Millä moottoriveneellä Itämeren ympäri?

Hiukan heikosti kriteerisi täyttämiä tarjolla, koska noin pitkään matkaan osuu varmasti kovaakin keliä sietävä vene ja polttoaine kulutus pitäisi olla pieni ja kuitenkin matkan taittua, aika paha yhtälö.

Tämä osuu budjettiin ja on ilmeisesti tällä koneella puoliliukuva ja ehkä riittävän "merikelpoinen" olen kuullut positiivista näistä keihässalmista, osaako joku oikaista jos väärässä.

Vene vaikuttaa näillä tiedoilla hyvin pidetyltä ja kuntoiselta...
https://www.nettivene.com/moottorivene/keihassalmi/688584

seakeaping kirjoitti:

Hiukan heikosti kriteerisi täyttämiä tarjolla, koska noin pitkään matkaan osuu varmasti kovaakin keliä sietävä vene ja polttoaine kulutus pitäisi olla pieni ja kuitenkin matkan taittua, aika paha yhtälö.

Tämä osuu budjettiin ja on ilmeisesti tällä koneella puoliliukuva ja ehkä riittävän "merikelpoinen" olen kuullut positiivista näistä keihässalmista, osaako joku oikaista jos väärässä.

Vene vaikuttaa näillä tiedoilla hyvin pidetyltä ja kuntoiselta...
https://www.nettivene.com/moottorivene/keihassalmi/688584

Lue lisää

Varmasti on riittävän merikelpoinen!
Pärjää Selkämerellä ammattikalastajan aluksena niin varmasti kestää keliä.

Tuo Seaward on minulle uusi tuttu ja erittäin mielenkiintoinen... kiitos vaan vinkistä, vaikka onkin yli budjetin. Siitä saa kuitenkin käsitystä, että mihin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos tärkein kriteeri on pärjääminen huonossa säässä.

Itsellä haaveissa jokin vähän kevyempi ratkaisu, mutta niillä taitaa se "meri nousta vastaan" aika nopeasti. Tämä Itämerenympärihaaveilu on melko alkuvaiheessa, joten älkää naurako, mutta oli käynyt mielessä jokin tyyliin AMT 230 DC, jossa voisi n. 1,0 l/mailin kulutuksella päästä melko vauhdikkaastikin etenemään 250hv Hondalla satamasta toiseen ja aikaa jäisi muuhunkin kuin siirtymiin. Käytettynä hinta n. 40,000€ ja päälle ehkä tutkaa ja muuta varustetta.

PatrikJ kirjoitti:

Tuo Seaward on minulle uusi tuttu ja erittäin mielenkiintoinen... kiitos vaan vinkistä, vaikka onkin yli budjetin. Siitä saa kuitenkin käsitystä, että mihin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos tärkein kriteeri on pärjääminen huonossa säässä.

Itsellä haaveissa jokin vähän kevyempi ratkaisu, mutta niillä taitaa se "meri nousta vastaan" aika nopeasti. Tämä Itämerenympärihaaveilu on melko alkuvaiheessa, joten älkää naurako, mutta oli käynyt mielessä jokin tyyliin AMT 230 DC, jossa voisi n. 1,0 l/mailin kulutuksella päästä melko vauhdikkaastikin etenemään 250hv Hondalla satamasta toiseen ja aikaa jäisi muuhunkin kuin siirtymiin. Käytettynä hinta n. 40,000€ ja päälle ehkä tutkaa ja muuta varustetta.

Lue lisää

Mikä voisi olla kriteereistä tärkeämpi, kuin ajatus, että on turvassa ja pääsee mereltä hengissä määränpäähän? Ajattele vaikka tätä luotsivene turmaa, aluksen olisi pitänyt olla ok, mutta... : ( paljon veneilleenä Itämerellä on tietty kunnioitus ja nöyryys mertakohtaan kehittynyt ja prioriteetit muuttuneen sitten nuoruus vuosien...

Hmm, en ole koskaan ajellut noin pienellä kalustolla joten en osaa sanoa miten ottaa 1-3 metrin aaltoja ja millä nopeudella realistista, tuollaiset aallot ovat mielestäni lähes aina tuolla Itämerellä hyvälläkin kelillä normaalia, kun kotimaa jää taakse.

Vene on luokiteltu näköjään CE-C tämä tarkoittaa merkitsevää aallonkorkeutta alle 2m, eli meillä rannikkoa, suurimpia järvenselkiä ja ulkosaaristoa tuulella alle 6 boforia eli 10,8-13,8m/s .

Eli hieman kinkkinen tilanne esim vakuutusten ja vastuun osalta, jos jotain ikävää tapahtuisi, kun ei noudattanut hyvää merimiestapaa "juridinen lause" viemällä perheensä veneellä alueelle johon sitä ei ole suunniteltu.

Sinänsä veneellä voisi varmasti pärjätä, kun katsoo sopivia sää ikkunoita ja liikkuu vain silloin kun kelit kohdillaan, mutta jos ensikesä yhtä tuulinen, kuin -17 oli on kyllä riskinä, että ei tulisi kyllä mitään noin pitkästä matkasta.

Olen välillä nähnyt Airiston selällä tämän koko luokan veneitä, kun on hieman kovemmin tuullut ja ovat ryömineet eteen päin luokkaa 6 solmua ja meno on ulkopuolisen silmin ollut aika hurjan näköistä.

Toivottavasti löytyy henkilöitä joilla omakohtaista kokemusta voisiko tuon tapaisella pärjätä, itse en kyllä uskaltaisi viedä perhettä saaristoa kauemmas tuolla, mutta se ei tarkoita etteikö se voisi onnistua.

Jos mietit tuon tapaisia voisi ehkä US valmisteista löytyä merikelpoisempia yksilöitä?

seakeaping kirjoitti:

Mikä voisi olla kriteereistä tärkeämpi, kuin ajatus, että on turvassa ja pääsee mereltä hengissä määränpäähän? Ajattele vaikka tätä luotsivene turmaa, aluksen olisi pitänyt olla ok, mutta... : ( paljon veneilleenä Itämerellä on tietty kunnioitus ja nöyryys mertakohtaan kehittynyt ja prioriteetit muuttuneen sitten nuoruus vuosien...

Hmm, en ole koskaan ajellut noin pienellä kalustolla joten en osaa sanoa miten ottaa 1-3 metrin aaltoja ja millä nopeudella realistista, tuollaiset aallot ovat mielestäni lähes aina tuolla Itämerellä hyvälläkin kelillä normaalia, kun kotimaa jää taakse.

Vene on luokiteltu näköjään CE-C tämä tarkoittaa merkitsevää aallonkorkeutta alle 2m, eli meillä rannikkoa, suurimpia järvenselkiä ja ulkosaaristoa tuulella alle 6 boforia eli 10,8-13,8m/s .

Eli hieman kinkkinen tilanne esim vakuutusten ja vastuun osalta, jos jotain ikävää tapahtuisi, kun ei noudattanut hyvää merimiestapaa "juridinen lause" viemällä perheensä veneellä alueelle johon sitä ei ole suunniteltu.

Sinänsä veneellä voisi varmasti pärjätä, kun katsoo sopivia sää ikkunoita ja liikkuu vain silloin kun kelit kohdillaan, mutta jos ensikesä yhtä tuulinen, kuin -17 oli on kyllä riskinä, että ei tulisi kyllä mitään noin pitkästä matkasta.

Olen välillä nähnyt Airiston selällä tämän koko luokan veneitä, kun on hieman kovemmin tuullut ja ovat ryömineet eteen päin luokkaa 6 solmua ja meno on ulkopuolisen silmin ollut aika hurjan näköistä.

Toivottavasti löytyy henkilöitä joilla omakohtaista kokemusta voisiko tuon tapaisella pärjätä, itse en kyllä uskaltaisi viedä perhettä saaristoa kauemmas tuolla, mutta se ei tarkoita etteikö se voisi onnistua.

Jos mietit tuon tapaisia voisi ehkä US valmisteista löytyä merikelpoisempia yksilöitä?

Lue lisää

Tämän tyyppinen voisi olla ok ja paljon asuttavampikin pienelle perheelle.
https://www.nettivene.com/moottorivene/sea-ray/706395
Nämä ottavat jo varmasti aaltoa mukavammin vastaan...

Seakeaping kirjoitti:

Tämän tyyppinen voisi olla ok ja paljon asuttavampikin pienelle perheelle.
https://www.nettivene.com/moottorivene/sea-ray/706395
Nämä ottavat jo varmasti aaltoa mukavammin vastaan...

Lue lisää

Varmasti olisi mukavampi, mutta mikä mahtaa olla kulutus? Varmaan yli 2 l/maililla, vai peräti 3?

Mitähän tollainen Seaward muuten kahdella diesel-koneella marssivauhdissa kuluttaa mailia kohden? Löysin netistä vain jotain, että "range" on 100 mailia, mutta en siitä osannut laskea.

PatrikJ kirjoitti:

Varmasti olisi mukavampi, mutta mikä mahtaa olla kulutus? Varmaan yli 2 l/maililla, vai peräti 3?

Bensana luokkaa 2 l/merimaili, dieselinä noin 1.5 l/merimaili.

PatrikJ kirjoitti:

Mitähän tollainen Seaward muuten kahdella diesel-koneella marssivauhdissa kuluttaa mailia kohden? Löysin netistä vain jotain, että "range" on 100 mailia, mutta en siitä osannut laskea.

Lue lisää

Moi, katsoin UK keskustelupalstalta ja löysin kulutukseksi 18l / 15kn eli 1,2l maili hyvällä kelillä ja isossa aallossa 4l eli n. 1,5 l/ nm. Max nopeus noin 23 solmua ja max matka nopeus noin 18 solmua yhden tiedon mukaan, (valmistajan antama max rmp jatkuvaan ajoon)...

Tuossa SW veneessä ei toden näköisesti ole liukukynnystä vaan kulutus vs nopeus on lineaarista vs plaanaava v-pohja ja voit valita aina sopivan taloudellisen nopeuden ja perhe pysyy tyytyväisenä vs paukuttaa aaltoon ja pelätä paikkojen hajoavan tai munuaisten irtoavan : ) (liioittelua)

Sinuna huomioisin polttoaine kulutuksessa pienen kevyennekin kuluttavan räkäplaanissa tuplasti jos joudut isossa aallossa ajamaan, kun et voi paukuttaa liukua.

Muuten tuota SW venettä valmistetaan vieläkin saman mallinna ja hinta on 138000 puntaa rahti ja varusteet, http://seawardboat.com/leisure/seaward-25/ mielestäni mukava, kun mallit ei vaihdu nopeassa syklissä vaan vene on klassillista tyyliä eli aina yhtä epämuodikas tai muodikas riippuu katsojan silmästä ja ymmärryksen tasosta.

Youtubesta löytyy videoita missä esitelty, venettä tässä yksi https://youtu.be/za4YQADO9Uk

Tuolta valmistajalta on toimittanut myös legendaariset Nelsson veneet jotka ovat kulttimaineessa juuri merikelpoisuuden vuoksi.

Ja vertailuksi vuoden 2008 https://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/1509425/
Myynnissä Englannissa, paljon paremmat kuvat joista näkee enemmän vaikuttaa todellakin laadukkaalta veneeltä ilman bling bling hörhötyksiä...

Seakeaping kirjoitti:

Moi, katsoin UK keskustelupalstalta ja löysin kulutukseksi 18l / 15kn eli 1,2l maili hyvällä kelillä ja isossa aallossa 4l eli n. 1,5 l/ nm. Max nopeus noin 23 solmua ja max matka nopeus noin 18 solmua yhden tiedon mukaan, (valmistajan antama max rmp jatkuvaan ajoon)...

Tuossa SW veneessä ei toden näköisesti ole liukukynnystä vaan kulutus vs nopeus on lineaarista vs plaanaava v-pohja ja voit valita aina sopivan taloudellisen nopeuden ja perhe pysyy tyytyväisenä vs paukuttaa aaltoon ja pelätä paikkojen hajoavan tai munuaisten irtoavan : ) (liioittelua)

Sinuna huomioisin polttoaine kulutuksessa pienen kevyennekin kuluttavan räkäplaanissa tuplasti jos joudut isossa aallossa ajamaan, kun et voi paukuttaa liukua.

Muuten tuota SW venettä valmistetaan vieläkin saman mallinna ja hinta on 138000 puntaa rahti ja varusteet, http://seawardboat.com/leisure/seaward-25/ mielestäni mukava, kun mallit ei vaihdu nopeassa syklissä vaan vene on klassillista tyyliä eli aina yhtä epämuodikas tai muodikas riippuu katsojan silmästä ja ymmärryksen tasosta.

Youtubesta löytyy videoita missä esitelty, venettä tässä yksi https://youtu.be/za4YQADO9Uk

Tuolta valmistajalta on toimittanut myös legendaariset Nelsson veneet jotka ovat kulttimaineessa juuri merikelpoisuuden vuoksi.

Ja vertailuksi vuoden 2008 https://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/1509425/
Myynnissä Englannissa, paljon paremmat kuvat joista näkee enemmän vaikuttaa todellakin laadukkaalta veneeltä ilman bling bling hörhötyksiä...

Lue lisää

Hiukan kyllä epäilen noita kulutuslukemia. Vene 2/1995:ssä tuolle oli saatu huippunopeudeksi 17 solmua kahdella 100 hv Yanmarilla, jotka kuluttavat yhteensä huipputeholla 40 l/h. Eli 2,4 l/mpk. Vaikea uskoa, että 15 solmussa kulutus olisi alle 2 l/mpk tuon perusteella.

Tässä kylläkin päästiin 22,9 solmun huippunopeuteen kahdella 110 hv Yanmarilla: https://www.barrus.co.uk/media/2229/powerboat-and-rib-seaward-test.pdf Runkomuoto muuttunut vai mikä selittää noin suuren eron? Nuo vievät yhdessä n. 44 l/h täydellä teholla eli 1,9 l/mpk. Samassa jutussa mainitaan, että 15 solmussa 160 l tankeilla (huom. monikko!) pääsee 200 mailia ja 18 solmussa 160 mailia. Molemmille mainitaan 25% marginaali eli dieseliä kuluu ehkä 256 l tai sitten 240 l. Sitten pitäisi vielä tietää onko ko. lehden käyttämä "mile" merimaili vaa maamaili. Noista riippuen kulutus 1,2-1,5 l/mpk 15 solmussa ja 1,5-1,8 l/mpk 18 solmussa. Mitään kulutusmittauksia lehdessä ei kyllä mainittu, joten ei selviä mistä lukemat tulivat.

Tyypillisesti puoliliukuvalla veneellä (toki noita on kovin erilaisia!) kulutus l/mpk on melko vakio puoliliukuvalla alueella eli heti runkonopeus selvästi ylitettäessä. Esimerkiksi Bella 9000 mittauksissa 5,7 solmussa 0,49 l/mpk, 7,5 1,05, 8,01,33, 8,4 1,65, 9,3 1,8, 10,7 1,98 ja sitten 12,8-23,9 solmun alue 2,08-2,25 l/mpk.

Jos tuota vertaa liukuvaan Bavaria 30 Sportiin, on eroa yllättävän vähän hitaissa nopeuksissa ja kovemmissa menee reilusti vähemmän. 5,8 solmussa 0,59 l/mpk, 7,3 1,06, 8 1,45, 8,6 1,93, 9,6 2,31, 12,1 2,24, 15,2 2,06, 19,5-28,3 1,62-1,70, 30,8 1,78 ja 33,1 2,04.

N. 10 solmussa siis Bella on jonkin verran taloudellisempi, mutta jo 15:sta Bavaria on taloudellisempi. Bavaria on 50 cm pidempi, 600 kg painavampi, mutta 30 cm kapeampi.

AMT 230 BR, joka lienee sama runko kuin DC, ei kuluttanut kovinkaan paljoa räkäplaanissa Honda 250:llä. Pahimmillaan 7,2 solmua ja 1,26 l/mpk. 12,6 solmussa kulutus oli jo tippunut 1,12 ja seuraava mittauspiste 20,1 solmua ja 0,93 on kaikkein alhaisin. En usko, että 12,6 ja 20,1 välillä on enää huippua vaan se oli jo alle 12,6:n. 25,8 0,94 ja 31,9 1,01 ovat vielä alhaisia, mutta sitten kulutus alkaa kasvaa kiihtyvällä tahdilla kohti 48,4 ja 1,7:ää.

Jos puoliliukuvat kiinnostavat Vene 4/2013:ssa oli kolmen n. 50 tonnin arvoisen n. 9 m veneen vertailu. Kuluttivat 1,4-2,3 l/mpk 10-20 solmun nopeuksilla. Nopeus ei tuolla alueella juuri kulutukseen vaikuttanut. Selvästi taloudellisin oli Sunmar 8700.

Seakeaping kirjoitti:

Moi, katsoin UK keskustelupalstalta ja löysin kulutukseksi 18l / 15kn eli 1,2l maili hyvällä kelillä ja isossa aallossa 4l eli n. 1,5 l/ nm. Max nopeus noin 23 solmua ja max matka nopeus noin 18 solmua yhden tiedon mukaan, (valmistajan antama max rmp jatkuvaan ajoon)...

Tuossa SW veneessä ei toden näköisesti ole liukukynnystä vaan kulutus vs nopeus on lineaarista vs plaanaava v-pohja ja voit valita aina sopivan taloudellisen nopeuden ja perhe pysyy tyytyväisenä vs paukuttaa aaltoon ja pelätä paikkojen hajoavan tai munuaisten irtoavan : ) (liioittelua)

Sinuna huomioisin polttoaine kulutuksessa pienen kevyennekin kuluttavan räkäplaanissa tuplasti jos joudut isossa aallossa ajamaan, kun et voi paukuttaa liukua.

Muuten tuota SW venettä valmistetaan vieläkin saman mallinna ja hinta on 138000 puntaa rahti ja varusteet, http://seawardboat.com/leisure/seaward-25/ mielestäni mukava, kun mallit ei vaihdu nopeassa syklissä vaan vene on klassillista tyyliä eli aina yhtä epämuodikas tai muodikas riippuu katsojan silmästä ja ymmärryksen tasosta.

Youtubesta löytyy videoita missä esitelty, venettä tässä yksi https://youtu.be/za4YQADO9Uk

Tuolta valmistajalta on toimittanut myös legendaariset Nelsson veneet jotka ovat kulttimaineessa juuri merikelpoisuuden vuoksi.

Ja vertailuksi vuoden 2008 https://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/1509425/
Myynnissä Englannissa, paljon paremmat kuvat joista näkee enemmän vaikuttaa todellakin laadukkaalta veneeltä ilman bling bling hörhötyksiä...

Lue lisää

Joo, tykkään tuosta SW-veneestä kyllä todella. Erityisesti arvostan siinä kahta täysin itsenäistä moottorilinjaa, joilla omat sähkötkin, eli vaikka menisi sähköt tai moottori rikki, niin toinen moottori jäisi toimimaan, että pääsisi satamaan korjaamaan. Ainoa miinus tuossa on ehkä se, että ton hintaluokan ja koon veneessä olisi voinut mahduttaa myös pari pistopunkkaa ohjaamon alle, kun kipparin penkki muutenkin niin korkealla.

seakeaping kirjoitti:

Hiukan heikosti kriteerisi täyttämiä tarjolla, koska noin pitkään matkaan osuu varmasti kovaakin keliä sietävä vene ja polttoaine kulutus pitäisi olla pieni ja kuitenkin matkan taittua, aika paha yhtälö.

Tämä osuu budjettiin ja on ilmeisesti tällä koneella puoliliukuva ja ehkä riittävän "merikelpoinen" olen kuullut positiivista näistä keihässalmista, osaako joku oikaista jos väärässä.

Vene vaikuttaa näillä tiedoilla hyvin pidetyltä ja kuntoiselta...
https://www.nettivene.com/moottorivene/keihassalmi/688584

Lue lisää

Katsoin vielä tuota Keihässalmea. Hienon oloinen vene, joka vaikuttaa erittäin kestävältä ja merikelpoiselta, mutta lienee kyllä liian hidas tarkoituksiini... marssivauhti 9 solmun tuntumassa?

PatrikJ kirjoitti:

Katsoin vielä tuota Keihässalmea. Hienon oloinen vene, joka vaikuttaa erittäin kestävältä ja merikelpoiselta, mutta lienee kyllä liian hidas tarkoituksiini... marssivauhti 9 solmun tuntumassa?

Lue lisää

Googlasin mielenkiinnosta ja löysin tietoa, että keihässalmi KS1030 150hv koneella kulkis matkavauhtina rmp 2100 16 solmua kulutus 26 litraa tunnissa = 1,6 litraa tunnissa.

Tuossa linkkaamassani veneessä oli perkins 225 eli vapaasti hengittävä 200 hp kone, peilasin tuota tietoihin 150 hv koneen teho/kulutus käyrään ja vaikuttaisi 16 solmua tosiaan olleen matkanopeus, koneesta n.120 hv kuormituksella. Tuolla 200hv koneella matka nopeus 2450 rmp 160hv ja veikkan 3-4 solmua lisää (max matkanopeus 80% koneen kuormitus) ja polttoainetta n 34 litraa tunnissa = 1,7-8 litraa maililla.

Voit miettiä hieman myös asuttavuutta ja matkatavaroita, vaatteita, vettä, ruokaa. Työkaluja ja varaosia. Tai sadepäiviä osuu matkalle 4 henkisellä perheellä kuukauden matkalla, vaatteet tarvis saada kuivaksi, joten aika moinen hässäkkä pienessä dc veneessä 2:hden pienen lapsen kanssa...

Enkä tarkoita, että tämä olisi ainoa vaihtoehto koska en nähnyt/koeajanut ko venettä, mutta pesee AMT 230 DC = day cruiser, päiväretkiveneen varmaan jopa keskinopeudellaan matkalla toiselle puolen itämerta, näillä tiedoin mitä on olemassa.

Tässä voisi olla, ainakin hytti, ettei aalto pyyhkäise pilttejä mukanaan, mutta jos CE on C unohda... sisäkone=painopiste alempana ja näin vakaampi. Delta https://www.nettivene.com/moottorivene/delta/652055

Ja pieni video https://youtu.be/EG6aloC7f7w

Pieni ja onnettoman kevyt tämäkin on Itämeren aaltoihin...
https://www.yachtopolis.com/index_details.asp?id=41199&show=1
Tuossa linkissä 19 kuvaa (pakko kirjoitella jotain, kun laittaa linkkejä, muuten viestit poistuu)...

seakeaping kirjoitti:

Googlasin mielenkiinnosta ja löysin tietoa, että keihässalmi KS1030 150hv koneella kulkis matkavauhtina rmp 2100 16 solmua kulutus 26 litraa tunnissa = 1,6 litraa tunnissa.

Tuossa linkkaamassani veneessä oli perkins 225 eli vapaasti hengittävä 200 hp kone, peilasin tuota tietoihin 150 hv koneen teho/kulutus käyrään ja vaikuttaisi 16 solmua tosiaan olleen matkanopeus, koneesta n.120 hv kuormituksella. Tuolla 200hv koneella matka nopeus 2450 rmp 160hv ja veikkan 3-4 solmua lisää (max matkanopeus 80% koneen kuormitus) ja polttoainetta n 34 litraa tunnissa = 1,7-8 litraa maililla.

Voit miettiä hieman myös asuttavuutta ja matkatavaroita, vaatteita, vettä, ruokaa. Työkaluja ja varaosia. Tai sadepäiviä osuu matkalle 4 henkisellä perheellä kuukauden matkalla, vaatteet tarvis saada kuivaksi, joten aika moinen hässäkkä pienessä dc veneessä 2:hden pienen lapsen kanssa...

Enkä tarkoita, että tämä olisi ainoa vaihtoehto koska en nähnyt/koeajanut ko venettä, mutta pesee AMT 230 DC = day cruiser, päiväretkiveneen varmaan jopa keskinopeudellaan matkalla toiselle puolen itämerta, näillä tiedoin mitä on olemassa.

Tässä voisi olla, ainakin hytti, ettei aalto pyyhkäise pilttejä mukanaan, mutta jos CE on C unohda... sisäkone=painopiste alempana ja näin vakaampi. Delta https://www.nettivene.com/moottorivene/delta/652055

Ja pieni video https://youtu.be/EG6aloC7f7w

Pieni ja onnettoman kevyt tämäkin on Itämeren aaltoihin...
https://www.yachtopolis.com/index_details.asp?id=41199&show=1
Tuossa linkissä 19 kuvaa (pakko kirjoitella jotain, kun laittaa linkkejä, muuten viestit poistuu)...

Lue lisää

Löytyi halvemmallakin 42000€ https://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/1332023/
Vene suomessa, mutta Venäläinen omistaja ja välittäjä, tarkkana ALV maksujen kanssa...

Huomasin myös tässä Deltassa on pohjan V-26° on varmasti huomattava ero ajaa aallokossa, mutta silti hieman pieni...

seakeaping kirjoitti:

Löytyi halvemmallakin 42000€ https://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/1332023/
Vene suomessa, mutta Venäläinen omistaja ja välittäjä, tarkkana ALV maksujen kanssa...

Huomasin myös tässä Deltassa on pohjan V-26° on varmasti huomattava ero ajaa aallokossa, mutta silti hieman pieni...

Lue lisää

Jep, tuo Deltakin on aloittajan kuvaamaan käyttöön jotain aivan muuta kuin AMT 230, mutta edelleen muistutan noista mainitsemistani vaihtoehdoista.

Etenkin tuo Rinker uudella Volvon 260hp D4:lla on todella asiallinen ja huokea vaihtoehto näihin olosuhteisiin: https://www.nettivene.com/moottorivene/rinker/669416

Itse asiassa käsittämättömän halpa vene ominaisuuksiinsa ja laatuunsa nähden. Ehkäpä myyjä on taloudellisissa vaikeuksissa..kuka tietää?

Mutta omalta osaltani lopetan tämän tähän ettei mene jankkaukseksi. Jos aloittaja on jo päättänyt hankkia tuon AMT:n niin olkoon sitten näin. Tiedän itsekin kokemuksesta että kun ostohimo iskee niin siinä ei ulkopuolisten perustelut ja vakuuttelut auta.

Tukea omalle päätökselle haetaan mieluusti vaikkapa nettiyhteisöstä, mutta tässä tapauksessa en voi kuin valittaa. Kokeneilta veneilijöiltä ei tule tukea kyseisen AMT:n ostamiselle aloittajan kuvaamaan käyttöön.

En todellakaan ole päättäyt hankkia väkisin tuota AMT 230 DC:tä. Noissa monissa täällä ehdotetuissa vaneissä vaan on ongelmana liian kallis hinta, liika kulutus tai liika hitaus.

Se että vene on ahdas lienee minun ongelmani, kun joku oli huolissaan miten mahdun lasten kanssa kyytiin. Tottakai olisi kiva olla vene, johon mahtuu koko perheen fillarit mukaan, olisi pari hyttiä, kunnon keittiöt, erilliset vessat jne. Mutta kun tähän asti on tottunut telttailemaan niin että on yhdessä ahkiossa ja repussa neljän hengen varusteet, ruoat, ruoanlaittovälineet, nukkumiskamat, teltat, alustat, makuupussit, työkalut, vaihtovaatteet yms. niin siihen verrattuna uskoisin että tuollainen 7m AMT:kin voisi kokonsa puolesta riittää, jos vain merikelpoisuus riittäisi (mutta ilmeisesti ei siis kokeneempien mielestä riitä, vaikka on kelluva runko, ja vaikka on luotettava moottori).

Mutta mitäs ajatuksia sitten esimerkiksi tämmöinen Fjord Admiral 24 herättää?
https://www.nettivene.com/moottorivene/fjord/691506

PatrikJ kirjoitti:

En todellakaan ole päättäyt hankkia väkisin tuota AMT 230 DC:tä. Noissa monissa täällä ehdotetuissa vaneissä vaan on ongelmana liian kallis hinta, liika kulutus tai liika hitaus.

