Olen koukussa Persimon hedelmään. Hivenaineita siitä saa useammanlaisia.
Kts. linkki
https://blogi.satokausikalenteri.fi/tag/persimon-kaytto/
Myyntihetkellä hedelmä voi olla vielä kesken kypsymistä, joten kannattaa kypsytellä kotona muutamia päiviä ennen herkuttelun aloittamista. Lue linkki niin tiedät enemmän, mitäpä tässä enempää hehkutan Persimon hedelmää. tämän ajan suosikkihedelmä se on takuuvarmasti kohdallani.
L.
Kts. linkki
https://blogi.satokausikalenteri.fi/tag/persimon-kaytto/
Myyntihetkellä hedelmä voi olla vielä kesken kypsymistä, joten kannattaa kypsytellä kotona muutamia päiviä ennen herkuttelun aloittamista. Lue linkki niin tiedät enemmän, mitäpä tässä enempää hehkutan Persimon hedelmää. tämän ajan suosikkihedelmä se on takuuvarmasti kohdallani.
L.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Niin minäkin, siihen tulee ihan himo. Persimonia tuodaan kai Espanjasta nykyisin. Joskus sukulaishedelmiä Kakia ja Sharonia tuotiin muualta, Sharonia muistaakseni Israelista . Hyviä hedelmäsalaattiohjeita näkyy netissäkin olevan monenlaisia, mutta se vaan tulee aina heti sellaisenaan nautittua.
Sehän näyttää kuvista päätellen olevan hyvin runsashedelmäinen puu, omenapuun näköinen.
Tosi on että ravintoarvoltaan se on ihan arvokasta popsittavaa: "Persimonissa on runsaasti kuitua, terveellisiä fenolisia yhdisteitä, kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, mangaania ja rautaa.
Persimonissa on porkkanan tapaan paljon A-vitamiinia, joka tekee hyvää hämäränäölle ja vaikuttaa luuston kehitykseen."
"On kuitenkin syytä muistaa, että keskimääräisiltä ravintoarvoiltaan persimon ei yllä esimerkiksi kotimaisten juuresten tasolle."
Mihin unohtui kotimaisten tuotteiden ylistäminen? Entä se hiilijalanjälki pahennus tuonti tavaroiden osalta?
Kaikkein vähiten olisin sinulta odottanut tuota hehkutusta johonkin ulkomailta tuotavaan persimooniin.??
Miten niin? Kyllä hyvää kannattaa ylistää, on se sitten mistä päin tahansa. Lisäksi ne ovat edullisia. Minäkin ostan monta kerrallaan. Viimeisimmäksi jäävät ovat sitten maukkaimmat.
Kyllä' minä syön mieluummin persimonin kuin porkkanan.
Nyt saa kotimaista omenaa, ihan hyviä Loboja oli K-kaupassa. On ne kyllä mainostamisen arvoisia nekin. Sanoivat mediassa juuri äskettäin, että nykyisin kotimaista omenaa voi säilyttää paremmin, niin että niitä voi saada kaupoista vielä helmikuussakin.
Kiva.
Niin on, mutta katsoppa hintaa. Ravintoarvo ei ole yhtä komea kuin on hinta.
Niin ja Persimoneja kasvatetaan jo pieniä määriä Ranskassa ja Saksassakin. Välimeren maissa sitä näkee ihmisten puutarhoissa. Joten tuontimatkakin lyhenee.
Ostan Persimoneja aina, kun ne ovat alle 2 Euroa kilo. Kotilaisten omenoiden hinta on joissakin kaupoissa yli 3 Euroa.
Ihan pikaisesti surffasin netissä hintoja. Persimon 1,99 ja kotimainen omena 1.98 Eipä siinä isoa hinnaneroa tule, kun pyöristys on mukana.
Nyt ei kylläkään kovin tieteellinen tutkielma, koska otin hinnat Prisman ja K-kaupan mainossivuilta. Yhden kummastakin.
Mutta ihan vain suuntaa-antavat tiedot tässä.
Joulu oli kotimaisten juuresten juhlaa : peruna- ja juureslaatikoita sekä rosollia ovat juhlapöydät notkuneet. Palstalla on perunaa Katleijan johdolla hehkutettu ainakin yhden pitkän ketjun verran.
