ja totean, ettei ole paluuta enää vasemmistoliittoon josta odotettiin voimaa vasemmalla. AY-liikkeen vasemmistoliittolaiset loppujen lopuksi ratkaisevat vasemmistoliiton elämän.
Siimes on syyttänyt Veijalaista konservatiiviksi ja Siimeksestä voisi sanoa samoin jotakin. Ojala minua erityisesti ihmetyttää. Pidin häntä aitona kansandemokraattina, mutta nainen menettänyt aatteensa ja malttinsa totaalisesti. Kysymys hänen kohdallaan näyttää olevan henkilökohtaisten aseman säilyttäminen kansanedustajana sekä jossakin vaiheessa meppinä.
Vasemmistoliitto muodostettiin kokoamaan yhteen entiset kommunistit ja sen peitejärjestön SKDL:n tuuliajolle joutuneet ihmiset. He olivat menettäneet henkisen kotinsa. He toivat kuitenkin mukanaan vasemmistoliittoon aatteellisen perinnön. Ei ehkä sitä toimintaa ja tavoitetta maailman vallankumouksesta joka muodostui loppujen lopuksikin tuhoksi.
Pahimmalta tölväisyltä täytyi tuntua se, kun Siimes kertoo ettei hänellä ole mitään henkistä perintöä. Hän ei ole ollut kommunisti eikä minkään sortin sosialisti. Tässä kohdin erityisesti ihmetyttää etteivät entiset kommunistit tai kansandemokraatit kuten Outi Ojala lainkaan älähtäneet.
Jokaisella organisatiolla on oltava lähtökohtansa ja juurensa. Ne ihmiset, jotka kuuluivat kommunisteihin tai kansandemokraatteihin eivät voineet tarkoittaa liittyessään vasemmistoliittoon, että heidän aatteensa kuoli ja sen perintö mitätöityi.
Vasemmistoliitto on kuolleena syntynyt, koska sillä ei ole aitoa ideologiaa. Se toiminta-ajatus, jota mm. Siimes näyttää tarkoittavan merkitsisi, että kaikki puolueet voisivat olla sen sen henkinen koti, koska jokaisella puolueella on vasemmistonsa, keskustansa ja oikeistonsa. Ainakaan niissä puheenvuoroissa joita olen kuullut vasemmistoliitosta, en ole tavoittanut ajatusta mihin pyritään, millaiseen muutokseen tädätään, millainen yhteiskunta.
Vasemmistoliitolla on samanlainen toimintatapa kuin vihreällä liikkeellä. Ja vasemmistoliitto tunnustaakin olevansa vihreäliike.
Ja sellainen organisoitunut puolue on olemassa. Toki niin, että siellä on mukana sellaisia jotka kykenivät ennakoimaan kommunistisen ja kansandemokraattisen liikkeen hajoamisen tai sen jälkeen siirtyivät vihreisin.
Siimes on syyttänyt Veijalaista konservatiiviksi ja Siimeksestä voisi sanoa samoin jotakin. Ojala minua erityisesti ihmetyttää. Pidin häntä aitona kansandemokraattina, mutta nainen menettänyt aatteensa ja malttinsa totaalisesti. Kysymys hänen kohdallaan näyttää olevan henkilökohtaisten aseman säilyttäminen kansanedustajana sekä jossakin vaiheessa meppinä.
Vasemmistoliitto muodostettiin kokoamaan yhteen entiset kommunistit ja sen peitejärjestön SKDL:n tuuliajolle joutuneet ihmiset. He olivat menettäneet henkisen kotinsa. He toivat kuitenkin mukanaan vasemmistoliittoon aatteellisen perinnön. Ei ehkä sitä toimintaa ja tavoitetta maailman vallankumouksesta joka muodostui loppujen lopuksikin tuhoksi.
Pahimmalta tölväisyltä täytyi tuntua se, kun Siimes kertoo ettei hänellä ole mitään henkistä perintöä. Hän ei ole ollut kommunisti eikä minkään sortin sosialisti. Tässä kohdin erityisesti ihmetyttää etteivät entiset kommunistit tai kansandemokraatit kuten Outi Ojala lainkaan älähtäneet.
Jokaisella organisatiolla on oltava lähtökohtansa ja juurensa. Ne ihmiset, jotka kuuluivat kommunisteihin tai kansandemokraatteihin eivät voineet tarkoittaa liittyessään vasemmistoliittoon, että heidän aatteensa kuoli ja sen perintö mitätöityi.
Vasemmistoliitto on kuolleena syntynyt, koska sillä ei ole aitoa ideologiaa. Se toiminta-ajatus, jota mm. Siimes näyttää tarkoittavan merkitsisi, että kaikki puolueet voisivat olla sen sen henkinen koti, koska jokaisella puolueella on vasemmistonsa, keskustansa ja oikeistonsa. Ainakaan niissä puheenvuoroissa joita olen kuullut vasemmistoliitosta, en ole tavoittanut ajatusta mihin pyritään, millaiseen muutokseen tädätään, millainen yhteiskunta.