Se että vene on ahdas lienee minun ongelmani, kun joku oli huolissaan miten mahdun lasten kanssa kyytiin. Tottakai olisi kiva olla vene, johon mahtuu koko perheen fillarit mukaan, olisi pari hyttiä, kunnon keittiöt, erilliset vessat jne. Mutta kun tähän asti on tottunut telttailemaan niin että on yhdessä ahkiossa ja repussa neljän hengen varusteet, ruoat, ruoanlaittovälineet, nukkumiskamat, teltat, alustat, makuupussit, työkalut, vaihtovaatteet yms. niin siihen verrattuna uskoisin että tuollainen 7m AMT:kin voisi kokonsa puolesta riittää, jos vain merikelpoisuus riittäisi (mutta ilmeisesti ei siis kokeneempien mielestä riitä, vaikka on kelluva runko, ja vaikka on luotettava moottori).

Mutta mitäs ajatuksia sitten esimerkiksi tämmöinen Fjord Admiral 24 herättää?
https://www.nettivene.com/moottorivene/fjord/691506

Lue lisää

En suosittele noita "rättiveneitä". Ellei halua pelata noiden pressujen kanssa, joka toinen kesä.
Jos aikoo kiertää itämerta kuukauden , niin on todennäköistä, että huonojakin kelejä sattuu kohdalle, ja sillon tuollainen "ressuvene" on täyss passka. Vedet tulee niskaan, ja palelee !!

Kunnon kovakattoinen kajuutta, makuutilat, lämmitys ja wc ym.. niin reissu onnistuu.

PartrikJ kirjoitti:

Joo, tykkään tuosta SW-veneestä kyllä todella. Erityisesti arvostan siinä kahta täysin itsenäistä moottorilinjaa, joilla omat sähkötkin, eli vaikka menisi sähköt tai moottori rikki, niin toinen moottori jäisi toimimaan, että pääsisi satamaan korjaamaan. Ainoa miinus tuossa on ehkä se, että ton hintaluokan ja koon veneessä olisi voinut mahduttaa myös pari pistopunkkaa ohjaamon alle, kun kipparin penkki muutenkin niin korkealla.

Lue lisää

Meidän perheellä on Channel Islands 22. Vene on 89-90 vaihteesta, joten kaikilta osin ei ole verrattavissa uudempiin malleihin. Mitä googlella katsoo, niin on aika saman oloinen pohja kuin Seaward 23. Ovat olleet testissäkin yhdessä.
Seaward 25 on taas käsittääkseni pidennetty versio 23:sesta. Pidempi avotila ja väliseinä verrattuna 23:seen.

Hyviä puolia onkin täällä jo ollut esillä
Erilliset moottorilinjat.
Todella helppo käsitellä satamissa
Isot tilat pituuteen nähden
Vesi-wc omassa tilassaan
Merikelpoinen omassa kokoluokassaan

Seaward:it ovat varmasti koneistettu markkinaehtoisesti.

Meidän veneessä painoa n. 2,5t. Tehoa 2*43hp. Keväällä saa (tankit tyhjinä, puhtaalla pohjalla ja ilman tavaroita) gps lähelle 17solmua. Reissuilla 15 on jo hyvä tulos.
Tällä ei ole käytännössä merkitystä. Kun ajelee merellä niin 85% ajasta 10 solmua on maksimi nopeus, jota voi autopilotilla mukavasti päästellä.
Kovemmissa nopeuksissa vene nousee kolilleen. Liikkeet muuttuvat äkkinäisiksi, eikä matkanteko ole enää mukavaa.
En laskisi kuukauden reissulle Seaward 25 yli 10solmun keskinopeuksia. Toisaalta samaa vauhtia noissa keleissä joutuu pitämään moni liukuvarunkoinenkin vene. Varsinkin pilotilla ajettaessa.

Kokonaiskulutus on kokemuksien mukaan hieman alle 1litra/nm

Miinusta

-Melu.
Varmasti jokaisen akselivetoisen ongelma jollain tasolla. Tässä vaan melulähteitä on tupla määrä. Eikä ainakaan tämän ikäisessä CI22 ole suurestikaan nähty vaivaa asian eteen. Painelaakerit ja nivelakselit ovat ostoslistalla.

-Tila. (Kyseessä kuitenkin alle 7m vene)
Kyselit pistopunkkia. Niiden tilalla on moottorit, ehkä jossain 29ft kokoluokassa voi olla jo tilaa.
Meillä ei ole seinää ohjaamon ja avotilan välissä. Wallaksen 30dt riittää pitämään pressun alla olevan tilan lämpimänä toukokuu-syyskuu keleillä. Voi olla että ilman väliseinää oleva SW23 tuntuu yhtä tilavalta kuin SW25 väliseinällä. Tämä mutuna, en ole kummassakaan käynyt.
Meillä on reissussa 2 2, usein vielä kaveri mukana eli 2 3. Kaikille on tähän mennessä löytynyt makuupaikka kuivasta ja lämpimästä. Niin että kulku esim. vessaan on mahdollista. Reissut pe-su. Pari max viikon reissua kesässä. Kuukausi voisi olla jo vähän extremeä.


Tässä yksi CI22. Varmasti uusimpia yksilöitä joka on valmistettu. Nämähän loppuivat kun eivät saaneet direktiivin mukaista sadevesityhjennystä järkevästi toteutettua.

http://www.yachtworld.com/boats/1999/Channel-Islands-22-2997782/United-Kingdom/Guernsey#.Wl0VnUxuKUk

Tässä vertailu SW23 vs. CI22. Seawardia kehutaan laadukkaamaksi, mitä se varmasti onkin. Mutta paljon samaa veneissä on.

https://www.youtube.com/watch?v=xG6dNXPXGv8

Oletan, että perheesi on samalla "vaellus-asenteella" liikkellä kuin sinäkin. Muuten nämä eivät ole vaihtoehto kuukauden reissuille :)

Kiitos hyvästä vene-ehdotuksesta (CI 22) ja hyvistä perusteluista!

En yritä yhtään puhua enää sen AMT:n puolesta, kunhan yritän ymmärtää: mikä tekee vähän alle 7 metrisestä CI22:sta paremman kuin vähän alle 7 m AMT 230 DC:stä?

Siis jos ottaisi vaikka molemmat huonoon säähän ja isoon aallokkoon ajamaan jotain 5-10 solmun vauhtia, niin miten ne eroaisivat?

Molemmissa ainakin rätillä suojattava avotila takana (rättikattoa haukuttiin täällä toisaalla). CI painaa tonnin enemmän: mitä se tarkoittaa myrskyssä, jos ajaa samaa vauhtia? Mitä siis plaanaavan veneen ominaisuuksille tapahtuu, kun ajaa liukukynnyksen alapuolella?

PatrikJ kirjoitti:

Kiitos hyvästä vene-ehdotuksesta (CI 22) ja hyvistä perusteluista!

En yritä yhtään puhua enää sen AMT:n puolesta, kunhan yritän ymmärtää: mikä tekee vähän alle 7 metrisestä CI22:sta paremman kuin vähän alle 7 m AMT 230 DC:stä?

Siis jos ottaisi vaikka molemmat huonoon säähän ja isoon aallokkoon ajamaan jotain 5-10 solmun vauhtia, niin miten ne eroaisivat?

Molemmissa ainakin rätillä suojattava avotila takana (rättikattoa haukuttiin täällä toisaalla). CI painaa tonnin enemmän: mitä se tarkoittaa myrskyssä, jos ajaa samaa vauhtia? Mitä siis plaanaavan veneen ominaisuuksille tapahtuu, kun ajaa liukukynnyksen alapuolella?

Lue lisää

Vene 09/1985 ajeltiin DC-veneillä Ruotsiin.
Varmasti on kehitystä tapahtunut vuosien saatossa. Toisaalta rakenteet voivat olla kevyempiäkin johtuen tarkemmasta mitoituksesta. Käy lukemassa lehti kirjastossa.
Muistaakseni kaikki muut paitsi Sea Ray rikkoutuivat enemmän tai vähemmän reissussa.

CI22 ei ole kaikkein tyylikkäin, eikä myöskään laiturin nopein vene. Käytännöllisyyttä arvostetaan nykyään kovin vähän, joten välillä tekee hyvää päästä pätemään jollain muulla tavalla.

Käytännössä se onnistuu parhaiten tullessa reissusta kotisatamaan. Kun keli on pahentunut aamuisesta.
Mukava ajella pilotilla, jalat karttapöydällä, t-paita päällä ja kuunnella musiikkia. Ja katsella suojan puolella kulkevaa DC:tä.
Siinä niitä välillä kulkee kuin isommankin autolautan peräkulmassa.
Viistoista ikkunoista ei näe mitään kun vesi lentää. Ruorihenkilö sitten pää ulkona yrittää tähystellä eteenpäin. Lämmitintä ei useimmassa ole, joten hyvin pukeutuneita tai kovin viluisen näköisiä ovat matkustajat. Lämmittimen puute ei tietenkään ole venetyypin vika.
Ja puhutaan keleistä jossa CI:lläkin tulee nostettua nopeus 13 solmuun jotta DC saisi vähän paremman kulkuasennon. Kovin nuo vaikuttavat rauhattomilta kun lähtevät suojasta pois. Vähänkin isompi aalto, niin keula on kohti taivasta 45ast. kulmassa.

Kuomulla on puolensa.
Se kuluu. Sitä on huollettava, korjattava, ja jossain vaiheessa uusittava.
Tiivistä en ole vielä nähnyt. CI22 katolla on n. 30mm korotus takareunassa. Hytin laidoilla n.10mm. Kun tuulee ja vesi lentää, kyllähän tuolta pisaroita tulee. Mutta koska kova katto jatkuu yli ohjaamon. Tuolla ei ole muuta väliä kuin herkempien matkustajien hermostuminen. Tätä ei kannata pitkillä reissuilla vähätellä. Lämmin matkustamo liittyy tähän myös.

Kova katto pystyillä laseilla tarjoaa hyvän suojan yli lentävältä vedeltä. Ja edes jonkinlaisen näkyvyyden huonossa kelissä.
Jos aletaan miettiä eroja kelissä esim. SW23 ilman väliseinää, kuomulla katettuna ja SW25 väliseinällä ja ilman avotilan kuomua. Siinä vaiheessa kun aalto tulee niin päälle että SW23 kuomu repeää. Reittisuunnittelu on mennyt pahasti pieleen. Epäilen onko tässä tilanteessa SW25:n suljettu ohjaamo veneen pelastava ratkaisu.

Nätillä kelillä yhtenäinen ohjaamo/avotila kuomu alhaalla on parasta veneilyssä. Pystyy seurustelemaan matkustajien kanssa. Ja nauttimaan kesästä.

CI22 kirjoitti:

Vene 09/1985 ajeltiin DC-veneillä Ruotsiin.
Varmasti on kehitystä tapahtunut vuosien saatossa. Toisaalta rakenteet voivat olla kevyempiäkin johtuen tarkemmasta mitoituksesta. Käy lukemassa lehti kirjastossa.
Muistaakseni kaikki muut paitsi Sea Ray rikkoutuivat enemmän tai vähemmän reissussa.

CI22 ei ole kaikkein tyylikkäin, eikä myöskään laiturin nopein vene. Käytännöllisyyttä arvostetaan nykyään kovin vähän, joten välillä tekee hyvää päästä pätemään jollain muulla tavalla.

Käytännössä se onnistuu parhaiten tullessa reissusta kotisatamaan. Kun keli on pahentunut aamuisesta.
Mukava ajella pilotilla, jalat karttapöydällä, t-paita päällä ja kuunnella musiikkia. Ja katsella suojan puolella kulkevaa DC:tä.
Siinä niitä välillä kulkee kuin isommankin autolautan peräkulmassa.
Viistoista ikkunoista ei näe mitään kun vesi lentää. Ruorihenkilö sitten pää ulkona yrittää tähystellä eteenpäin. Lämmitintä ei useimmassa ole, joten hyvin pukeutuneita tai kovin viluisen näköisiä ovat matkustajat. Lämmittimen puute ei tietenkään ole venetyypin vika.
Ja puhutaan keleistä jossa CI:lläkin tulee nostettua nopeus 13 solmuun jotta DC saisi vähän paremman kulkuasennon. Kovin nuo vaikuttavat rauhattomilta kun lähtevät suojasta pois. Vähänkin isompi aalto, niin keula on kohti taivasta 45ast. kulmassa.

Kuomulla on puolensa.
Se kuluu. Sitä on huollettava, korjattava, ja jossain vaiheessa uusittava.
Tiivistä en ole vielä nähnyt. CI22 katolla on n. 30mm korotus takareunassa. Hytin laidoilla n.10mm. Kun tuulee ja vesi lentää, kyllähän tuolta pisaroita tulee. Mutta koska kova katto jatkuu yli ohjaamon. Tuolla ei ole muuta väliä kuin herkempien matkustajien hermostuminen. Tätä ei kannata pitkillä reissuilla vähätellä. Lämmin matkustamo liittyy tähän myös.

Kova katto pystyillä laseilla tarjoaa hyvän suojan yli lentävältä vedeltä. Ja edes jonkinlaisen näkyvyyden huonossa kelissä.
Jos aletaan miettiä eroja kelissä esim. SW23 ilman väliseinää, kuomulla katettuna ja SW25 väliseinällä ja ilman avotilan kuomua. Siinä vaiheessa kun aalto tulee niin päälle että SW23 kuomu repeää. Reittisuunnittelu on mennyt pahasti pieleen. Epäilen onko tässä tilanteessa SW25:n suljettu ohjaamo veneen pelastava ratkaisu.

Nätillä kelillä yhtenäinen ohjaamo/avotila kuomu alhaalla on parasta veneilyssä. Pystyy seurustelemaan matkustajien kanssa. Ja nauttimaan kesästä.

Lue lisää

Hei, kommentti tähän "Epäilen onko tässä tilanteessa SW25:n suljettu ohjaamo veneen pelastava ratkaisu." pelastuksesta en tiedä, mutta mitä enemmän suljettua osastointi "hyttiä" veneen pituudelta, niin siinä tilanteessa jos vene kallistuu ja varalaita painuu veden alle tuo suljettu osastointi antaa vielä nostetta, ennen kuin kellahtaa ympäri ja vene voi vielä oieta.

Toinen skenario on juuri tuo, että aalto tarjoaa vettä veneen yli tai takaa päin sisään, niin on toden näköisempää umpimallisella vakaus säilyy parempana, kun vettä ei pääse keula osastoon ja se jaksaa vielä nousta aallolla kituen...

Tietysti tämäkään ole tae siitä, että selviää, kuten valitettava luotsialuksen keikahdus vähän aikaa sitten.

Seakeaping kirjoitti:

Hei, kommentti tähän "Epäilen onko tässä tilanteessa SW25:n suljettu ohjaamo veneen pelastava ratkaisu." pelastuksesta en tiedä, mutta mitä enemmän suljettua osastointi "hyttiä" veneen pituudelta, niin siinä tilanteessa jos vene kallistuu ja varalaita painuu veden alle tuo suljettu osastointi antaa vielä nostetta, ennen kuin kellahtaa ympäri ja vene voi vielä oieta.

Toinen skenario on juuri tuo, että aalto tarjoaa vettä veneen yli tai takaa päin sisään, niin on toden näköisempää umpimallisella vakaus säilyy parempana, kun vettä ei pääse keula osastoon ja se jaksaa vielä nousta aallolla kituen...

Tietysti tämäkään ole tae siitä, että selviää, kuten valitettava luotsialuksen keikahdus vähän aikaa sitten.

Lue lisää

Juuri näin.
Kyllähän "suljettu" rakenne on aina parempi kuin avoin, kun vettä tulee veneeseen. Jos kyse on yksittäisestä aallosta se voi olla ratkaiseva tekijä joka pelastaa aluksen/miehistön.

Mutta edelleenkin uskon, että se ei muuta tilannetta Itämeren ympäriajossa. Jos nelihenkinen perhe on huonolla reittisuunnittelulla siinä tilanteessa, että 23-25ft menee kyljellään Itämerellä, ja haukkaa tuhansia litroja vettä sisäänsä. Ollaan kusessa.
Joku edellä linkitti onnettomuustutkintoja. Siellähän oli juttua peräkansien "tiiveydestä".

Seawardin mallistossa 23 on ehkä enemmän huvikäyttöön tarkoitettu kuin 25.
Väliseinä on tarpeellinen, jos äijät nostavat pyydyksiä tms. avotilassa. Pysyy ohjaushytti lämpimänä ja kuivana. Ja jos Pohjanmerellä veneilee ympäri vuoden, voi lämmittimenkin tehojen kanssa tehdä tiukkaa pelkästään kuomun alla.

Turvallisuutta on sekin, ettei kutsumattomat vieraat pääse sisätiloihin niin helpolla. Kuhmu päässä ja lompakko tyhjänä, tai ilman navigointielektroniikkaa on ikävä suunnitella kotimatkaa.

Aquador:illa oli ainakin takavuosina mallistossa samalle rungolle WA, DC, HT ja Cabin versioita. Jos messuilla olis 25ft luokassa esim HT ja Cabin esillä, voisi aloittaja käydä katsomassa kumpi ratkaisu mielyttää hänen perhettään enemmän.

Kiitos hyvistä huomioista, joka on hyvä ottaa huomioon jos ja kun reissu joku päivä lähenee haaveilusta konkretian tasolle!

Todennäköisesti ensin pyörisimme ensimmäisen kesän Helsingin edustalla ja piipahtaisimme ehkä Tallinnassa, toisena suuntaisimme varmaan Turku-Ahvenanmaa-Tukholma -suunnalle ja sitten kun taidot karttuisivat jatkaisimme mahdollisesti kohti tätä koko Itämeren reissua kolmantena kesänä.

Mutta jo tässä vaiheessa, kun haaveissa on ensimmäinen vähän isompi moottorivene, haluaisin valita sellaisen jolla nuo kaikki reissut onnistuisivat. Ja tottakai... suunnitelmat voivat matkan varrella muuttua, kun kokemusta kertyy.

PatrikJ kirjoitti:

Todennäköisesti ensin pyörisimme ensimmäisen kesän Helsingin edustalla ja piipahtaisimme ehkä Tallinnassa, toisena suuntaisimme varmaan Turku-Ahvenanmaa-Tukholma -suunnalle ja sitten kun taidot karttuisivat jatkaisimme mahdollisesti kohti tätä koko Itämeren reissua kolmantena kesänä.

Mutta jo tässä vaiheessa, kun haaveissa on ensimmäinen vähän isompi moottorivene, haluaisin valita sellaisen jolla nuo kaikki reissut onnistuisivat. Ja tottakai... suunnitelmat voivat matkan varrella muuttua, kun kokemusta kertyy.

Lue lisää

Juuri näin, fiksusti ajateltu!

Joakim1, kun ladoit AMT kulutusluvut ne tuskin pitivät sisällään ison aallokon tuomaa vastusta, joka moottoriveneillä on huomattava ja otettava aina myös huomioon reittisuunnittelussa polttoaine varoiksi varsinkin pikku veneille kun matkaa tehdään tankilta tankille.

Tässä hyvä ja realistinen video Itämeriolosuhteista jossa aallon kasvaessa joutuu merikelpoisen veneen maineessa oleva masmar 33 tiputtamaan vauhtia reippaasti kun aalto toden näköisesti Ahvenanmerellä hieman nousee, suurimman osaa kuvauksesta kelit ovat ihan normaalit ja aalto ei lähelläkään tuota alussa näytettyä faktaa. https://youtu.be/w8wGzi3I5WM

Se on vaan valitettavaa, että liukuva runkoisilla matka veneillä ei voi ajaa optimaalista nopeutta aallon kasvaessa(tämä on suhteellinen veneestä riippuen) vaan on siirryttävä nopeuteen 10-18, että meno olisi siedettävää ja kulutus nousee melko korkeaksi, siksi puoliliukuva parempi matkaveneenä aavoilla vesillä jossa lähes aina kohtalaista aallokkoa.

Toinen asia on hyvä merikelpoisuus ja pehmeä kyyti isossa aallossa vaatii runkomuodolta asioita, jotka kuluttavat myös polttoainetta enemmän, kuin saman kokoiset pieniruokaiset joilla ei asiaa avomerelle, kuin piipahtamaan tyvenällä päivällä.

Itämerellä on lähes aina aallokkoa ja normaalit tuulen nopeudet nostavat siellä jo ikävän aallokon. Lisäksi kesäinen ukkospilvi, josta ei säätiedotuksissa mainittukaan mitään, antaa puolessa tunnissa terävän metrin aikaisemman aallon päälle jos riittää.

Voi olla kyllä mahdoton tosiaan tuo sinun toiveittesi yhtälö max 50 000 = nopea * pieniruokainen * merikelpoinen Itämeren lenkille * asuttava*luotettava(hyvin huollettu/vähän käytetty) ehkä ostamalla Välimereltä voisi onnistua

Oman puoliliukuvan kulutus faktoja vastatuulessa aalto n.0,5 m, olen varma että pienemmillä puoliplaanareilla voi ajaa reilusti alle 2l kulutuksia 15 solmun nopeuksilla!

Vesilinja 37,4 paino 13 000kg kone 380hv, nopeus lähde gps ja polttoaine moottorin tietokoneelta.
5,0kn 0,38 l/nm
6,2kn 0,5 l/nm
7,4kn 0,71l/nm
8,1kn 1,11 l/nm
9,0kn 1,85 l/nm
9,7kn 2,51 l/nm
11kn 2,96 l/nm
13kn 3,11 l/nm
15kn 3,20 l/nm
19kn 3,86 l/nm

Tuo video antaa tosiaan varmaan ihan realistisen kuvan mihin pitää ehdottomasti varautua, jos lähtisi vähän pidemmälle retkelle, ja varmaan vähän pahempaankin...

Jäin vain miettimään, että mikä olisi pahinta mitä tuollaisessa säässä, tai vähän pahemmassa, voisi tapahtua tuolle AMT 230 DC:lle?

Siis jos tarkoituksena olisi myrskyn yllättäessä päästä rantaan säältä suojaan, niin varmaan aallot pyyhkisi koko ajan yli ja avotila olisi täynnä vettä. Sitä saisi sitten märkänä äyskäröidä ämpärillä veke, jos alkaisi näyttää siltä ettei itsetyhjentyvät röörit vetäisi tarpeeksi nopeasti.

Mitä muuta? No tietysti, jos vettä alkaisi olemaan polveen asti, niin sitä pääsisi valumaan myös etuhyttiin, vaikk ovi olisikin kiinni. Pahimmassa tapauksessa se alkaisi täyttymään myös vedellä. Mutta vaikka sekin tulisi täyteen, niin kai sitä silti pystyisi vielä jatkamaan matkaa?

Tottakai matkanteko olisi inhottavaa, märkää, ja ehkä osalle jopa pelottavaa, mutta olisiko se hengenvaarallista? Voisiko vene kaatua tai upota?

Mietin siis tässä koko ajan sitä että rantaan, säältä turvaan, olisi matkaa pahimmillaan joku tunti, max. kaksi, jos olisi nopea vene alla. Eli sen aikaa pitäisi pärjätä. Tai jos moottori hajoaisi myrskyssä, niin veneen pitäisi kellua.

Todella huonolla säällä ei tietenkään edes lähtisi niille pisimmille etapeille riitelemään myrskyn kanssa.

Ehkä olen vähän naiivi, kun luin just tuon vanhan klassikon "Psycopaatilla Atlantin yli" -kirjan, jossa Marino Mustangilla yritettiin Atlantilla päästä hengestä, mutta jos ainoa vaihtoehto Itämeren ympäri ajamiseen moottoriveneellä on jokin armeijakäyttöön kelpaava viisitonninen tai Englannin kanaalin myrskyissä säässä kuin säässä pärjäävä vene, niin väkisinkin tämmöisellä amatöörillä tulee olo, että eikö tosiaan voisi pärjätä millään kevyemmällä? Siis jos ei 250 hv Honda ja AMT:n isoin vene riitä rannikkoa pitkin ajeluun Itämerellä, niin ei ehkä sitten.

Todennäköisesti olen vain purjehtinyt elämässäni liikaa, jolloin 14 m/s tuulet ovat vain hauskoja, kun aallot pesevät kantta, enkä vain ymmärrä miten paljon ankeampia ja arempia säälle pienet moottoriveneet todellisuudessa ovat.

PatrikJ kirjoitti:

Tuo video antaa tosiaan varmaan ihan realistisen kuvan mihin pitää ehdottomasti varautua, jos lähtisi vähän pidemmälle retkelle, ja varmaan vähän pahempaankin...

Jäin vain miettimään, että mikä olisi pahinta mitä tuollaisessa säässä, tai vähän pahemmassa, voisi tapahtua tuolle AMT 230 DC:lle?

Siis jos tarkoituksena olisi myrskyn yllättäessä päästä rantaan säältä suojaan, niin varmaan aallot pyyhkisi koko ajan yli ja avotila olisi täynnä vettä. Sitä saisi sitten märkänä äyskäröidä ämpärillä veke, jos alkaisi näyttää siltä ettei itsetyhjentyvät röörit vetäisi tarpeeksi nopeasti.

Mitä muuta? No tietysti, jos vettä alkaisi olemaan polveen asti, niin sitä pääsisi valumaan myös etuhyttiin, vaikk ovi olisikin kiinni. Pahimmassa tapauksessa se alkaisi täyttymään myös vedellä. Mutta vaikka sekin tulisi täyteen, niin kai sitä silti pystyisi vielä jatkamaan matkaa?

Tottakai matkanteko olisi inhottavaa, märkää, ja ehkä osalle jopa pelottavaa, mutta olisiko se hengenvaarallista? Voisiko vene kaatua tai upota?

Mietin siis tässä koko ajan sitä että rantaan, säältä turvaan, olisi matkaa pahimmillaan joku tunti, max. kaksi, jos olisi nopea vene alla. Eli sen aikaa pitäisi pärjätä. Tai jos moottori hajoaisi myrskyssä, niin veneen pitäisi kellua.

Todella huonolla säällä ei tietenkään edes lähtisi niille pisimmille etapeille riitelemään myrskyn kanssa.

Ehkä olen vähän naiivi, kun luin just tuon vanhan klassikon "Psycopaatilla Atlantin yli" -kirjan, jossa Marino Mustangilla yritettiin Atlantilla päästä hengestä, mutta jos ainoa vaihtoehto Itämeren ympäri ajamiseen moottoriveneellä on jokin armeijakäyttöön kelpaava viisitonninen tai Englannin kanaalin myrskyissä säässä kuin säässä pärjäävä vene, niin väkisinkin tämmöisellä amatöörillä tulee olo, että eikö tosiaan voisi pärjätä millään kevyemmällä? Siis jos ei 250 hv Honda ja AMT:n isoin vene riitä rannikkoa pitkin ajeluun Itämerellä, niin ei ehkä sitten.

Todennäköisesti olen vain purjehtinyt elämässäni liikaa, jolloin 14 m/s tuulet ovat vain hauskoja, kun aallot pesevät kantta, enkä vain ymmärrä miten paljon ankeampia ja arempia säälle pienet moottoriveneet todellisuudessa ovat.

Lue lisää

Marino Mustang on niin pieni vene että se kiipeää aaltojen päälle. Hyvin pieni vene voi olla suhteessa jopa turvallisempi. Onhan Eurooppaan joskus tullut intiaaneja kanootillakin, näin kerrotaan.

Psycop kirjoitti:

Marino Mustang on niin pieni vene että se kiipeää aaltojen päälle. Hyvin pieni vene voi olla suhteessa jopa turvallisempi. Onhan Eurooppaan joskus tullut intiaaneja kanootillakin, näin kerrotaan.

Lue lisää

Kummalla lähtisit Turusta Tukholmaan, Marino Mustangilla vai AMT 230 DC:llä?

PatrikJ kirjoitti:

Tuo video antaa tosiaan varmaan ihan realistisen kuvan mihin pitää ehdottomasti varautua, jos lähtisi vähän pidemmälle retkelle, ja varmaan vähän pahempaankin...

