Jos hän kirjoittisi sinulle...

En vastaa kenellekään. Minkäänlainen suhteilu ei kiinnosta minua nyt.

Hohhoijaa, kirjoitin jo vastauksen, mutta se ei tainnut lähteä, jotain häikkää joko sivustossa tai puhelimessani.

Joka tapauksessa, vastaisin kyllä kenen tahansa viestiin jollain lailla, jos mahdollista. Siis tällaiseen kauniiseen, jossa joku tunteensa paljastaa. Olisi aika loukkaavaa vastata vain hiljaisuudella. Kaivatulleen taas luulisi jokaisen vastaavan ilman muuta jotain?

Hänelle vastaisin ja kertoisin omat tunteeni, jos uskaltaisin, jos uskoisin, ettei vain pilaile kustannuksellani. Sitä varmaan kyllä pelkäisin. En sitten tiedä, hyödyttäisikö meidän tilanteessa kertoa tunteista, mutta haluaisin kyllä kuulla joka tapauksessa.

Vastaukseni ei nyt sitten kuvaa todellisuutta mitenkään, oikeasti en tule koskaan tuota viestiä tai kirjettä saamaan. Mutta vastasin nyt ajatuksella jos näin voisi olla.

Ei nyt oikein sovi kuvioihin minkäälainen suhteilu. Joku yhden illan juttu ehkä puolentoista promillen kännissä ehkä?

Tottakai minä vastaisin.

Kysyisin haluaisiko hän lähteä kanssani jonnekin tai muuten vain viettää kanssani aikaa.

Tottakai minä vastaisin

Vastaisin kyllä hänelle. Jos hän tekisi sen hyvin pian. Voisin vielä muuttaa kaiken, mut jos ei, niin ei. Annan uudelle mahdollisuudelle tilaa.

Eipä siinä. Ihan kiva,et olisi rohkea. Ymmärtäisin kyllä.
Minullakin lihaksia vähän kolottaa ja kuiva iho kutittaa, mut en ole tunteistani kertonut kellekään. Olen miettinyt, et varmaan pitäisi :/

Jos katseita vaihdettu ja jäänyt mieleen niin tottakai olisin otettu ja vastaisin myöntävästi. Tulisin myös iloisemmaksi yllätys kirjeestä.

Kertoisin että mullakin on tunteita

heh, kirjoitin jouluna jo kirjeen missä kerroin tunteistani vähäsen häntä kohtaan ja ojensin sen ennen joulua, mitä sain vastaukseksi "kiitos kirjeestä mutta mulla on jo poikaystävä". Pari päivää mietittyäni vastasin hänelle että poistan sinun numeron nyt, tee sinäkin samoin jos et ole jo tehnyt niin.

Kyll'ä pyrin aina vastaamaan, riippuu tietty kuka ja millä mielellä vaikka sitäkään kysymättä tai vastaamatta saa selville. Eipä ole tuntemattomat hirveesti kirjotelleet koskaan suoraan.

Kirjoitin omalle kiinnostuksen kohteelleni kirjeen ennen joulua jonka sitten ojensin ja sanoin että avaa tänään, huomenna, jouluna tai älä ikinä, ei sillä niin väliä. Seuraavana päivänä sain viestin "kiitos kirjeestä mutta mulla on jo poikaystävä". Olishan tuo ollu mukava tietää jo aikaisemmin kun ulkona käytiin vaikka on sellainen kutina että valhehan tuo on eli hän joko säikähti kirjettäni tai oli vain kaverimielellä liikenteessä. Ei voi mitään, näillä seteillä mennään, pari päivää mietin mitä teen ja tulin siihen tulokseen että lähetin hänelle viestin takaisin että poistan sinun numeron nyt, tee sinäkin samoin, alkoi tuntumaan siltä että hän vain leikki minun kanssani mitä pitempään sitä mietin, oliko sitten oikea ratkaisu kohdaltani vai en, sitä en ala enää murehtimaan, tehtyä ei saa tekemättömäksi.