On aivan hirveän vaikeaa olla yksinäinen. Aina joku yrittää soittaa tai on oven takana pimpottelemassa. Miten te olette saaneet muut ymmärtämään että kun haluaa olla yksinäinen, niin se ei tarkoita että kokoajan pitää olla häiritsemässä? Ei vaikuta tarjoaako suosiolla kahvit vierailijoille vai kieltäytyy. Vaikka äkäisestikin torjuis niin muut alkavat häiritsemään kahta kauheammin. Jääkö ainoaksi keinoksi muuttaa jonnekin erämaahan ja salata osoite? Ärsyttävää kun ei koskaan ehdi ajatella tai tehdä mitään kun aina joku tulee ja keskeyttää kaiken.
Yksinäisyyden vaikeus
justforgetmepls
3171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No, omakohtaisesti jos on on pääkoppa temppuillut ja on ollut päihdeongelmaakin ja vaikka on hoidettukin ja menisi muuten hyvin niin epävakaus on jäänyt ja erakoituminen, tuo sitten pelottaa kaiketi monia ihmisiä kun on ollut terapiassa mistä tietää mutta aika yksin SAA/JOUTUU olemaan.
Nyt alkoi 8.vuosi lähes erakkoelämää kerrostaloyksiössä.
Tähän on jo tottunut eikä ongelmaa ole.
Sama homma. Onneksi on työpaikka, muuten olisin jo tappanut itseni.