Nyt on kotimaisten hedelmien tarjonta vähissä, talviomenat kotipuutarhureiltakin vähissä. Makean kaipuuseen sopii hyvin persimon, kunhan malttaa kypsyttää, saa olla tomaatin tapaan kuultava hedelmäliha ja tummia sokerilaikkujakin. Viipaloin lautaselle napsittavalsi tai laitan osaksi hedelmäsalaattia, kuori on kova ja sitkeä, joten tavallaan nyljen sen. Juustojen kanssa tuore viikuna maistui ihanalta uudenvuoden valvojaisissa, päärynää ja viinirypäleitä juustotarjottimella pitää olla myös . Loppiaislounaan salaattiin lisäsin leipäjuustopaloja, pekaanipähkinöitä ja granaattiomenan meheviä punaisia siemeniä...olipa kaunis ja jouluinenkin ruoka !
Hyvää loppiaispäivän jatkoa !
🍎🍐🍇🍑🍅🥝🥑🍋🍓
Hiilijalanjälkeä on tietenkin syytä miettiä, mutta meillä on pitkä kylmä ja pimeä kausi, jolloin kasvihuoneessa kasvatus vaatii paljon sähköä. Silti valitsen aina kotimaiset tomaatit, kurkut ja salaatit. Pakastin on pullollaan itse poimittuja puutarha- ja metsämarjoja, joita käytämme päivittäin . Ulkomaiset hedelmät täydentävät ruokavaliota, varsinkin talvisaikaan kaipaa väriä ja
makuelämyksiä, ja tarpeen rahat ovat niissä eteläisissä maissakin hedelmätarhureille. Paluurahteja hyödynnetään, hiilijälki saadaan pienemmäksi.
Yllä oleva linkki keskustelun avauksessa tuo esille juuri niitä "satokauden kasvisten sisältämiä hivenaineita " joita kasvikunnan tuotteista voi saada. Koska useat kansalaiset hankkivat elintarvikkeet kauppojen vihannes-,ja hedelmätoreilta, pidän linkkiä tutustumisen arvoisena kohteena. Kunhan käännät silmäasi oikealla reunalle sivua sieltä löytyy myös kotimaisten kasvisten kavalkaadi.
Luen usein sivun sisältämiä vinkkejä kausituotteista, ihan mielenkiinnosta. On erinomainen asia kun kiinnostusta löytyy ruuan laitossa käyttämiimme tuotteisiin, Valikoimaa löytyy, hyvä on ollaedes perustietämys valitsemistamme tuotteista. Se kuka on paras parhaiten osaa valita ja valmistaa ravinto-opillisesti oikeat ateriat. onkin jo sitten toinen juttu! Kaikkihan olemme hyviä kokkeja, toivottavasti ainakin oman pätinäkunnan makumieltymysten mukaisia. Kun saa perheeltä loppuarvion "olipa hyvää ruokaa", siinä on kiitosta kylliksi !
Hiilijalanjälki eikös se tarkoita asfalttifirmoja, metsänkaatofirmoja, autotehtaita, lentokonejättejä, kemian teollisuutta, soiden nostofirmoja, aseteollisuutta, metalliteollisuutta ym. mitä näitä suuria maapallomme perustuhoojia sitten löytyykään. Ulkomaiset hedelmät ja niiden syöminen ei kyllä kuulu maapallon hiilijalanjälki-sarjaan.
Meillä suositaan juuri ulkomaisiahedelmiä kuten Persimonia, viinirypäleitä ym. ihania etelän vitamiinipitoisia hyvänmakuisia hedelmiä. Tulee muistaa myös niin Suomessa ei juurikaan kasva muut kuin omenat ja luumut, joten appelsiinit ja mandariinitkin ovat monin verroin C- vitamiinipitoisempia kuin on omenat. Sharon-hedelmä on ravitseva ja vitamiinipitoinen. Sen kelta-oranssi väri kertoo hyvistä ainesosista.
Tietenkin+ovat+hyviä+mielestäni+kalliita.+++Syön+kaikenlaisia+hedelmiä+otan+kuitenkin+joka+aamu+multivitamiini+tabletin+veteen+hajoten+ja+omega3+tunnen+voin+hyvin,+myös+kaikki+veriarvot+olivat+hyviä+ensi+kerta+moniin+vuosiin.++8kk+olen+käyttänyt+joka+päivä.
Hiilijalanjälki---ilmasto,+kesällä+oli+monia+päiviä+jolloin+pilvet+olivat+lentokoneiden+tekemiä+niitä+on+hyvin+paljon,+siis+laskevat++lämpötilaa.++++USA:ssa+lentolakon+aikana+mitattiin+2-3%+korkeampi+joka+on+paljon.
