Lakkoilu tai lakoilla uhkailu on henkistä väkivaltaa, jossa kiristetään vastapuolta. Lisäksi aivan viattomat sivulliset joutuvat kärsimään tavalla tai toisella, ahdistuksena tai menetettyinä matkoina työpaikalle tai lomakohteeseen etelään tai koko perhe jää vaille ruokaa, Jää vaille ruokaa, vaikka kukaan perheen jäsenestä ei kuulu liittoon. Mitä vapautta se on? Perustulain mukaan Suomessa on liittymisen vapaus ja sanan vapaus. Lakkoilu ja ay-uhkailu sortavat kumpaakin lakia.
Lasku lankeaa lakkoiluväkivallasta, joka on henkistä laatua. Lakkojen takia on sadattuhannet työpaikat siirtyneet Suomesta ulkomaille. Kyllästynyt kansanosa sanoutuu irti ammattiyhdistyksistä vastalauseena proletaariselle menolle. Ay-liikkeen jäsenmäärä laskee. Kannattajia ja kiihkoilijoita riittää. Lakot antavat heille tien purkautua jopa murhiin asti, mitä nähtiin 1917 ja 1918. Tälläkin hetkellä on joukkioita, jotka odottavat pääsevänsä rellestämään ay-liikkeen varjolla.
Suuri yleisö on kyllästynyt lakkoilulla terrorisointiin. Laittomien lakkojen sakot ovat aivan liian pienet. Ne ovat raiskauksesta rikesakko- tyyppisiä. SAK:lle mielenilmaukset ei maksa kuin kahvirahoja. Laiton lakko on työstä kieltäytyminen työstä työrauhan alla, olkoonpa lakon nimitys mikä tahansa. Poliittiseen lakkoon osallistuminen on myös laiton teko. Perustuslain mukaan lainsäädäntö kuuluu Eduskunnalle, ei ay-liikkeelle. Se on tosiasia. Tosiasia on myös se, että nykyään ei SAK:n eikä Teollisuusliiton eikä AKT:n eikä Pro:n tai PAMin hallituksen jäsenet ole enää harmaata massaa, joka voi vastuuttomasti paeta ryhmäpäätöksen taakse. Päättäjien henkilöllisyys on tiedossa ja kuvat ovat netissä. Ihmiset vastaavat teoistaan, ei vain Jumalan edessä, vaan myös yleisön edessä. Muistatteko, kun syksyn 2015 joukkomielenosoituksessa Arhinmäen puheen aikaan tuuli synkästi ja ukkonen jyrisi? Huomasi Arhinmäkikin siitä huomauttaa.
Maksavien jäsenien määrä on SAK:ssa 627.000 ja STTK:ssa 335.000. Jäsenmäärät ovat laskeneet. YTK tarjoaa rettelöimättömän vaihtoehdon turvata ansiosidonnainen 100 euron hintaan vuodessa. YTK:n kasvava jäsenmäärä on jo noin 400.000.
Paikallisesti sovitaan asiat. Työnantaja antaa töitä. Ei ammattiliitto. Ammattiliitot voivat omilla teoillaan lisätä yrittäjien halua työllistää tai heikentää sitä. Molemmista on näyttöä. Lakkoilusta tai sillä uhkailusta ei ole hyötyä kenellekään. Huomenna nähdään, onko ay-päättäjät viisastuneet vai satavuotta vanhalla tasolla.
Lasku lankeaa lakkoiluväkivallasta, joka on henkistä laatua. Lakkojen takia on sadattuhannet työpaikat siirtyneet Suomesta ulkomaille. Kyllästynyt kansanosa sanoutuu irti ammattiyhdistyksistä vastalauseena proletaariselle menolle. Ay-liikkeen jäsenmäärä laskee. Kannattajia ja kiihkoilijoita riittää. Lakot antavat heille tien purkautua jopa murhiin asti, mitä nähtiin 1917 ja 1918. Tälläkin hetkellä on joukkioita, jotka odottavat pääsevänsä rellestämään ay-liikkeen varjolla.
Suuri yleisö on kyllästynyt lakkoilulla terrorisointiin. Laittomien lakkojen sakot ovat aivan liian pienet. Ne ovat raiskauksesta rikesakko- tyyppisiä. SAK:lle mielenilmaukset ei maksa kuin kahvirahoja. Laiton lakko on työstä kieltäytyminen työstä työrauhan alla, olkoonpa lakon nimitys mikä tahansa. Poliittiseen lakkoon osallistuminen on myös laiton teko. Perustuslain mukaan lainsäädäntö kuuluu Eduskunnalle, ei ay-liikkeelle. Se on tosiasia. Tosiasia on myös se, että nykyään ei SAK:n eikä Teollisuusliiton eikä AKT:n eikä Pro:n tai PAMin hallituksen jäsenet ole enää harmaata massaa, joka voi vastuuttomasti paeta ryhmäpäätöksen taakse. Päättäjien henkilöllisyys on tiedossa ja kuvat ovat netissä. Ihmiset vastaavat teoistaan, ei vain Jumalan edessä, vaan myös yleisön edessä. Muistatteko, kun syksyn 2015 joukkomielenosoituksessa Arhinmäen puheen aikaan tuuli synkästi ja ukkonen jyrisi? Huomasi Arhinmäkikin siitä huomauttaa.
Maksavien jäsenien määrä on SAK:ssa 627.000 ja STTK:ssa 335.000. Jäsenmäärät ovat laskeneet. YTK tarjoaa rettelöimättömän vaihtoehdon turvata ansiosidonnainen 100 euron hintaan vuodessa. YTK:n kasvava jäsenmäärä on jo noin 400.000.
Paikallisesti sovitaan asiat. Työnantaja antaa töitä. Ei ammattiliitto. Ammattiliitot voivat omilla teoillaan lisätä yrittäjien halua työllistää tai heikentää sitä. Molemmista on näyttöä. Lakkoilusta tai sillä uhkailusta ei ole hyötyä kenellekään. Huomenna nähdään, onko ay-päättäjät viisastuneet vai satavuotta vanhalla tasolla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
SAK:n mielenilmaus on SDP:n vaalikampanja. Ay-Rinne on saanut SAK:n hallituksen manipuloitua lähtemään suurmielenosoitukseen. Sellainen nähtiin myös syyskuussa 2015. Sekin oli SDP:n agitoima. Kiky lopulta hyväksyttiin ja työttömyys on sen ansiosta vähentynyt. Nyt heilutetaan punalippuja jo hyväksyttyä lakia vastaan. Ei yhteyttä asiasisältöön, pelkkää hallituksen vastaista SDP:n uhoa. SDP:n uhosta lähti sisällissota 100 vuotta sitten. Omien ojentamiseen on todella tarvetta. Ehkä tämä prosessi johtaa Rinteen erottamiseen. Tätäkö SDP haluaa, vastakkaisasettelua 1918 tyyliin? Lainsäädäntö kuuluu Eduskunnalle. Aktiivimalliin liittyvä kansalaisaloite on tulossa käsittelyyn. SAK:n mielenilmaus on turhaa peitsien kalistelua. Lakoissa ei ole voittajia. Jäsenkunta laskee. YTK kutsuu!