Jos rakastaa eikä kerro rakastavansa

Ei, vaan se on valehtelua itsellesi ja hänelle.

Kannattaa kertoa sitten sille ehkä, mutta aina niin että jonkun porukan kanssa sanot sille suoraan että pidät siitä ihmisestä sitten, jotta ei tule mitään mielikuvitus-juttuja, henkilökohtaisesti kerrot ja kavereiden kanssa.

Minulla itselläni on moniakin sellaisia nuoria naisia, joista voisin olla kiinnostunut, mutta, ei ketään niin erityistä jolle rakkauttani toivottelisin.

Kehotan kyllä kertomaan asian tälle henkilölle johon olet ihastunut, mistä voit tietää jos vaikka hän olisi myös omassa hiljaisuudessaan ihastunut sinuun myös?

Miksi haluat tunnustuksia täällä, joku veto?! Kollikaan ei tykkäisi, vai mikä teidän ”homman nimi”?

Rakkaudesta voi pidättäytyä kertomasta. Katsoo sen olevan toisen edunmukaista vaijeta tunteistaan.

Ei se ole silloin rakkautta, se on täyttä pelkuruutta. Jos toista rakastaa eikäeikö siitä kerro niin mitä se hyödyttää kumpaakaan. Asiat tulee selvittää, jonka jälkeen on molemmilla helpompi olla. Se ei ole itsekkyyttä, jos tunnustaa tunteensa olipa tilanne mikä tahansa. Tää maailma ja ihmiset tarvitsee rakkautta ja voimme rakastaa toinen toistamme. Mikäli tuntee oikeaa aitoa rakkautta jotakuta kohtaan, se ei unohdu tai laimene. Ja jos sitä tunnettaa yrittää tukahduttaa, niin alkaa koko ihminen voimaan pahoin niin henkisesti kuin fyysisesti. Lisäksi saattaa kylmettää sydämensä ja tulla katkeraksi. Uskaltakaa ihmiset rakastaa toisianne syvästi ❤

Kun rakastaa, niin sen haluaisi sanoa. Joskus on tilanne, että pelko ohjailee tekoja. Itse ajattelen, että toinen ei halua sitä kuulla tilanteesta riippuen? Minulla on tunteet niin vahvat, jos toinen ahdistuu siitä? Nyt tilanne sekava, niin olen yrittänyt tukahduttaa tunteet mihin en pysty todellakaan. Sattuu tosi paljon. En pysty kovettamaan itseäni. En tiedä miten käy, jos ei tilaisuutta enää olekkaan? Asioista pitäisi puhua yhdessä.