Kuinka iso paikalla muuratun kuoritakan pitäisi olla(massa) että sillä voisi halutessaan tai hätätilassa lämmittää 100m2 taloa? Riittääkö parin tonnin uuni vai pitääkö olla painavampi? Kyseessä uusi talo.
Kuinka iso uuni?
Rakentaja
173129
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
mutta meillä on tiilerin pieni leivinuuni ja juuri ja juuri riittää lämmittämään pakkasella tuo 100m2 alan, tosin kovilla pakkasilla on pattereita hiukan käytettävä apuna.
se nyt on yks lysti mitä se painaa jos sillä ei ole kykyä ottaa talteen lämpöä. laita kunnon varaava vuolukiviuuni ni et tuu katumaan vaikka vähän maksaaki. esim nunnauuni..
vaan varaus kykyyn. Eli hätätilassa riittää periaatteessa kamina tai puuhella joilla on lämmitys tehoa on n.20kW. Jotenkin tuo teho pitäisi saada leviämään koko taloon. Tyypillisten vararaavien uunien tehot ovat vain 2-4kW joten niillä pelkästään ei saa mökkiä pysymään pakkasella lämpimänä. Vuorokauden mittaisiin sähkökatkoihin niistä on apua. Varaavan uunin paino vaikuttaa siihen kuinka tiheään pitää puuta polttaa. Sama puumäärä menee kevyemmässä ja raskaammassa varaavassa. Massaa on liian vähän jos illalla lämmitetty uuni on jo lähes kylmä aamulla.
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/pientalonlammitysjarjestelmat/tulisijojenlammitys-jailmanvaihtojarjestelmienyhteiskaytto/
Kevyellä uunilla saat hetkellisen tehon suureksi mutta sitä joutuu
lämmittämään joka päivä.
Raskas uuni ei lämpeä heti eikä siitä saada hetkellisesti niin suuria
tehoja, mutta sitä ei tarvitse lämmittää kuin joka toinen päivä.
Raskaan uunin hyötysuhde on hieman parempi.
Parhaiten lämmittäisi iso rautainen kamina, mutta sitä pitäisi lämmittää
koko ajan.
Minusta paras vaihtoehto olisi kaksi tulisijaa joista toinen olisi raskas ja
toinen kevyempi.
Materiaaleilla mistä uuni on tehty ei varmaankaan ole merkitystä.
Jossain viime vuoden TM:ssä (vai oliko liitteenä olevassa rakentaja
lehdessä) oli testattu juuri näitä asioita.
Juuri noin se menee niinkuin mainitsit.
Tuossa tutkimuksessa sivulla 13 näkyy miten erilaiset tulisijat käyttäytyvät.
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/92e4618677c78947b116b77870e71583/COMBI tulokset 23.12.2002.pdf
Meille muurattiin syksyllä Tiilerin Lauri 2050kg. Muuri sijaitsee talon n.60m2 olkkarissa, josta lämpö leviää yhteen makuuhuoneeseen ja keittiöön. Keskuslämmitystermostaatit talossa säädetty 18,5 asteeseen. Takan aikana en ole ainakaan huomioinut pattereiden lämpenevän, tietysti leuto on talvikin ollut. Huonelämpö normaalisti n.20 astetta. Takassa poltetaan yksi pärekopallinen koivua per päivä. Vuorokauden kuluttua lämmityksestä takankuori n.40 astetta. Tehdas ilmoittaa, että kahden vuorokauden kuluttua lämmityksestä lämmitysteho 1kw, mutta tiedä siitä. Joka tapauksessa hyvä ja edullinen ratkaisu.
Siis onko teidän talo 60m2 vai olohuone?
Tuo perinteinen keskusmuuri on hyvä ratkaisu verrattun valmispiippuihin.
Sillä saa varmaankin jonkin verran hyötysuhdetta paremmaksi.
Olkkari 60m2, makkuhuone 15m2, keitto 15m2. Talo on yksikerroksinen eli lämmönjakautuminen ei tehokkaimmasta päästä, tyytyväisiä on oltu.
Miten lämpimäksi/kuumaksi menee Laurin (eikös Laurikin ole kuorellinen) pinta/kyljet kun polttaa tuon kopallisen (joka on varmaan noin kaksi pesällistä)?
Nopeasti se ei lämpiä, mutta n.5-6h pellien sulkemisesta ehkä 55-60 astetta, otsalta kuumin, ei kättä kauaa siedä, asteet? En tiedä onko kuoren lämmöillä eroa malleilla, sillä meillä on päältälähtevällä hormilla mikä hieman harvinaisempi kuin sivuilta tai takaa lähtevä. Sydänosan ja kuoren välissä 10mm palovilla mikä pitkittää lämmön luovutusta. Tehtaan mukaan kuoren lämpötila max. 40-60 astetta. Tiileristä kuulee värikästä kritiikkiä, kun kyselee vuolukivimiehiltä, enkä väitä, että malli olisi paras mahdollinen, mutta hyväksi minä olen todennut. Hinta oli karvan alta 2000 egee, eli edullisemmasta päästä varaavia lämmönlähteitä.
Meillä oli vajaa n.2000kg painava kuoreton tiilinen leivinuuni, siinä kun poltti pari pesällistä puita niin kämpän lämpötila nousi noin 25 asteeseen (ulkona pari pakkasastetta).
Kylet niin kuumat että ei kärsinyt kättä pitää.
Piisi oli kyllä seuraavana päivänä kun tuli töistä niin jo jäähtynyt.
Nyt on n.3300kg kuorellinen tiilinen leivinuuni.
Parilla pesällisellä ei kylet edes lämpene, ennenkuin muutaman tunnin päästä.
Sisälämpötila (talon) ei nouse kuin pari astetta.
Mutta uuni on vielä reilusti ulkopinnoiltaan lämmin kahden päivän päästä.
Siis alkuperäiseen kysymykseen lisävastauksena, että kevyellä tulisijalla asuntos lämpiää paeemmin, jos sitä jaksaa lämmittää joka päivä, mutta puutakin palaa melkein puolta enemmän.
niin lämpöäkin tulee puolet enemmän ja sähköä kuluu vähemmän. Kunhan huonelämpötila ei nouse paljon eli sähkölämmitys säätyy hyvin.
Juuri niin, joskin kevyemmän uunin hyötysuhde ei ole aivan yhtä hyvä, joskin tuolla ei varmaankaan ole käytännön merkitystä.
Hyötysuhde ei ihan suoraan riipu massasta vaan savukanavien rakenteesta. Yleensä suuremmissa on pidemmät kanavat, jotka pysyvät suuren massan ansiosta viileämpinä ja siitä seuraa parempi hyötysuhde.
On olemassa myös peltitakkoja joissa on hyvä hyötysuhde niissä on moninkertainen savukanavistot ja kanavilla esilämmitetään vielä polttoilma.
Mulla on 6 tonnia painava kuoritakka jossa samassa leivinuuni ja riittää hyvin pitämään 110m2 talon lämpimänä yli -30c pakkasissakin, testattu juttu. En tiedä montako kilowattia siitä irtoaa mutta hyvin riittää teho.
Mun uuni painaa ainaskin sata tonnia ja tehoja löytyy niin että päivänkakkarat kasvaa seinän vierellä.
En ole mitannu meijän takan painoo enkä tiijä tehoista mutta naapurissa ihmettelee kun lunta ei ole ollu tänä talvena pihassa ollenkaan.