Moi!
Minulla on -45 rakennettu hirisirunkoinen rintamamiestalotyyppinen talo koneellisella ilmanvaihdolla ( lämmön talteenotto) ja kellarissa maanvarainen betonilattia. Millä tilaa kannattaisi pitää kuivana? Kellarissa ei ole märkätiloja (suihkua, saunaa tms.), ja ilmankosteus näillä 0-5 asteen ulkolämpötiloilla on noin 60% luokkaa, ja lämpötila noin 11 asteen luokkaa.
Minulla on tällä hetkellä kellarissa ilmankuivain ja ilma myös vaihtuu koneellisesti. Onko turha kuivata ilmaa kun kone sitä kuitenkin vaihtaa ja tuo jatkuvasti uutta "märkää" ilmaa kuivatettavaksi?
Kannattaisiko ilmanvaihto säätää mahdollisimman pieneksi ja kuivata tilassa pysyvää ilmaa?
Minulla on -45 rakennettu hirisirunkoinen rintamamiestalotyyppinen talo koneellisella ilmanvaihdolla ( lämmön talteenotto) ja kellarissa maanvarainen betonilattia. Millä tilaa kannattaisi pitää kuivana? Kellarissa ei ole märkätiloja (suihkua, saunaa tms.), ja ilmankosteus näillä 0-5 asteen ulkolämpötiloilla on noin 60% luokkaa, ja lämpötila noin 11 asteen luokkaa.
Minulla on tällä hetkellä kellarissa ilmankuivain ja ilma myös vaihtuu koneellisesti. Onko turha kuivata ilmaa kun kone sitä kuitenkin vaihtaa ja tuo jatkuvasti uutta "märkää" ilmaa kuivatettavaksi?
Kannattaisiko ilmanvaihto säätää mahdollisimman pieneksi ja kuivata tilassa pysyvää ilmaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nopeasti laskien kastepiste on hieman alle 3 C, joten siihen ei auta päästää. Home lähtee noilla tiedoilla laskien kasvamaan suurinpiirtein 6 C. Tuossa 11 C on turvakerroin n<2 jo suhteellisen korkeassa ulkolämpötilassa, joten nostaisin lämpötilaa tai virittäisin kosteusohjatun lisälämmityksen/kuivauksen.
Jos kellaria ei juuri käytä, niin oleelista on estää kastepistelämpötila (ja sen alitus) ja homeen vaatima ilman suhteellinen kosteus. Miten sen sitten teet on aikalailla makuasia. Kuivatin on hyvä, jos se tyhjenee viemäriin. Säiliölliset taas on hankalia, koska tyhjennys on helppo unohtaa.
Jos haluaa hifistellä, niin pitäisi mitata ilmanpaineita ja laskeskella sitten kriittisiä arvoja mittausten pohjalta. Se kyllä on sitten paremminkin harrastustoimintaa kuin asumista.
Kiitos asiallisesta vastauksesta! Ilmankuivain valuttaa kondenssivedet parhaillaan suoraan lattiakaivoon, joten se on kohtuullisen vaivaton tapa kellaria tällä hetkellä kuivata. Kannattaisiko kellarin ilmanvaihtoa pienentää ja käyttää ilmankuivainta vai olisiko taloudellisempaa lämmittää kellaria?
Tuohon+vastaaminen+riippuu+LTO:sta+ja+sen+asetuksista.+Luultavasti+säästöt+ovat+merkitykseltään+todella+pieniä+teki+niin+tai+näin.+
Samaa mieltä, että kellarin ilmanvaihtoon ei kannata koskea. Jos ne kerran on säädetty, niin ero energiankulutuksessa on olematon.
Ilmankuivaimethan eivät kovin tehokkasti toimi tuossa lämpötilassa. Niiden termostaatit ovat aivan yksilötasolla hieman niin ja näin, joten pahimmaan eivät kuivaa ollenkaan, tai vaihtoehtoisesti olemattomasti.
Ilmankuivainhan toimii kellarin sisäisenä lämpöpumppuna ottaen veden faasimuunnoksen verran energiaa talteen ja hukkalämmöllä sitten lämmittää kellaria. Jos kellari lämpenee sähköllä, niin hukkaenergiakin on saman hintaista.
Höyryn tiivistyminen vedeksi taisi olla n. 0.6kWh/litra. Eli aika paljon tuosta veden tiivistymisestä saa energiaa talteen.
Lämmön nosto sekä pienentää suhteellista kosteutta, että auttaa ilmankuivainta toimimaan paremmin.