Purjehtijan kriteerit

MattiAAlanen

-Vähintään 42 veneessä vietettyä yötä vuosittain
-Vähintään 14 yöpymistä luonnonsatamissa vuosittain
-Vähintään kaksi reissua Tanskan salmien ulkopuolelle kymmenessä vuodessa
-Kyky huoltaa ja korjata itse veneensä ja sen moottori

Nämä kriteerit täyttävä voi kutsua itseään purjehtijaksi. Muut ovat purjehtelijoita.

25

456

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tyhmäMoottoriveneilijä

      Entä jos ylittä nuo kriteerit ja vene ei ole mastolla varustettu, ei kai sitä sentään muutu purjehtijaksi?

    • seppomartti

      Lisäisin pari:
      - punaiset housut
      - melanooma
      - juopon naama
      - hernepullo

      • pojunenOon

        Tuota...hmm mikä on hernepullo?


      • Ihmetouhua

        Herneitä pannaan nenään... :-) ja punaiset housut on "Kaphoornareilla "


      • Töttörööööö
        pojunenOon kirjoitti:

        Tuota...hmm mikä on hernepullo?

        Se selviää sulle kun sille vihdoin on tarvetta.


    • Ihmetouhua

      Helppo nakki jos asustelee vaikka Köpiksessä ... mistähän tuo kriteristö on poimittu. Kyky huoltaa ja hoitaa on tosi hyvä - onneksi ei tarvitse kuitenkaan käytännössä käydä itse rasvamontussa... ja riittääkö jos vuorolaivalla käy pohjanmerellä...

    • Unosailor

      - Purjehdus pitää suorittaa 80-luvun homeskandilla
      - Vastaiset kryssitään vaikka hampaat irvessä

    • JohtotähtiHyytyy

      Hyvä Matti!

      Hyvä hyvä!

      Hyvä!

      (onneksi se ei ollut 43 yötä...)

    • Purjehtelija

      AUZ. ja minä kun niin luulin olevani......

    • me.kaikki

      Mikä voisi olla motiivi tällaiseen kirjoitteluun? Aloittaja ilmeisesti pitää omia purjehdusretkiään jonkinlaisia saavutuksina, joihin haluaa muidenkin pyrkiä. Mitä tarkoittaa veneessä "vietetyt" 42 yötä? Avomeripurjehdustako vai nukkumista satamissa?
      Siitä olen samaa mieltä aloittajan kanssa, että purjeveneiden lukumäärään ja veneiden kokoon verrattuna Suomessa harrastetaan matkapurjehdusta yllättävän vähän - ainakin, jos puhutaan pitkistä kesäreissuista Itämerta kauemmaksi. Myös aktiviteetti osallistua avomerikilpailuihin on aika vähäistä verrattuna esim. tilanteeseen 20-30 vuotta sitten. Sama koskee jopa viikkokilpailuja, joiden määrä on kuihtunut vähentyneen kiinnostuksen myötä.
      1980-luvun alussa pääkaupungin venesatamissa tehtiin gallup-kysely siitä, miten moni on omalla veneellään purjehtinut Hgin kasuunimajakan ulkopuolelle. Vastaus oli yllättävä, vain 10%! Miten mahtaa olla nykyisin? Suomen etelä- ja lounaisrannikon saaristoväylillä kyllä on aika vilkasta heinäkuussa, mutta Pohjanlahdella ja Perämerellä yllättävän hiljaista.
      Kaikilla ei ole halua purjehtia avomerellä tai "ei ole aikaa". Ne meistä, jotka tekevät pitkiä matkapurjehduksia, osaavat kyllä huoltaa ja korjata veneensä itse. Elleivät osaa, joutuvat kyllä opettelemaan!
      Kyllä purjehdusta harjoitteleva vasta-alkajakin on purjehtija. Tervetuloa purjehtijoiden joukkoon, vaikka et (vielä) ole osallistunut kilpapurjehduksiin tai tehnyt Itämeren, Pohjanmeren tai isojen merten ylityksiä!

      • Tuota 1980-luvun alun kyselyä miettiessä kannattaa muistaa, että silloin Suomenlahden eteläranta oli Neuvostoliittoa eli kovin moni ei siellä omalla veneellään käynyt. Jos kysymyksenasettelu oli täsmälleen tuo, niin siihenhän olisivat vastanneet kieltävästi nekin, jotka vaikkapa Hangosta suuntasivat kohti Gotlantia.


