut olevan jonkun menneisyyden aikakäsityksen vanki.
Meidän jotka elämme Einsteinin jälkeistä aikaa tulee ymmärtää että aika ei ylipäätään ole vakio.
Einstein väitti suppeassa suhteellisuusteoriassaan, että aika ei kulu aina vakionopeudella ja että liike vaikuttaa ajan kulkuun. Suhteellisuusteorian yhtälöt ennustavat lisäksi, että vastaavalla tavalla myös painovoima sekä hidastaa että nopeuttaa ajan kulkua.
Vielä vaikeampaa on ihmisen ymmärtää Jumalan aikaa. Yhtä hyvin voi kuollut siirtyä omalta kannaltaan suoraan tuomiopäivään. Siis jos nyt jo tämän päivän ihminen ymmärtää ajan olevan ei vakio vaan suhteellista. Ajatelkoon siis kukin ihan mitä haluaa tästä kuoleman jälkeisestä ajasta. Minusta kuitenkin Jeesus varsin selkeästi on kehoittanut ihmistä paneutumaan tähän aikaan.
Mark. 12:27
Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Te olette pahasti eksyksissä."
Aikainviisaus voi ratkaista tämänkin kysymyksen:
http://www.teosofia.net/pe/pe-kuolema_2.htm
..."Sitten kun ihminen on tuota tuonelatilaa elänyt jonkin aikaa, tulee uusi, merkillinen kohta. Tulee uusi kuolema, toinen kuolema, ja sitä voidaan myöskin nimittää, niin kuin joku teosofisen liikkeen mestareista kerran sanoi, viimeiseksi tuomioksi. Sillä kun ihminen on tuossa tuonelatilassa elänyt aikansa, niin hän joutuu kuin suureen voimavirtaan, pyörteeseen, tuleen.
Häntä aivan kuin seulotaan, tärisytetään ja koetellaan tässä ihmeellisessä virrassa, tässä pyörteessä, jota on myös sanottu suureksi ‘astraalikäärmeeksi’ tai ‘lohikäärmeeksi’. Ihminen joutuu sen kitaan, ja se on kuin viimeinen tuomio, sillä siinä seulotaan persoonallisesta ihmisestä esille se, mitä hänessä mahdollisesti on kultaa, hyvää.
Ja kenessä ei olisi hyvää! Me voimme sanoa, että nykyään jo melkein kaikissa ihmisissä on jotakin hyvää; elämän aikana on heidän persoonallisessa ihmisessään ollut jotakin hyvää; ihminen on tahtonut jotakin hyvää; tehnyt työtä jonkin aatteen puolesta tai uhrautunut jonkun puolesta, hän on voinut rakastaa epäitsekkäästi, on voinut palvella taidetta ja tiedettä. Pelkästään rakkaudesta kauneuteen, totuuteen.
Viimeisellä tuomiolla kysytään, mikä on sellaista, joka voi astua oikealle puolelle ja mitä jää vasemmalle. Silloin ihmisen sielua niin merkillisesti seulotaan, että jäljelle jää vain puhdas kulta. Mutta vaikka se hyvä olisi ollut kuinka pientä, se jää olemaan, ja ihminen aivan kuin nukkuu pois, miltei kuolee.
Sitten hänet herätetään kuolemasta, ja hän astuu taivaan iloon, joka autuus ja ilo on sanoin kuvaamaton, selittämätön. Mitä ihmisessä oli hyvää, se siinä tulee kulmakiveksi; ja sen perusteella ihmisen ajatus ja tunne kasvaa ja lentää. Siitä pienestä siemenestä kasvaa kuin suuri puu. Hänen taivaansa on ihmeellinen; se on onnea ja autuutta.
Kaikki hänen rakkaansa ovat hänen ympärillään eikä ole mitään epäsointuja"...(Lainaus linkistä).
Hurlumhei, hei hei hei. Kyllä siinä Kessunkin perskarvat käryää, kun oikein seulotaan. Hi hei hurraa.
Edellinen kuvaus taivaasta muistuttaa aivan lapin kullankaivajien metodeja.
Luin viestiketjua. Oletko kesitas oikeesti niin ilkeä ihminen? Aina haet ja etsit mistä saisit pilkata. Eikä kannattaisi tehdä tuosta parannus.
Minusta taas näyttää että kesitas oikoo opillisia harhautumia eikä ol e kyse pilkasta.
Kesitas on oikeasti hyvin pirullinen ihminen, joka on koko kymmmenvuotisen pikkaamiskautensa pilkannut etenkin uskovaisia äitejä ja heidän lapsiaan. Kesitas levittää harhaoppiaan, jonka tekin näytätte nielaisseen karvoineen päivineen. Vakuuttavasti hulluuksiaan esittelemällä eksyttää Kesitas horjuvat vapaakirkon Jumalattomaan menoon.
Saako Kesitas katumisen armon?
Siinäpä se onkin, opilliset harhat. Sellaisia ei voi muuten todeta kuin ottamalla Raamatun käteen ja tutkia mitä Jeesus sanoi. Perustelu on tässä:
Joh. 8:31
Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te PYSYTTE minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani.
Jotka eivät pysy Jeesuksen sanassa ja opetuksissa niin he ovat valehtelijoita ja eksyttäjiä.
Siis mikä katumisen armo? Ei armoa voida lokeroida johonkin tiettyyn asiaan kuten katumiseen. Armo on meille syntisille ansaitsematonta hyvyyttä Jumalalta. Emme me sitä ole ansainneet mutta Jumala on rakkaus ja katsoo tekojamme hyvyydessään armeliaasti.