Jäin vain miettimään, että mikä olisi pahinta mitä tuollaisessa säässä, tai vähän pahemmassa, voisi tapahtua tuolle AMT 230 DC:lle?

Siis jos tarkoituksena olisi myrskyn yllättäessä päästä rantaan säältä suojaan, niin varmaan aallot pyyhkisi koko ajan yli ja avotila olisi täynnä vettä. Sitä saisi sitten märkänä äyskäröidä ämpärillä veke, jos alkaisi näyttää siltä ettei itsetyhjentyvät röörit vetäisi tarpeeksi nopeasti.

Mitä muuta? No tietysti, jos vettä alkaisi olemaan polveen asti, niin sitä pääsisi valumaan myös etuhyttiin, vaikk ovi olisikin kiinni. Pahimmassa tapauksessa se alkaisi täyttymään myös vedellä. Mutta vaikka sekin tulisi täyteen, niin kai sitä silti pystyisi vielä jatkamaan matkaa?

Tottakai matkanteko olisi inhottavaa, märkää, ja ehkä osalle jopa pelottavaa, mutta olisiko se hengenvaarallista? Voisiko vene kaatua tai upota?

Mietin siis tässä koko ajan sitä että rantaan, säältä turvaan, olisi matkaa pahimmillaan joku tunti, max. kaksi, jos olisi nopea vene alla. Eli sen aikaa pitäisi pärjätä. Tai jos moottori hajoaisi myrskyssä, niin veneen pitäisi kellua.

Todella huonolla säällä ei tietenkään edes lähtisi niille pisimmille etapeille riitelemään myrskyn kanssa.

Ehkä olen vähän naiivi, kun luin just tuon vanhan klassikon "Psycopaatilla Atlantin yli" -kirjan, jossa Marino Mustangilla yritettiin Atlantilla päästä hengestä, mutta jos ainoa vaihtoehto Itämeren ympäri ajamiseen moottoriveneellä on jokin armeijakäyttöön kelpaava viisitonninen tai Englannin kanaalin myrskyissä säässä kuin säässä pärjäävä vene, niin väkisinkin tämmöisellä amatöörillä tulee olo, että eikö tosiaan voisi pärjätä millään kevyemmällä? Siis jos ei 250 hv Honda ja AMT:n isoin vene riitä rannikkoa pitkin ajeluun Itämerellä, niin ei ehkä sitten.

Todennäköisesti olen vain purjehtinyt elämässäni liikaa, jolloin 14 m/s tuulet ovat vain hauskoja, kun aallot pesevät kantta, enkä vain ymmärrä miten paljon ankeampia ja arempia säälle pienet moottoriveneet todellisuudessa ovat.

Lue lisää

Kaikkea voi tehdä ja usein selvitään ilman ongelmia. Onhan Atlanti ylitetty vaikka millä härvelillä ja pisimpiä Itämeren kierrossa tulevia legejä vastaavia pätkiä uitu. Autoillakin on ajettu ilman turvavöitä ja nopeusrajoituksia. Onhan noissa sitten myös ihmisiä kuollut.

Mitä voi pahimmillaan tapahtua AMT 230:lle? Se voi upota ja kyydissä olevat kuolla. Uppoaminen voi tapahtua monella tapaa. Vene voi kaatua, sen rakenteet voi pettää aiheuttaen vuodon tai se voi täyttyä vedellä ilman kumpaakaan edellistä.

B-suunnittelukategoriassa on lukuisia vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan, ettei näin käy. Näitä on rakenteen lujuudesta, alimpiin vuotokohtiin, riittävään vakavuuteen ja kantavuuten jne.

On tietysti mahdollista, että vene on hyväksytetty C:hen vain jonkun melko vähäpätöisen puutteen takia. Tai jopa vain siksi, että C:hen hyväksytys on paljon helpompaa ja halvempaa, vaikka vene täyttäisikin B:n vaatimukset. Kumpikaan tuskin pätee alkuunkaan AMT:lle, joka on selvästi B:hen sopimaton. Valmistajalta tai suunnittelijalta kysymällä ehkä selviää lisää.

Riittäähän tuo AMT 230 monessa paikassa Itämerellä rannikkoa pitkin ajeluun. Vaikkapa Kotkasta Uuteenkaupunkiin tuolla pääsee erinomaisesti. Keli pitää toki valita, mutta sopivia satamia on 10 M välein koko matkalla ja tuota pitempiä pätkiä ei ole ilman saarien suojaa. Itämeren kierto on sitten aivan eri juttu.

Tuo 50t budjetti on toki haastava, muttei ollenkaan mahdoton. Ainakaan jos tuosta on mahdollisuus joustaa edes hivenen ylöspäin jos todellinen helmi iskeytyy kohdalle.

Itse olemme kierrelleet Itämerta 9m liukuvalla veneellä eikä ongelmia ole ollut kelin kanssa edes viimeisenä kolmena tuulisena ja koleana kesänä. Hyvin ollaan pärjätty. Ollaan käyty Riianlahdella Pärnussa ja kierrelty Tukholman saaristoa. Virolahdet ja Tallinnat on nähty.
Seuraavana on vuorossa Gotlanti ja eteläinen Ruotsi.

Veneen paino on kuivana 3400 kg ja tankattuna tavaroiden ja perheen kanssa vähän alle neljä tonnia. Kulutus matkanopeudessa on alle 1.5l/mpk dieseliä jolloin liikutaan 22-24 solmun nopeutta. Vene on vuosimallia 2002 ja ylittää arvoltaan sinun budjettisi muutamalla kymppitonnilla, mutta ollaan kuitenkin kutakuinkin havittelemassasi hintaluokassa.

Tässä muutama esimerkki tämän vuosituhannen veneestä jotka voisivat sopia omaan käyttöösi:
https://www.nettivene.com/moottorivene/fairline/700975
https://www.nettivene.com/moottorivene/rinker/669416
https://www.nettivene.com/moottorivene/sealine/666152
https://www.nettivene.com/moottorivene/sea-ray/624632
https://www.nettivene.com/moottorivene/sunmar/345143

Noista tuo Rinker vaikuttaisi uuden moottorinsa myötä erityisen houkuttelevalta.

Unohda tuo AMT, vaikka sinällään ihan hyvä vene onkin. Tuo on vain armottoman pieni ja epämukava pidemmille matkoille ja tuollakin ajokustannukset ovat luokkaa euro/km kuten esim tuon Rinkerin kanssa. Jokaisen noista ylläolevista valitsisin heittämällä aikomaasi käyttöön tuon AMT:n sijasta.

Seakeaping kirjoitti:

Joakim1, kun ladoit AMT kulutusluvut ne tuskin pitivät sisällään ison aallokon tuomaa vastusta, joka moottoriveneillä on huomattava ja otettava aina myös huomioon reittisuunnittelussa polttoaine varoiksi varsinkin pikku veneille kun matkaa tehdään tankilta tankille.

Tässä hyvä ja realistinen video Itämeriolosuhteista jossa aallon kasvaessa joutuu merikelpoisen veneen maineessa oleva masmar 33 tiputtamaan vauhtia reippaasti kun aalto toden näköisesti Ahvenanmerellä hieman nousee, suurimman osaa kuvauksesta kelit ovat ihan normaalit ja aalto ei lähelläkään tuota alussa näytettyä faktaa. https://youtu.be/w8wGzi3I5WM

Se on vaan valitettavaa, että liukuva runkoisilla matka veneillä ei voi ajaa optimaalista nopeutta aallon kasvaessa(tämä on suhteellinen veneestä riippuen) vaan on siirryttävä nopeuteen 10-18, että meno olisi siedettävää ja kulutus nousee melko korkeaksi, siksi puoliliukuva parempi matkaveneenä aavoilla vesillä jossa lähes aina kohtalaista aallokkoa.

Toinen asia on hyvä merikelpoisuus ja pehmeä kyyti isossa aallossa vaatii runkomuodolta asioita, jotka kuluttavat myös polttoainetta enemmän, kuin saman kokoiset pieniruokaiset joilla ei asiaa avomerelle, kuin piipahtamaan tyvenällä päivällä.

Itämerellä on lähes aina aallokkoa ja normaalit tuulen nopeudet nostavat siellä jo ikävän aallokon. Lisäksi kesäinen ukkospilvi, josta ei säätiedotuksissa mainittukaan mitään, antaa puolessa tunnissa terävän metrin aikaisemman aallon päälle jos riittää.

Voi olla kyllä mahdoton tosiaan tuo sinun toiveittesi yhtälö max 50 000 = nopea * pieniruokainen * merikelpoinen Itämeren lenkille * asuttava*luotettava(hyvin huollettu/vähän käytetty) ehkä ostamalla Välimereltä voisi onnistua

Oman puoliliukuvan kulutus faktoja vastatuulessa aalto n.0,5 m, olen varma että pienemmillä puoliplaanareilla voi ajaa reilusti alle 2l kulutuksia 15 solmun nopeuksilla!

Vesilinja 37,4 paino 13 000kg kone 380hv, nopeus lähde gps ja polttoaine moottorin tietokoneelta.
5,0kn 0,38 l/nm
6,2kn 0,5 l/nm
7,4kn 0,71l/nm
8,1kn 1,11 l/nm
9,0kn 1,85 l/nm
9,7kn 2,51 l/nm
11kn 2,96 l/nm
13kn 3,11 l/nm
15kn 3,20 l/nm
19kn 3,86 l/nm

Lue lisää

Ei mitkään kertomani kulutukset huomioi aallokkoa, vaan ne ovat mitattu tyynessä. Kasvaahan sen puoliliukuvankin kulutus aallokossa.

Veneesi on aivan eri kokoluokkaa. Usein ne voidaan tehdä paljon paremmin optimoiduiksi, jolloin kulutus painoa kohden on huomattavasti alempi. Esimerkiksi leveyttä voi olla paljon vähemmän pituuteen nähden. 7-9 m pituudella pituus-levyssuhden on onneton uppoumarunkoiselle tai puoliliukuvalle, koska leveyttä halutaan kuintenkin kolmisen metriä edes auttavia tiloja varten.

Erinomaisen puoliliukuvan vastus puoliliukuvalla alueella on n. 10% painosta. Propulsiotehoa tarvitaan siten vain 0,5 kW jokaista tonnia ja solmua kohden. Sinun veneellesi siis 130 kW 20 solmussa. Tuosta pääsee sitten konetehoon huomioimalla potkurin hyötysuhteen ja muut häviöt, jolloin päästään jonnekin 300 hv kieppeille. Veneesi on siis jo varsin hyvä.

Seaward 25 vastaavasti pitäisi tarvita vain 80 hv moottorin 20 solmuun. Tarvitsee kuitenkin n. 200 hv eli varsin kaukana optimaalisesta. Tosin noin pienellä veneellä 20 solmua on jo liukuveneiden nopeusalueella eli olisi parempi katsoa sitä 15 solmua. Siihen pitäisi optimaalisella 3 tonnin puoliliukuvalla riittää n. 50 hv moottori, joka kuluttaisi n. 10 l/h eli alle 0,7 l/mpk. Seaward on siis kaukana tuollaisesta.

PatrikJ kirjoitti:

Tuo video antaa tosiaan varmaan ihan realistisen kuvan mihin pitää ehdottomasti varautua, jos lähtisi vähän pidemmälle retkelle, ja varmaan vähän pahempaankin...

Jäin vain miettimään, että mikä olisi pahinta mitä tuollaisessa säässä, tai vähän pahemmassa, voisi tapahtua tuolle AMT 230 DC:lle?

Siis jos tarkoituksena olisi myrskyn yllättäessä päästä rantaan säältä suojaan, niin varmaan aallot pyyhkisi koko ajan yli ja avotila olisi täynnä vettä. Sitä saisi sitten märkänä äyskäröidä ämpärillä veke, jos alkaisi näyttää siltä ettei itsetyhjentyvät röörit vetäisi tarpeeksi nopeasti.

Mitä muuta? No tietysti, jos vettä alkaisi olemaan polveen asti, niin sitä pääsisi valumaan myös etuhyttiin, vaikk ovi olisikin kiinni. Pahimmassa tapauksessa se alkaisi täyttymään myös vedellä. Mutta vaikka sekin tulisi täyteen, niin kai sitä silti pystyisi vielä jatkamaan matkaa?

Tottakai matkanteko olisi inhottavaa, märkää, ja ehkä osalle jopa pelottavaa, mutta olisiko se hengenvaarallista? Voisiko vene kaatua tai upota?

Mietin siis tässä koko ajan sitä että rantaan, säältä turvaan, olisi matkaa pahimmillaan joku tunti, max. kaksi, jos olisi nopea vene alla. Eli sen aikaa pitäisi pärjätä. Tai jos moottori hajoaisi myrskyssä, niin veneen pitäisi kellua.

Todella huonolla säällä ei tietenkään edes lähtisi niille pisimmille etapeille riitelemään myrskyn kanssa.

Ehkä olen vähän naiivi, kun luin just tuon vanhan klassikon "Psycopaatilla Atlantin yli" -kirjan, jossa Marino Mustangilla yritettiin Atlantilla päästä hengestä, mutta jos ainoa vaihtoehto Itämeren ympäri ajamiseen moottoriveneellä on jokin armeijakäyttöön kelpaava viisitonninen tai Englannin kanaalin myrskyissä säässä kuin säässä pärjäävä vene, niin väkisinkin tämmöisellä amatöörillä tulee olo, että eikö tosiaan voisi pärjätä millään kevyemmällä? Siis jos ei 250 hv Honda ja AMT:n isoin vene riitä rannikkoa pitkin ajeluun Itämerellä, niin ei ehkä sitten.

Todennäköisesti olen vain purjehtinyt elämässäni liikaa, jolloin 14 m/s tuulet ovat vain hauskoja, kun aallot pesevät kantta, enkä vain ymmärrä miten paljon ankeampia ja arempia säälle pienet moottoriveneet todellisuudessa ovat.

Lue lisää

Nyt alkaa realismi kadota, en enää osaa ottaa hanketta vakavasti!

Suosittele matkailuautoa teille, siellä perheesi voi olla turvallisesti Itämeren kierroksella ja pääsette edullisesti, nopeasti paikasta paikkaan ja vielä hengissä kotiin.

Tarkoitus ei ole loukata, mutta jos et ymmärrä itsetyhjentyvien röörien käsitettä = Amt kotisivuilla sadevesityhjennystä varten ei murtuvaa aaltoa. Ja mitään realismia ajatuksessa "äyskäröidä" vettä ulos aallon väli on yleensä luokka noin 6 sekuntia Itämerellä - vauhtisi, joten vettä vyöryy muutaman sekunnin välein pahimmillaan avotilan verran kerrallaan, tuskin on kelluvaksi suunniteltu enää tuon kokoiset veneet.

Tässä kohtaa CE-B jo määrittelee aukkojen pinta-alan suhteessa tilaan, jotta vesi poistuu avotiloista vaaditussa ajassa, jotta alus voisi pitää vakautensa kaatumatta.

Onnea matkaan...

Seakeaping kirjoitti:

Nyt alkaa realismi kadota, en enää osaa ottaa hanketta vakavasti!

Suosittele matkailuautoa teille, siellä perheesi voi olla turvallisesti Itämeren kierroksella ja pääsette edullisesti, nopeasti paikasta paikkaan ja vielä hengissä kotiin.

Tarkoitus ei ole loukata, mutta jos et ymmärrä itsetyhjentyvien röörien käsitettä = Amt kotisivuilla sadevesityhjennystä varten ei murtuvaa aaltoa. Ja mitään realismia ajatuksessa "äyskäröidä" vettä ulos aallon väli on yleensä luokka noin 6 sekuntia Itämerellä - vauhtisi, joten vettä vyöryy muutaman sekunnin välein pahimmillaan avotilan verran kerrallaan, tuskin on kelluvaksi suunniteltu enää tuon kokoiset veneet.

Tässä kohtaa CE-B jo määrittelee aukkojen pinta-alan suhteessa tilaan, jotta vesi poistuu avotiloista vaaditussa ajassa, jotta alus voisi pitää vakautensa kaatumatta.

Onnea matkaan...

Lue lisää

Huonossa säässä ajetaan tietysti kuomu päällä, jolloin ei jokainen yli pyyhkiytyvä aalto tuo todellakaan koko vesimääräänsä sisälle. Kuomu auki vene tietysti täyttyisi todella nopeasti. Sun käsittämä tilanne olisi suunnilleen yhtä tyhmä, kuin jos menisi hienolla avoautolla rankkasateeseen ilman että suostuisi laittamaan kattoa päälle.

Seakeaping kirjoitti:

Nyt alkaa realismi kadota, en enää osaa ottaa hanketta vakavasti!

Suosittele matkailuautoa teille, siellä perheesi voi olla turvallisesti Itämeren kierroksella ja pääsette edullisesti, nopeasti paikasta paikkaan ja vielä hengissä kotiin.

Tarkoitus ei ole loukata, mutta jos et ymmärrä itsetyhjentyvien röörien käsitettä = Amt kotisivuilla sadevesityhjennystä varten ei murtuvaa aaltoa. Ja mitään realismia ajatuksessa "äyskäröidä" vettä ulos aallon väli on yleensä luokka noin 6 sekuntia Itämerellä - vauhtisi, joten vettä vyöryy muutaman sekunnin välein pahimmillaan avotilan verran kerrallaan, tuskin on kelluvaksi suunniteltu enää tuon kokoiset veneet.

Tässä kohtaa CE-B jo määrittelee aukkojen pinta-alan suhteessa tilaan, jotta vesi poistuu avotiloista vaaditussa ajassa, jotta alus voisi pitää vakautensa kaatumatta.

Onnea matkaan...

Lue lisää

Mietin vielä mitä tapahtuisi jos sattuisi niin uskomaton myrsky kohdalle, että se repisi kuomun irti kokonaan ja aallot tosiaan pääsisivät lyömään veneen täyteen vettä.

AMT:n sivuilta: "AMT-veneet ovat myös erityisen turvallinen valinta. Veneet on valmistettu ainutlaatuisella Aina Rantaan -rakenteella, joka pitää huolen siitä että vene kelluu ja sitä pystyy ajamaan lähimpään rantaan vaikka runko täyttyisi vedellä vaikkapa venevahingon jäljiltä."

En tiedä tarkoittaa tässä "runko" myös hyttiä ja avotilaa, vai pelkästään esim. lattia alla olevia tyhjiä tiloja. Mutta noiden sivujen mukaan voisi saada myös sellaisen kuvan että vene kestäisi melkoisen määrän ylimääräistä vettä ilman että uppoaisi.

Totta kai AMT:n markkinointimateriaalissa hehkutetaan oman tuotteen ainutlaatuisuutta. Eikä siina mitään, hyvä venehän tuo toki on. Mutta edelleen, jokainen noista edellä mainitsemistani matkaveneistä ovat ilmoittamaasi käyttöön paljon soveliaampia

Kiitos paljon, näihin onnettomuustutkimuksiin tutustuminen on todella mielenkiintoista!

Linkkasit kuusi eri tutkimusta. Ehdin nyt perehtymään niistä kahteen ja tässä havaintoni.

http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2009/d182009m_tutkintaselostus/d182009m_tutkintaselostus.pdf

Tässä omia havaintojan siitä:
Käytettynä ostetun veneen pohja oli korjattu ennen myyntiä kittaamalla, mikä irtosi uuden omistajan käytössä ja pohjaan tulleen reiän kautta vene täyttyi vedestä ja upposi.
- Tämä voisi käsittääkseni tapahtua mille tahansa veneelle, eli ei väliä onko C vai B -kategorian vene. Oppi: tarkasta käytetty vene huolella ennen ostoa ja käytä ammattilaista jos et itse osaa.

http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2004/b42004m_tutkintaselostus/b42004m_tutkintaselostus.pdf

Omat havaintoni:
Merenkäynti voi kolmessa tunnissa muuttua peilityynestä hengenvaaralliseksi, jolloin aalto voi jopa kaataa veneen. Pienellä veneellä ei tule lähteä "ulos". Huonon kelin iskiessä kannattaa ajoissa hakeutua suojaisampaan paikkaan ja miettiä myös reissi uusiksi tuulen suunnan ja aaltojen mukaan. Matalaperäinen vene on haavoittuvainen aaltojen murtuessa. Merivartiostoon kannattaa olla yhteydessä jo ennen mahdollista onnettomuutta jolloin riskisäällä liikkumista voidaan seurata. Reittiä suunnitellessa ei pidä tyytyä vain miettimään kuljettavia linjoja vaan on hyvä kartoittaa myös reitin varrelta löytyvät turvalliset satamat, mikäli matka joudutaan keskeyttämään. Kelluntahaalari ei korvaa pelastusliiviä.

http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2003/c52003m_tutkintaselostus/c52003m_tutkintaselostus.pdf

Tässä kiinnitin huomiota siihen, että jos veneeseen on vaihdettu moottori, voi veneen painopisteet muuttua valtavasti. On myös hyvä tietää miten tiiviitä vneen kotelot, ovet, läpiviennit ja muut ovat siltä varalta että vettä alkaa tulemaan sisälle. Myös tässä tapauksessa veneen peräosa oli heikoin lenkki. Reissuja suunnitellessa kannattaa myös tutustua eri maiden satamien sisääntulo-ohjeisiin, joita on tarjolla etenkin ammattimerenkulkijoille. On myös riski liikkua pimeällä tuntemattomilla vesillä, jolloin ei esimerkiksi näe kalastajien pyydyksiä.

Kiitos kun kommentoit, mukana oli monta hyvää pointtia! Ehkä minulle eniten ajatuksia herätti juuri tuo liukuvarunkoisella tehdyn matkan pidentyminen moninkertaiseksi, jos pitää laskea nopeutta. Tuollaisella 250 hv AMT:llä marssivauhti voi olla jopa yli 30 solmua, joten jos sen mukaan laskee kauanko kestää jokin pätkä, niin menee pahasti metsään jos pitääkin alkaa huonon sään vuoksi ajamaan vaikka kuutta solmua.

Herätit minussa myös ajatuksen että veneilyn turvallisuudessa on yllättävän paljon yhteistä harrastamani talvivaeltamisen kanssa: vaikka lähtisi parin asteen pakkasessa tunturiin, voi keli muuttua vuorokaudessa vaikka -30 asteeseen ja seuraavan päivän lumimyrskyyn, jossa suunnistaminen lähes mahdotonta... Aina pitää olla taidot ja varusteet sen mukaan, että pärjää vaikka vastaan tulisi mitä ja joutuisi muuttamaan suunnitelmia ja vaikka yöpymään teltassa, vaikka autiotupaan oli tarkoitus. Samoin porukan kyky toimia järkevästi korostuu huomattavasti. Pahimmillaan paniikki iskee ja saattaa tähdä jopa hengenvaarallisia valintoja.

Mutta... kokemuksella ja itsensä, porukan ja varusteet tuntien... touhu on mahtavaa ja isojakin reissuja pystyy tekemään turvallisesti.

PatrikJ kirjoitti:

Kiitos kun kommentoit, mukana oli monta hyvää pointtia! Ehkä minulle eniten ajatuksia herätti juuri tuo liukuvarunkoisella tehdyn matkan pidentyminen moninkertaiseksi, jos pitää laskea nopeutta. Tuollaisella 250 hv AMT:llä marssivauhti voi olla jopa yli 30 solmua, joten jos sen mukaan laskee kauanko kestää jokin pätkä, niin menee pahasti metsään jos pitääkin alkaa huonon sään vuoksi ajamaan vaikka kuutta solmua.

Herätit minussa myös ajatuksen että veneilyn turvallisuudessa on yllättävän paljon yhteistä harrastamani talvivaeltamisen kanssa: vaikka lähtisi parin asteen pakkasessa tunturiin, voi keli muuttua vuorokaudessa vaikka -30 asteeseen ja seuraavan päivän lumimyrskyyn, jossa suunnistaminen lähes mahdotonta... Aina pitää olla taidot ja varusteet sen mukaan, että pärjää vaikka vastaan tulisi mitä ja joutuisi muuttamaan suunnitelmia ja vaikka yöpymään teltassa, vaikka autiotupaan oli tarkoitus. Samoin porukan kyky toimia järkevästi korostuu huomattavasti. Pahimmillaan paniikki iskee ja saattaa tähdä jopa hengenvaarallisia valintoja.

Mutta... kokemuksella ja itsensä, porukan ja varusteet tuntien... touhu on mahtavaa ja isojakin reissuja pystyy tekemään turvallisesti.

Lue lisää

PatrikJ...

30 kn matkanopeus, mitä arvioit millaisessa aallokossa?

Sellaisissa missä AMT kiitää mainosvideoissa kauniina päivänä eväät korissa : )

Sinuna alkaisin seurata aaltopoiju.fi palvelun aallon mittauksia ja siellä on mukava kohta jossa saa historiatietoja, voisit alkaa katsomaan miten ja kuinka nopeasti aallokko voi nousta tai laskea ja ihan yleis silmäillä Itämeren alueellista aallokkoa ja millaisella tuulella sekä tuulen suunta ja aallon suunta. Näistä on sinulle jatkossa oiva apu, kun suunnittelet veneilyä alueella ja teet reitti suunnitelmia ajo linjoineen.
http://www.aaltopoiju.fi/#

Hyvä esimerkki on 7.1.2018 päivä jolloin aallokko oli n.2m aamusta iltapäivään ja alkoi nopeasti nousemaan klo 15-16 puolimetriä ja seuraavaksi 16-17 kokonaisen metrin.

Eli aalto nousi tämän faktan mukaan 1m tunnissa ja tässä esimerkissä 2,5m -3,5 metriin isoimman aallon ollessa 6 metrinen ja jokainen avo merellä ollut tietää nousevan aallon oleva häijyn terävä ja vaikea nähdä vielä usein mistä aalto tulee, kun usein miten ristiaallokko löllyy.

Toinen hyvä mitä itse käytän on Saksan meri sää joka ennustaa Pohjoisitämereltä Saksaan saakka, meri lohkoittain Englannin kanalin ja Kattegat yms. Alueet joissa Suomipoika voi seikkailla helposti kesäloma matkoillaan.
https://www.dwd.de/EN/ourservices/seewetternordostseeen/seewetternordostsee.html

Vielä nopeammin aalto nousee ukkospilven nostaessa tuulen usein yli myrskylukeman (veneessäni tuulimittari) ja kesto voi vaihdella hyvinkin paljon.

JOKU mainitsikin jo, että CE kategoria ei ole mikään tae selvitä mereltä perille. Tämä järjestelmä kehitetty kuluttajien vertailemisen helpottamiseksi, koska suurimmalla osalla ihmisiä tuskin on kykyä arvioida veneiden merikelpoisuutta ja millaiseen keliin voi uskaltaa lähteä noudattaen "hyvää merimiestapaa".

Tässä artikkeli aallonkorkeudesta vs veneen pituus ja turvallisuus, jollei muuta oppia mielestään saa, niin mukava Englannin treeni..
http://www.oceannavigator.com/Ocean-Voyager-2011/Dangerous-waves-and-your-boat/

EX FLIPPERISTI kirjoitti erittäin hyvin kokonaisuutena, pisteet hänelle!

Ja Patrikille, jos ymmärsit turvallisuus ja varustus asian erämaassa, niin miksi niin mielelläsi lähtisit haastamaan vielä suurempaa luonnon voimaa merelle, välineellä jota ei ole tehty "erämaa" avomerelle vaan yhteysveneeksi / retkiveneeksi saaristoon / järville? Vai onko vaikea mieltää meri eri alueiksi, kun kerran samaa vettä joka puolella.

Muutama ajatus "hyvä merimiestapa"
https://www.trafi.fi/veneily/tiedot_ja_taidot/hyva_merimiestapa

Tässä muutamia pohdittavia asioita jälleen...

Ehkä vaikein asia ymmärtää on se miksi vene jolla pärjää Kotka-Uusikaupunki tai Helsinki-Tallinna -välillä ei enää kelpaakaan Tukholma-Malmö tai vaikka Gdansk-Kiel -välille.