      • me.kaikki
        10-14 kirjoitti:

        Tuota 1980-luvun alun kyselyä miettiessä kannattaa muistaa, että silloin Suomenlahden eteläranta oli Neuvostoliittoa eli kovin moni ei siellä omalla veneellään käynyt. Jos kysymyksenasettelu oli täsmälleen tuo, niin siihenhän olisivat vastanneet kieltävästi nekin, jotka vaikkapa Hangosta suuntasivat kohti Gotlantia.

        Siihen aikaan 80-luvulla kylläkin useimmat avomerikisat alkoivat Hgin kasuunimajakan ohittamisella: Fem Fyrar, Gulf of Finland Race sekä esim. HSK:n syyskilpailu ja muut lyhyemmät avomerikisat. Itselläni oli tapana kisojen ohella myös aloittaa kesälomareissu purjehtimalla Harmajalta Hgin kasuunille ja sieltä Gotska Sandötä kohti kv. merialueella, vaikka Viro olikin NL:n vallassa. Mtyös Hki-Tallinna Race kisattiin Neuvostoliiton aikana. NL:lta oli lupa edellä kerrottujen kisojen järjestämiseen, joissa Tallinnan matala kierrettiin yhtenä reitrtipisteenä.
        Tietysti olisi mukava saada tilasto siitä miten moni veneilijä nykyisin purjehtii pääkaupunkiseudulta tai Hangosta suoraan Visbyseen, Kalmariin tai Christiansölle. Aika monta suomalaisvenettähän niissä satamissa näkee. Paljon harvemmin näkee suomalaisia veneitä Kielin kanavassa, Skagenissa tai vaikkapa Shetlannin Lerwickissä. Enemmistöllä kesäretken kääntöpiste taitaa olla Mhamina tai Tukholman saaristo?


      • me.kaikki kirjoitti:

        Siihen aikaan 80-luvulla kylläkin useimmat avomerikisat alkoivat Hgin kasuunimajakan ohittamisella: Fem Fyrar, Gulf of Finland Race sekä esim. HSK:n syyskilpailu ja muut lyhyemmät avomerikisat. Itselläni oli tapana kisojen ohella myös aloittaa kesälomareissu purjehtimalla Harmajalta Hgin kasuunille ja sieltä Gotska Sandötä kohti kv. merialueella, vaikka Viro olikin NL:n vallassa. Mtyös Hki-Tallinna Race kisattiin Neuvostoliiton aikana. NL:lta oli lupa edellä kerrottujen kisojen järjestämiseen, joissa Tallinnan matala kierrettiin yhtenä reitrtipisteenä.
        Tietysti olisi mukava saada tilasto siitä miten moni veneilijä nykyisin purjehtii pääkaupunkiseudulta tai Hangosta suoraan Visbyseen, Kalmariin tai Christiansölle. Aika monta suomalaisvenettähän niissä satamissa näkee. Paljon harvemmin näkee suomalaisia veneitä Kielin kanavassa, Skagenissa tai vaikkapa Shetlannin Lerwickissä. Enemmistöllä kesäretken kääntöpiste taitaa olla Mhamina tai Tukholman saaristo?

        Tästä voimme päätellä, ettei se kilpapurjehdus sittenkään ollut tuolloinkaan NIIN suosittua kuin monet antavat ymmärtää (puhuessaan hiipumisesta). Anyway, mainitsemasi asia ei poista sitä tosiasiaa, että 80-luvulla ei Suomenlahden etelärannalle lähdetty ex tempore.

        Mutta luulen, että joka tapauksessa suoraan Helsingistä Gotlantiin tms. on harvinaisuus niin silloin kuin tänäänkin; huomattavasti yleisempää on mennä etappipurjehduksena rannikoita pitkin, harvinaisempaa mutta silti kasuunin kautta menoa yleisempää Hangon tai Utön kautta avomerivetona.

        Vuosi sitten yksi puolituttu harkitsi Saksan rannikkoa sanoen nimenomaan, että olisi hauska joskus kokeilla ilman välipysähdyksiä.


      • oikea.päättely
        10-14 kirjoitti:

        Tästä voimme päätellä, ettei se kilpapurjehdus sittenkään ollut tuolloinkaan NIIN suosittua kuin monet antavat ymmärtää (puhuessaan hiipumisesta). Anyway, mainitsemasi asia ei poista sitä tosiasiaa, että 80-luvulla ei Suomenlahden etelärannalle lähdetty ex tempore.