Söin kun kävin toivottamassa joulut ja uudetvuodet Sanomatalossa, niin yhden sharonin, eli persimonin eli kaki-hedelmän, joka on ihan pehmeänä todellista herkkua vaniljajjäätelön kanssa. Silloin hento karvas jälkimaku neutraloituu kylmään vaniljaan
Olen persimoniakin maistanut. Ei se aivan saippualta maistunut. Jona Gold omeniin ja mandariineihin olen rahan puutteessa turvautunut.
Mitä lie Granaattiomenissa vitamiineja. Lidlissä nekin hiukan halvempia. Avasin tuon ap:n linkin. Pitää, näen ma, kotona kypsyttää.
Tomaatitkin vaatisivat saman kun pelkästään keinovalolla kypsytetään. Nyt on näkynyt kirjoituksia, jota kehuvat tomaatin terveysvaikutuksia,
Jotkut näkyvät ostavat tuontivettä vesimelonien muodoissa. Kai niissäkin jotain hivenaineita on.
Hetkinen,....ovatko Sharon-hedelmä, Kaki-hedelmä ja Persimon-hedelmä yksi ja sama.????
Kertokaahan ken tietää.
Tätä asiaa on ihan kaupassa hedelmätiskin tuntumassakin pohdittu,...kysellään ja ihmetellään vailla sitä oikeaa vastausta.
Riippuu siitä. missä hedelmä on kasvatettu, Eri maissa eri nimet samalle tuotteelle.
Katsopa netistä.
Minä taas olen koukussa kotimaisiin juureksiin. Kun niiden ravintoarvot ylittävät tämän tuontimarjan, en liity sen ihastelijoihin.
Ei sitä pelkillä persimonilla eletä, kyllä kotimaiset kasvikset, juurekset, kaalit. kurkut, tomaatit, kesäkurpitsat ym. ovat ruokavalion perusta. Kun vielä citymarkettini hankkii ne lähialueilta niin ei synny sitä hiilijalanjälkeäkään.
ps. Persimonia nautin etupäässä sen maun enkä ravintoarvon takia ja jos määristä puhutaan niin vähäistä on noihin kotimaisiin juureksiin verrattuna.
Kun olisikin sellaista talviomenalajiketta omasta puutarhasta, jota voisi käyttää edes kevättalvelle asti. Kun vanhan ok-talon puutarhatontilla ostimme vaimon kanssa, nioin kaikki istutukset olivat jo tehty.
Valkea kuulas on korjattava jo elo-syyskuussa. Toinen hyvä jalostettu lajike menee vanhaksi syyskuun puolella ellei niitä korjaa.
Ammattiviljelijöillä on talvilaatujakin kaupan kalliilla hinnalla.
Joululeivonnaisiin ja jälkiruokiin tuli hankittua jotakin...
niihin olen jäänyt koukkuun, elikuivattuihin luumuihin, viikunoihin, taateleihin ja ah aprikooseihin.
En ole tutkinut mistä maailmankolkista tuodaan, tai mimmoisen kalossinkuva niiden hiilijalanjälki oikein on, mutta ovat pehmeitä, ihanai ja meidän kyläkaupastakin niitä saan.
Enpä muistanut miten hyvää se sekametelisoppakin on, vuosien jälken taas tein sitä ja piti tehdä uudeksi vuodeksi ja loppiaiseksi.
Pian taas siirryn pakastimen mustikkaan , mansikkaan ja vadelmaan
mutta kuivattuja etelänhetelmiä en jätä.
Aikanaan kun meillä Sipoossa oli useita omenapuita, kuivatin niitä paperipusseihin, joita säilytin viileässä kuivassa vinttihuoneessa. Koko huone tuoksuikin ympäri vuoden omenille, yövieraat ihasteli joskus yöpyessään.
Talven mittaan keitin kuivatuista omenarenkaista rusinain kanssa keittoa, riisipuuron kyytipojaksi ja minusta se oli herkkua.
Nuo omenalohkot pullistui meheviksi, joskus rikoin jo kuivina suunmukaisiksi, ja lisäsin kourallisen rusinoita viimeksi. Kanelitankoa ei kauaa voinut keittää, omenien hienon maun kärsimättä.
Vantaan kesämökillä lohkoin vain pakastimeen, riippuen paljonko parista puusta tuli, joista sitten keitin omenapuuroa, milloin manna milloin riisillä. Nyt ollaankin jo osto-omppujen varassa.