Sitä ollaan yritetty sinulle jo kertoa ja kukaan ei vielä ole osannut sitä selittää sinulle.

Toivoisin sinun ymmärtävä Suomenlahden, Saaristomeren (Uki) ja Tukholman saariston ero on sinä, että siellä ei voi aallokko yltyä niin korkeaksi, kuin varsinaisessa Itämeressä mukaan lukien Ahvenanmeri ja Selkämeri. Suomenlahdella sen kapea muoto estää aallonkorkeutta nousemaan samalla tavalla, kuin leveämmällä alueella Itämeressä. Aallon korkeus ennätyksissä luokkaa 3 metriä ero esim Pohjoisitämeri vs Suomenlahti.

Mitä jos ostat AMT veneen ja kyllä se siitä alkaa harjoittelemalla selviämään, mitä yritetty kertoa, ja jos siltä vielä näyttää, että olisi mukava tehdä Itämeren reissu sillä, niin ei muuta kuin menoksi . Voi onnistua ihan hyvinkin tai päädyt toiseen tyyppiseen ratkaisuun.

Lähes kaikilla veneilijöillä samalla tapa, ensin on joku vene ja tarpeet / toiveet ja rahatilanne ajan myötä muuttuu ja veneet vaihtuu. Näin se vaan mene "kantapään kautta" oppi. Olen vakuuttunut tuo AMT olevan melko hyväkin vene luokassaan (Saaristo/järvet) ja pohjan kulman ollessa 20° on se hyvä kompromissi taloudellisuutta ja dynaamista vakautta vaikka hieman aallokossa kovempi, kuin jyrkemmän kulman omaavat veneet joilla voi ryskyttää vielä isommassa aallossa. Saat sen varmasti myytyä/vaihdettua aikanaan, jos siltä sitten alkaa tuntua.

Olen itse varmasti muuttunut hieman aremmaksi iän karttuessa, kun monen moista tullut koettua merellä, vauva iästä lähtien, vanhempieni matkassa ja koko aikuisen iän omilla eri kokoisilla ja tyyppisillä veneillä, nyt 50v ja 4. vene menossa ja maileja merellä luokkaa 80 000 nm.

PatrikJ kirjoitti:

Ehkä vaikein asia ymmärtää on se miksi vene jolla pärjää Kotka-Uusikaupunki tai Helsinki-Tallinna -välillä ei enää kelpaakaan Tukholma-Malmö tai vaikka Gdansk-Kiel -välille.

Lue lisää

Saaristoa ei ole lainkaan suurimmalla osalla Itämeren rannikkoa. Kotka-Uki -välillä sitä on koko matkan. Silti vaikkapa Porkkalan selkä on tuolle veneelle jo hyvin haasteellinen paikka tuulen ollessa yli 10 m/s. Tässä vaikkapa Porkkalanniemi-Vormö väli, vaikka valitseekin suojaisemman sisäreitin: https://webapp.navionics.com/#boating@8&key=s~emJctkrC

Sitten vertailuksi Etelä-Ruotsi: https://webapp.navionics.com/#boating@7&key=w`gqI}wrrA

Tuolla ei ole yhtä ainoaa saarta ja väylät ovat vain lyhyitä pätkiä (harvoista) satamista avomerelle. Saaristo loppuu Öölannin pohjoisosan paikkeilla ja sen jälkeiselle reilulla 200 M on vain pari saarta Karskronan edustalla. Oikeastaan kunnon yhtenäinen saaristo loppuu jo Nynäshamniin. Sen eteläpuolella ei juuri moottoriveneitä näy liikkeellä.

Turha kuvitella, että Öölannin ja mantereen välinen "salmi" olisi suojainen paikka. Kun tuuli on salmen suuntainen, tulee avomereltä paha aallokko.

Kannattaa myös huomioida, että kaikkiin satamiin ei pääse tuolla, kun keli on sellainen, että satamaan haluaisi pian. Esimerkiksi Bornholmissa suurin osa satamista suljetaan portilla kovalla kelillä.

Rugeninstä pitää sitten ajaa käytänössä koko n. 600 M matka Suomeen saakka itärantaa pitkin avomerellä ilman minkäänlaista suojaa saarista. Ainoat poikkeukset ovat pari salmea Viron isojen saarien kohdalla. Nekin aukeavat isoille selillä, jos sieltä päin sattuu tuulemaan.

Jos tuon AMT:n ostat, niin ajele nyt muutama kerta vaikkapa Helsinki-Hanko väli uloimpia väyliä pitkin eri keleissä. Sitten pidät mielessä, että 10 m/s tuulia osuu varmasti ja 15 m/s varsin todennäköisesti kuukauden Itämeren kierrolle. Valitse siis tuolle pätkälle joskus myös 10 m/s keli.

Tuolla voi varmasti käydä Nyneshamnissa ja Tallinnassa tarkasti säätietoja seuraillen. Tuon pidemmälle en lähtisi, varsinkaan perheen kanssa.

Tässä vielä muutama ajatus, edellä esitettyjen kaveriksi.

- Ison selän ongelma on se, että kaikki virhemarginaalit kutistuvat. Esimerkiksi sääennusteen pitää olla varmempi. Sumun seuraukset ovat hankalampia. Merihädän seuraukset ovat vakavammat (vesi kylmää jne) ja apu kauempana jne jne. Sanoit harrastavasi talvivaellusta, eli ymmärrät varmasti mikä ero on sillä, että autiotupa on vaikkapa 40 km eikä 4 km päässä, kun aamulla tehdään lähtöpäätöstä. Näin ollen kaikki marginaali kaluston puolesta on varsin tervetullutta.

- Yleisesti syvässä vedessä ankkuroituminen on vaikkapa moottorihäiriön takia vaikeampaa tai mahdotonta.

- Itämerestä saa mielestäni väyliä paremman tuntuman ajamalla Hankoon avomeren kautta, joka on melko lailla täsmälleen yhtä pitkä reitti. Kokemus on muutenkin rantareitteihin verrattuna omanlaisensa, kun ranta on luokkaa 10....20 NM päässä :)

- Kaiken kaikkiaan sanoisin myös sen, että melkein millä tahansa vimpaimella voi lähteä matkaan hyvin moninlaisiin keleihin ja luultavasti selviääkin. 95% selviämistodennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni, jos sen vaihtoehtona on merihätä ja mahdollinen hengenlähtö. Lisäksi selviäminen tuurilla ja hallinnalla ovat kaksi eri asiaa.

- Mielestäni katseesi on osin ehkä hiukan toissijaisissa asioissa merikelpoisuuden kannalta. Esimerkiksi vedellä täyttynyt kelluvakin amt on käytännössä merihädässä ollessaan ohjailukyvytön ja miehistön ollessa hypotermiavaarassa. Elektroniikakkaan ei välttämättä kestä niin runsasta kastelua. Kuomu ei ylilyövää aaltoa luultavasti kestä ja lisää tuulipinta-alaa ja heikentää näkyvyyttä muutenkin hankalassa tilanteessa.

Mutta mikä minä olen sanomaan, ja käytäntö opettaa varmasti itse kullekin sopivat tavat. Ostakaa vaan vene ja alkakaa opettelemaan, hyvä siitä tulee :)

Onko jossain jotain listausta, mitkä veneet ovat missäkin suunnittelukategoriassa?

PatrikJ kirjoitti:

Onko jossain jotain listausta, mitkä veneet ovat missäkin suunnittelukategoriassa?

Eiköhän suunnittelukategoria aina mainita teknisten tietojen yhteydessä. Yksi helppo paikka on katsoa Vene-lehden katsausnumerosta, joka ilmestyy aina tammi-helmikuun vaihteessa. Vene-lehden kotisivuilta löytyy myös ko. veneet, mutta siellä niiden katselu on vaikeaa: https://venelehti.fi/venehaku/?rows=12&fq=category:("Moottoriveneet yli 6 m")

AMT 230 on tosiaan kelluva, mikä on yllättävää noin ison veneen osalta (pienet on pakko tehdä kelluviksi). Se ei kuitenkaan estä venettä kaatumasta ja todennäköisesti tekniikka kastuu toimintakunnottomaksi avomerellä, vaikka ei kaatuisikaan.

Bella 8002 haukuttiin Vene-lehden vertailussa todella surkeaksi aallokossa. Bella Falcon haukuttiin myös huonoksi aallokossa. Molemmat myös turhan pieniä ja köykäisiä tuohon reissuun. Edes Bella 9000 ei mene B-luokkaan, vaikka painoa ja kokoa alkaa olla jo riittävästi.

Marinot paukkulautoja ja surkeita vähänkään, jos on aallokkoa.
Bellat järviveneitä.
Jäljelle jää Albatross

Ymmärrän hyvin tämän että siinä vaiheessa kun keli on sellainen ettei voi ajaa enää plaanissa on uppoumarunkoiset täysin ylivoimaisia. Mutta jotenkin ajattelin asian niin että paskan sään osuessa kohdalle voisi olla vaikka kuinka monta päivää satamassa odottelemassa, jonka jälkeen sitten ajaisi seuraavan legin taas seuraavaan satamaan. Se mihin hyvässä säässä uppoumarunkoisella kuluu koko päivä, on nopeammalle parin tunnin matka. Ja jos sää muuttuisi "ulkona" pääsisi nopealla veneellä siltä myös nopeammin suojaan.

Tuossa aiemmin arveltiin että AMT:n 30 solmun marssinopeus on vain mainosvideon kauniin sään mahdollisuus. Voi täysin olla niin. Kipparilehden vertailussa tosin sanottiin että "Huippunopeutta mittasimme yli 48 solmua, mikä tasaista vettä pitkin kiitäessä ja suurten tuulilasien suojassa ei juuri tuntunut 40 solmua enemmältä. Kun vauhtia hiljentää 30 solmun tietämille, voi vaikutelma olla kuin vauhti hiipuisi lähes täysin." Minkä tulkitsen tarkoittavan sitä että se kestäisi tuota 30 solmun vauhtia vähän kovemmassakin kelissä, eikä ainoastaan tasaisella vedellä. Mutta miten kovassa? En tiedä.

PatrikJ kirjoitti:

Ymmärrän hyvin tämän että siinä vaiheessa kun keli on sellainen ettei voi ajaa enää plaanissa on uppoumarunkoiset täysin ylivoimaisia. Mutta jotenkin ajattelin asian niin että paskan sään osuessa kohdalle voisi olla vaikka kuinka monta päivää satamassa odottelemassa, jonka jälkeen sitten ajaisi seuraavan legin taas seuraavaan satamaan. Se mihin hyvässä säässä uppoumarunkoisella kuluu koko päivä, on nopeammalle parin tunnin matka. Ja jos sää muuttuisi "ulkona" pääsisi nopealla veneellä siltä myös nopeammin suojaan.

Tuossa aiemmin arveltiin että AMT:n 30 solmun marssinopeus on vain mainosvideon kauniin sään mahdollisuus. Voi täysin olla niin. Kipparilehden vertailussa tosin sanottiin että "Huippunopeutta mittasimme yli 48 solmua, mikä tasaista vettä pitkin kiitäessä ja suurten tuulilasien suojassa ei juuri tuntunut 40 solmua enemmältä. Kun vauhtia hiljentää 30 solmun tietämille, voi vaikutelma olla kuin vauhti hiipuisi lähes täysin." Minkä tulkitsen tarkoittavan sitä että se kestäisi tuota 30 solmun vauhtia vähän kovemmassakin kelissä, eikä ainoastaan tasaisella vedellä. Mutta miten kovassa? En tiedä.

Lue lisää

" Minkä tulkitsen tarkoittavan sitä että se kestäisi tuota 30 solmun vauhtia vähän kovemmassakin kelissä, eikä ainoastaan tasaisella vedellä. Mutta miten kovassa? En tiedä."

No ei todellakaan näin! Metrisessä aalokossa max nopeus lienee alle 20 solmua, olisiko 16. Puolitoistametrisessä max nopeus on alle runkonopeuden. Näin karrikoidusti. Toisaalta, vaikka vene kestäisi vauhdissa iskun joka aaltoon, ei miehistö sitä kestä. Sisukalut kun vaihtaa paikkaa ihmiskehon sisällä.

Veneen paino ja pohjan muoto sitten auttaa, mutta joku AMT:n "pikkuvene" ei kuulu näihin offshore veneisin jolla ajetaan lujaa kelissä.

Kyllä heillä löytyy varmasti henkilö joka hoitaa jälkimarkkinointia, lähetä sähköpostia heille ja tiedustele mitä ajattelevat, onko sopiva Itämeren kierrokselle, voisit saada jopa sponsori sopimuksen moiselle urheilusuoritukselle "sarkasmia"

AMT on varmasti hyvä retkivene saaristoon ja järville!!!

Tässä sinulle sp osoite info(a)amtboats.fi

Jaa saamasi fakta tieto meillekkin, kiitos.

Tuo video taitaa olla matalta rannalta, jossa matalahkot aallot nousevat ja murtuvat. Aallon pituuden ja korkeuden suhde on melko vakio, jos syvyyttä on paljon aallon korkeuteen nähden.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo video taitaa olla matalta rannalta, jossa matalahkot aallot nousevat ja murtuvat. Aallon pituuden ja korkeuden suhde on melko vakio, jos syvyyttä on paljon aallon korkeuteen nähden.

Lue lisää

Kyllä, olen pahoillani ettei löydy videota Itämereltä jossa 2 metrin murtuva aalto ja AMT 230 DC : )

Lähinnä oli tarkoitus näyttää v-runkoisen veneen heikon kohdan dynaamisen stabiiliuden puuttuessa, jos vene olisi edennyt 2 kn yli runkonopeuden se olisi van hypännyt rajusti ja jatkanut seuraavalle aallolle, nyt se kallistui ja hörppäsi liian matalan varalaidan ansiosta vettä sisään ja menetti lopunkin vakaudestaan upoten...

Itämeren aalto on siitä ikävämpää, ettei se ole koskaan tuolla tapaa selkeänä yksittäin olevana aaltona, mutta taatusti vähintään yhtä häijy varsinkin aallokon olevan kasvava.

Varsin vähän videoita aiheesta, koska yleensä tuossa vaiheessa muuta mietittävää, kuin kuvata...

Seakeaping kirjoitti:

Kyllä, olen pahoillani ettei löydy videota Itämereltä jossa 2 metrin murtuva aalto ja AMT 230 DC : )

Lähinnä oli tarkoitus näyttää v-runkoisen veneen heikon kohdan dynaamisen stabiiliuden puuttuessa, jos vene olisi edennyt 2 kn yli runkonopeuden se olisi van hypännyt rajusti ja jatkanut seuraavalle aallolle, nyt se kallistui ja hörppäsi liian matalan varalaidan ansiosta vettä sisään ja menetti lopunkin vakaudestaan upoten...

Itämeren aalto on siitä ikävämpää, ettei se ole koskaan tuolla tapaa selkeänä yksittäin olevana aaltona, mutta taatusti vähintään yhtä häijy varsinkin aallokon olevan kasvava.

Varsin vähän videoita aiheesta, koska yleensä tuossa vaiheessa muuta mietittävää, kuin kuvata...

Lue lisää

Sisä saaristossa tapahtunut https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000020291.html?id=2226324 ja vielä koppiveneellä.

Tuo ensimmäinen video on sikäli kiinnostava, että toisen isomman loikan jälkeen ajassa 0:27 vaikuttaisi selvästi siltä, että veneestä sammuu moottori. Näyttäisi siltä, että moottori imaisee merivedet sisään. Sen jälkeen tilanteen hallinta on menetetty ja ollaan murtuvien aaltojen armoilla, jotka tässä kohdassa riittävät kaatamaan veneen. Korostaa mielestäni sitä, että moottori(e)n toimintavarmuus on keskeinen tekijä moottoriveneen turvallisuutta.

MIkä ihme tekisi tuosta edes AMT:n veroisen veneen Itämeren kiertoon? Käytetty tuollainen on "testattu" Vene 5/2017. Merikelpoisuus kohdassa sanotaan "Suojaisten reittien vene keveytensä ja korkeutensa takia".

Tuo Uttern on testattu Vene-lehden numerossa 12/2002. Vaikuttaa ihan hauskalta laitteelta.

Tuossa samassa sarjassa kääntäisin myös katseeni suuntaan Jeanneau Merry Fisher 605/695/795, riippuen kukkarosta. 895 on joissain konfiguraatioissa peräti B-luokitettu, mutta jo huomattavan paljon kalliimpi. Esimerkki tässä: https://www.nettivene.com/moottorivene/jeanneau/706882

Sitten yksi vaihtoehto vielä voisi olla esim. hiukan vanhempi Tiiskeri, josta tässä yksi esimerkki alkuperäisen veistämön kunnostamana: https://www.nettivene.com/moottorivene/tiiskeri/695940

Tuollainen Tiiskeri alkaa jo olemaan rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sitä luokkaa, että pitäisi pärjätä hiukan kovemmassakin menossa. Muutenkin kyseessä on ns. laatuvene, jonka huomaa niin ulkoa kuin sisältäkin.

Tykkään tästä vastauksesta erityisen paljon... En ole koskaan aiemmin noita Jeanneaun veneitä tutkinut ja esim. juuri tuossa linkkaamassasi Jeanneau Merry Fisher 695 Cruiserissa on paljon piirteitä mistä tykkään! Tiiskeri on myös kaunis. Mutta eikö molempia vaivaa se sama, mistä täällä on aiemmin varoiteltu: jos avoin takatila hörppää aallon, ollaan kusessa?

PatrikJ kirjoitti:

Tykkään tästä vastauksesta erityisen paljon... En ole koskaan aiemmin noita Jeanneaun veneitä tutkinut ja esim. juuri tuossa linkkaamassasi Jeanneau Merry Fisher 695 Cruiserissa on paljon piirteitä mistä tykkään! Tiiskeri on myös kaunis. Mutta eikö molempia vaivaa se sama, mistä täällä on aiemmin varoiteltu: jos avoin takatila hörppää aallon, ollaan kusessa?

Lue lisää

Tarkoitin tulla "kusessa olemisella" tilannetta, jossa vene menee keskellä myrskyä kylkimyyryä varalaita pinnan alla. Siinä yhteydessä en usko olevan ratkaisevaa eroa onko sama venemalli väliseinällä vai ei.
Kun ajetaan meri laitojen ulkopuolella. Kuomu on tietenkin päällä avotilan suojana.

Asianmukaisella reittisuunnittelulla ja pitämällä kalusto kunnossa, tuollaista tilannetta ei pääse syntymään. Jos mennään tiukalla aikataululla kovissa olosuhteissa, vene on joku muu kuin 30-50K€ 22-27ft luokan hankinta.

Yhdestäkään ei ole kokemusta, mutta mutu-tuntumalla voisin heittää että siinä tilanteessa kun Tiiskeri on "kusessa". Täälläkin ehdotetuissa umpinaisissa Tristan 30 ja Lovene 32 kyydissä ei ole yhtään ehjää kylkiluuta. Lisäksi Tristanin hallintaa vaikeuttaa rungon katkeaminen keskeltä :)
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näillä umpinaisillakin voisi Itämerta kiertää. Halvemmalla ja paremmilla tiloilla kun Tiiskerillä.

Kiitos todella hyvästä ja asiallisesta viestistä!

Vaimolleni en tätä ketjua luultavasti näytä. Tai näytän, mutta ei hän jaksa lukea tänne asti. Sanoo vain, että luottaa minuun turvallisuuden osalta ja kommentoi sitten ehkä mahdollisen hankinnan ulkonäköä ja jotain yksityiskohtia. (Mutta ihana ihminen ja sitkeäkin vielä. Ei valita, vaan nauttii, vaikka missä myrskyissä ollaan oltu!)

Eli vaikka kysymykseni ja kommenttini voi jollekin näyttää täysin holtittomalta ja jopa merihätään joutuvan horinoilta, niin muistakaa, että toistaiseksi olen ottamassa asioista selvää. Tämän jälkeen mennään messuille, aletaan koeajamaan, ehkä vuokraamaan, hyppäämään tuttujen kyytiin ja muutenkin tutustumaan. Mutta tämän ketjun ansiosta saan suuntaa. Tarjontaa on niin paljon, ettei millään pysty koeajamaan kuin muutaman, joten pitää valita tarkkaan etukäteen mitä lähtee edes katsomaan. Kiitos vaan kaikille avusta!

Yksi tarkentava kysymys, ennenkuin alan tarkemmin (illalla) perehtymään ehdottamiisi veneisiin:

Voiko tuplamoottorin sijaan olla varalla joku pieni perämoottori, jonka laittaa uimatason reunaan rakennettuun telineeseen kiinni jos kone hajoaa? Siis joku kevyt, minkä jaksaa nostaa ja minkä ainoa tarkoitus on työntää merelle jämähtänyt paatti rantaan, jos moottori sattuisi hajoamaan kesken matkan.

PatrikJ kirjoitti:

Kiitos todella hyvästä ja asiallisesta viestistä!

Vaimolleni en tätä ketjua luultavasti näytä. Tai näytän, mutta ei hän jaksa lukea tänne asti. Sanoo vain, että luottaa minuun turvallisuuden osalta ja kommentoi sitten ehkä mahdollisen hankinnan ulkonäköä ja jotain yksityiskohtia. (Mutta ihana ihminen ja sitkeäkin vielä. Ei valita, vaan nauttii, vaikka missä myrskyissä ollaan oltu!)

Eli vaikka kysymykseni ja kommenttini voi jollekin näyttää täysin holtittomalta ja jopa merihätään joutuvan horinoilta, niin muistakaa, että toistaiseksi olen ottamassa asioista selvää. Tämän jälkeen mennään messuille, aletaan koeajamaan, ehkä vuokraamaan, hyppäämään tuttujen kyytiin ja muutenkin tutustumaan. Mutta tämän ketjun ansiosta saan suuntaa. Tarjontaa on niin paljon, ettei millään pysty koeajamaan kuin muutaman, joten pitää valita tarkkaan etukäteen mitä lähtee edes katsomaan. Kiitos vaan kaikille avusta!

Yksi tarkentava kysymys, ennenkuin alan tarkemmin (illalla) perehtymään ehdottamiisi veneisiin:

Voiko tuplamoottorin sijaan olla varalla joku pieni perämoottori, jonka laittaa uimatason reunaan rakennettuun telineeseen kiinni jos kone hajoaa? Siis joku kevyt, minkä jaksaa nostaa ja minkä ainoa tarkoitus on työntää merelle jämähtänyt paatti rantaan, jos moottori sattuisi hajoamaan kesken matkan.

Lue lisää

Voi, mutta siinä on riskit kastumisesta ja siitä että jos ei siihen asenna kaukohallintalaitteita että tippuu itse merenkäynnissä veteen sitä käyttäessä/ sitä käyttäessä ei itse näe ehkä edes eteenpäin tai pysty navigoimaan samalla. Jos kuitenkin harkitset tällaista vaihtoehtoa niin ehkä joku 8-10 hv pitkärikinen, uusi, (hinta n. 2500 e), ja ainakin kaukohallintalaitteet olisi paikallaan. Telineen olisi hyvä olla jonkinlainen hissi ettei se joutuisi olemaan alttiina aallokolle silloin 99 % ajasta kun sitä ei tarvitse.

Mielummin kaksimoottorisosäasennus, mutta...

Käsitän että keräät tietoa. Se on hyvä juttu. Kannattaa pohtia myös veneen hankkimista ja veneilyä kokonaiskokemuksena, ei vain jotain 1 kk maratoonia itä-meren ympäri. Vaikka olette tottuneet retkeilyhenkistyyteen, uskoisin että perheesi nauttisi matkasta enemmän jossain 9 metrisessä aluksessa kuin pienessä etuhyttiveneessä. Myös matkan jälkeinen veneily, mitä siltä toivoo kannattaa pohtia. Isokokoinen vene on muutakin kuin turvallinen. Sillä voi viihdyttää lähipiiriä pienemmillä venematkoilla pitkälle syksyyn jne.

PatrikJ kirjoitti:

Kiitos todella hyvästä ja asiallisesta viestistä!

Vaimolleni en tätä ketjua luultavasti näytä. Tai näytän, mutta ei hän jaksa lukea tänne asti. Sanoo vain, että luottaa minuun turvallisuuden osalta ja kommentoi sitten ehkä mahdollisen hankinnan ulkonäköä ja jotain yksityiskohtia. (Mutta ihana ihminen ja sitkeäkin vielä. Ei valita, vaan nauttii, vaikka missä myrskyissä ollaan oltu!)

Eli vaikka kysymykseni ja kommenttini voi jollekin näyttää täysin holtittomalta ja jopa merihätään joutuvan horinoilta, niin muistakaa, että toistaiseksi olen ottamassa asioista selvää. Tämän jälkeen mennään messuille, aletaan koeajamaan, ehkä vuokraamaan, hyppäämään tuttujen kyytiin ja muutenkin tutustumaan. Mutta tämän ketjun ansiosta saan suuntaa. Tarjontaa on niin paljon, ettei millään pysty koeajamaan kuin muutaman, joten pitää valita tarkkaan etukäteen mitä lähtee edes katsomaan. Kiitos vaan kaikille avusta!

Yksi tarkentava kysymys, ennenkuin alan tarkemmin (illalla) perehtymään ehdottamiisi veneisiin:

Voiko tuplamoottorin sijaan olla varalla joku pieni perämoottori, jonka laittaa uimatason reunaan rakennettuun telineeseen kiinni jos kone hajoaa? Siis joku kevyt, minkä jaksaa nostaa ja minkä ainoa tarkoitus on työntää merelle jämähtänyt paatti rantaan, jos moottori sattuisi hajoamaan kesken matkan.

Lue lisää

"..Voiko tuplamoottorin sijaan olla varalla joku pieni perämoottori, jonka laittaa uimatason reunaan rakennettuun telineeseen kiinni jos kone hajoaa?..."

Esim. Marino 8000:n uimatasossa on jo valmiina korotuslauta varamoottorin kiinnitystä varten. Kannattaa kuitenkin hankkia riittävän tehokas, ja pitkärikinen perämoottori, jotta se jaksaa liikuttaa isoa paattia tarvittaessa huonossakin kelissä. Alle 8 heppasesta tuskin muuta hyötyä, kuin ankkuripainona n. 3 tonnia painavan veneen perässä.

https://cdn.nettivene.com/live/678992/Moottorivene-Marino-2bac3f5f01be1cbc-medium.jpg

25vkokemusta16venettä kirjoitti:

Voi, mutta siinä on riskit kastumisesta ja siitä että jos ei siihen asenna kaukohallintalaitteita että tippuu itse merenkäynnissä veteen sitä käyttäessä/ sitä käyttäessä ei itse näe ehkä edes eteenpäin tai pysty navigoimaan samalla. Jos kuitenkin harkitset tällaista vaihtoehtoa niin ehkä joku 8-10 hv pitkärikinen, uusi, (hinta n. 2500 e), ja ainakin kaukohallintalaitteet olisi paikallaan. Telineen olisi hyvä olla jonkinlainen hissi ettei se joutuisi olemaan alttiina aallokolle silloin 99 % ajasta kun sitä ei tarvitse.

Mielummin kaksimoottorisosäasennus, mutta...

Käsitän että keräät tietoa. Se on hyvä juttu. Kannattaa pohtia myös veneen hankkimista ja veneilyä kokonaiskokemuksena, ei vain jotain 1 kk maratoonia itä-meren ympäri. Vaikka olette tottuneet retkeilyhenkistyyteen, uskoisin että perheesi nauttisi matkasta enemmän jossain 9 metrisessä aluksessa kuin pienessä etuhyttiveneessä. Myös matkan jälkeinen veneily, mitä siltä toivoo kannattaa pohtia. Isokokoinen vene on muutakin kuin turvallinen. Sillä voi viihdyttää lähipiiriä pienemmillä venematkoilla pitkälle syksyyn jne.

