Tiedoksi kansalaisille

Sauli Niinistöstä sinun presidenttisi?

Pankkikriisin suuri puhallus

EU:iin liittyminen valmisteltiin suurella omaisuusmassojen siirrolla yrittäjiltä pankeille, joiden vakavaraisuus piti saada EY:n vaatimalle tasolle.

1990-luvun pankkikriisi ja sen synkät taustat ja vielä synkemmät seuraukset eivät lakkaa puhuttamasta. Eikä niiden pidäkään lakata, sillä mitään ei ole ratkaistu, ennekuin se on ratkaistu oikein. Uutta tietokin tulee esiin koko ajan, kiitos vaivojaan säästelemättömien tutkijoiden työn.

Eduskunta, lainlaatijan ominaisuudessa, ensin "laillisti" velallisten ryöstämisen: 1993 ajoittuu alioikeus-ja ulosottolain uudistus. Joulukuun alusta lukien ei alkuperäistä velkakirjaa enää tarvinnut liittää haastehakemukseen. Entisessä laissa oli vastaansanomattomasti:

"Asiakirja, johon kantajan vaatimus perustuu, on liitettävä haastehakemukseen alkuperäisenä tai jäljennöksenä." Uudessa laissa sama kohta on muotoiltu seuraavasti: Haastehakemuksessa on kuitenkin täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa...."

Lainmuutoksen seurauksena tuomioistuimet ryhtyivät noudattamaan periaatetta, ettei alkuperäistä velkakirjaa tarvinnut liittää haastehakemukseen.

Ulosottolain uudistuksen yhteydessä sama asia toisin sanoin:

" Jos alkuperäisen saamistodistuksen (velkakirja) antaminen sen katoamisen tai muun syyn takia ei ole mahdollista, ulosottomies voi panna tuomion tai päätöksen täytäntöön alkuperäisen saamistodistuksen (velkakirja) puuttumisesta huolimatta, jollei saamistodiste ole juokseva velkakirja, vekseli tai shekki." "

Ketään tuskin yllättää, että tälläisten lakien voimassa ollessa näitä saamistodistusten katoamisia sattui tuhkatiheään.

Ainakin ne suomalaiset, jotka tuolloin olivat aikuisiässä muistavat varmasti, miten roskapankki Arsenaliin kipatut ongelmaluotot myytiin pilkkahintaan Norjalaiselle Aktiv Hansa riskisijoitusyhtiölle. Edellä mainitusta lainuudistuksesta seurasi, että kun 12 miljardin markan saatavat (ja velallisparat siinä samalla) myytiin 5%:n hinnasta Aktiv Hansalle ja C&A Finland OY:lle, kukaan ei pystynyt tutkimaan, kuinka paljon perintäkelvottomia tai jo kertaalleen maksettuja velkoja koko paketti sisälsi.Valtiontalouden tarkastusviraston näitä tapahtumia käsittelevä raportti julistettiin pikaisesti salaiseksi Paavo Lipposen hallituksen toimesta.

Siitä lähtien on keskustelua käyty tuon kaupan laillisuudesta. Sen järkevyydessä tai oikeudenmukaisuudesta kun ei ole edes mitään keskusteltavaa.

Ruotsissa toimittiin tuolloin toisin. Pankkien sijasta Ruotsin valtio pelasti yrittäjät. Tämän johdosta Ruotsi pääsi lamasta yli huomattavasti Suomea nopeammin, eikä myöskään vajonnut sellaiseen suurtyöttömyyteen, kuin mihin nämä väärät ratkaisut Suomen veivät. Suurtyöttömyyden, josta Suomi ei ole sittemmin, edes nousukauden aikana, päässyt eroon.

Tuolla 5%:n osuudella luottojen arvosta, josta Aktiv Hansan kanssa sovittiin kauppahinnaksi, olisivat velalliset ilomielin lunastaneet itsensä vapaiksi velkaorjuudestaan ja siirtyneet takaisin tuottaviksi kansalaisiksi, ja ainakin osa myös työllistäjiksi. Sen sijaan tehdyllä ratkaisulla heidät siirrettiin pysyvästi yhteiskunnan marginaaliin.

Näiden asioiden lisäselvittelyssä ovat nyt Suomen lähihistorian ja pankkikriisin tutkijat törmänneet hyvin hämmentävään muuriin. Kaikki Valtion vakuusrahaston toimintaa liittyvät asiakirjat, joihin siis kuuluu myös Arsenalin myynti Aktiv Hansalle, on julistettu salaisiksi sadaksi vuodeksi. Luitte aivan oikein: sadaksi vuodeksi.

Nyt on syytä kysyä, miten näin voitu menetellä ja millaisia perusteluja tälläiselle salailulle on esittää. Ilmeisesti voidaan perustellusti olettaa peitettävänä olevan todella vakavia rikoksia, kun vähempi varoaika ei riitä.

Valtion puolella kaupan hyväksyneiden nimet meillä on tiedossa: ministeri Suvi-Anne Siimes, joka allekirjoitti kaupan, Paavo Lipponen, Olli-Pekka Heinonen, Eva Biaudet, SAULI NIINISTÖ , Sinikka Mönkäre, Kalevi Hemilä ja Erkki Tuomioja, jotka talouspoliittisen valiokunnan jäseninä hyväksyivät kaupan. Ja tuolloinen eduskunta, joka ilmeisesti tietäen kaupan laittomuuden, kuitenkin päätti antaa sille siunauksensa.

Nykytilanteessa asiasta perillä olevia kansalaisia kyllä hämmästyttää se, että tämän suuren suomalaisten joukon velkaorjaksi myymiseeen ulkomaiselle sijoittajalle, tappiollisesti, perustuslakeja ja ihmisoikeussopimuksia rikkoen ja työllisyyden ja yrittäjyyden perustuksia raunioittavallaa tavalla osallistuneella henkilöllä on röyhkeyttä tosissaan pyrkiä presidentiksi, vieläpä toista kertaa. Ottaen vielä huomioon, että kyseessä on juristin koulutuksen saanut henkilö.

(Lue lisää: http://pankkikriisi.blogspot.fi/2008/11/trke-petos-ja-muita-rikoksia-aktiv.html)


EU-liittymishuijaus
Varatuomari SAULI NIINISTÖ harhautti perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa suomalaisia äänestäjiä ja Suomen eduskuntaa ennen EU-jäsenyyspäätöksiä vuonna 1994 kirjaamalla valiokunnan viralliseen pöytäki