        Mutta luulen, että joka tapauksessa suoraan Helsingistä Gotlantiin tms. on harvinaisuus niin silloin kuin tänäänkin; huomattavasti yleisempää on mennä etappipurjehduksena rannikoita pitkin, harvinaisempaa mutta silti kasuunin kautta menoa yleisempää Hangon tai Utön kautta avomerivetona.

        Vuosi sitten yksi puolituttu harkitsi Saksan rannikkoa sanoen nimenomaan, että olisi hauska joskus kokeilla ilman välipysähdyksiä.

        Tuolloin veneitä kaikkiaan oli tunnetusti vähän. Mutta ne vähät kuitenkin melkein kaikki osallistuivat kilpailuihin. Ohlson 29 oli sekin täysin kilpailukelpoiseksi katsottua vakiokalustoa. Ja kun oleellisimmissa avomerikilpailuissa Tallina Madal oli kääntömerkki, jolloin saatiin kolmiorata, oli enemmistö avomeriveneistä takuulla käynyt kassun ulkopuolella. Kassu kierrettiin jo päiväkisoissa. Useammalla veneellä tuli Tallinan matalaa kierrettyä 70-luvun puolivälistä alkaen. Silloin tunsi oikeastaan kaikki lähitienoon veneet puolitonnarikokoluokasta ylöspäin.


      • oikea.päättely kirjoitti:

        Tuolloin veneitä kaikkiaan oli tunnetusti vähän. Mutta ne vähät kuitenkin melkein kaikki osallistuivat kilpailuihin. Ohlson 29 oli sekin täysin kilpailukelpoiseksi katsottua vakiokalustoa. Ja kun oleellisimmissa avomerikilpailuissa Tallina Madal oli kääntömerkki, jolloin saatiin kolmiorata, oli enemmistö avomeriveneistä takuulla käynyt kassun ulkopuolella. Kassu kierrettiin jo päiväkisoissa. Useammalla veneellä tuli Tallinan matalaa kierrettyä 70-luvun puolivälistä alkaen. Silloin tunsi oikeastaan kaikki lähitienoon veneet puolitonnarikokoluokasta ylöspäin.

        Taisit jättää aiemmat tekstit lukematta? Nimimerkki "me.kaikki" kertoi, että vain 10% kyselyyn vastanneista silloin 80-luvun alussa oli käynyt omalla veneellään kasuunin ulkopuolella ja sitten hän sanoi sen kuuluneen avomerikisoihin normaalijuttuna. Nämä kaksi tietoa yhdessä johtavat väistämättä johtopäätökseen, ettei suuri osa veneistä kilpaillut.


    • syntyntyveneessä

      Hyvä Matti!!
      Saako olla rullapurjeita vai pittääkö olla perinteiset puuvillasta?
      Mitä jos on redillä eikä luonnonsatamassa?

    • MattiAAlanen

      "Saako olla rullapurjeita vai pittääkö olla perinteiset puuvillasta?"

      Saa olla rullapurjeita. Muutenkin saa olla kaikki hienoudet. Saa olla NAuticatin tai jonkun muun valmistajan moottoripurjehtija. Saa ajaa moottorilla, jos tuuli on hankalasta suunnasta.

      Pääasia on, että osoittaa viihtymisensä vesillä.

    • Idioottialoittaja

      Miksi? Mitä ihmettä tuollaisella asenteella on minkään järkevän kanssa tekemistä? Ei minua kyllä yhtään kiinnosta pitäkö joku idiootti minua purjehtijan vai ei. Niinkuin ei idioottien eikä kyllä totta puhuen kenenkään ulkopuolisen mielipiteet siitä, miten ja missä vapaa-aika aikani vietän. Ketjun aloittaja voisi vetää alahuulen niskan taakse ja nielaista kunnolla.

      • jaSinäköJärkevä

        No, karkasipa sinulta nyt mielenhallinta ja hyvät käytöstavat, vai oletko niitä koskaan kasvatuksenasi saanutkaan?


    • vanhatappi

      -Vähintään 42 veneessä vietettyä yötä vuosittain
      Ihan hyvä kriteeri, mutta aika vähän.
      -Vähintään 14 yöpymistä luonnonsatamissa vuosittain
      Ei purjehtimista ole yöpyminen satamissa.
      -Vähintään kaksi reissua Tanskan salmien ulkopuolelle kymmenessä vuodessa
      Miksi pitää lähteä merta edemmäs kalaan?
      -Kyky huoltaa ja korjata itse veneensä ja sen moottori
      Miksi purjeveneessä pitäisi olla moottori?