Lue lisää

Itse näkisin jo todella huonona tuurina jos samaan aikaan on paha myrsky JA moottori hajoaa. Tämmöinen tilanne tuntuisi olevan todennäköinen lähinnä jos myrsky itsessään olisi niin paha että se hajottaisi, esim. kastelemalla, moottorin.

Jos myrsky hajottaisi moottorin, olisi varamoottorikin luultavasti turha, koska jos keli jatkuu, niin mikä estäisi sitä varamoottoria hajoamasta samasta syystä?

Ja sitten jos moottori hajoaisi jostain muusta syystä kuin myrskystä, mikä on mielestäni huomattavasti todennäköisempää, niin silloin kelikin olisi luultavasti sellainen että pieni varamoottori riittäisi.

Joten: tällä hetkellä en ole vakuuttunut kaksimoottoriasennuksesta, koska se on liian kallis ratkaisu, etenkin hankinnan ja huoltojen suhteen, minkä lisäksi vie suhteessa veneen kokoon liikaa tilaa. Lisäksi toisaalla täällä linkattiin hyvään englanninkieliseen artikkeliin, jossa kerrottiin miksi ammattilaiset eivät suosi niitä, vaan ajavat mieluummin yksimoottorisella veneellä.

(Ja kyllä tarkoitin sitä, että varamoottori olisi valmiiksi asennettu, niin ei tarvitsisi merellä käydä sen kanssa pelleilemään jos sattuisi tarvisemaan. Jollain hissiratkaisulla tosiaan.)

PatrikJ kirjoitti:

Itse näkisin jo todella huonona tuurina jos samaan aikaan on paha myrsky JA moottori hajoaa. Tämmöinen tilanne tuntuisi olevan todennäköinen lähinnä jos myrsky itsessään olisi niin paha että se hajottaisi, esim. kastelemalla, moottorin.

Jos myrsky hajottaisi moottorin, olisi varamoottorikin luultavasti turha, koska jos keli jatkuu, niin mikä estäisi sitä varamoottoria hajoamasta samasta syystä?

Ja sitten jos moottori hajoaisi jostain muusta syystä kuin myrskystä, mikä on mielestäni huomattavasti todennäköisempää, niin silloin kelikin olisi luultavasti sellainen että pieni varamoottori riittäisi.

Joten: tällä hetkellä en ole vakuuttunut kaksimoottoriasennuksesta, koska se on liian kallis ratkaisu, etenkin hankinnan ja huoltojen suhteen, minkä lisäksi vie suhteessa veneen kokoon liikaa tilaa. Lisäksi toisaalla täällä linkattiin hyvään englanninkieliseen artikkeliin, jossa kerrottiin miksi ammattilaiset eivät suosi niitä, vaan ajavat mieluummin yksimoottorisella veneellä.

(Ja kyllä tarkoitin sitä, että varamoottori olisi valmiiksi asennettu, niin ei tarvitsisi merellä käydä sen kanssa pelleilemään jos sattuisi tarvisemaan. Jollain hissiratkaisulla tosiaan.)

Lue lisää

Perämoottori pelastaa vain hyvin helpossa kelissä. Kovemmassa sillä ei pysty ohjaamaan (vetolaitteella ohjaaminen ei riitä, kahvan luona ei voi seistä).

Kova keli lisää erittäin paljon todennäköisyyttä moottoriongelmaan. Vettä lentää joka paikkaan, aallokko aihettaa tärinää ja heilumista jne. Noista voi aiheutua tankissa olevan töhnän/veden päätyminen suodattimeen, veden joutuminen tankkiin, sähkölaitteisiin tms., heikkokuntoisten tai huonosti kiinnitettyjen osien rikkoutuminen/irtoaminen tms. Pahimmillaan myös rakennevaurioita, joista seuraa vaikkapa polttoaineletkun irtoaminen, oikosulku tms.

En näkisi pienen perämoottorin oleellisesti parantavan tuollaisen veneen turvallisuutta.

PatrikJ kirjoitti:

Itse näkisin jo todella huonona tuurina jos samaan aikaan on paha myrsky JA moottori hajoaa. Tämmöinen tilanne tuntuisi olevan todennäköinen lähinnä jos myrsky itsessään olisi niin paha että se hajottaisi, esim. kastelemalla, moottorin.

Jos myrsky hajottaisi moottorin, olisi varamoottorikin luultavasti turha, koska jos keli jatkuu, niin mikä estäisi sitä varamoottoria hajoamasta samasta syystä?

Ja sitten jos moottori hajoaisi jostain muusta syystä kuin myrskystä, mikä on mielestäni huomattavasti todennäköisempää, niin silloin kelikin olisi luultavasti sellainen että pieni varamoottori riittäisi.

Joten: tällä hetkellä en ole vakuuttunut kaksimoottoriasennuksesta, koska se on liian kallis ratkaisu, etenkin hankinnan ja huoltojen suhteen, minkä lisäksi vie suhteessa veneen kokoon liikaa tilaa. Lisäksi toisaalla täällä linkattiin hyvään englanninkieliseen artikkeliin, jossa kerrottiin miksi ammattilaiset eivät suosi niitä, vaan ajavat mieluummin yksimoottorisella veneellä.

(Ja kyllä tarkoitin sitä, että varamoottori olisi valmiiksi asennettu, niin ei tarvitsisi merellä käydä sen kanssa pelleilemään jos sattuisi tarvisemaan. Jollain hissiratkaisulla tosiaan.)

Lue lisää

"Itse näkisin jo todella huonona tuurina jos samaan aikaan on paha myrsky JA moottori hajoaa. Tämmöinen tilanne tuntuisi olevan todennäköinen lähinnä jos myrsky itsessään olisi niin paha että se hajottaisi, esim. kastelemalla, moottorin. "

Ei sen moottoin tarvitse hajota. Riittää että polttoainetankin pohjalle kertynyt sakka lähtee kelissä liikeelle ja tukkii suodattimet. kone ei saa enää polttoainetta ja sammuu. Suodatinta on käytänössä mahdoton vaihtaa parin metrin aallokossa. Edellinen on varmaan yleisin syy joutua merihätään, siis polttoainelinjan tukkeutuminen. Siksi useissa veneissä ja kaikissa laivoissa on skaksi suodatinta rinnan. Kun toinen tukkeutuu niin toinen avataan ja kone taas käy. Sitten voi pitää keulan tuulessa ja aallokossa ja koittaa vaihtaa sen tukkeutuneen - just in case.

Omassa veneessä on tuo varajärjestelmä. Kerran olen joutunut kunnon kelissä käyttämään.

Vähän epäilyttää että saat veneen perälautaan / uimatasoon laitetun "varakoneen" käyttön kelissä, jos päämoottori sammuu. Itse en saisi omasta veneestä. Siis kelissä.

kuka on niin "torvi", että a. asentaa yhteisen tekniikan kaksmoottoriasennuksessa b. ei muuta sitä kaupantekopäivästä välittömästi ensimmäisenä asiana kahden täysin erillistekniikan järjestelmäksi. Sehän on koko kaksmoottorijärjestelmän filosofia ja oikeutus ?!

25vkokemusta16venettä kirjoitti:

kuka on niin "torvi", että a. asentaa yhteisen tekniikan kaksmoottoriasennuksessa b. ei muuta sitä kaupantekopäivästä välittömästi ensimmäisenä asiana kahden täysin erillistekniikan järjestelmäksi. Sehän on koko kaksmoottorijärjestelmän filosofia ja oikeutus ?!

Lue lisää

No, jatko kysymys, kun tankkaat venee ja olet" kokenut ja fiksu" minimoit ilmeisesti riskin ja täytät vain toisen tankin kerrallaan, josko polttoaine onkin huonolaatuista.

Nämä "torvet" löytyvät ihan venevalmistajien joukosta, yleensä tankkien välillä on cross over linja auki.

Fiksumpaa olisi erillinen päivätankki, mutataskulla, miksi "torvet" eivät käytä tätä ratkaisua yleisesti...

Vesiskootterillakin on menty Suomesta Afrikkaan ja Busterilla Ruotsiin ja uimalla Englannin kanaali yli ja loputon liuta veneitä joilla voi matkoja tehdä, mutta niitä ei ole SUUNNITELTU siihen ja on vastoin HYVÄÄ MERIMIESTAPAA mennä tällaisille merialueille seikkailemaan.

Suomi-Afrikka http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080920155361_uu.shtml

Psykopaatti marino mustang kaatui myös matkallaan, tällaistako veneilyä etsimässä?

PatrikJ

tuli mieleen yksi venemalli taas joka sopii budjettiisi hyvin ja reissuusi, mutta poikkeaa alkuperäisestä, mutta mielestäni positiivisesti.

Purjeveneen ja moottoriveneen 20kn "sekasikiö" tässä esittely veneen esittely http://sailingmagazine.net/article-1233-macgregor-26.html

Ja muutama myynnissä nettiveneessä huom 50hv koneilla https://www.nettivene.com/macgregor

Youtubessa useita videoita, mutta tässä 5 m aallossa purjein, moottorilla voisi olla jo pulassa https://youtu.be/smlP6iXnk2s

Ja tuossa vauhdikkaammin kahdella kone vaihtoehdolla toisessa jopa 140hp? Onkohan ylikokoinen... https://youtu.be/eovBozRo5gg

ei ihan no problem, kts videon kohta 2 min 12-14 sek, tutka lentää/roikkuu irti sähköjohtonsa varassa. Kaikkea saattaa käydä, vaikka olisi varautunutkin

Seakeaping kirjoitti:

No, jatko kysymys, kun tankkaat venee ja olet" kokenut ja fiksu" minimoit ilmeisesti riskin ja täytät vain toisen tankin kerrallaan, josko polttoaine onkin huonolaatuista.

Nämä "torvet" löytyvät ihan venevalmistajien joukosta, yleensä tankkien välillä on cross over linja auki.

Fiksumpaa olisi erillinen päivätankki, mutataskulla, miksi "torvet" eivät käytä tätä ratkaisua yleisesti...

Vesiskootterillakin on menty Suomesta Afrikkaan ja Busterilla Ruotsiin ja uimalla Englannin kanaali yli ja loputon liuta veneitä joilla voi matkoja tehdä, mutta niitä ei ole SUUNNITELTU siihen ja on vastoin HYVÄÄ MERIMIESTAPAA mennä tällaisille merialueille seikkailemaan.

Suomi-Afrikka http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080920155361_uu.shtml

Psykopaatti marino mustang kaatui myös matkallaan, tällaistako veneilyä etsimässä?

PatrikJ

tuli mieleen yksi venemalli taas joka sopii budjettiisi hyvin ja reissuusi, mutta poikkeaa alkuperäisestä, mutta mielestäni positiivisesti.

Purjeveneen ja moottoriveneen 20kn "sekasikiö" tässä esittely veneen esittely http://sailingmagazine.net/article-1233-macgregor-26.html

Ja muutama myynnissä nettiveneessä huom 50hv koneilla https://www.nettivene.com/macgregor

Youtubessa useita videoita, mutta tässä 5 m aallossa purjein, moottorilla voisi olla jo pulassa https://youtu.be/smlP6iXnk2s

Ja tuossa vauhdikkaammin kahdella kone vaihtoehdolla toisessa jopa 140hp? Onkohan ylikokoinen... https://youtu.be/eovBozRo5gg

Lue lisää

Macgregor 26, jota nykyään tehdään Tattoo 26 nimellä on hyväksytty vain C-luokkaan, toisin kuin tuon kokoiset purjeveneet yleensä. Tuossa videossa veneen suunnittelija/valmistaja sanoo suurimpien aaltojen olleen 18 jalkaa eli 5,4 m. Tuolloin merkitsevä aallonkorkeus olisi n. 3 m. Videon perusteella ei ehkä ole sitäkään, sillä tuo n. 1 m korkea runko häviää vain muutaman kerran niukasti aallon taakse.

Varmasti purjehtien tuo on parempi vaihtoehto Itämeren kiertoon kuin AMT, mutta ei välttämättä moottorilla ajaen.

Seakeaping kirjoitti:

No, jatko kysymys, kun tankkaat venee ja olet" kokenut ja fiksu" minimoit ilmeisesti riskin ja täytät vain toisen tankin kerrallaan, josko polttoaine onkin huonolaatuista.

Nämä "torvet" löytyvät ihan venevalmistajien joukosta, yleensä tankkien välillä on cross over linja auki.

Fiksumpaa olisi erillinen päivätankki, mutataskulla, miksi "torvet" eivät käytä tätä ratkaisua yleisesti...

Vesiskootterillakin on menty Suomesta Afrikkaan ja Busterilla Ruotsiin ja uimalla Englannin kanaali yli ja loputon liuta veneitä joilla voi matkoja tehdä, mutta niitä ei ole SUUNNITELTU siihen ja on vastoin HYVÄÄ MERIMIESTAPAA mennä tällaisille merialueille seikkailemaan.

Suomi-Afrikka http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080920155361_uu.shtml

Psykopaatti marino mustang kaatui myös matkallaan, tällaistako veneilyä etsimässä?

PatrikJ

tuli mieleen yksi venemalli taas joka sopii budjettiisi hyvin ja reissuusi, mutta poikkeaa alkuperäisestä, mutta mielestäni positiivisesti.

Purjeveneen ja moottoriveneen 20kn "sekasikiö" tässä esittely veneen esittely http://sailingmagazine.net/article-1233-macgregor-26.html

Ja muutama myynnissä nettiveneessä huom 50hv koneilla https://www.nettivene.com/macgregor

Youtubessa useita videoita, mutta tässä 5 m aallossa purjein, moottorilla voisi olla jo pulassa https://youtu.be/smlP6iXnk2s

Ja tuossa vauhdikkaammin kahdella kone vaihtoehdolla toisessa jopa 140hp? Onkohan ylikokoinen... https://youtu.be/eovBozRo5gg

Lue lisää

Macgregor 26, jota nykyään tehdään Tattoo 26 nimellä on hyväksytty vain C-luokkaan, toisin kuin tuon kokoiset purjeveneet yleensä. Tuossa videossa veneen suunnittelija/valmistaja sanoo suurimpien aaltojen olleen 18 jalkaa eli 5,4 m. Tuolloin merkitsevä aallonkorkeus olisi n. 3 m. Videon perusteella ei ehkä ole sitäkään, sillä tuo n. 1 m korkea runko häviää vain muutaman kerran niukasti aallon taakse.

Varmasti purjehtien tuo on parempi vaihtoehto Itämeren kiertoon kuin AMT, mutta ei välttämättä moottorilla ajaen.

Seakeaping kirjoitti:

No, jatko kysymys, kun tankkaat venee ja olet" kokenut ja fiksu" minimoit ilmeisesti riskin ja täytät vain toisen tankin kerrallaan, josko polttoaine onkin huonolaatuista.

Nämä "torvet" löytyvät ihan venevalmistajien joukosta, yleensä tankkien välillä on cross over linja auki.

Fiksumpaa olisi erillinen päivätankki, mutataskulla, miksi "torvet" eivät käytä tätä ratkaisua yleisesti...

Vesiskootterillakin on menty Suomesta Afrikkaan ja Busterilla Ruotsiin ja uimalla Englannin kanaali yli ja loputon liuta veneitä joilla voi matkoja tehdä, mutta niitä ei ole SUUNNITELTU siihen ja on vastoin HYVÄÄ MERIMIESTAPAA mennä tällaisille merialueille seikkailemaan.

Suomi-Afrikka http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080920155361_uu.shtml

Psykopaatti marino mustang kaatui myös matkallaan, tällaistako veneilyä etsimässä?

PatrikJ

tuli mieleen yksi venemalli taas joka sopii budjettiisi hyvin ja reissuusi, mutta poikkeaa alkuperäisestä, mutta mielestäni positiivisesti.

Purjeveneen ja moottoriveneen 20kn "sekasikiö" tässä esittely veneen esittely http://sailingmagazine.net/article-1233-macgregor-26.html

Ja muutama myynnissä nettiveneessä huom 50hv koneilla https://www.nettivene.com/macgregor

Youtubessa useita videoita, mutta tässä 5 m aallossa purjein, moottorilla voisi olla jo pulassa https://youtu.be/smlP6iXnk2s

Ja tuossa vauhdikkaammin kahdella kone vaihtoehdolla toisessa jopa 140hp? Onkohan ylikokoinen... https://youtu.be/eovBozRo5gg

Lue lisää

Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää ? kaksimoottoriasennus erillisillä tekniikoilla tarkoittaa KAIKKI potkurin kiristysmutterista erilliseen polttoainesäiliöön. Ei MITÄÄN toisesta moottorista riippuvaista. Torvi. Mutataskut sekoitat nyt jäähdytysjärjestelmän merivesipuoleen. Nekin, erilliset, tietenkin. En ole vastuussa kaiken maailman veneverstaiden käytännöstä, mutta se olisi ensimmäinen asia, jonka itse viestiketjun aloittajan ominaisuudessa tekisin, jos olisin katsomassa kaksimoottorivenettä, tai rakentamassa sellaista muunnosta. Aivan sama mitä cross over letkuja olisi vedetty poikittain sikin sokin konehuoneeseen vesittääkseen koko kaksmoottoriasennusta, irti lähtisivät ensi töikseen.

Seakeaping kirjoitti:

No, jatko kysymys, kun tankkaat venee ja olet" kokenut ja fiksu" minimoit ilmeisesti riskin ja täytät vain toisen tankin kerrallaan, josko polttoaine onkin huonolaatuista.

Nämä "torvet" löytyvät ihan venevalmistajien joukosta, yleensä tankkien välillä on cross over linja auki.

Fiksumpaa olisi erillinen päivätankki, mutataskulla, miksi "torvet" eivät käytä tätä ratkaisua yleisesti...

Vesiskootterillakin on menty Suomesta Afrikkaan ja Busterilla Ruotsiin ja uimalla Englannin kanaali yli ja loputon liuta veneitä joilla voi matkoja tehdä, mutta niitä ei ole SUUNNITELTU siihen ja on vastoin HYVÄÄ MERIMIESTAPAA mennä tällaisille merialueille seikkailemaan.

Suomi-Afrikka http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080920155361_uu.shtml

Psykopaatti marino mustang kaatui myös matkallaan, tällaistako veneilyä etsimässä?

PatrikJ

tuli mieleen yksi venemalli taas joka sopii budjettiisi hyvin ja reissuusi, mutta poikkeaa alkuperäisestä, mutta mielestäni positiivisesti.

Purjeveneen ja moottoriveneen 20kn "sekasikiö" tässä esittely veneen esittely http://sailingmagazine.net/article-1233-macgregor-26.html

Ja muutama myynnissä nettiveneessä huom 50hv koneilla https://www.nettivene.com/macgregor

Youtubessa useita videoita, mutta tässä 5 m aallossa purjein, moottorilla voisi olla jo pulassa https://youtu.be/smlP6iXnk2s

Ja tuossa vauhdikkaammin kahdella kone vaihtoehdolla toisessa jopa 140hp? Onkohan ylikokoinen... https://youtu.be/eovBozRo5gg

Lue lisää

Jahas, ja nyt sitä johdatellaan purjeveneilyyn ja siihen liittyvään apuperämoottoriveneilyyn. Vesiskootteriartikkelin perusteella seuraavaksi odotettavissa on sinulta perustelut optimistijollan sopivuudesta perheveneilyyn, kunhan muut tulee köyden päässä pelastusliiveillä perässä vetäen, e-jollassa tietenkin....

On siinä oikein myyräntyön tekijä. Luulin että olet vain pihalla kaksmoottoriveneen perusajatuksesta avomerialueilla, mutta oletkin oikeasti purjehtija!
Kyse oli millä moorroriveneellä itämeren ympäri. Ei purjehdusharrastuksen markkinoinnista, moottorivenepalstalla !

vastausymmärtämättömälle kirjoitti:

Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää ? kaksimoottoriasennus erillisillä tekniikoilla tarkoittaa KAIKKI potkurin kiristysmutterista erilliseen polttoainesäiliöön. Ei MITÄÄN toisesta moottorista riippuvaista. Torvi. Mutataskut sekoitat nyt jäähdytysjärjestelmän merivesipuoleen. Nekin, erilliset, tietenkin. En ole vastuussa kaiken maailman veneverstaiden käytännöstä, mutta se olisi ensimmäinen asia, jonka itse viestiketjun aloittajan ominaisuudessa tekisin, jos olisin katsomassa kaksimoottorivenettä, tai rakentamassa sellaista muunnosta. Aivan sama mitä cross over letkuja olisi vedetty poikittain sikin sokin konehuoneeseen vesittääkseen koko kaksmoottoriasennusta, irti lähtisivät ensi töikseen.

Lue lisää

Saahan tuolla varmasti hiukan lisää luotettavuutta, mutta myös melko paljon lisävaivaa ja -kustannuksia asennukseen, huoltoon ja käyttöön. Taitaa olla varsin harvinainen järjestely ko. kokoluokan Suomessa olevissa veneissä? Kaksimoottoriset ylipäätänsä ovat harvinaisuuksia noin pienissä ja suurin osa niistä lienee sisäperämoottoreita tai perämoottoreita. Pitäisikö niille olla myös täysin erillinen ohjausjärjestelmä?

Ja eihän tuokaan mitään auta, jos tankkaa molempiin tankkeihin suodattimet tukkivaa polttoainetta samalla kertaa. Lienee kuitenkin melkein pakko tankata molemmat tankit usein samasta lähteestä.

Täällä mainittu vaatimus alle 500 h ajetusta koneesta vaikuttaa absurdilta. Varsinkin dieseleiden osalta tuohan on varsin mitätön määrä. Nykyisillä automoottoripohjaisilla perämoottoreillakin ajetaan tuhansia tunteja. Hupikäytössä ikä tekee keskimäärin enemmän tuhoa kuin käyttötunnit, joita tyypillisesti tulee alle 100 tuntia vuodessa.

Kulutuksen kannalta kaksi moottoria on lähes aina huonompi kuin yksi. Liukuvissa veneissä erityisesti lisäpaino ja toisen vetolaitteen tai akselin aiheuttama lisävastus lisäävät merkittävästi kulutusta.

Joakim1 kirjoitti:

Saahan tuolla varmasti hiukan lisää luotettavuutta, mutta myös melko paljon lisävaivaa ja -kustannuksia asennukseen, huoltoon ja käyttöön. Taitaa olla varsin harvinainen järjestely ko. kokoluokan Suomessa olevissa veneissä? Kaksimoottoriset ylipäätänsä ovat harvinaisuuksia noin pienissä ja suurin osa niistä lienee sisäperämoottoreita tai perämoottoreita. Pitäisikö niille olla myös täysin erillinen ohjausjärjestelmä?

Ja eihän tuokaan mitään auta, jos tankkaa molempiin tankkeihin suodattimet tukkivaa polttoainetta samalla kertaa. Lienee kuitenkin melkein pakko tankata molemmat tankit usein samasta lähteestä.

Täällä mainittu vaatimus alle 500 h ajetusta koneesta vaikuttaa absurdilta. Varsinkin dieseleiden osalta tuohan on varsin mitätön määrä. Nykyisillä automoottoripohjaisilla perämoottoreillakin ajetaan tuhansia tunteja. Hupikäytössä ikä tekee keskimäärin enemmän tuhoa kuin käyttötunnit, joita tyypillisesti tulee alle 100 tuntia vuodessa.

Kulutuksen kannalta kaksi moottoria on lähes aina huonompi kuin yksi. Liukuvissa veneissä erityisesti lisäpaino ja toisen vetolaitteen tai akselin aiheuttama lisävastus lisäävät merkittävästi kulutusta.

Lue lisää

Jos polttoaine on huonolaatuista, sille ei mahda edes paikalliset yhteysalukset, naurettava argumentti. Oletko koskaan kuullut sellaisista kuin polttoainesuodattimet ? katso wikipediasta jos kuulet niistä ensimmäistä kertaa. Itämeren kierrokselle kaksmoottoriasennus on lähtökohta, ei mikään lisävaiva. Kulutus on sivuseikka suhteessa yksimoottoriveneen etuun jossa ei ole mitäään järkeä-paitsi purjehtijan mielestä. Sitä paitsi olen tuonut pienet dieselit optiona (2 x 27 hv josta mainitsin) juuri kulutussyistä esille. 500 tuntia voi turbokoneelle hyvinkin olla paljon, jos se on iäkäs. Joka tpauksessa jos ei aio uusia moottoreita itämeren kierrokselle asentaa vaikka se tulisi edulliseksi suhteessa joihinkin ylihinnoiteltuihin yksimoottorisiin matkamoottoriveneisiin, tulisi kaksi vanhaa jo olemassa olevaa moottoria remontoida jollain merkittävällä tasolla ennen niin mittavaa matkaa. Nämä on tietysti ihmeellisiä asioita sinunlaiselle purjehdusta tuputtavalle, joka luulee ettei moottorille tarvitse tehdä koskaan mitään. Ei kai tarvitsekaan, jos sahaa eestaas purjeilla kustaa miekan edustalla ruotsinlaivojen jaloissa ja käyttää vain jotain 80 luvun neliheppaista kuolemaa huutavaa pitkärikistä jamahaa satamaan saapumisissa.

muistaosastojonnetulit kirjoitti:

Jos polttoaine on huonolaatuista, sille ei mahda edes paikalliset yhteysalukset, naurettava argumentti. Oletko koskaan kuullut sellaisista kuin polttoainesuodattimet ? katso wikipediasta jos kuulet niistä ensimmäistä kertaa. Itämeren kierrokselle kaksmoottoriasennus on lähtökohta, ei mikään lisävaiva. Kulutus on sivuseikka suhteessa yksimoottoriveneen etuun jossa ei ole mitäään järkeä-paitsi purjehtijan mielestä. Sitä paitsi olen tuonut pienet dieselit optiona (2 x 27 hv josta mainitsin) juuri kulutussyistä esille. 500 tuntia voi turbokoneelle hyvinkin olla paljon, jos se on iäkäs. Joka tpauksessa jos ei aio uusia moottoreita itämeren kierrokselle asentaa vaikka se tulisi edulliseksi suhteessa joihinkin ylihinnoiteltuihin yksimoottorisiin matkamoottoriveneisiin, tulisi kaksi vanhaa jo olemassa olevaa moottoria remontoida jollain merkittävällä tasolla ennen niin mittavaa matkaa. Nämä on tietysti ihmeellisiä asioita sinunlaiselle purjehdusta tuputtavalle, joka luulee ettei moottorille tarvitse tehdä koskaan mitään. Ei kai tarvitsekaan, jos sahaa eestaas purjeilla kustaa miekan edustalla ruotsinlaivojen jaloissa ja käyttää vain jotain 80 luvun neliheppaista kuolemaa huutavaa pitkärikistä jamahaa satamaan saapumisissa.

Lue lisää

Useamman tapauksen olen kuullut juuri suodattimet tukkivasta polttoaineostoksesta. Myös vettä voi olla niin paljon, että suodattimen keräyskapasiteetti ylittyy nopeasti. Tukkeutumisesta ei ole kokemusta, mutta ilmeisesti vettä tuli kerran kovassa kelissä polttoainetankin huohottimen tai täyttöaukon kautta. Moottori sammui onneksi vasta laiturissa ja suostui käynnistymään vasta kun olin tyhjentänyt suodattimen kupin kahdesti ja ilmannut koneen.

Turbokoneita on kovin erilaisia, mutta sellaista en kyllä tiedä, jolle 500 tuntia olisi paljon. 2000 ehkä jo onkin ja vetolaitteelle tuhatkin saattaa olla melko paljon. Tietysti koneen ollessa kymmeniä vuosia vanha on korroosio voinut tehdä pahaa jälkeä. Käyttötuntien "ylitys" ei myöskään nopeasti lisää riskiä moottorin sammumiseen kesken matkan, vaan aiheuttaa savutusta, öljynkulutusta jne.

Nykyisen veneen (turboton) diesel on ajettu 1000 tuntia 13 kaudessa. Eiköhän se tuntien kannalta kestä vielä 10-kertaisesti tuon, mutta muita ongelmia voi tulla paljon ennen.