No eihän sitä ole lokeroitukaan eikä suljettu tämän oven taa, mutta aukeeko sydämen ovi, kuulevatko korvat ja alkavatko silmät näkemään?
Silloin ei pidä puhua "katumuksen armosta" koska sellaista ei erikseen ole. On vain ARMO jolle sitä annetaan tai ollaan antamatta riippumatta asiasta.
Papin kuuluukin vastata sureville omaisille aina:"takuulla on taivaassa sanoi tampereen flikka". Näin viran puolesta, vaikka muuta ajattelisikin.
Taas kymmenen nälvivää kannasottoa Kesista? Vain yksi puoltava.
Kertokaa ketä on haukuttu Häntä enemmän tällä palstalla, mutta nimimerkki vain pysyy Raamatussa, kukaan muu ei tuo niin paljon perusteltuja otoksia kirjasta, kun Hän.
Pitää olla rehellinen, monikaan ei vastaa kysymyksiin, mutta se vastaa aina?
Miettikää nyt vähän, kuka on nälviä?
Onko kateutta, vai ylimielisyytä häntä kohtaan
Eiköhän tuo liene enemmän sääliä kuin kateutta.
Nyt olet NÄLVIJÄ varmaan lopullisesti vajonnut narsistiseen omahyväisyyteen.
Panin viestin, jonka sain sähköpostiin.
Kiitros lähettäjälle.
Kes.
Olet, Kesitas, saanut yhden eksytettyä harhaoppiisi. 99999 ei eksytykseesi lankea.
Jos joku tietää sähköpostisi, on siinä jotain muutakin mukana. Kukaan oikea kristitty ei sinua kehu muusta kuin ahkeruudestasi pikkaajana. Samat kehut saa saatanakin.
Kirjoitusvirheistä päätellen taisit itse kirjoittaa tuon tai kaikki leiriläisesi ovat yhtä taitamattomia.
Katsoin tarkemmin: Minkä kirjoitusvirheen löysit, kerholainen?
No, löytyikö sitä virhettä????
Menikö pupu pöksyyn?
Asiavirheitä on. Se mm. puuttuu, että kerroit kehitysvammaisia vl-lapsia kahlittavan kettingillä hellansankaan. Se ei ole Raamatusta, niin kuin tuo sinun kirjeenvaihtokaverisi (Tuksu?) Kertoo kaikki kirjoituksesi olevan Raamatusta.
Oli kysymys kirjoitusvirheestä ikö löytynyt kaverin kirjoituksesta, mutta ositit minulle seuraavaa.
Missä olen maninnut "kehitysvammaisia vl-lapsia kahlittavan kettingillä hellansankaan"
Nyt Sinua voi syyttää, jopa oikeudelellisesti valheellisuudesta, kansan ryhmää vastaan.
Et takuulla löydä vastaavaa kirjoituksestani?
Joten ole surkea valehtelia, väärentäjä, sekä halveksit kehitysvammaisia.
Häpeä paskis.
Aloitusteksti paljastaa erään kuolevaa ihmistä kohtaan erittäin epäkunnioittavan ja moraalisesti kyseenalaisen tavan:
Vanhoillislestadiolainen kuulee kuolevasta ja rientää kuolevan, jo hiipuvan ihmisen luo. Hän kysyy kuolevalta, haluaako hän uskoa synnit anteeksi tai haluaako tämä päästä taivaaseen. Kuoleva ynähtää jotain, joka tulkitaan myöntäväksi vastaukseksi. Vanhoillislestadiolainen lausuu "taikasanat". Kuolevaa kuolee ja vanhoillislestadiolainen rientää kertomaan veljille ja sisarille ilouutisen: se ja se teki parannuksen. Vanhoillislestadiolainen saa sulan hattuunsa ja yhteisö kiittää itseään: hyvä me!
Jos et huomannut tässä mitään epäeettistä, röyhkeää ja jopa rikollista, sivuuta koko juttu!
(Toki vastaavalla tavalla menettelevät monet muutkin lahkolaiset.)
Tarkalleen ottaen Kesitaksen lausunto on seuraava: "Oulunsalossa niitä näkee, narussa kiinni solmulla joka toisessa päiväkodissa? Syy pakkosynnytys vaikka olisi 60 vuotias äiti"
Se koskeekin Oulunsalon päiväkötien tapaa sitoa kehitysvammaiset somulla kiinni johonkin. Onko materaalina kettinki tms, on mielikuvituksen lisäys, samoin kuin hellansanka kodissa tai päiväkodissa. Kehitysvammaisia ja päiväkotejä sekä äitejä syvästi häpäisevä Kesitaksen kommentti.
Juuri näin kirjoitin, ja niinhän se on?
Sinä väärensit sen kettingiksi, joka on kiinni hellansangassa?
Heitä on kahtalaisia, vanhan ajan uskovia, jotka hoitavat lapsensa kotona, oli sehitysvammainen, tai ei, mutta nämä uudenajan nousukas Kerholaiset laittavat heidät
htimiten laistohoitoon.
Tiedän sen, koska olen ollut päättäjä.
Jotain tolkkua arvosteluuni.
Poislähtenyt eli kuollut menee samaan paikkaan kuin ennen syntymäänsäkin. Itse en muista aikaa ennen syntymääni, joten ei se ilmeisesti ole mikään paha paikka, eikä myöskään paratiisi? Ajatus taivaasta on varmasti lohdullista läheisille, jotka jäävät elämään. Ja joillekin elävillekin miettiessään surkeana tulevaa kohtaloaan, näköjään. Suon kaikille oman uskon.
Kyllä on niin, että ensin kaikki kuolemme Aatamissa. Joskus tulee ylösnousemus..(1.Kor.15:19-).