Se helpottaa asioiden kulkua ja kenenkään ei tarvitse pettyä. Ei sinun häneen, eikä ehkä hänen sinuun. Turha antauta sellaiselle kenestä ei oikeasti syty.
Etsi itsellesi joku ulkonäköihanteidesi mukainen
järjenääni
19242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
En pysty sellaiseen enää, vaikka olen kaivannut hänen läsnäoloaan muuten.
Helpointa se on niin, Etsi itsellesi sellainen joka tyydyttää ulkonäkötarpeesi. Silloin aina hänet nähdessäsi näet sellaisen jota luontaisesti himoat. Se on reiluinta kummallekin.
Joko oot todella nuori tai kokematon, kun et käsitä mistä se syttyminen tulee. ... Kun johonkin ihastuu, ei millään ulkoisilla tekijöillä ole enää mitään merkitystä. Sitä ihmistä haluaa ihan automatic.
Ja ainakin näin vanhemmalla iällä sitä ihastuu ihmiseen, ei mihinkään kuoreen tai pintakiiltoon. Siksi kannattaakin katsoa aina vähän syvemmälle ihmistä, koskaan ei voi tietää miten haluttava ihminen sieltä paljastuu.
En nuori :) Mutta kiitos kommentistasi. Syvälle katsominen pelottaa koska toisen samaisen reaktion nähdessään on oppinut varovaiseksi.
Miksi sitten varoa? Eikö tuota tunnetta tulisi tutkia, etenkin jos näet sen toisessakin...
Samaa mieltä aloittajan kanssa... olen kans sitämieltä että jokaisen pitäisi etsiä sellainen joka vastaa "omaa" tasoa..
Ei ihastuminen kai katso mitään ulkonäköihanteita. Tai ehkä joillain tyhjäpäillä parikymppisillä, jotka elää jossain kiiltokuvamaailmassa.
Oli ikää tai ei. niin kyllä se vaan on niin että ihminen automaattisesti katsoo toisessa ensin ulkonäköä varsinkin silloin jo on tuntemattomia tai ei niin tuttuja. Biologiaa katsos. Myönnän tämän itsekin että katson, vaikka olen myös sitä mieltä että sisinkin on suuressa osassa. Ihmiset mieltyvät siihen ihmiseen jossa on ulkokuorisesti ensinäkemältä jotakin mielekiintoista/kaunista/komeaa. Kauneus ja komeus on katsojan silmissä. Ja kyllä ne vanhemmatkin miehet ja naiset katsovat monesti ihan ensimmäiseksi ulkonäköäkin varmasti alitajunnastaankin.
No kyllä, jos lähdetään markkinoilta hakemaan niitä potentiaalisia kumppaneita. Mutta, tarkoitinkin sitä, että kun tutustuu johonkin esim. töissä tai koulussa jne. ilman mitään ulkonäkökriteereitä, vain ihminen ihmiselle, saattaa näistä löytyä jotain upeaa. Ja kun ihastuu, saa jo hormonit aikaan sen, että haluat tätä ihmistä (ainakin näin naisnäkökulmasta katsoen). Et näe häntä enää pintapuolisesti, vaan uskomattoman upeana kokonaisuutena.
ulkonäköihanteet. Jos joku kolahtaa, niin se kolahtaa. Vaikka olisi yksi jalka ja kolme kättä.
Varmasti ulkonäköönkin jokainen tietämättään tai tahtomattaan kiinnittää huomiota. On se sitten silmät hiukset vaatetus tms mutta heti kättelyssä Sen vain tietää onko kemiaa vai ei. Se on Se pilke silmäkulmassa tai kutkuttava tunne tai sydän jättää yhden lyönnin välistä. Mielessä kihelmöi.
Oli juuri sinulle
Ainakin sait mut hymyilemään viestilläsi vaikkei muuta tunnetta juuri nyt syttynt😘
Ja toisaalta.. miksi minulle tuntemattomalle..)
Yksi ero tutkimuksissa on kuitenkin Rantalan mukaan todennettu: miehet ihastuvat keskimäärin naisia useammin ensisilmäyksellä, ja ihastumisen huumassa persoonallisuuden arvioiminen on hankalampaa kuin hitaasti ihastuessa. Naiset ihastuvat miehiä hitaammin, ja evoluutiopsykologiasta löytyy tähänkin selitys: naisten pitää löytää kumppaniehdokkaasta kyky ja halukkuus sitoutua ja panostaa jälkeläisiin.