Vasemmistoliitolla on samanlainen toimintatapa kuin vihreällä liikkeellä. Ja vasemmistoliitto tunnustaakin olevansa vihreäliike.
Ja sellainen organisoitunut puolue on olemassa. Toki niin, että siellä on mukana sellaisia jotka kykenivät ennakoimaan kommunistisen ja kansandemokraattisen liikkeen hajoamisen tai sen jälkeen siirtyivät vihreisin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vai on TAPIO.TALVI tullut tännekin mestaroimaan?
Mikäs se muka SDPn aate on? Vastaan samalla: "Ei mikään".
Hän sanoi, että Siimeksellä ei ollut henkistä perintöä, koska hän ei ole sosialisti tai kommunisti. Ihan kuin ainoastaan sosialisteilla ja kommunisteilla on henkinen perintö. Siimeksellä on oma henkinen perintönsä ja kelpo poliitikkona hän sanoi sen ääneen kritisoidessaan muita. Se on "objektiivinen" arvoajattelu.
virheellisesti nimitystä vasemmisto. Sillä on merkityksensä johonkin ismiin, jonka Siimes kiistää. Vasemmistolaisuus on aate, jonka lähtökohdat ja juuret ovat sosialidemokratiassa.
Vasemmistolaisuus on epämääräinen luokittelu ihmisistä, jotka ajavat pehmeitä arvoja. Vasemmisto-oikeisto -digotomia on peräisin Ranskan suuren vallankumouksen ajoilta, jossa "kansalaisparlamentissa" oikealla puhujapenkistä katsoen istuivat porvarit, vasemmalla työväenluokka ja keskellä kruunun edustajat. Pelkästään se, että olet ylpeä vasemmistolaisesta arvomaailmasta ei tee sinusta aatteellista.
Aatteellisuus on toinen epämääräinen luokittelu ja tarkoittaa ihmisiä, jotka ovat "uskottavia" vasemmistolaisia.
Siimes on tällaisten luokittelujen yläpuolella ja ymmärtää pyrkiä puhtaaseen asiasisältöön, ja luopua voimapolitiikasta, jollaista kaikki ryhmäjaottelu on. Tämä pätee myös allekirjoittaneeseen.
"Vasemmistolaisuus on aate, jonka lähtökohdat ja juuret ovat sosialidemokratiassa."
Todista tuo väite.
Sosiaalidemokratia syntyi 1900-luvulla vastapolitiikkana teollisen ajan riistopampuille, jotka käyttivät työläisiä juuri niin rankasti kuin halusivat. AY-liike, sosiaaliturva, eläkejärjestelmä, supermarketit, kesälomat ja viikkotuntimäärä ovat kaikki sosiaalidemokratian saavutuksia. Vasemmistolaisuus on pehmeiden arvojen ajamista, jotka käsittävät tunnearvot ja sosiaalisen elämän. Kovat arvot ovat pragmaattisia ja näyttävät aina tarkoittavan sitä, että hyöty ylittää inhimilliset kustannukset. Vasemmisto-oikeisto -digotomia (vastakkainasettelu) on peräisin Ranskan suuren vallankumouksen ajoilta (1780), jolloin säätykokouksessa puhujapenkistä oikealla puolella istuivat kauppiaat, vasemmalla työväenluokka ja keskellä kruunun edustajat. Vasemmistolaisuus ei ole aate vaan epämääräinen määritelmä. Aatteellisuus tarkoittaa uskottavuutta. Sosiaalidemokratia on poliittinen teoria, joka käyttää hyväkseen vasemmiston määritelmää, joka oli ennen SDPtä ja joka ei ole mikään oppi jota voi seurata.
Kuningas Paksujalan suurin virhe, ´hamartiahan´ oli juuri tuo muiden yläpuolelle asettuminen, ´hybris´. Sen vuoksi hän puhkaisi silmänsä, kun hyvää tarkoittaessaan ei kyennyt näkemään sitä suurinta virhettään. Sivistyneenä ihmisenä Ruskeepää tiedät, mistä teoksesta on kyse? Siinä teoksessa keskustellaan nimenomaan arvoista humaanilla tavalla ja siitä, kuinka ihastuminen omaan "viisauteen" tai "kykyyn ratkoa ongelmia" voi ajaa hyvääkin tarkoittavan ihmisen onnettomuuteen. Kyllä kai Hegelin filosofia, josta Marx sai teorioilleen kimmokkeen, on velkaa paljonkin ´Kuningas Paksujalan´ajan toreilla käydyille keskusteluille? Siellä eivät pikkusievät sheriffit päättäneet, mistä kansa keskusteli. Siellä luotiin perusta länsimaiselle filosofialle. Tuo hybris - nemes ajattelu ei tekisi pahaa nykypäivän vasemmistolaisessa politiikassakaan. Ylhäältäpäin määrätty arvokeskustelu on filosofisesti mahdoton ajatus, samaten kuin työläisten hylkääminen heidän omasta puolueestaan.
Lopeta asiaankuulumaton kommentointi ja ota osaa keskusteluun, tai pysy hiljaa jos sinulla ei ole asiaan sanottavaa. Poliittinen palsta ei ole sinun huvejasi varten.