Alkuperäinen kysyjä oli kiinnostunut kulutuksesta ja liikkeellä varsin pienellä budjetilla haluun nähden kiertää nopealla veneellä Itämeri. 2-moottorisen suurempi kulutus on hyvin selkeää ja myös merkittävää nopeissa veneissä. 2x27 hv diesel ei ole nopea vene, mutta moottoreihin menee aika paljon rahaa verrattuna yhteen. Itse en näe kahta moottoria mitenkään välttämättömyytenä. Kai se vaadittaisiin B-luokkaan, jos se olisi niin tärkeää.

Joakim1 kirjoitti:

Useamman tapauksen olen kuullut juuri suodattimet tukkivasta polttoaineostoksesta. Myös vettä voi olla niin paljon, että suodattimen keräyskapasiteetti ylittyy nopeasti. Tukkeutumisesta ei ole kokemusta, mutta ilmeisesti vettä tuli kerran kovassa kelissä polttoainetankin huohottimen tai täyttöaukon kautta. Moottori sammui onneksi vasta laiturissa ja suostui käynnistymään vasta kun olin tyhjentänyt suodattimen kupin kahdesti ja ilmannut koneen.

Turbokoneita on kovin erilaisia, mutta sellaista en kyllä tiedä, jolle 500 tuntia olisi paljon. 2000 ehkä jo onkin ja vetolaitteelle tuhatkin saattaa olla melko paljon. Tietysti koneen ollessa kymmeniä vuosia vanha on korroosio voinut tehdä pahaa jälkeä. Käyttötuntien "ylitys" ei myöskään nopeasti lisää riskiä moottorin sammumiseen kesken matkan, vaan aiheuttaa savutusta, öljynkulutusta jne.

Nykyisen veneen (turboton) diesel on ajettu 1000 tuntia 13 kaudessa. Eiköhän se tuntien kannalta kestä vielä 10-kertaisesti tuon, mutta muita ongelmia voi tulla paljon ennen.

Alkuperäinen kysyjä oli kiinnostunut kulutuksesta ja liikkeellä varsin pienellä budjetilla haluun nähden kiertää nopealla veneellä Itämeri. 2-moottorisen suurempi kulutus on hyvin selkeää ja myös merkittävää nopeissa veneissä. 2x27 hv diesel ei ole nopea vene, mutta moottoreihin menee aika paljon rahaa verrattuna yhteen. Itse en näe kahta moottoria mitenkään välttämättömyytenä. Kai se vaadittaisiin B-luokkaan, jos se olisi niin tärkeää.

Lue lisää

mutta sinä oletkin Joakim purjehtija. Ja sinun argumenttisi on jo epävalidi siitä syystä. Tavoitteenasi ei ole niinkään auttaa kysyjää päättelemään, miten matka onnistuu turvallisesti ja ilman ylimääräisiä yllätyksiä. Vaan pikemminkin osoittaa oudoilla polttoainelaatukommenteillasi moottorien yleistä epäluottamusta. Kuin pakkaa sekoittaakseesi, alat selittelemään ettei 2000 tuntiakaan sitten kuitenkaan haittaa. Mutta pidät kaksimoottoriasennusta kalliina, vaikka sillä taattaisiin taloudellinen matka.
Ymmärrätkö, että jokainen lauseesi on "purjehduspoliittisesti värittynyt". Kuinka monta kertaa kysyjä onkaan jo tuonut esiin, että hän on kiinnostunut 1. MOOTTORIVENEESTÄ 2. NOPEASTA SELLAISESTA. Mitä lisäarvoa jaarittelusi taloudellisuudesta, itä-meren satamien polttoainelaatujen mutujaaritteluista, luulet olevan kysyjälle hyötyä ?
Ainoat päätelmät joihin yrität argumenteillasi ohjata kysyjää, on siirtyminen purjehtijaksi, tässä asiassa ja/tai muutenkin. Edes se ei mene sinulle jakeluun, että viimeisin kysyjän viesti lähetettiin juuri amt veneelle, ei esim. purjehdusseuran jäsenvastaaville kuten sinä varmasti toivoit.
Olet väärällä palstalla. tämä on moottoriveneilyyn keskittyvä keskustelu, moottoriveneellä itämeri kiertämiseen liittyvä. Mitä teet täällä (muuta kuin sekoitat epätosilla argumenteilla koko asiaa ?

luepalstajollaolet kirjoitti:

mutta sinä oletkin Joakim purjehtija. Ja sinun argumenttisi on jo epävalidi siitä syystä. Tavoitteenasi ei ole niinkään auttaa kysyjää päättelemään, miten matka onnistuu turvallisesti ja ilman ylimääräisiä yllätyksiä. Vaan pikemminkin osoittaa oudoilla polttoainelaatukommenteillasi moottorien yleistä epäluottamusta. Kuin pakkaa sekoittaakseesi, alat selittelemään ettei 2000 tuntiakaan sitten kuitenkaan haittaa. Mutta pidät kaksimoottoriasennusta kalliina, vaikka sillä taattaisiin taloudellinen matka.
Ymmärrätkö, että jokainen lauseesi on "purjehduspoliittisesti värittynyt". Kuinka monta kertaa kysyjä onkaan jo tuonut esiin, että hän on kiinnostunut 1. MOOTTORIVENEESTÄ 2. NOPEASTA SELLAISESTA. Mitä lisäarvoa jaarittelusi taloudellisuudesta, itä-meren satamien polttoainelaatujen mutujaaritteluista, luulet olevan kysyjälle hyötyä ?
Ainoat päätelmät joihin yrität argumenteillasi ohjata kysyjää, on siirtyminen purjehtijaksi, tässä asiassa ja/tai muutenkin. Edes se ei mene sinulle jakeluun, että viimeisin kysyjän viesti lähetettiin juuri amt veneelle, ei esim. purjehdusseuran jäsenvastaaville kuten sinä varmasti toivoit.
Olet väärällä palstalla. tämä on moottoriveneilyyn keskittyvä keskustelu, moottoriveneellä itämeri kiertämiseen liittyvä. Mitä teet täällä (muuta kuin sekoitat epätosilla argumenteilla koko asiaa ?

Lue lisää

Minulla tai perheellämme on ollut moottorivene syntymästäni saakka. Liukuvalla vain hiukan tuota AMT:tä isommalla sisäperämoottoriveneellä kävimme monta kertaa Saaristomerellä ja Ahvenenmaalla. Vastaavalla tuli ajettua myös Tanskassa. Aika hyvä tuntuma on tuollaisen merikelpoisuudesta, vaikka en Itämerta ole moottoriveneellä kiertänytkään. Purjeveneellä olen sitten käynyt useamman kerran Bornholmissa, Gotlannissa jne. Myös Tanskassa, Kielissä ja Riikassa olen käynyt omalla veneellä, joten aika tuttuja on tuolla vastaan tulevat vesialueet ja kelit.

Aika monella on dieselin suodatin mennyt tukkoon polttoaineen takia. Erityisesti Ruotsin bioperäinen diesel on aiheuttanut ongelmia. On hyvä tiedostaa asia ja pitää riittävästi varasuodattimia mukana.

Se on helposti osoitettava fakta, että liukuvan veneen polttoainekulutus kasvaa merkittävästi toisesta koneesta verrattuna yhteen isompaa. Kysyjä kaipasi pientä polttoaineenkulutusta, joka hyvin harvoin yhdistyy liukuvaan kaksimoottoriveneeseen. 50 tonnin budjetti on todella tiukka ja kahdella alle 500 tuntia ajetulla moottorilla nopean riittävän merikelpoisen veneen saaminen on lähes mahdotonta.

Joakim1 kirjoitti:

Minulla tai perheellämme on ollut moottorivene syntymästäni saakka. Liukuvalla vain hiukan tuota AMT:tä isommalla sisäperämoottoriveneellä kävimme monta kertaa Saaristomerellä ja Ahvenenmaalla. Vastaavalla tuli ajettua myös Tanskassa. Aika hyvä tuntuma on tuollaisen merikelpoisuudesta, vaikka en Itämerta ole moottoriveneellä kiertänytkään. Purjeveneellä olen sitten käynyt useamman kerran Bornholmissa, Gotlannissa jne. Myös Tanskassa, Kielissä ja Riikassa olen käynyt omalla veneellä, joten aika tuttuja on tuolla vastaan tulevat vesialueet ja kelit.

Aika monella on dieselin suodatin mennyt tukkoon polttoaineen takia. Erityisesti Ruotsin bioperäinen diesel on aiheuttanut ongelmia. On hyvä tiedostaa asia ja pitää riittävästi varasuodattimia mukana.

Se on helposti osoitettava fakta, että liukuvan veneen polttoainekulutus kasvaa merkittävästi toisesta koneesta verrattuna yhteen isompaa. Kysyjä kaipasi pientä polttoaineenkulutusta, joka hyvin harvoin yhdistyy liukuvaan kaksimoottoriveneeseen. 50 tonnin budjetti on todella tiukka ja kahdella alle 500 tuntia ajetulla moottorilla nopean riittävän merikelpoisen veneen saaminen on lähes mahdotonta.

Lue lisää

sepäs hassua, kun minulla ei ole mennyt koskaan polttoainesuodatin tukkoon. Ei diesel- eikä bensiiniveneissäni. Yhdellä dieselveneellä ajoin 8 vuotta vaihtamatta kertaakaan, vedenerottimenkin tyhjäsin vain noin 3 kertaa tänä aikana. Mitenkäs sen selität ? niin että jos kysyjä nyt ostaa hankkimaansa veneeseen huollon yhteydessä uudet suodattimet, niin olet sitten sitä mieltä että hänellä ne menee väittömästi 2 kuukauden sisällä tukkoon ?
Varasuodattimet voi mukana kannattaa pitää, tosin itsellä ei niitä ole koskaan ollut mutta itämeren kierros... Kaikessa näissä kannattaa muistaa ettei kysyjä ole menossa mihinkään Porkalaan ongelle iltapäiväksi, vaan hänellä on satojen kilometrien osuuksia baltian maiden ohi jossa luoja ties ei mikään toimi niin kuin länsimaissa. Varaisin polttoainettakin baltian ohitukseen riittävästi jos mahdollista, veneestä riippuen.

50 th, liukuva, 500 tuntia ja 2 moottorisuus on haastava. Siksi esitinkin ne iäkkäät 9 metriset 2-moottoriset veneet yllä, koska on parempi että vene on turvallinen = iso ja kaksimoottorinen jos on pakko valita.
2 x 27 hv vaihtoehdot on toinen vaihtoehtosuunta mutten usko kysyjän päätyvän siihen koska haluaa nopean veneen.
Yksimoottorisuus itämeren kiertoon ei ole mielestäni vaihtoehto, oli moottori uusi tai ei. Konevika yhden moottorin varassa on tosipaikka, lähivesilläkin. Puhumattakaan perheen kanssa jossain remote paikassa, avomerellä, vieraassa maassa. Vene lakkaa olemasta hallittavissa. Vene jossa ei ole konevoimaa, ajelehti miten sattuu, pahimmillaan avomerellä mutta yhtä hyvin laivaväylällä, ja vallitseva aallokko voi kaataa veneen, väärässä kulmassa sopivasti keikutettuaan.

kahdenkortinvaraankiitos kirjoitti:

sepäs hassua, kun minulla ei ole mennyt koskaan polttoainesuodatin tukkoon. Ei diesel- eikä bensiiniveneissäni. Yhdellä dieselveneellä ajoin 8 vuotta vaihtamatta kertaakaan, vedenerottimenkin tyhjäsin vain noin 3 kertaa tänä aikana. Mitenkäs sen selität ? niin että jos kysyjä nyt ostaa hankkimaansa veneeseen huollon yhteydessä uudet suodattimet, niin olet sitten sitä mieltä että hänellä ne menee väittömästi 2 kuukauden sisällä tukkoon ?
Varasuodattimet voi mukana kannattaa pitää, tosin itsellä ei niitä ole koskaan ollut mutta itämeren kierros... Kaikessa näissä kannattaa muistaa ettei kysyjä ole menossa mihinkään Porkalaan ongelle iltapäiväksi, vaan hänellä on satojen kilometrien osuuksia baltian maiden ohi jossa luoja ties ei mikään toimi niin kuin länsimaissa. Varaisin polttoainettakin baltian ohitukseen riittävästi jos mahdollista, veneestä riippuen.

50 th, liukuva, 500 tuntia ja 2 moottorisuus on haastava. Siksi esitinkin ne iäkkäät 9 metriset 2-moottoriset veneet yllä, koska on parempi että vene on turvallinen = iso ja kaksimoottorinen jos on pakko valita.
2 x 27 hv vaihtoehdot on toinen vaihtoehtosuunta mutten usko kysyjän päätyvän siihen koska haluaa nopean veneen.
Yksimoottorisuus itämeren kiertoon ei ole mielestäni vaihtoehto, oli moottori uusi tai ei. Konevika yhden moottorin varassa on tosipaikka, lähivesilläkin. Puhumattakaan perheen kanssa jossain remote paikassa, avomerellä, vieraassa maassa. Vene lakkaa olemasta hallittavissa. Vene jossa ei ole konevoimaa, ajelehti miten sattuu, pahimmillaan avomerellä mutta yhtä hyvin laivaväylällä, ja vallitseva aallokko voi kaataa veneen, väärässä kulmassa sopivasti keikutettuaan.

Lue lisää

Ei ole minullakaan koskaan mennyt suodatin tukkoon enkä vaihda suodatinta joka vuosi. Ei se menekään miksikään niin kauan kuin polttoaine on ongelmatonta. Sitten kun siinä on vettä tai levää tarpeeksi, ongelmia tulee juuri vaihdetullakin suodattimella. Useamman tukkeutumistapauksen olen kuullut suoraan veneen omistajalta.

Polttoaineen varaamista Baltian ohitukseen ei liene mitenkään mahdollista ko. kokoluokan liukuvilla veneillä. Siis tankkaus Suomessa ja edellinen/seuraava Puolassa vai vasta Saksassa tai Ruotsissa? Tuohon tarvitsee ainakin 500 litraa.

Minä en pitäisi kaksimoottorisuutta niin tärkeänä ja en tosiaankaan ymmärrä tuota 500 tunnin rajaa. Sehän on vähän sama kuin, ettei yli 50 tonnia ajetulla autolla uskaltaisi lähteä lappiin.

Kerrotko esimerkin dieselmoottorin sammuttavasta viasta, joka saattaa ilmetä alle 2000 tunnin ja on jotenkin todennäköisempi 2000 tuntia ajetussa kuin 500 tuntia ajetussa. Esimerkiksi ei kelpaa kannen syöpyminen puhki tms. vika joka johtuu korroosiosta ja on erittäin epätodennäköinen alle 20 vuotiaassa koneessa tunneista riippumatta. Monissa veneissä on edellään täysin luotettavasti toimivia 70- ja 80-luvun dieseleitä. Niissä on toki kansia jne. vaihdettu korroosion takia, mutta käyttötunnit eivät ole ongelma.

Riittävän merikelpoinen vene ei kaadu moottorin sammuttuakaan ja tuolla reissulla on tietysti veneessä VHF ja hätäraketit, joten apua saa, vaikka olisikin kaukana kännykkäverkon ulkopuolella. Hyvin hoidetun dieselin pettäminen kesken reissun on erittäin epätodennäköistä. Toinen kone ehkä puolittaa todennäköisyyden, muttei poista sitä. Toisesta koneesta säätyneellä rahalla saa muuten turvallisuuden kannalta selvästi paremman vaihtoehdon.

Varsin moni rahtilaiva ja tankkeri ajaa maailman merilllä yhden koneen varassa. Samoin troolarit.

Joakim1 kirjoitti:

Ei ole minullakaan koskaan mennyt suodatin tukkoon enkä vaihda suodatinta joka vuosi. Ei se menekään miksikään niin kauan kuin polttoaine on ongelmatonta. Sitten kun siinä on vettä tai levää tarpeeksi, ongelmia tulee juuri vaihdetullakin suodattimella. Useamman tukkeutumistapauksen olen kuullut suoraan veneen omistajalta.

Polttoaineen varaamista Baltian ohitukseen ei liene mitenkään mahdollista ko. kokoluokan liukuvilla veneillä. Siis tankkaus Suomessa ja edellinen/seuraava Puolassa vai vasta Saksassa tai Ruotsissa? Tuohon tarvitsee ainakin 500 litraa.

Minä en pitäisi kaksimoottorisuutta niin tärkeänä ja en tosiaankaan ymmärrä tuota 500 tunnin rajaa. Sehän on vähän sama kuin, ettei yli 50 tonnia ajetulla autolla uskaltaisi lähteä lappiin.

Kerrotko esimerkin dieselmoottorin sammuttavasta viasta, joka saattaa ilmetä alle 2000 tunnin ja on jotenkin todennäköisempi 2000 tuntia ajetussa kuin 500 tuntia ajetussa. Esimerkiksi ei kelpaa kannen syöpyminen puhki tms. vika joka johtuu korroosiosta ja on erittäin epätodennäköinen alle 20 vuotiaassa koneessa tunneista riippumatta. Monissa veneissä on edellään täysin luotettavasti toimivia 70- ja 80-luvun dieseleitä. Niissä on toki kansia jne. vaihdettu korroosion takia, mutta käyttötunnit eivät ole ongelma.

Riittävän merikelpoinen vene ei kaadu moottorin sammuttuakaan ja tuolla reissulla on tietysti veneessä VHF ja hätäraketit, joten apua saa, vaikka olisikin kaukana kännykkäverkon ulkopuolella. Hyvin hoidetun dieselin pettäminen kesken reissun on erittäin epätodennäköistä. Toinen kone ehkä puolittaa todennäköisyyden, muttei poista sitä. Toisesta koneesta säätyneellä rahalla saa muuten turvallisuuden kannalta selvästi paremman vaihtoehdon.

Varsin moni rahtilaiva ja tankkeri ajaa maailman merilllä yhden koneen varassa. Samoin troolarit.

Lue lisää

Vanha dieselmoottori, yleensä vanhat osat. Korroosio on yksi tekijä, ei pää sellainen mutta enimmäkseen kuluminen tai / ja metallin murtuminen, erityisesti laakerit. Kaikki on mahdollista, mutta mitä vanhempi moottori, sitä todennäköisempi ja myös varaosien saanti siellä Kalingradin ja Gdanskin autiorannoilla voi yllättää. Omissa dieseleissä ilmenneitä vikoja mm. 4107 ssa mm. öljyletkun liitoksen vuoto ja painemittarianturin toimimattomuus, sekä nokka-akselin laakerinpidikkeiden murtuminen, laturirikko eräässä toisessa. Liukuvissa kaksimoottoridiesel-veneissä kiinnittäisin suurimman huomion erityisesti turboahtimien ikään ja kuntoon. Starttimoottorit samaten.
Vertaatko tosiaan pitkää merimatkaa pitkään automatkaan Suomessa ? Joudutko hätään jos autosi sammuu tielle ? et. Tilaat taksiin ja soitat hinausauton. Teetkö niin merellä ? et. Olet siellä ja siinä hetkessä, ja pois ei pääse yht äkkiä. Aallokko on siellä ja sen kanssa selvitään tai ollaan selviämättä.
Olen täysin eri mieltä että toisen koneen posjättö toisi turvallisuutta lisäävää rahaa. Hätärakettien varaan en ainakaan jättäisi henkeäni. VHF kantomatka ei ole kuin hyvissä oloissa 40 km, huonoissa jotain muuta.
yli 9 metrinen vene on jo turvallisempi, mutta aallokon ylittäessä 3 metriä kyllä sekin ympäri saadaan.
Oikeinko tosissasi suosittelet itämeren kiertoon yksimoottorista, vhf ja rakettipaketin kanssa ?

Kaksimoottoriasennuksessa on muitakin etuja, kuin hengissä pysymisen optio ikävissä keleissä. Nimittäin se että voi valita, millä huijarisatamalla sen toisen tulleen vian korjauttaa. Jos olet yhdellä moottorilla jatulet hinatuksi johonkin satamaan, sen sataman taksat ovat ainoa mistä voit valita. Ei mikään ihannetilanne vähänkin pienemmällä budjetilla liikkeellä olevalle. Lienee selvää että satamassa veneen hallinta kaksimoottoriveneellä, verrattuna-mihin tahansa muuhun tyyppiin , on helpompaa.

merelläeiABCtä kirjoitti:

Vanha dieselmoottori, yleensä vanhat osat. Korroosio on yksi tekijä, ei pää sellainen mutta enimmäkseen kuluminen tai / ja metallin murtuminen, erityisesti laakerit. Kaikki on mahdollista, mutta mitä vanhempi moottori, sitä todennäköisempi ja myös varaosien saanti siellä Kalingradin ja Gdanskin autiorannoilla voi yllättää. Omissa dieseleissä ilmenneitä vikoja mm. 4107 ssa mm. öljyletkun liitoksen vuoto ja painemittarianturin toimimattomuus, sekä nokka-akselin laakerinpidikkeiden murtuminen, laturirikko eräässä toisessa. Liukuvissa kaksimoottoridiesel-veneissä kiinnittäisin suurimman huomion erityisesti turboahtimien ikään ja kuntoon. Starttimoottorit samaten.
Vertaatko tosiaan pitkää merimatkaa pitkään automatkaan Suomessa ? Joudutko hätään jos autosi sammuu tielle ? et. Tilaat taksiin ja soitat hinausauton. Teetkö niin merellä ? et. Olet siellä ja siinä hetkessä, ja pois ei pääse yht äkkiä. Aallokko on siellä ja sen kanssa selvitään tai ollaan selviämättä.
Olen täysin eri mieltä että toisen koneen posjättö toisi turvallisuutta lisäävää rahaa. Hätärakettien varaan en ainakaan jättäisi henkeäni. VHF kantomatka ei ole kuin hyvissä oloissa 40 km, huonoissa jotain muuta.
yli 9 metrinen vene on jo turvallisempi, mutta aallokon ylittäessä 3 metriä kyllä sekin ympäri saadaan.
Oikeinko tosissasi suosittelet itämeren kiertoon yksimoottorista, vhf ja rakettipaketin kanssa ?

Kaksimoottoriasennuksessa on muitakin etuja, kuin hengissä pysymisen optio ikävissä keleissä. Nimittäin se että voi valita, millä huijarisatamalla sen toisen tulleen vian korjauttaa. Jos olet yhdellä moottorilla jatulet hinatuksi johonkin satamaan, sen sataman taksat ovat ainoa mistä voit valita. Ei mikään ihannetilanne vähänkin pienemmällä budjetilla liikkeellä olevalle. Lienee selvää että satamassa veneen hallinta kaksimoottoriveneellä, verrattuna-mihin tahansa muuhun tyyppiin , on helpompaa.

Lue lisää

Puhut vanhan moottorin ongelmista. 1000 tuntia ajettu moottori voi olla vasta muutaman vuoden vanha. Toisaalta alle 500 tuntia ajettu saattaa olla yli 20-vuotias. Starttimoottorin hajoaminen on erittäin harvinaista alle 20-vuotiassa alle 2000 (5000`?) tuntia ajetuissa. Yleisin ongelman on hiilien kuluminen, jolloin mooottorin saa ensioireista yleensä vielä käyntiin kopauttelemalla starttia vasaralla tms. Venemoottorista ei ole minulta vielä startti koskaan pettänyt. Autoissa startti (ja laturi) ennnen hajosivat joskus 150 tkm paikkeilla nykyisissä alkuperäiseton kestänyt yli 200 tkm auton vaihtoon saakka. Minun autonajolla tuo vastaa varmasti paljon yli 10 000 starttauskertaa, mikä taas venekäytössä tulisi vastaan ehkä 10 000 tunnin kohdalla.

Estivätkö muut viat moottorilla rantaan ajamisen? Kuinka monta tuntia koneella oli ajettu noiden vikojen ilmentyessä? Kuinka vanha se oli?

Moottorin hajoaminen on vain yksi mahdollinen merihädän aiheuttaja. Tuskin todennäköisin, jos moottorista on pidetty hyvää huolta. Polttoaineen loppuminen lienee yleisin moottorin käytön estävä ongelma. Toinen on karilleajo. Muutama vuosi sitten juttelin Visbyssä erään suomalaisen 50-jalkaisella moottoriveneellä liikkeellä olleen kanssa. Hän kertoi ohjauksen pettäneen Riianlahdella. Valtavan kokoinen pultti oli katkennut. Tuollaista ei löytynyt siitä pienestä satamasta, johon päätyivät korjaukseen. Paikallisella maanviljelillä oli kuitenkin työstökoneet, joilla hän sai tehtyä varaosan.

Ei minulla olisi mitään ongelmaa lähteä Itämeren kiertoon riittävän merikelpoisella yksimoottorisella veneellä. Paljon mieluummin lähtisin vaikkapa sillä yksimottorisella Bavaria 30:llä (CE/B, 9,6 m, painoa 5 tonnia) kuin kaksimoottorisella AMT:llä. Sinä et ilmeisesti uskaltaisi lähteä yksimoottorisella rahtilaivallakaan?

Useimmat sopivat liukuvat veneet ovat toki kaksi- tai useampimoottorisia johtuen (lähinnä) siitä, että liukuviin veneisiin tarkoitetut kevyet moottorit ja erityisesti vetolaitteet asettavat tehorajoituksia. Nykyään on suurempia tehokkaita ja kevyitä dieseleitä ja niitä kestäviä vetolaitteita, jolloin kaksimoottorisuus tulee "pakolliseksi" vasta selvästi yli 10 m liukuvissa veneissä.

Omasta mielestäni kaksimoottorisuuden edut ovat enemmän käsiteltävyydessä kuin luotettavuudessa. Kahdella moottorilla yhden hajoamisen riski kaksinkertaistuu. Yhdellä moottorilla useimmat kaksimoottoriset liukuvat veneet eivät pääse liukuun, joten korjaamaan joutuu kuitenkin ensitilassa.

VHF:n kantama on paljon enemmän kuin 40 km, kun vastapuolena on rannikkoasema ja itsellä kunnollinen antenni ja kiinteä laite 25 W teholla. Rannikkoa pitkin liikkumalla saa varmasti joka paikasta yhteyden rannikkoasemaan. Keskeltä Itämertakin todennäköisesti. Erittäin suurella todennäköisyydellä keskellä Itämerta on kuuluvuusalueella joku alus, joka sitten saa yhteyden rannikkoasemaan, jos oma matalalla oleva antenni ei riittäisi. Purjeveneen mastoantennilla kuulee ongelmitta Turku-radion Gotlantiin saakka. Muiden maiden rannikkoasemat ovat tuolloin jo paljon lähempänä.

Tuo on helppo kokeilla ajamalla Tallinnaan ja ottamalla yhteyskokeilu Suomen rannikkoasemaan. Tuota pidemmälle ei rannikkoasemasta joudu ellei lähde ylittämään Itämertä keskiosista. Tässä kartta Itämeren rannikkoasemista. Ruotsin asemille on piirretty niiden radiohorisontit. Päälle tulee vielä veneen radiohorisontti ja käytännössä 25 W teholla kuuluu reilusti pidemmälle sironnan ansiosta. https://stockholmradio.se/wp-content/uploads/2017/09/VHF-kartan-Norden-2017.pdf

Joakim1 kirjoitti:

Puhut vanhan moottorin ongelmista. 1000 tuntia ajettu moottori voi olla vasta muutaman vuoden vanha. Toisaalta alle 500 tuntia ajettu saattaa olla yli 20-vuotias. Starttimoottorin hajoaminen on erittäin harvinaista alle 20-vuotiassa alle 2000 (5000`?) tuntia ajetuissa. Yleisin ongelman on hiilien kuluminen, jolloin mooottorin saa ensioireista yleensä vielä käyntiin kopauttelemalla starttia vasaralla tms. Venemoottorista ei ole minulta vielä startti koskaan pettänyt. Autoissa startti (ja laturi) ennnen hajosivat joskus 150 tkm paikkeilla nykyisissä alkuperäiseton kestänyt yli 200 tkm auton vaihtoon saakka. Minun autonajolla tuo vastaa varmasti paljon yli 10 000 starttauskertaa, mikä taas venekäytössä tulisi vastaan ehkä 10 000 tunnin kohdalla.