- Naiset vaativat enemmän informaatiota tästä kumppaniehdokkaasta, ja sen takia naisilla persoonallisuuspiirteet näyttelevät suurempaa roolia kuin miehillä, Rantala toteaa.
https://yle.fi/ylex/uutiset/onko_kumppanin_ulkonaolla_valia_kylla_on_ja_miehille_naisia_enemman_sanoo_evoluutiobiologian_dosentti/3-8827057
Hmm..mutta sekin että vaikkakin aluksi kiinnittäisi huomiota toisen ulkoiseen seikkaan ja kuitenkin tutustuessaan toiseen paremmin saattaa osapuoli menettää täysin viehätysvoimansa omalla käyttäytymisellään tai sanomisillaan. Tietyllä tavalla " silmät aukeavat" kauneus tahi komeus katoaa.
Tuossa olen kanssasi täysin samaa mieltä. Moni kakku päältä kaunis -sanonta pitää kyllä yllättävän usein paikkansa. Taitaa olla niin, että älyn ja pakkelin määrä on vakio. Eli jos on paljon pakkelia niin älyä on silloin vähemmän ja sama toisin päin. Vähän kärjistäen kuitenkin. Tämä valitettavasti pätee myös miehiin. Jos niitä lihaksia on paljon pumpattu salilla ja kuljetaan sen takia hihattomassa paidassa tai sitten laitetaan tukka tötterölle jollain tökötillä ja pikkuisen vielä luomiväriä niin eipä siellä korvien välissä kyllä kovin paljon useinkaan liiku. Molemmissa sukupuolissa nämä tyypit vetoavat tietynlaisiin henkilöihin.
Miehenä on kyllä todettava, että olen kyllä tavannut myös fiksuja kauniita naisia, jotka ovat poikkeuksia ja ainakin itselläni loksauttaa leuat auki.
Totta pidemmän päälle se sisin kuitenkin ratkaisee niin miehissä kuin naisissa. On jännä miten ihmiset ovat muuttuneet sosiaalisen median myötä. Voidaan käyttäytyä, sanoa ja kommentoida tosi ikävästi vailla mitään käyttäytymissääntöiä. Samaa meininki tuntuu olevan myös normaalissa arki elämässä. Kyllä silloin kauneus ja komeus ihanteet joutuvat koetukselle vaikka kuinkakin olisi ns tälläytynyt nainen tahi mies.
Minen kans oikeen ymmärrä tuota itsetunto- ongelmaas. Ensinnäkin itse katson miehissä kyllä tärkeämmäksi ominaisuudeksi sen mitä siellä päässä tapahtuu. En minä pysty elään ihmisen kanssa joka olisi maailman parhaimman näköinen ikänä, mutta aivan sietämätön käytökseltään!
Kaippa sen kanssa jonkun järjestelyn voisi tehdä että käytän sen hyvännäköistä ulkokuorta vaikka panona, mutta minkäänlaista arjen ja molempien elämien yhteen sovittamista yhteisasumisin en voisi edes harkita. Olkoon vaan komee koriste mutta kun tulee tunne että haluaa hirttää joko itsensä tai toisen jos joutuisi asumaan yhdessä niin ei sillä ulkonäöllä silloin paljoa tekoa ole!
Toisekseen hyvä ulkonäkö luo erilaisia ongelmia.. joutuu miettiin onko tuo minun kroppaani hyväkskäyttämässä panopuuna vai välittääkö tuo musta itsestäni. Näkeekö tuo minun ulkokuorei läpi minun sydämeni ja rakastaa sitä vai onko tää vaan nyt mun ullkokuoreen liittyvää viehtymystä.
Tuo ulkokuoreen viehtyminen kun on kovin hataraa ja murenee niin nopeasti ja katoaa pölynä ilmaan.
Sehän on verrattavissa vaikka uuden auton ostoon. Ensin siitä ollaan innoissaan. Paljon ajelua ja sitä halutaan esitellä kylillä. Ihaillaan ikkunasta omaa uutta menopeliä. No.. kuukaudet kuluu ja sitä harvemmin enää autolla ajellaan enää ihan huvikseen... lopulta sitä ei enää muisteta vaan aletaan selailla uutuus autoja ... mielessä auton vaihto.
Kylläs en kiinnostuksen pitää olla muutakin kuin sitä ulkonäköön kohdistuvaa tai muuten käy niin kuin tuolle autolle. Vaihtoon lähtee.