      "Nämä kriteerit täyttävä voi kutsua itseään purjehtijaksi. Muut ovat purjehtelijoita."
      Kriteerit täyttävä on pikemminkin itsekeskeinen nirppanokka. Itse yritän olla suvaitsevainen ajelehtija.

    • PurjehtimaanTuomittu

      Eipä tällä mitään merkitystä ole, mutta aihetta voi kyllä pohtia aikaa kuluttaakseen. Aikaahan tässä on kulutettava, kun vesillelaskuun on sietämättömän pitkä aika.

      Lähtökohta kai on, että purjehtija on jokainen, joka sellaiseksi itsensä kokee. Tietysti sitten Purjehtijoita isolla Puulla ovat kaikki, jotka tienaavat sillä leipänsä. Myös kilpapurjehtijat ovat sitä sekä kevyillä jollilla että isommilla pallonkiertäjillä. Kilpapurjehdus on varsinkin kv-tasolla niin vaativaa, että ollenkaan kaikki eivät siihen pysty edes paljolla harjoittelulla. Sivumennen, meillä on Suomessa ylpeän paljon sen tason naisia ja miehiä.

      Sitten on iso joukko huvi-, matka-, perhe- tai retkipurjehtijoita. Siitä joukosta löytyy myös sekä intohimoa että osaamista paljonkin

      Itseäni ujostelisin yleisesti sanoa purjehtijaksi, vaikka purjehtinut olenkin melko vähin tauoin puoli vuosisataa. Aloittajan (vääriin) kriteereihin en edes mahtuisi, koska en ole ollut Itämerta rannattomammilla vesillä.

      On joitain tilanteita, joissa niin voi ajatella tai sanoa. Kun on joskus nauttimassa leikkimisestä moottoriveneellä, ennen pitkää tulee kyllä olo, että on sitä sentään ennen kaikkea purjehtija. Samoin käy, kun miettii satsauksia veneeseen ja moottoripyörään - toinen hullutuksistani. Purjehtija-kokemus voittaa aina. Mutta ollaan purjehtijoita, ylpeästi!

    • Better_Than_Life

      Muut kriteerit kuin tuo Tanskan salmissa vierailu täyttyivät viimeksi vuonna 2014 jolloin kesä oli juhannuksen aikaa lukuunottamatta lämmin.

      Ainoa ongelma tässä on ettei veneessämme ole purjeita. Mutta eihän sitä vaadittukaan?

    • 16vuottaPurjeveneillä

      Mitä sanoo tämän ketjun aloittaja veneilijästä joka vuosittain aloitta reissun maaliskuun viimeisellä viikolla ja käy länsieuroopassa tai Välimerellä ja palaa takaisin lokakuun ensimmäisellä tai toisella viikolla, elikä vajaat 7 kuukautta vesillä jatkuvasti.
      Korjannut olen kaikki muut viat ja ongelmat kuten muutama moottoriremontti ja samoin vaihteistoja, mutta en tietokoneita sisältä päin " raudan osalta" eikä muutakaan elekroniikkaa kovin paljon.
      Riittäsikö tällainen meriitti mihin nimitykseen?

      • me.kaikki

        Anna "MattiAAlasen" pitää omat "kriteerinsä"! Hän varmaankaan ei ikinä ole purjehtinut vaikkapa Tanskansalmessa (Denmark Strait), luultavasti ei juurikaan Länsi-Euroopasssa tai Välimerelläkään. Jälkimmäisissä nimittäin on luonnonsatamia hyvin vähän. Tuskin tulee 14 luonnonsatamassa yöpymistäkään, jos vaikkapa osallistuu ARC:iin eikä kuluta aikaa kotisaaristossa meno- ja paluumatkalla.
        Jokainen joka purjehtii pitempiä reissuja joutuu kyllä tekemään korjauksia veneessään. Pallonkiertäjien perinteinen käsitys pitkänmatkanpurjehduksesta on, että se on oikeastaan "veneen korjaamista eksoottisissa paikoissa". Voin kokemuksesta vahvistaa, että näin on.
        Itse olen purjehtinut hiukan yli 60 vuotta. Minusta on aivan saman tekevää, mitä kriteereitä kukin keksii harrastukselleen.


    • seilorimanni

      Jos purjehtii Itämeren avomerikilpailut ja seuran tiistikset sekä harjoittelee miehistön kanssa viikottain, on jo purjehtija. Matkapurjehtijat joihin aloittelija viittaa ei ole ainoa purjehtijalaji.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      37
      1535
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1321
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      8
      1257
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1255
    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1228
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      3
      1225
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1214
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1190
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1160
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1136
    Aihe