Estivätkö muut viat moottorilla rantaan ajamisen? Kuinka monta tuntia koneella oli ajettu noiden vikojen ilmentyessä? Kuinka vanha se oli?

Moottorin hajoaminen on vain yksi mahdollinen merihädän aiheuttaja. Tuskin todennäköisin, jos moottorista on pidetty hyvää huolta. Polttoaineen loppuminen lienee yleisin moottorin käytön estävä ongelma. Toinen on karilleajo. Muutama vuosi sitten juttelin Visbyssä erään suomalaisen 50-jalkaisella moottoriveneellä liikkeellä olleen kanssa. Hän kertoi ohjauksen pettäneen Riianlahdella. Valtavan kokoinen pultti oli katkennut. Tuollaista ei löytynyt siitä pienestä satamasta, johon päätyivät korjaukseen. Paikallisella maanviljelillä oli kuitenkin työstökoneet, joilla hän sai tehtyä varaosan.

Ei minulla olisi mitään ongelmaa lähteä Itämeren kiertoon riittävän merikelpoisella yksimoottorisella veneellä. Paljon mieluummin lähtisin vaikkapa sillä yksimottorisella Bavaria 30:llä (CE/B, 9,6 m, painoa 5 tonnia) kuin kaksimoottorisella AMT:llä. Sinä et ilmeisesti uskaltaisi lähteä yksimoottorisella rahtilaivallakaan?

Useimmat sopivat liukuvat veneet ovat toki kaksi- tai useampimoottorisia johtuen (lähinnä) siitä, että liukuviin veneisiin tarkoitetut kevyet moottorit ja erityisesti vetolaitteet asettavat tehorajoituksia. Nykyään on suurempia tehokkaita ja kevyitä dieseleitä ja niitä kestäviä vetolaitteita, jolloin kaksimoottorisuus tulee "pakolliseksi" vasta selvästi yli 10 m liukuvissa veneissä.

Omasta mielestäni kaksimoottorisuuden edut ovat enemmän käsiteltävyydessä kuin luotettavuudessa. Kahdella moottorilla yhden hajoamisen riski kaksinkertaistuu. Yhdellä moottorilla useimmat kaksimoottoriset liukuvat veneet eivät pääse liukuun, joten korjaamaan joutuu kuitenkin ensitilassa.

VHF:n kantama on paljon enemmän kuin 40 km, kun vastapuolena on rannikkoasema ja itsellä kunnollinen antenni ja kiinteä laite 25 W teholla. Rannikkoa pitkin liikkumalla saa varmasti joka paikasta yhteyden rannikkoasemaan. Keskeltä Itämertakin todennäköisesti. Erittäin suurella todennäköisyydellä keskellä Itämerta on kuuluvuusalueella joku alus, joka sitten saa yhteyden rannikkoasemaan, jos oma matalalla oleva antenni ei riittäisi. Purjeveneen mastoantennilla kuulee ongelmitta Turku-radion Gotlantiin saakka. Muiden maiden rannikkoasemat ovat tuolloin jo paljon lähempänä.

Tuo on helppo kokeilla ajamalla Tallinnaan ja ottamalla yhteyskokeilu Suomen rannikkoasemaan. Tuota pidemmälle ei rannikkoasemasta joudu ellei lähde ylittämään Itämertä keskiosista. Tässä kartta Itämeren rannikkoasemista. Ruotsin asemille on piirretty niiden radiohorisontit. Päälle tulee vielä veneen radiohorisontti ja käytännössä 25 W teholla kuuluu reilusti pidemmälle sironnan ansiosta. https://stockholmradio.se/wp-content/uploads/2017/09/VHF-kartan-Norden-2017.pdf

Lue lisää

Puhut vanhan moottorin ongelmista. 1000 tuntia ajettu moottori voi olla vasta muutaman vuoden vanha.
-sitten se on jo liikaa ajettu itämeren kiertoreissuun, ilman kattavaa remonttia
Toisaalta alle 500 tuntia ajettu saattaa olla yli 20-vuotias.
-sitten se on jo mahdollisesti korroosionkin takia vika-altis
Starttimoottorin hajoaminen on erittäin harvinaista alle 20-vuotiassa alle 2000 (5000`?) tuntia ajetuissa.
-sepäs kummaa. Minun startti peruskunnostettiin sähköalan liikkeessä uuden varaosan puutteessa ja vika esti käynnistämisen 4 vuoden käytön jälkeen. onneksi oli apumoottori ;)
Estivätkö muut viat moottorilla rantaan ajamisen?
- viitaten öljyletkuvuotoon ja anturivikaan, esti. jouduin lopulta hinaukseen kun laakerit huusivat kuolemaa eikä moottori pysynyt käynnissä. Jouduin hinaukseen, viimeisen kerran ennen apumoottorin hommaamista.
Kuinka vanha se oli?, Kuinka monta tuntia koneella oli ajettu noiden vikojen ilmentyessä?
-viitaten öljyletku ja anturivikaan, 20 vuotta vanha. Ajotunteja ed omistajalla noin 2000 t
-viitaten laturivikaan, 12 vuotta vanha, ajotunteja ed omistajalla yli 500 t
Moottorin hajoaminen on vain yksi mahdollinen merihädän aiheuttaja. Tuskin todennäköisin, jos moottorista on pidetty hyvää huolta.
-moottori voi hajota, vaikka moottoria olisi huollettu. Se ei sulje sitä pois. Ei se tarkoita ettei moottoria pitäisi huoltaa ollenkaan. Mikä olennaisinta, edellisen omistajan huolloista ei ole mitään takeita.
Polttoaineen loppuminen lienee yleisin moottorin käytön estävä ongelma.
-melkein oikein, se on yleisin merihädän syy. Mutta se taas johtuu veneilijän omasta tyhmyydestä. Polttoainelaskelmat ovat yksi tärkeimpiä veneilijän vastuita. On oltava ylimääräistä polttoainetta alueen mukaan, ja hyvä olla selvillä mistä ja milloin saa lisää
Toinen on karilleajo
-karilleajo menee veneilijän taitojen puolelle, mutta kaikuluotain riittävän aikaisella syvyyshälytyksellä on hyvä apu.
Ei minulla olisi mitään ongelmaa lähteä Itämeren kiertoon yksimottorisella Bavaria 30:llä
-ei minullakaan, mutta nyt puhut taas purjeveneestä. (Purje on se ”toinen moottori” vaikkei samanaikaisessa käytössä olisikaan).
kuin kaksimoottorisella AMT:llä.
-sanotaanko näin, että en lähtisi avo-ohjaamollisella 6 metrisellä perämoottoriveneellä itämeren ympäri vaikka olisi 3 moottoriasennus.
Sinä et ilmeisesti uskaltaisi lähteä yksimoottorisella rahtilaivallakaan?
-kyllä vain. Sellaisessa on jo laitavaraa, ja vähän muitakin puhelimia kuin vhf, ja sen kokoisessa on pelastusveneet viimeisenä vaihtoehtona. Rahtilaivan ja venemoottorin kestävyyserot ovat vähän toisenlaisia ja niitä huolletaan säännöllisesti työkseen laivalla.

Kahdella moottorilla yhden hajoamisen riski kaksinkertaistuu.
-tuohan on aivan päätön ajatus. Ei vaan yhdellä moottorilla merihätään joutumisen riski kaksinkertaistuu.

Yhdellä moottorilla useimmat kaksimoottoriset liukuvat veneet eivät pääse liukuun, joten korjaamaan joutuu kuitenkin ensitilassa.
puoliliukuvaa vauhtia matka etenee silti paremmin kuin yksimoottorisella veneellä jossa ainoa moottori on rikki.

VHF:n kantama on paljon enemmän kuin 40 km, kun vastapuolena on rannikkoasema ja itsellä kunnollinen antenni ja kiinteä laite 25 W teholla.
-en laskisi sen varaan, ja hänen amt ssä antennin korkeus on – mitä 3 metriä ? onnea yrittämään 3-4 metrin aallokkoon mayday-sanomaa kun vielä ollaan ajelehdittu ulapalle rannikosta.

Tässä kartta Itämeren rannikkoasemista.
-teoriassa kaikki onnistuu. Käytännössä ehkei sittenkään kun on kyse 1,5 metrin antennista pienveneessä .Teoriassa hänellä on jopa VHF lupa ja vene johon VHF on jopa asennettu. Vielä villimmässä teoriassa hän menettää innostuksen nopeisiin moottoriveneisiin, ostaa sinulta Bavaria 30 n ja liittyy pursiseuraan :)

teoriakirjatpotkuriin kirjoitti:

Puhut vanhan moottorin ongelmista. 1000 tuntia ajettu moottori voi olla vasta muutaman vuoden vanha.
-sitten se on jo liikaa ajettu itämeren kiertoreissuun, ilman kattavaa remonttia
Toisaalta alle 500 tuntia ajettu saattaa olla yli 20-vuotias.
-sitten se on jo mahdollisesti korroosionkin takia vika-altis
Starttimoottorin hajoaminen on erittäin harvinaista alle 20-vuotiassa alle 2000 (5000`?) tuntia ajetuissa.
-sepäs kummaa. Minun startti peruskunnostettiin sähköalan liikkeessä uuden varaosan puutteessa ja vika esti käynnistämisen 4 vuoden käytön jälkeen. onneksi oli apumoottori ;)
Estivätkö muut viat moottorilla rantaan ajamisen?
- viitaten öljyletkuvuotoon ja anturivikaan, esti. jouduin lopulta hinaukseen kun laakerit huusivat kuolemaa eikä moottori pysynyt käynnissä. Jouduin hinaukseen, viimeisen kerran ennen apumoottorin hommaamista.
Kuinka vanha se oli?, Kuinka monta tuntia koneella oli ajettu noiden vikojen ilmentyessä?
-viitaten öljyletku ja anturivikaan, 20 vuotta vanha. Ajotunteja ed omistajalla noin 2000 t
-viitaten laturivikaan, 12 vuotta vanha, ajotunteja ed omistajalla yli 500 t
Moottorin hajoaminen on vain yksi mahdollinen merihädän aiheuttaja. Tuskin todennäköisin, jos moottorista on pidetty hyvää huolta.
-moottori voi hajota, vaikka moottoria olisi huollettu. Se ei sulje sitä pois. Ei se tarkoita ettei moottoria pitäisi huoltaa ollenkaan. Mikä olennaisinta, edellisen omistajan huolloista ei ole mitään takeita.
Polttoaineen loppuminen lienee yleisin moottorin käytön estävä ongelma.
-melkein oikein, se on yleisin merihädän syy. Mutta se taas johtuu veneilijän omasta tyhmyydestä. Polttoainelaskelmat ovat yksi tärkeimpiä veneilijän vastuita. On oltava ylimääräistä polttoainetta alueen mukaan, ja hyvä olla selvillä mistä ja milloin saa lisää
Toinen on karilleajo
-karilleajo menee veneilijän taitojen puolelle, mutta kaikuluotain riittävän aikaisella syvyyshälytyksellä on hyvä apu.
Ei minulla olisi mitään ongelmaa lähteä Itämeren kiertoon yksimottorisella Bavaria 30:llä
-ei minullakaan, mutta nyt puhut taas purjeveneestä. (Purje on se ”toinen moottori” vaikkei samanaikaisessa käytössä olisikaan).
kuin kaksimoottorisella AMT:llä.
-sanotaanko näin, että en lähtisi avo-ohjaamollisella 6 metrisellä perämoottoriveneellä itämeren ympäri vaikka olisi 3 moottoriasennus.
Sinä et ilmeisesti uskaltaisi lähteä yksimoottorisella rahtilaivallakaan?
-kyllä vain. Sellaisessa on jo laitavaraa, ja vähän muitakin puhelimia kuin vhf, ja sen kokoisessa on pelastusveneet viimeisenä vaihtoehtona. Rahtilaivan ja venemoottorin kestävyyserot ovat vähän toisenlaisia ja niitä huolletaan säännöllisesti työkseen laivalla.

Kahdella moottorilla yhden hajoamisen riski kaksinkertaistuu.
-tuohan on aivan päätön ajatus. Ei vaan yhdellä moottorilla merihätään joutumisen riski kaksinkertaistuu.

Yhdellä moottorilla useimmat kaksimoottoriset liukuvat veneet eivät pääse liukuun, joten korjaamaan joutuu kuitenkin ensitilassa.
puoliliukuvaa vauhtia matka etenee silti paremmin kuin yksimoottorisella veneellä jossa ainoa moottori on rikki.

VHF:n kantama on paljon enemmän kuin 40 km, kun vastapuolena on rannikkoasema ja itsellä kunnollinen antenni ja kiinteä laite 25 W teholla.
-en laskisi sen varaan, ja hänen amt ssä antennin korkeus on – mitä 3 metriä ? onnea yrittämään 3-4 metrin aallokkoon mayday-sanomaa kun vielä ollaan ajelehdittu ulapalle rannikosta.

Tässä kartta Itämeren rannikkoasemista.
-teoriassa kaikki onnistuu. Käytännössä ehkei sittenkään kun on kyse 1,5 metrin antennista pienveneessä .Teoriassa hänellä on jopa VHF lupa ja vene johon VHF on jopa asennettu. Vielä villimmässä teoriassa hän menettää innostuksen nopeisiin moottoriveneisiin, ostaa sinulta Bavaria 30 n ja liittyy pursiseuraan :)

Lue lisää

Bavaria 30 (Sport) on liukuva moottorivene: https://venelehti.fi/bavaria-30-sport/

AMT:llä en tuonne lähtisi, mutta ko. reissuun sopivassa veneessä on n. 2 m vedenpinnasta paikka, johon voi asentaa VHF-antennin ja sen korokkeeksi vielä ehkä tolpan. Kyllä sillä kuuluu tarpeeksi pitkälle.

VHF:ää pidän erittäin paljon tärkeämpänä tuolle reissulle kuin kahta moottoria.

Joakim1 kirjoitti:

Bavaria 30 (Sport) on liukuva moottorivene: https://venelehti.fi/bavaria-30-sport/

AMT:llä en tuonne lähtisi, mutta ko. reissuun sopivassa veneessä on n. 2 m vedenpinnasta paikka, johon voi asentaa VHF-antennin ja sen korokkeeksi vielä ehkä tolpan. Kyllä sillä kuuluu tarpeeksi pitkälle.

VHF:ää pidän erittäin paljon tärkeämpänä tuolle reissulle kuin kahta moottoria.

Lue lisää

kas, niimpäs olikin, yhdistin Bavarian purjeveneisiin kun joskus olin messuilla sellaisessa ja purjeveneeksi ihan tyylikäs paketti. Okei. Mutta avo-ohjaamollinen vene, olkoonkin 9 metrinen, on mielestäni täysin väärä valintaitä-meren kiertoon. Hyttimalliset Bavariat ei ole 50 th budjetissa. Olen kaksimoootorisuuden kannalla, se tuli jo esille. En ole enää 10 vuoteen ilman kahta moottoria ollut merillä. Ostaja tehköön omat valintansa. En ole kovin optimistinen vhf kuuluvuudesta ja käytettävyydestä mutta itse kyllä hommaisin sellaisen kun lupakin on. Kiinteän tolpan rakentaminen 30 solmun veneeseen ? jos ei kuitenkaan. Irrotettava koottava hätätapauksia varten johonkin konehuoneen sopukoihin lojumaan ? ehkä.

Joakim1 kirjoitti:

Minulla tai perheellämme on ollut moottorivene syntymästäni saakka. Liukuvalla vain hiukan tuota AMT:tä isommalla sisäperämoottoriveneellä kävimme monta kertaa Saaristomerellä ja Ahvenenmaalla. Vastaavalla tuli ajettua myös Tanskassa. Aika hyvä tuntuma on tuollaisen merikelpoisuudesta, vaikka en Itämerta ole moottoriveneellä kiertänytkään. Purjeveneellä olen sitten käynyt useamman kerran Bornholmissa, Gotlannissa jne. Myös Tanskassa, Kielissä ja Riikassa olen käynyt omalla veneellä, joten aika tuttuja on tuolla vastaan tulevat vesialueet ja kelit.

Aika monella on dieselin suodatin mennyt tukkoon polttoaineen takia. Erityisesti Ruotsin bioperäinen diesel on aiheuttanut ongelmia. On hyvä tiedostaa asia ja pitää riittävästi varasuodattimia mukana.

Se on helposti osoitettava fakta, että liukuvan veneen polttoainekulutus kasvaa merkittävästi toisesta koneesta verrattuna yhteen isompaa. Kysyjä kaipasi pientä polttoaineenkulutusta, joka hyvin harvoin yhdistyy liukuvaan kaksimoottoriveneeseen. 50 tonnin budjetti on todella tiukka ja kahdella alle 500 tuntia ajetulla moottorilla nopean riittävän merikelpoisen veneen saaminen on lähes mahdotonta.

Lue lisää

"ika monella on dieselin suodatin mennyt tukkoon polttoaineen takia. Erityisesti Ruotsin bioperäinen diesel on aiheuttanut ongelmia. On hyvä tiedostaa asia ja pitää riittävästi varasuodattimia mukana."

Suomen nykyinen bio-diesel on samaa paskaa. Olen puhdistanyt tankit jo kolme kertaa viimeisen 10 vuoden aikana. Nykyisin käytän lisäaineita, saa nähdä auttaako. Ongelmana on juuri se, että kelissä veneen heiluessa paska lähtee liikkeelle ja tukkii suodattimen. Siksi on vara suodatin rinnalla ja kerran olen sitä joutunut käyttämään. Onneksi kun suodatin on tukkeutumassa sen huomaa siitä, ettei kone enää jaksa pitää kierroksia "ylämäessä" (polttoainetta virtaa suodattimen läpi mutta ei riittävästi), joten käynti konehuoneessa ja hanan kääntö helpottaa ennen kun kone sammuu. Itseläni on yksi moottori (7,4 litrainen välijäähdytetty turbodiesel), mutta toimintavarmuuden puolesta annan äänen kaksimoottoriasennukselle, joka on tehty oikein. Se vaan on huomattavasti kalliimpi (käyttökulut ja huolto). Ja aloittaja halusi halpoja käyttötunteja.

Joo, luin joskus aiemmin sen Kipparilehden juttusarjan Itämeren kiertämisestä. Tosin ei niistä hirveästi kostunut, kun raportti koostui pääasiassa kolmesta asista: monelta lähdettiin ja tultiin, minkälainen sää oli ja minkälainen satama.

Itse veneestä ja sen soveltuvuudesta Itämeren ympäriajeluun ei paljoa mainittu. Muutama sana sumusta ja tutkista ja siitä miten välillä oli kivaa olla ilman autopilottia kun oli vähän enemmän aaltoja. Muutama sana myös tankkausmääristä ja paikoista, mutta tarkempaa tietoa esim. kulutuksesta ei kerrottu.

Mutta kiitos kuitenkin vinkistä. Jutut kyllä lukemisen väärtejä, joskaan eivät auttaneet hirveästi tätä venevalinta-asiaa.

Kaikkien esitettyjen veneiden joukossa Tiiskeri on aivan ylivoimainen , paljon merivartioston ja poliisin käyttämä venemalli . Mutta jos hinkuaa todellista seikkailua niin sitten valin noista muista rimpuloista.

Aika uskomatonta, että tuo Tiiskeri, metri pidempänä ja yli 2x painavampana kuin MV-Marin, kuluttaa suunnilleen saman verran. Toki diesel-kone on taloudellisempi, mutta silti.

Tuossa Tiiskerissä hieman hämää kun on maininta, että vene on peruskunnostettu täydellisesti ja moottori on vaihdettu, niin mikä idea on ollut vaihtaa siihen moottori jolla on jo ajettu 1000 km?

PatrikJ kirjoitti:

Aika uskomatonta, että tuo Tiiskeri, metri pidempänä ja yli 2x painavampana kuin MV-Marin, kuluttaa suunnilleen saman verran. Toki diesel-kone on taloudellisempi, mutta silti.

Tuossa Tiiskerissä hieman hämää kun on maininta, että vene on peruskunnostettu täydellisesti ja moottori on vaihdettu, niin mikä idea on ollut vaihtaa siihen moottori jolla on jo ajettu 1000 km?

Lue lisää

Veistämö varmaankin mielellään kertoo mitä on peruskorjattu ja missä kunnossa. Vene lehdessä on testattu joten sieltäkin lisä infoa helposti.

PatrikJ kirjoitti:

Aika uskomatonta, että tuo Tiiskeri, metri pidempänä ja yli 2x painavampana kuin MV-Marin, kuluttaa suunnilleen saman verran. Toki diesel-kone on taloudellisempi, mutta silti.

Tuossa Tiiskerissä hieman hämää kun on maininta, että vene on peruskunnostettu täydellisesti ja moottori on vaihdettu, niin mikä idea on ollut vaihtaa siihen moottori jolla on jo ajettu 1000 km?

Lue lisää

Myyjänä näyttää olevan Tiiskereitä valmistava veistämö. He varmaankin ovat tehneet peruskunnostuksen. Kone lienee ollut vaihtokunnossa, Uusi 200 hv dieselsisäperä maksaa n. 40 tonnia. Sen laittaminen tuohon olisi ollut taloudellinen katastrofi, kun tarkoitus on tietenkin myydä vene voitolla. Ehkä tuo vaihtokone on jonkun asiakkaan uuden koneen tilalta (turhaan?) pois vaihdettu hyväkuntoinen kone?

Ja minua et vakuuta että olet edes ollut veneellä

Mikäs hörhö sinä oikein olet ? Juttujesi perusteella olet sekaantunut soppaan josta et ymmärrä edes alkeita. Säälittävä reppana yrität vakuuttaa olevasi veneilijä, vaikka olet juuri ja juuri oppinut edes sanan "ankkuri".

En missään vaiheessa ole luullut että 230 DC:llä pärjäisi hyvin 15 m/s olosuhteissa. Jotenkin itse olin ajatellut että vastaavassa tilanteessa jätettäisiin matkanteko kesken ja hakeuduttaisiin äkkiä lähimpään satamaan juomaan naisväen kanssa toteja. Tärkeintä ei siis olisi kyky jatkaa matkaa moisessa säässä, vaan se että veneen ominaisuudet riittäisivät pääsemään turvallisesti rantaan.

PatrikJ kirjoitti:

En missään vaiheessa ole luullut että 230 DC:llä pärjäisi hyvin 15 m/s olosuhteissa. Jotenkin itse olin ajatellut että vastaavassa tilanteessa jätettäisiin matkanteko kesken ja hakeuduttaisiin äkkiä lähimpään satamaan juomaan naisväen kanssa toteja. Tärkeintä ei siis olisi kyky jatkaa matkaa moisessa säässä, vaan se että veneen ominaisuudet riittäisivät pääsemään turvallisesti rantaan.

Lue lisää

Sinä tarvitset Vanhan katsastetun Jeep Cherokeen, venetrailerin ja Wellcraft Scarab 21 kkösen V- 8 454 llä. Budjettisi piirissä, dont worry. Kiität vielä vinkistäni. Totille kerkiää koska vain ja vähän muuallekin... Älä haaskaa aikaasi näihin ulapan ulalla olevien täydellisiin ratkaisuihin mitä täällä tarjotaan.

Luojan kiitos, keskustelijoiden joukkoon on eksynyt edes toinen täysijärkinen. Iso Kiitos!

Riippuu siitä minkälaisen reissun aikoo tehdä. Käykö vain kääntymässä itämeren puolella, jossain tukholman etelä puolella, vai aikooko aloittaja käydä köpiksessä, eli kiertää koko itämeren. ?

Tuo jälkimmäinen vaihtoehto vaatii tarkat sää, ja reittisuunitelmat varsinkin pikku paatilla. Pitää tietää tarkkaan mistä saa polttoainetta. Amt 230:ssa taitaa olla 220 litran tankki. sillä pääsee juuri ja juuri turusta tukholmaan, (jos ajelee "säästöliekillä". esim. 200 hv 4-t hondalla). Sitten pitää tietää jo seuraava tankkauspaikka. jne jne.
Moottoripaatilla liikkuessa on aina se riski, että menovettä ei olekkaan saatavilla joka satamassa. Kannattaa siis varata kannettava kanisteri mukaan tuollaiselle reisulle..

Rippuu.matkan.pituudesta kirjoitti:

Riippuu siitä minkälaisen reissun aikoo tehdä. Käykö vain kääntymässä itämeren puolella, jossain tukholman etelä puolella, vai aikooko aloittaja käydä köpiksessä, eli kiertää koko itämeren. ?

Tuo jälkimmäinen vaihtoehto vaatii tarkat sää, ja reittisuunitelmat varsinkin pikku paatilla. Pitää tietää tarkkaan mistä saa polttoainetta. Amt 230:ssa taitaa olla 220 litran tankki. sillä pääsee juuri ja juuri turusta tukholmaan, (jos ajelee "säästöliekillä". esim. 200 hv 4-t hondalla). Sitten pitää tietää jo seuraava tankkauspaikka. jne jne.
Moottoripaatilla liikkuessa on aina se riski, että menovettä ei olekkaan saatavilla joka satamassa. Kannattaa siis varata kannettava kanisteri mukaan tuollaiselle reisulle..

Lue lisää

Ei kai kenellekään tule uutisena, että 200 hv bensiiniperämoottori on väärä valinta. Kertokaas joku tietävä, minkälaisista tuntikulutuksista puhutaan, onko lähipiirissä machobotskia jossa moinen maailmanlopun torni.

En ymmärrä mitä väliä tuntikulutuksella on. AMT 230 DC 250hv Hondan perämoottorilla kuluttaa marssivauhdissa käsittääkseni n. 1 l/merimaili.

Mietin vähän samaa, että ei vissiin ymmärretä sitä että tällaiset nettikeskustelut, joissa AMT on mainittu monta kymmentä kertaa, jää nettiin elämään ja tulevat näkymään korkealla Googlen AMT-aiheisissa hauissa jopa vuosia. Eli joka kerran kun joku hakee tietoja AMT-veneistä netistä, ja päätyy tänne, tajuaa, ettei AMT:tä tunnu asiakkaiden kysymykset olevan kovinkaan korkealla prioriteettilistalla.

Mutta tässä yhteen kysymykseen tiivistettynä, jos liian kiire lukea koko ketjua:

- Mitä muutoksia AMT 230 DC-veneeseen pitäisi tehdä, jotta sen voisi katsastaa B-kategorian veneeksi?

Mitä jos laittaisit sinäkin (ja muutkin) sinne sähköpostia ja muistuttaisit kysymyksestä?

Sä et selvästikään ole lukenut tätä keskustelua alusta saakka. Mutta ei se mitään, sellaisia nettikeskustelijat yleensä ovat, eikä sille taida voida mitään.

Joten voi hyvin olla että käytän väärää termiä kun puhuin katsastamisesta. En tiedä mikä on oikea veneilytermi sille, että vene hyväksytään CE-sertifiointiluokasta (?) C luokkaan B?

Niiden erohan on (kai?) se, että B-luokan veneellä voisi harkita, vähän järkevämmin, Itämeren ympäriajelua, kun se kestää isompia aaltoja ja kovempaa tuulta. (Jotain muuta, mitä?)

Joten: miten sinä kysyisit asiaa AMT:n edustajalta; mistä ominaisuuksista B-luokkaan pääsy jää AMT 230 DC:llä kiinni?

Tai: jos AMT 230 DC:llä lähtisi kovempaan tuuleen tai aallokkoon, kuin mihin se on tarkoitettu, niin mikä asia hajoaisi ensiksi, mikä pettäisi... mitä tapahtuisi jos veneen peräosa täyttyisi kokonaan vedestä jne. tms.?

Sanotaan nyt vaikka näin, että samalla oppisi lisää veneiden suunnittelusta.

