Metsää on, työtä ei, saako asuntolainaa?

Asuntolaina tuskin onnistuu, nykyään se ensimmäinen ja tärkein edellytys on kyky lyhentää lainaa maksusuunnitelman mukaisesti tiedossa olevilla tuloilla. Pelkkä kiintä omaisuus ei riitä, ellei siitä sa riittävän suurta säännöllistä tuloa.

Viisainta lienee että osuutesi metsästä erotetaan omaksi kiinteistökseen maanmittaustoimituksella, se voihaan tehdä vaikka nuut omistajat vastustaisivatkin. On helpompaa myydä erillinen metsäpalsta kuin osuus isommasta kenties riitaisesta yhtymästa.

Soita Maanmittauslaitoksen puhelinpalveluun, opastavat eteenpäin.

sorry vaan.yhteisomistajuudet ei auta lainaa haettaessa.

Ensiksi pitäisi tietää missä päin Suomea tuo metsä sijaitsee ja minkä ikäistä puusto on (eli milloin on hakkuukelpoista) sekä paljonko sitä on. Niillä tiedoilla on sitten mahdollista laskea karkea arvio aloittajan osuuden todellisesta arvosta. Yleensä metsän arvo yliarvioidaan aika pahasti. Raakamaan arvo on keskimäärin noin 1.000 €/hehtaari, avohakkuukelpoisen ja hyvin hoidetun metsän arvo voi parhaimmillaan olla 10.000 €/hehtaari. Tosin silloin arvo kostuu puun myynnistä saatavista tuloista, jonka jälkeen arvo on tuo 1.000 €/hehtaari ja seuraavat 70 vuotta metsä tuottaa vain kuluja.

Mutta ainahan aloittaja voi hakea halkomista, jolloin jokainen omistaja saa saman arvon verran olevan osuuden kiinteistöstä. Sen jälkeen oma osuus on helppo myydä eteenpäin ja saadut varat voi sijoittaa mihin haluaa. Muuttotappioalueelta saa kyllä yksiön alle 20.000 eurolla ja kaksion alle 30.000 eurolla, eli pankkilainaakaan ei työttömän tarvitse ottaa, kunhan sitä puustoa nyt kuitenkin on ja maapohjaa edes muutama hehtaari.

Tilanteesi on haastava. Tarvitsisit kipeästi osuutesi omaisuudesta parantaaksesi omia olosuhteita. Omistuksesta ei ole sinulle hyötyä tuossa muodossa. Olen itsekin metsäyhtymän osakas sisarusteni kanssa, josta sisarus ostettiin yhtymästä ulos perinnön jaon jälkeen.

Lähtisin kartoittamaan asiaa metsän tilanteen kautta.
Metsästä on ilmeisesti teetetty arvio perunkirjoitusta varten ja siitä näkee miten paljon ja millaista puustoa metsässä on. Jos metsässä on hakkuurästejä, teettämällä ne on mahdollista saada jaettavaksi ja hoitoon varoja. Suomessa on paljon tahoja, jotka antavat neuvontaa. Jos yhtymä on maksanut metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun, vuosimaksuun sisältyy yksi neuvontakäynti vuodessa. Metsään.fi -sivustolla voi tietoja/ehdotuksia metsään liittyen. Hakemalla tunnukset sinne, voit saada tietoja. Suurten metsäyhtiöiden puunostajilta voi saada neuvoja.

Metsänhoitoyhdistyksiltä löytyy henkilöitä, jotka tekevät sukupolven vaihdoksia/ kauppoja metsistä. Heiltä löytyy tietoa vaihtoehdoista tilanteessasi.

Missään tapauksessa ei kannata sillä linjalla, että metsä jää edelleen kymmeniksi vuosiksi oman onnensa nojaan. Päätehakkuun jälkeen menee noin 30 vuotta ennen kuin metsästä aletaan saada uudelleen tuloja. Sen jälkeen on 10-15 vuoden jälkeen harvennushakkuita ennen päätehakkuuta. Jos näitä kierroksia ei tehdä, niin metsä riukuuntuu ja alkaa harventaa itse itseään ja ne tulot menetetään.