Moi!
Itse olen 28v. kundi Stadista. Olen menevä, dynaaminen ja kaikella tapaa "normaali" tyyppi, mutta ensimmäinen varsinainen seksikokemukseni on valitettavasti vielä edessä päin.
Minulla on kyllä jonkin verran kaveripiirissäni naispuolisia kavereita, mutta en ole seuraavaa kysymystä kehdannut heitä kysyä heiltäkään. Tämä johtuu siitä, että en halua julkisesti myöntää olevani "poitsut" (= neitsyen maskuliininen versio ;-)).
Haluaisin siis kysyä sellaisilta naisilta, jotka ovat joltain pojalta/mieheltä poikuuden vienyt, että kuinka kauan ekakertalainen yleensä "kestää"? Musta tuntuu, että mun kohdallani se varmaan saattaisi - pahimmassa tapauksessa - olla jotakuinkin "pisto-kasto-ravistus", eli käydä hyvinkin äkkiä. Huomaako nainen miehestä helposti, että hän on ekaa kertaa asialla? Jos asia on joskus jonkun naisen kanssa tullut puheeksi, niin mä olen kyllä opetellut selittämään ihan vakuuttavasti, että mulla on ihan "normaali" määrä säätöjä takana. Siis en pyri edes esittämään mitään "panomiestä", mutta pyrin antamaan sellainen käsityksen, että ikääni nähden olen säätänyt ihan riittävän määrän.
Ja tosiaan nyt ei siis puhuta enää mistää ihan teinikokeilusta vaan pikemminkin kahden aikuisen ihmisen kontaktista.
Kiitos vastauksista jo etukäteen ja hyvää jatkoa! ;-)
Itse olen 28v. kundi Stadista. Olen menevä, dynaaminen ja kaikella tapaa "normaali" tyyppi, mutta ensimmäinen varsinainen seksikokemukseni on valitettavasti vielä edessä päin.
Minulla on kyllä jonkin verran kaveripiirissäni naispuolisia kavereita, mutta en ole seuraavaa kysymystä kehdannut heitä kysyä heiltäkään. Tämä johtuu siitä, että en halua julkisesti myöntää olevani "poitsut" (= neitsyen maskuliininen versio ;-)).
Haluaisin siis kysyä sellaisilta naisilta, jotka ovat joltain pojalta/mieheltä poikuuden vienyt, että kuinka kauan ekakertalainen yleensä "kestää"? Musta tuntuu, että mun kohdallani se varmaan saattaisi - pahimmassa tapauksessa - olla jotakuinkin "pisto-kasto-ravistus", eli käydä hyvinkin äkkiä. Huomaako nainen miehestä helposti, että hän on ekaa kertaa asialla? Jos asia on joskus jonkun naisen kanssa tullut puheeksi, niin mä olen kyllä opetellut selittämään ihan vakuuttavasti, että mulla on ihan "normaali" määrä säätöjä takana. Siis en pyri edes esittämään mitään "panomiestä", mutta pyrin antamaan sellainen käsityksen, että ikääni nähden olen säätänyt ihan riittävän määrän.
Ja tosiaan nyt ei siis puhuta enää mistää ihan teinikokeilusta vaan pikemminkin kahden aikuisen ihmisen kontaktista.
Kiitos vastauksista jo etukäteen ja hyvää jatkoa! ;-)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Selittelyt on vaikeampia ja minusta on paljon paljon parempi sanoa jos on ekaa kertaa puuhissa. Ainakaan naiselle ei tuu sellasta oloa etta joo taa on muka pannu jotain muutakin ja silti koheltaa. Taa kaveri ei kehity koskaan.
En tietenkaan sano ettet ois hyva heti alusta asti mutta harva se on seppa syntyaan. Ainakaan mina en ollut ja nyttenkaan en ole varma etta olisin.
Uskoisin etta moni nainen myos arvostaa sita ettet ole koko paikkakunnan naisten sankya kolunnut.
Joo, rohkeesti kerrot vaan.
Vaikka toisaalta liittyen tuohon "pisto-kasto-ravistus" -juttuun, niin eiköhän joka äijällä ole joskus niin. Eli naisella on tod.näk. kokemusta siitäkin, jos kokemusta yleensä on.
Älä huoli.
Kohdalleni on sattunut neljä ensikertalaista. Kaikilla on ollut eka kerta aika nopeaa. Mutta ei se missään nimessä haittaa! Pikemminkin, olin tavallaan otettu, että tuntui heistä niin hyvälle;) Eikä tarvitse häpeillä, salailla tai ainakaan valehdella! Miksi ihmeessä pitäisi? Luuletko, että kaikki naiset on sitä mieltä, että sen parempi mitä enempi mies on ympäriinsä naiskennellut? Ei ei ei...
Sitäpaitsi, ekakertalaisen voi opettaa mieleisekseen. Toisaalta, akikki ihmiset ovat yksilöitä myös sängyssä, kaikki pitävät hieman eri asioista. Minusta se yhdessä opettelu on ihanaa aikaa;)
Ei sitä välttämättä huomaa, onko ekaa kertaa asialla... se riippuu monesta asiasta. Itse en huomannut tästä viimeisestä tapauksesta, onneksi jälkeenpäin kertoi:)
Vasta kolmannella (vai oliko peräti neljännellä) kerralla suostu pitää stondiksen niin kauan, että sai livautettua sisään. Kumin laitto vei fiilikset, ja kun ei saanu heti hollille, meni siinä loputkin. Tyttökin oli kokematon, ettei osannut kokemuksella ja rutiinilla liiemmin autella.