Jos vastaus olisi vaikka se, että kovassa aallokossa isoin riski AMT 230 DC:lle on se, että myötäaallokkoon ajaessa murtuva aalto löisi perämoottorin yli, jolloin se sammuisi. Tai jos sen jälkeen kun vettä olisi X cm lattialla, kastuisi akku ja sähköt hajoisivat. Tai että kuomu ei kestäisi yli lyöviä aaltoja vaan alkaisi vuotaa, jolloin siinä vaiheessa kun automaattipilssi tyhjentää vettä veneestä X litraa tunnissa ja aalto tuo vettä sisään 1000 litraa minuutissa, täyttyisi paatti kokonaan, jolloin se kaatuisi ympäri tms.

TAI jos vastaus olisikin se, että vene on rekisteröity kahdeksalle henkilölle, mutta itse asiassa jos lastia on vain vähän, esim. kaksi henkilöä, vene onkin hyvin lähellä B-luokituksen venettä, mutta jotta vene saatiin rekisteröityä kahdeksalle, eikä kahdelle, niin haluttiin mieluummin C-luokitus, jotta olisi isommat markkinat myydä sitä.

Tai jotain ihan muuta. Siksi kysyin.

PatrikJ kirjoitti:

Sä et selvästikään ole lukenut tätä keskustelua alusta saakka. Mutta ei se mitään, sellaisia nettikeskustelijat yleensä ovat, eikä sille taida voida mitään.

Joten voi hyvin olla että käytän väärää termiä kun puhuin katsastamisesta. En tiedä mikä on oikea veneilytermi sille, että vene hyväksytään CE-sertifiointiluokasta (?) C luokkaan B?

Niiden erohan on (kai?) se, että B-luokan veneellä voisi harkita, vähän järkevämmin, Itämeren ympäriajelua, kun se kestää isompia aaltoja ja kovempaa tuulta. (Jotain muuta, mitä?)

Joten: miten sinä kysyisit asiaa AMT:n edustajalta; mistä ominaisuuksista B-luokkaan pääsy jää AMT 230 DC:llä kiinni?

Tai: jos AMT 230 DC:llä lähtisi kovempaan tuuleen tai aallokkoon, kuin mihin se on tarkoitettu, niin mikä asia hajoaisi ensiksi, mikä pettäisi... mitä tapahtuisi jos veneen peräosa täyttyisi kokonaan vedestä jne. tms.?

Sanotaan nyt vaikka näin, että samalla oppisi lisää veneiden suunnittelusta.

Jos vastaus olisi vaikka se, että kovassa aallokossa isoin riski AMT 230 DC:lle on se, että myötäaallokkoon ajaessa murtuva aalto löisi perämoottorin yli, jolloin se sammuisi. Tai jos sen jälkeen kun vettä olisi X cm lattialla, kastuisi akku ja sähköt hajoisivat. Tai että kuomu ei kestäisi yli lyöviä aaltoja vaan alkaisi vuotaa, jolloin siinä vaiheessa kun automaattipilssi tyhjentää vettä veneestä X litraa tunnissa ja aalto tuo vettä sisään 1000 litraa minuutissa, täyttyisi paatti kokonaan, jolloin se kaatuisi ympäri tms.

TAI jos vastaus olisikin se, että vene on rekisteröity kahdeksalle henkilölle, mutta itse asiassa jos lastia on vain vähän, esim. kaksi henkilöä, vene onkin hyvin lähellä B-luokituksen venettä, mutta jotta vene saatiin rekisteröityä kahdeksalle, eikä kahdelle, niin haluttiin mieluummin C-luokitus, jotta olisi isommat markkinat myydä sitä.

Tai jotain ihan muuta. Siksi kysyin.

Lue lisää

Ilmeisesti AMT suunnittelee itse veneensä. Ainakaan suunnittelijan nimeä ei mainita. Mahtaako suunnittelijalla edes olla tarvittavia tietoja B-suunnittelukategorian vaatimuksista, kun heidän valikoimissaan ei sellaisia ole? On itsestään selvää, ettei AMT 230 tyyppinen vene voi päästä B-suunnittelukategoriaan. Lisäksi B vaatii aina ilmoitetun laitoksen tekemät kokeet, kun C:ssä kaiken voi tehdä itse.

Aivan varmasti kyse ei ole vain pienistä yksityiskohdista, vaan vene on yksinkertaisesti liian pieni ja kevyt, jotta sillä olisi pienintäkään mahdollisuutta olla avomerikelpoinen. Sen lisäksi siinä saattaa olla lukuisia muitakin puutteita. B:ssä moni asia on vaativampi kuin C:ssä.

Ehkä parhaan vastauksen kysymyksiisi saat ilmoitetulta laitokselta. Heidän edustajia eli henkilöitä, jotka tekevät sekä paperityöt että mittaukset B-suunnittelukategoriaan, on varmasti pian alkavilla venemessuilla. Ilmoitettuja laitoksia Suomesssa ovat ainakin VTT Exprert Services, CEProof Finland (HPI) ja IMCI.

Voit myös käydä sellaisien valmistajien osastoilla, joilla on AMT 230 kaltaisten veneiden lisäksi myös B-suunnittelukategorian veneitä. Etsi käsiisi veneen suunnitelija ja kysy millaisia eroja veneissä on.

Joakim1 kirjoitti:

Ilmeisesti AMT suunnittelee itse veneensä. Ainakaan suunnittelijan nimeä ei mainita. Mahtaako suunnittelijalla edes olla tarvittavia tietoja B-suunnittelukategorian vaatimuksista, kun heidän valikoimissaan ei sellaisia ole? On itsestään selvää, ettei AMT 230 tyyppinen vene voi päästä B-suunnittelukategoriaan. Lisäksi B vaatii aina ilmoitetun laitoksen tekemät kokeet, kun C:ssä kaiken voi tehdä itse.

Aivan varmasti kyse ei ole vain pienistä yksityiskohdista, vaan vene on yksinkertaisesti liian pieni ja kevyt, jotta sillä olisi pienintäkään mahdollisuutta olla avomerikelpoinen. Sen lisäksi siinä saattaa olla lukuisia muitakin puutteita. B:ssä moni asia on vaativampi kuin C:ssä.

Ehkä parhaan vastauksen kysymyksiisi saat ilmoitetulta laitokselta. Heidän edustajia eli henkilöitä, jotka tekevät sekä paperityöt että mittaukset B-suunnittelukategoriaan, on varmasti pian alkavilla venemessuilla. Ilmoitettuja laitoksia Suomesssa ovat ainakin VTT Exprert Services, CEProof Finland (HPI) ja IMCI.

Voit myös käydä sellaisien valmistajien osastoilla, joilla on AMT 230 kaltaisten veneiden lisäksi myös B-suunnittelukategorian veneitä. Etsi käsiisi veneen suunnitelija ja kysy millaisia eroja veneissä on.

Lue lisää

Miksi asiaa ei voisi kysyä suoraan AMT-veneiltä, jotka tehdään Kontiolahdella? He osaavat varmasti parhaiten kertoa oman veneensä ominaisuuksista, ja tekemistään suunnitteluun liittyvistä valinnoista, varsinkin kun kyseinen malli on melko uusi (2010-luvulta).

VTT:ltä tai muualta saisin kuitenkin vastaukseksi ympäripyöreyksiä tyyliin "yksittäisen asiakkaan venettä emme tietenkään voi kommentoida, mutta yleisesti ottaen B-luokan veneet suunnitellaan kestämään avomeriolosuhteita paljon paremmin kuin C-luokan veneet. Tällöin esimerkiksi lujitemuovin paksuus, saumakohdat... blaa, blaa, blaa".

... eli ei mitään mikä kertoisi sen, että jos ostan AMT 230 DC:n niin uskallanko lähteä sillä Helsingistä:
a) Suomenlinnaan
b) Pihlajasaareen
c) Porvooseen
d) Hankoon
e) Turkuun
f) Maarianhaminaan
g) Tallinnaan
h) Tukholmaan
i) Gotlantiin
j) Gdanskiin
k) Köpikseen
l) Göteborgiin vai
m) Kristiansandiin?

Ja siinä kohtaa kun raja tulee vastaan, niin haluaisin kuulla perustelut, jotta ymmärtäisin paremmin.

PatrikJ kirjoitti:

Miksi asiaa ei voisi kysyä suoraan AMT-veneiltä, jotka tehdään Kontiolahdella? He osaavat varmasti parhaiten kertoa oman veneensä ominaisuuksista, ja tekemistään suunnitteluun liittyvistä valinnoista, varsinkin kun kyseinen malli on melko uusi (2010-luvulta).

VTT:ltä tai muualta saisin kuitenkin vastaukseksi ympäripyöreyksiä tyyliin "yksittäisen asiakkaan venettä emme tietenkään voi kommentoida, mutta yleisesti ottaen B-luokan veneet suunnitellaan kestämään avomeriolosuhteita paljon paremmin kuin C-luokan veneet. Tällöin esimerkiksi lujitemuovin paksuus, saumakohdat... blaa, blaa, blaa".

... eli ei mitään mikä kertoisi sen, että jos ostan AMT 230 DC:n niin uskallanko lähteä sillä Helsingistä:
a) Suomenlinnaan
b) Pihlajasaareen
c) Porvooseen
d) Hankoon
e) Turkuun
f) Maarianhaminaan
g) Tallinnaan
h) Tukholmaan
i) Gotlantiin
j) Gdanskiin
k) Köpikseen
l) Göteborgiin vai
m) Kristiansandiin?

Ja siinä kohtaa kun raja tulee vastaan, niin haluaisin kuulla perustelut, jotta ymmärtäisin paremmin.

Lue lisää

Voit tietysti kysyä ja oletkin jo kysynyt (kuten ehdotin aiemmin). Vastausta et ole saanut ja ehkä he eivät osaakaan vastata kokemuksen puuttuessa B-kategoriaan suunnittelemisesta. Noihin paikkakysymyksiisi voi vastata jo katsastussääntöjen perusteella. CE/C-veneen saa kolmosluokkaan, jolla veneilyalue kattaa kohdat a-f sekä lisäksi g-h hyvällä säällä.

Kyllä minä ainakin saisin VTT:ltä paljon kuvaamaasi paremman vastauksen. Eivät varmasti yksityiskohtaisesti juuri AMT:tä kommentoisi, mutta tuon tyyppistä venettä varmasti yleisesti missä ongelmia tulee B:ssä. Tietysti asiaan voi vaikuttaa myös se, että tunnen VTT:n sertifiointiporukasta kaksi oikein hyvin ja he käyttävät minun valmistamaa mittalaitetta.

Tuo C- ja B-kategorian veneiden ero ei taida aivan yksinkertainen kysymys ollakaan. Toki jotain 'yleisiä' näkökulmia voi antaa, mutta kokonaisuus lienee varisin monimutkainen. Tässä muutama linkki, jotka saattavat osoittaa suuntaa jatkoselvittelyille. Asiaa säätelevä direktiivi on siis englanniksi 'Recreational Craft Directive', jos Googlesta haluaa katsoa lisätietoja.

http://ec.europa.eu/growth/sectors/maritime/recreational-crafts/
http://www.europeanboatingindustry.eu/boatingdownloadables/EUGUIDE_pdf_version.pdf

Kaiken kaikkiaan arvelisin, että voit lähteä lähes millä tahansa (tai et millään) veneellä kaikkiin kohteisiin a)-m). Kyse on ainoastaan siitä kuinka kauan jodut kyttäämään sopivaa keliä, minkälaisen reitin voit valita ja minkälaisen riskitason olet valmis hyväksymään. Sitä ei millään kategorioilla voi yksikäsitteisesti ratkaista kukaan sinun puolestasi.

On syytä myös huomata, että esim Tiiskeri 771:n ja Yamarin 56:n ovat samassa CE-kategoria C:ssä. Myös Targa 44 ja Zodiac Pro 650 ovat kummatkin kategoriassa B. Eli melkoisesti hajontaa kategorioiden sisälläkin.

Kiitos EU että meillä on nämä kategoriat! Mä ymmärsin tuosta Jettenin vakausraportista just ja just sen vikan rivin: "The design of the M.Y. Jetten 45’ Beach meets all the requirements of the ISO 12217-1 for design category A." :)

(Mutta kieltämättä, omasta veneestä tuollaista lukisi todella suurella mielenkiinnolla, mikä ikinä se vene sitten olisikaan.)

Ymmärrän tuon kallistumisasian, kai, muta se mikä on jäänyt hieman epäselväksi on se kumpi on luotettavampi: perämoottori vai sisämoottori?

Kun jos rullauksessa/kallistumisessa ongelma on, että konehuoneeseen voi päästä vettä, niin eikö ulkoinen perämoottori ole lähes immuuni tämmöiselle? (Kun ei ole mitään konehuonetta minne vettä voisi päästä.) Ja siis tässä suhteessa luotettavampi moottori kovassa aallokossa?

Käsittääkseni tuo asia on kutaukuinkin täsmälleen päinvaistoin kuin nimimerkki Seakeeping esittää. Eli tuo käyrä kuvaa oikaisevaa momenttia eri kallistuksilla. Tämä oikaiseva momentti siis kasvaa ensin ja lähtee sitten vähenemään kunnes se menee jopa negatiiviseksi, eli alus kaatuu. Toisin sanoen, ensin alus kallistuu helpommin. Tuon käyrän muoto kuvaa yhtä tekijää aluksen merikelpoisuusdesta.

exFlipperisti kirjoitti:

Käsittääkseni tuo asia on kutaukuinkin täsmälleen päinvaistoin kuin nimimerkki Seakeeping esittää. Eli tuo käyrä kuvaa oikaisevaa momenttia eri kallistuksilla. Tämä oikaiseva momentti siis kasvaa ensin ja lähtee sitten vähenemään kunnes se menee jopa negatiiviseksi, eli alus kaatuu. Toisin sanoen, ensin alus kallistuu helpommin. Tuon käyrän muoto kuvaa yhtä tekijää aluksen merikelpoisuusdesta.

Lue lisää

En nyt heti keksi mitä eroa sinun ja Seakeepingin selostuksessa ko. käyrästä on. Sehän siis kuvaa veneen tietyn kallistuman ylläpitämiseen vaaadittavaa momenttia. Tuo momentti kasvaa lineaarisesti jonnekin 10 asteen paikkeille ja siitä kasvaa edelleen n. 20 asteeseen, jonka jälkeen se on vakio jonnekin 45 asteeseen saakka. Sen jälkeen momentti pienenee kohtuu lineaarisesti päätyen nollaan n. 85 asteessa.

20 asteesta tarvitaan hyvin vähän lisämomenttia kaatamaan vene, mutta harvoin esiintyy tilanteita, joissa momentti säilyy pitkään vakiona. Oleellisempaa on energia, jolla vene saadaan kaatumaan tai haukkaamaan vettä. Tuo saadaan integroimalla ko. käyrää. Intergaali 45 asteeseen on reilusti yli 2-kertainen (3-kertainen?) 20 asteeseen nähden eli vaadittava aalto on huomattavasti suurempi.

Tuossa mielessä Seakeepingin tulkinta on väärä. Tilanne ei siis ole niin, että kallistus hyppää 20 asteesta 45 asteeseen aallokon hiukan kasvaessa ja 15 asteen heilunnassa pitäisi olla jo huolissaan, että kohta heiluu valtavasti enemmän.

Joakim1, juuri näin. Eli Seakeepingin kommentti on oikein, jos sen tulkitaan koskevan LISÄmomenttia, mikä tarvitaan kallistuksen lisäämiseksi. Seakeeping kuitenkin toteaa (vähintäänkin epäselvästi tai suorastaan virheellisesti), että '...ja sitten se kallistuu huomattavan helposti(ei tarvita paljoa voimaa) ja nopeasti 43° asteeseen...' , joka ei pidä paikkaansa sikäli että tuolla alueellahan oikaiseva momentti on koko ajan maksimissaan.

Mutta oleellista on todeta (kuten sinä teet), että 'kaatumisherkkyys' saadaan nimenomaan integroimalla ko. käyrää. Harvoinhan momentti tosiaan pysyy vakiona, ellei aluksella ole lastin tms. siirtymästä johtuvaa kallistumaa. Ilmaisin varmastikin itseäni epäselvästi.

Tuossa laskelmassa 28 m/s tuuli aiheuttaa 0,09 m kallistavan varren eli ko. uppoumalla n. 1500 kgm momentin, joka kallistaa venettä 4,3 astetta tyynessä. Tuossa on sitten laskettu pinta-alasuhdetta tuosta 4,3 asteesta "roll back" kallistumaan vs. 4,3 asteesta 50 asteeseen. Tuo "roll back" on standardin mukainen keinunta aalloissa ja 50 ilmeisesti standardin mukainen suuri kallistuma. Standardi näyttää edellyttävän, ettei vene keiku yli 50 asteen (tai itseoikaisukulman ko. tuulikuormalla) standardin mukaisessa keinunnassa ja tuulessa.

Ko. tilanteessa siis vene kallistelee aaltojen takia -25 astetta ja standardi edellyttää, että 28 m/s tuulesta huolimatta vene ei kallistu yli 50 astetta eikä voi kaatua standardin mukaisissa olosuhteissa.

Ko. vene on sertifioitu luokkaan A. B:ssä käytetään pienempää aallokkoa ja tuulta, joten luultavasti "roll back" ja tuulen aiheuttama momentti olisivat pienempiä.

Kirjoitin tuolla aiemmin AMT:n asuttavuudesta ja sen soveltuvuudesta aikomaanne käyttöön. Nyt huomaan ajattelleeni ja ajattelevani täysin samalla laillani kuin tuo valmistajan vastauksen kirjoittanut henkilö.

Näin ollen ehdotan aloittajalle seuraavaa: osta se AMT 230. Se on hyvä vene. Kierrä pari kesää Helsingin lähisaaria, Tammisaaren ja Turun saaristoa, tee reissu Porvooseen jne. Yöpykää teltassa, luonnon-, retki- ja vierasvenesatamissa, mökkikylissä ja hotelleissa. Laittakaa ruokia keittokatoksissa ja rantakalliolla, välipaloja veneessä, syökää ravintoloissa ja niin edelleen. Nauttikaa veneilystä ja siitä mitä Suomi tarjoaa. Illan, päivän, viikonlopun tai viikon-puolentoista annoksissa.

Mutta mikäli vielä kesänä 2020 tai -21 haluat lähteä Itämeren kiertoon, osta isompi vene. Tai jos saat jonkun taivutettua vuokraamaan sulle veneen tuohon reissuun, vielä parempi.

Miten muuten entisenä AMT 200 DC:n omistajana vertaisisit sitä 230 DC:hen?

Jos mietitään vaikka reilusti huonompaa säätä, niin onko veneissä eroa? Onko eroa kummalla pärjäisi huonommassa kelissä?

AMT 200 DC:llä on tullut ajettua Suomenlahdella yli 2m merkitsevällä aallonkorkeudella. Ilmatieteenlaitoksen mukaan tuona päivänä meitä vastaan tuli noin 4.5m korkuisia aaltoja aina silloin tällöin - jonka allekirjoitan. Tämä oli ulkomerellä ilman saarien suojaa, muutama aalto kipusi keulakantta pitkin parinkymmenen sentin vesipatsaana ja putosi tuulilasin jälkeen takatilan lattialle. Pointtina tässä että jopa 6.08m laadukas vene sietää tuota keliä, kukaan kyydissä ollut ei siitä nauttinut.

AMT 230DC 80cm yhdessä 400kg tuo toki vakautta lisää. Mutta ei noin marginaaliset mittaerot ihmeitä tee kun keli menee huonoksi. Yhtälailla 6.90m pitkä vene putoaa aaltojen väliin kuin 6.08m pitkä vene, AMD 230DC pituus ei riitä kovaan keliin.

Pituus on valttia, pohjakulma on valttia, kestävyys on valttia. AMT 200/230DC ei omaa muuta kuin tuon laadukkuus/kestävyys ominaisuuden. AMT 200/230 DC on aivan loistava vene normaalikelissä, yli 2m aalloissa näiltä vaan ominaisuudet loppuu kesken ja sitten ei kellään ole enää hauskaa, lisäksi eteneminen on matelua. Ja tuollaisiin aaltoihin on syytä varautua Itämeren ympäriajolla jos aika on yhtään rasitteena.

Miksi luovuit 200 DC:stä? Tai mihin vaihdoit?

Yamarin Cross BR. Paketti sopii tarpeisiin paremmin, mm. 0% kuomusulkeista ennen lähtöä ja satamaan tulon jälkeen, pitää jälleenmyyntiarvon paremmin (80 % uusista veneistä tuossa kokoluokassa on alumiiniveneitä, lujitemuovin myynti sakkaa pahasti vaikkei huono materiaali ole), materiaalien huolettomuus, Yamarinin takuuvarma huippuajettavuus, päivitys uudempaan, jne jne. Olen tyytyväinen vaikkei AMT huono ollut.

Tässä testissä Yamarin jäi koko joukon viimeiseksi ja hävisi esimerkiksi ajo-ominaisuuksissa Finnmasterille ja Askeladdenille.

http://www.livetombord.se/artiklar/e-tester/20150918/test-finnmaster-t7-flipper-760-dc-amt-230-dc-yamarin-68-dc-och-askeladden-75/

Eikö sekä Pirkka että Yamppi ole Yamahan lempinimiä?

Ei. Pirkka on synonyymi K-ketjun tuotteille. Yamaha ei ole enää Pirkka. Maahantuonti on nykyisin Yamaha Motor Europella.

Ihan fiksulta veneeltä näyttää, ehkäpä järkevin omista ehdotuksistasi. Noin 500h ajettuna ajotunteja on jäljellä vaikka kuinka mikäli huollot on asiallisesti tehty. Painoakin on riittävästi.

Jos tuo on kunnossa, kannattaa vakavasti harkita.

Tyttäresi perheen venebudjetti lienee noin kolminkertainen minun budjettiini verrattuna.

Hyvä kysymys! Toistaiseksi en ole löytänyt mitään tähän tarkoitukseen soveliasta venettä. Kaikki vaihtoehdot tuntuvat olevan joko liian hitaita, liian pieniä (neljän nukkua) tai liian kalliita joko ostaa tai ajaa.

PatrikJ kirjoitti:

Hyvä kysymys! Toistaiseksi en ole löytänyt mitään tähän tarkoitukseen soveliasta venettä. Kaikki vaihtoehdot tuntuvat olevan joko liian hitaita, liian pieniä (neljän nukkua) tai liian kalliita joko ostaa tai ajaa.

Lue lisää

Pienellä budjetilla ei vaan voi kaikkea saada. Joten jos on oltava halpa sekä ostaa että ajaa, niin tuo nopeusvaatimus tippuu ekana pois. Tai sitten merikelpoisuus. Elämä on valintoja.

PatrikJ kirjoitti:

Hyvä kysymys! Toistaiseksi en ole löytänyt mitään tähän tarkoitukseen soveliasta venettä. Kaikki vaihtoehdot tuntuvat olevan joko liian hitaita, liian pieniä (neljän nukkua) tai liian kalliita joko ostaa tai ajaa.

Lue lisää

Olenko tulkinnut oikein, että sinulla on suuria veneilyhaaveita mutta verraten vähän omaa veneilykokemusta varsinkaan mistään yhtään pidemmistä merimatkoista?

Ehdottaisin, että hankitte edes jonkin kohtuullisen merikelpoisen veneen, jotta pääsette itse kokeilemaan mitä merellä veneily noin käytännössä on. CE-luokat on oma lukunsa, mutta se mistä vene selviää, mistä miehistö selviää ja milloin veneily on kivaa saattavat kukin olla aika eri asioita. Jos ensimmäinen ajo metrisessä aallokossa on "ei koskaan enää", niin on aika turha investoida mihinkään itämerikelpoiseen veneeseen. Siitä huolimatta on paljon paikkoja, joissa veneily voi olla aidosti kivaa.

Millaisia näkemyksiä raadilla olisi esim. Götakanavan kulkemisesta tai muusta ajosta Ruotsin isoille järville?

Tässä olisi aivan erinomainen valinta!
Jos PatrikJ on aivan tosissaan liikkeellä, tarttuu hän tähän ja käy hakemassa pois kuleksimasta.

Mikäs tästä tekee kymppitonnin verran paremman kuin tuo Finnmaster 7050, minkä aikaisemmin linkkasin? No tietty varmaan uudempi malli ja parempi moottori, mutta eikö siihen hintaan olisi siihenkin kannattanut tarttua?

Jo se että tämä on isompi, uudempi, siinä on parempi ja vähemmän ajettu kone tekevät tästä omissa silmissä ainakin 20t arvokkaamman veneen.

Toki myös tuo vanhempi versio on mielestäni edullinen tuohon hintaan.

PatrikJ kirjoitti:

Mikäs tästä tekee kymppitonnin verran paremman kuin tuo Finnmaster 7050, minkä aikaisemmin linkkasin? No tietty varmaan uudempi malli ja parempi moottori, mutta eikö siihen hintaan olisi siihenkin kannattanut tarttua?

Lue lisää

Ero ei varmasti ole kertaluokkaa, ainakin sisätilat näyttävät olevan makuupaikkojen yms perusteella hyvin saman tyyppiset. Tuo pistopunkka vaikuttaa hyvältä ratkaisulta, iso (isä) ihminen sinne niin muu perhe mahtuu parhaassa tapauksessa keulaan ilman dinetin petausta.

Veneen ikä on numero, jos ei liikaa ajattele jälleenmyyntiä. Edellyttäen että runko ei ole kolhittu. Nettiveneessä vähän tunteja ajettu -99

https://www.nettivene.com/moottorivene/finnmaster/709351

P.S. Itsekin vähän innostuu, kun olisi tarkoitus hankkia liukuva, ainakin tuleva kesä mennään vielä uppoumarunkoisella.

Fiskari kirjoitti:

Ero ei varmasti ole kertaluokkaa, ainakin sisätilat näyttävät olevan makuupaikkojen yms perusteella hyvin saman tyyppiset. Tuo pistopunkka vaikuttaa hyvältä ratkaisulta, iso (isä) ihminen sinne niin muu perhe mahtuu parhaassa tapauksessa keulaan ilman dinetin petausta.

Veneen ikä on numero, jos ei liikaa ajattele jälleenmyyntiä. Edellyttäen että runko ei ole kolhittu. Nettiveneessä vähän tunteja ajettu -99

https://www.nettivene.com/moottorivene/finnmaster/709351

P.S. Itsekin vähän innostuu, kun olisi tarkoitus hankkia liukuva, ainakin tuleva kesä mennään vielä uppoumarunkoisella.

Lue lisää

Tuossa vielä testiä tämänkokoisista vastaavista. tuo Grandezza 26 on sama kuin Finnmaster 7600

Ja linkki jäi

http://docplayer.fi/5900806-Kipparin-testi-485-bella-765-falcon-26-fantino-grandezza-26-ca-marino-rocca-seiskari-750-lark-yamarin-74-cabin.html

Fiskari kirjoitti:

Ero ei varmasti ole kertaluokkaa, ainakin sisätilat näyttävät olevan makuupaikkojen yms perusteella hyvin saman tyyppiset. Tuo pistopunkka vaikuttaa hyvältä ratkaisulta, iso (isä) ihminen sinne niin muu perhe mahtuu parhaassa tapauksessa keulaan ilman dinetin petausta.

Veneen ikä on numero, jos ei liikaa ajattele jälleenmyyntiä. Edellyttäen että runko ei ole kolhittu. Nettiveneessä vähän tunteja ajettu -99

https://www.nettivene.com/moottorivene/finnmaster/709351

P.S. Itsekin vähän innostuu, kun olisi tarkoitus hankkia liukuva, ainakin tuleva kesä mennään vielä uppoumarunkoisella.

Lue lisää

"Veneen ikä on numero, jos ei liikaa ajattele jälleenmyyntiä. Edellyttäen että runko ei ole kolhittu."

Toki noinkin mutta suurimman eron noissa tekee moottorit, toisessa vanha Mercruiser ja toisessa viimeisintä tekniikkaa edustava Volvo D4.

Tekniikka edustaa vähintäin puolta koko paketissa.

Mikä se sun vene on?

Finmar Magnum