Muutama+päivä+sitten+kerrottiin+uutisista,+että+Ahvenamaalla+omenanviljelijät+ovat+lisänneet+omenien+sälyvyysaikaa+vähähappisilla+varastoilla+pitemmälle+kevättalveen.+Nyt+manner-Suomeen+Paraisille+on+rakennettu+samanlainen+varasto.++Kaupassa+myytävistä+omenista+90%+on+kuitenkin+tuontitavaraa.+Uskon,+että+kotisäilöntään+käytetään+lähes+ainostaan+kotipuutarhurien+satoa,+luomuna+viljeltyä.+Pitäisikin+opetella+tuota+omenien+kuivaamista,+miksei+myös+marjojen+kuivaamista,+se+on+ekologista+eikä+vie+paljoa+tilaa.+En+halua+mitään+kuivureita+riesakseni,+mutta+olen+nähnyt+lankoihin+ripustettuja+omenakiekkoja+kuivumassa.+Yrttejä+kuivatan+paperien+päällä+auringossa,+kimpuissa+roikkumassa+tai+miedossa+uuninlämmössä.
Viime+syksyn+omenasato+jäi+pieneksi,+koska+kukinta-aikaan+oli+liian+kylmää+,pölyttäjiä+oli+niukasti+liikkeellä.+Ensimmäisenä+meillä+kypsyy+makea+huvitus,+sitten+hapokas+valkea+kuulas.+Syyskuussa+ovat+puna-+ja+keltakaneli+vuorossa,+ihania+lajikkeita+molemmat.+Talviomenia+meillä+on+punainen+makeahko+lobo+ja+hienoarominen+åkerö.++Tuoremehuasemalla+puristetaan+mehuksi+isot+määrät,+keitän+sosetta+ja+hilloketta,+lahjoitetaan+ylimääräiset.+Muutaman+pusillisen+pakastan+viipaleita+sellaisinaan+piirakkatarpeiksi.Talviomenat+käärin+yksi+kerrallaan+talospaperiin,+yhtään+kolhua+ei+saa+olla.+Laatikot+viileään,+paras+lämpötila+olisi+lukemani+mukaan++1.+Jouluna+on+vielä+saatu+punaisia+loboja+syödä,+yleensä+alkavat+pilaantua+vuodenvaihteen+jälkeen.+Välillä+pitää+tutkia,+ettei+joukossa+ole+mätiä,+pilaavat+koko+laatikollisen.+Meillä+ruiskutetaan+puut+parafiinipohjaisella+luomutuotteella,+kuorineen+voi+omput++voi+turvallisesti+syödä.+Tuontiomenista+pidän+Royal+Galasta,+tietääkseni++sitä+on+alettu+Suomessakin+kokeilla.
Olen sodanjälkeisen aikakauden lapsi jolloin ei ollut kaupoissa myytävänä kun Pinimint karuja ja Puuronkastikejauhetta jotka paikkasivat makean himon. Muutaman palan suklaata sai ostokortilla.
Parhain jälkiruoka oli esim, juhlapäivinä makea omenahillo kermavaahdon kanssa. Silloin tuntui arkikin suurelta juhlalta.
Joskus muinoin kun kun meillä oli omenapuita ja tuli paljon omenia ostin tuoremehulingon ja säilöin 400 l.n pakastimeen litrottain omenatuoremehua. Olihan siinä urakkaa kun pienellä keittiölingolla omenat mehuksi muutti.
Lobo-omenat säilyivät pitkään omakotitalon avoimen kylmän vintin lattialla. Olen kotimaisten omenien ystävä, ulkolaiset ovat kuin toista lajia. Talvisaikaan siirrynkin sitrushedelmälinjalle.
Silloin kun itsellä kasvaa omenoita ei osaa antaa niille arvoa samalla tavalla kuin nyt kun on osto-omenoiden varassa.
Persimoonista en välitä, kiiviä söin ennen, mutta tulin sille allergiseksi.
Mangoja, kraniittiomenia, viikunoita ja taateleita ostan kun vain kaupasta löydän, ei vain joka kaupassa ole tuoreita tarjolla.
Avokadon makuun en kyllästy, syön sen lusikalla halkaistuna kuorestaan ilman mitään lisiä.
Talven herkkua tuore inkivääri raastettuna leivällä ja teessä.
Mehulingolla porkkanat ja punajuuret mehuksi, kuidut leipätaikinaan.