Noo... sitten yhden kerran sujahti sisään ihan kuin vahingossa - ruvettiin siinä sitten touhuamaan. No nuorella pojalla - tai olin jo 20 - pyöri sitten kaikenlaista ajatusta, vai olinko muuten vain sekaisin ja onnen huumassa, ja en saanut laukeamaan, en sitten millään. Pitkäänhän siinä peuhattiin, mutta laukeaminen piti jättää siltä kerralta - ja seuraavalta - ja sitä seuraavalta. Sitten taisikin jo olla tytöllä pillerit, ja hoidettiin homma ilman kumia. Nojoo - sittenpä ei tarvinnut, kuin viisi minsaa työstää, ja homma oli siinä.
Tämmöisiä muistoja keväältä 1988.
*Tänä aamuna vaimon kanssa pelehtiessämme sisään laittaessani huudahdin iloisesti: "Kato kulta, mä osaan ilman käsiä!"
ei ollu mitään ongelmia sisään työnnös. Oli likkakin kyllä cuumana. Rakastettii ja tykättiin niin toisistamme. Likalla oli myös ekakerta. Hän hoki koko ajan,että,paina,paina,paina,kun immenkalvo vaati vähän voimaa venyäkseen.
Ollaan muuten naimisissa edelleenkin ja hyvältä tuntuu koko ajan. Vaimo-likkani on hyväpilluinen. Monien lapsien tekokaan ei ole ollenkaan saanut repsahtamaan. On hyväs timmis,entinen hyvä urheilija kun on.
Oikeasti pelkäät - oli syy mikä tahansa - edetä naisten kanssa yhtään pitemmälle. Tuohon ei auta edes armelias puuduttava känni jota seuraa ensikokemus, sillä kun olet niin kännissä, että uskaltaisit, et enää pysty. Käy oikeasti juttelemassa ammattilaisen kanssa, muuten piinaat itsesi loppuun. Et pysty yhden yön juttuihin saati seurusteluun, koska olet jotenkin tehnyt seksistä itsellesi suorituspaineisen ongelman. Mitä pitempään itseksesi asiaa vatvot, sitä hankalammaksi se käy. Muuri kasvaa korkeutta sitä enemmän, mitä kauemmin odotat. Jos et uskalla kenellekään tutulle avautua, on helpointa purkautua (henkisesti) ammattiauttajan luona. Heille olet vain yksi tapaus, et siis joudu tinkimään yksityisyydestäsi, mutta silti he välittävät ja auttavat. He saavat lukkosi purettua. Käy hakemassa apua, se auttaa!
Oikeasti pelkäät - oli syy mikä tahansa - edetä naisten kanssa yhtään pitemmälle.
Oma elämäni ongelma on tiivistetty tuohon lauseeseen.
Tuohon ei auta edes armelias puuduttava känni jota seuraa ensikokemus, sillä kun olet niin kännissä, että uskaltaisit, et enää pysty.
Minulla alkoholi ei auta asiassa yhtään.
Käy oikeasti juttelemassa ammattilaisen kanssa, muuten piinaat itsesi loppuun.
Neljä vuotta käyty. Nyt vihdoinkin esitin, että olisikohan seksologi/seksuaaliterapeutti (tai mikä heidän nykytittelinsä on?) avuksi ongelmissani...
Et pysty yhden yön juttuihin saati seurusteluun, koska olet jotenkin tehnyt seksistä itsellesi suorituspaineisen ongelman.
IItseasiassa yhden yön juttu toteutui, mutta... Se oli niin kamalaa, etten uskalla ajatellakaan paljonko se teki vahinkoa psyykkeelleni. Onhan tuo eräänlainen suorituspaine, mutta siihen kuuluu niin paljon enemmän. Se on niin monimutkaista. Ihmisen olisi parempi ilman viettejään. Tai parempi ilman tietoisuuttaan näistä asioista.
Mitä pitempään itseksesi asiaa vatvot, sitä hankalammaksi se käy.
Jep. Kohta 14 vuoden vatvominen takana...
Muuri kasvaa korkeutta sitä enemmän, mitä kauemmin odotat.
Ehkä ongelma on siinä, että lähtökohtana on se, että on odotettava. Tai maailmankuvani on rakentunut sen mukaiseksi.
Jos et uskalla kenellekään tutulle avautua, on helpointa purkautua (henkisesti) ammattiauttajan luona.
Kyllähän avaudutaan tutuille. Ehkä liikaakin...
Heille olet vain yksi tapaus, et siis joudu tinkimään yksityisyydestäsi, mutta silti he välittävät ja auttavat. He saavat lukkosi purettua. Käy hakemassa apua, se auttaa!
Lääkitys. Mutta periaatteessa sekään ei auta suoraan vaan kääntäen. Eli lääkkeethän vievät paljon haluja...
..niin hoida homma kertaalleen omalla kädellä ennen kuin menet siihen tapaamiseen jossa se eka kerta saattaisi tapahtua. On ainakin pahimmat paineet purettu.