Mehulinkoon mukaan sitruunaa, varsiselleriä, ja kaalia ym. mitä tuoretta kaapissa sattuu olemaan, jopa perunaa voin lisätä.
Terveellistä ja hyvää, vaikka ei kaikkien mieleen.
Sipulit tietenkin, raakana ja kypsänä, paprikoiden kanssa hauduttaenkin.
Mehuhullu
Sinä jos kukaan elät satavuotiaaksi ja ylikin noilla mehu-ja vihannes"herkuillasi". Oikeastaan vain viherkurkku on ainoa vihannekseni.
M,inulle se on lääkkeenomainen vihannes. Viherkurkkua raakana rouskuttamalla pysyy ilmavaivat pois. Tietysti hedelmiä ja marjoja syön.
En niitä keitä vaan kylminä ja raakoina käytän.
Liian makea marja.
Maaseudun lapsena meillä' ei edes kaupassa ollut mitään puuronkastikejauheita tms.
Söimme marjoja ja juureksia, harvemmin edes kaalia kotona kasvatettiin, mutta lanttuja ja nauriita. Niitä aumattiin eläimiä varten pihaan ja sieltä jäisiä lanttuja oli kiva kaivaa samalla itselle kun niitä navettaan kärrättiin.
Ravinto oli silloin pää asiassa leipä ja peruna, suolaa ja sipulia seuraksi, voita ei aina ollutkaan. Koskaan ei ollut nälkä, mutta vitamiinit ja hivenaineet taisivatkin olla vähäisiä.
Nyt herkuttelen vitamiinipitoisilla lakoilla ja karpaloilla, tyrninmarjojakin pakkasesta suoraan suuhun, niitä ei voi happamuutensa vuoksia paljon kerrallaan edes syödä, vaikka moni keittää niistä kiisseliä viikottain.
Pakkasessani on kotimaisia viinimarjoka jokasorttia, raparperiä mehuna ja hillona, jo edellä mainittuja herkullisia ja terveellisiä marjoja liikaakin, kun ei tule otettua esiin, paitsi lakkoja, juuri äsken söin niitä leipäjuuston kanssa, kun olin syönyt ruisvoileivän valkosipulihillokkeella voideltuna sitä ennen.
Nyt jaksaa ja jaksaa.
Kyllä persimon on ihan suun mukaista lisuketta ruokavalikoimaan. Vasta viime vuoden puolella sitä tuli kaupan hyllyltä poimuttua ja kokeiltua. Kovan oloisen kuoren olen ohuena siivuna leikannut pois. Tosin harvakseltaan persimoneja on tullut laitettua ostoskoriin. Onhan siellä kauppojen valikoimassa nykyään runsaasti monenlaista tarjontaa eikä kaikkea tule edes kokeilleeksi. Ulkomaista tuontitavaraa siinä valikoimassa on paljon, mutta sekin on oikeastaan suhteellinen asia. Jossain isommissa maissa kuten vaikkapa USA:ssa ja Venäjällä tai Kiinassa joku parin tuhannen kilometrin etäisyys mahtuu kotimaisuuden välimatkahaarukkaan. Sinänsä tietysti on paikallaan hyödyntää pääasiallisesti kotimaista suomalaista tarjontaa. Silti ei toinna kantaa synnintuntoa persimonin silloin tällöin ostamisen vuoksi.
Itse olen sitä mieltä, että eksoottisia hedelmiä ei tarvitsisi Suomeen monia tuoda. Jos haluaisi syödä niitä, voisi matkustaa paikan päälle. Esi. papaia, mango ja ananas maistuvat ihanilta Brasiliassa. Elämys kerran elämässä riittää. Olen koukussa kotimaisiin omeniin ja marjoihin.
Täällä mangot ym. muut etelänhedelmät maksavat huomattavasti enemmän, kuin Makriinan kertomat kilohinnat, ainakin 2,00 e lisää kilohintaan!
Täällä taas mangojen, persimonien ym. etelän hedelmien hinnat vaihtelevat sesonkiaikojen ym. mukaan. Silloin kannattaa ostaa kun on hyvät tarjoukset.
Kun jotain lajiketta on tuotu oikein kunnon lasti, niin joka paikassa on silloin hintoja pudotettu. Eihän ne määräämättömiä aikoja säily. Kypsiä persimoneja myydään halvemmalla kuin kovia raaempia.
Olen koukussa kiellettyyn hedelmään. Hän on kaunis varattu Eeva.