Nelisen vuotta sitten esitettiin, että 2019 vuonna on vain seurakuntayhtymiä, joihin kaikkien seurakuntien on liityttävä. Kirkolliskokous kuitenkin hylkäsi Uusi -seurakuntamalli hankkeen vuonna 2015 ja seurakuntia kehotettiin yhteistyöhön vapaaehtoisuuden pohjalta.
Tiedossa oli, että Hämeenkyrön ja Ikaalisten kirkkoherrat ovat jäämässä eläkkeelle tänä vuonna ja tämä nähtiin säästömahdollisuudeksi Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulissa. Molemmat kirkkoherrat havittelivat jäävänsä historiaan seurakuntansa viimeisinä kirkkoherroina.
Ikaalisten kirkkoneuvosto teki aloitteen 2016 lopulla kirkkovaltuuston tietämättä 17.000 jäsenen seurakunnan perustamisesta. (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi). Tarkoitus taisi olla, että Ikaalinen palaa 376 vuoden jälkeen Hämeenkyrön kappeliseurakunnaksi.
Ikaalisten aloite kaatui, kun Hämeenkyrö oli aloittanut jo yhteistyön Ylöjärven
seurakunnan kanssa. Hämeenkyrön kirkkovaltuustossa eivät kaikki kuitenkaan innostuneet Ylöjärven kappeliksi joutumista, vaan 23:sta valtuutetusta 12 allekirjoitti aloitteen selvitystyön aloittamisesta Ylöjärven, Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Jämijärven kanssa.
Tuomiokapituli päätti 12.4.2017 yhteistyöselvityksen tekemisestä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven, Kihniön, Parkanon ja Ylöjärven seurakuntien kesken. Yhdistymisiä ajetaan kovalla tempolla koska ne täytyy saada valmiiksi huhtikuuhun mennessä. Äänestäjien pitää tietää missä heidän kirkkovaltuustonsa syksyllä sijaitsee. Ikaalisten Kiinteistöpalvelu Oy:lle siirtyisi yhdistyneiden seurakuntien taloudenpito. Toimitusjohtaja Hoikkalan mukaan tämä aiheuttaisi yhdistyneille seurakunnille 100 000-120 000 euron vuosittaisen kuluerän.
Jämijärvi jäi pois ja neuvottelee nyt Kankaanpään seurakunnan kanssa. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa kolme eri vaihtoehtoa: Sopimuspohjainen yhteistyömalli, seurakuntayhtymä sekä yhden seurakunnan malli kappeleineen.
Kaikissa muissa hankkeessa mukana olevissa seurakunnissa on järjestetty keskustelutilaisuus seurakuntalaisten kanssa, koska seurakuntalaiset veronmaksajina ovat omistajia. Tilaisuutta ei saatu kuitenkaan aikaiseksi, joten kirkkovaltuusto halusi seminaarissaan 17.1, että seurakuntalaisia kuullaan avoimessa tilaisuudessa Ikaalisten seurakuntakeskuksessa to 25.1. klo 18 alkaen.
Ikaalisten seurakunta ei ole vielä selvitysmiehen pyynnöstä huolimatta vastannut, miten seurakunta aikoo selvitä tulevaisuuden haasteista toiminnallisesti ja taloudellisesti ja haluaako se jatkaa itsenäisenä seurakuntana. Ikaalisten kirkkovaltuusto päättää asiasta maaliskuun kokouksessaan.
Tiedossa oli, että Hämeenkyrön ja Ikaalisten kirkkoherrat ovat jäämässä eläkkeelle tänä vuonna ja tämä nähtiin säästömahdollisuudeksi Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulissa. Molemmat kirkkoherrat havittelivat jäävänsä historiaan seurakuntansa viimeisinä kirkkoherroina.
Ikaalisten kirkkoneuvosto teki aloitteen 2016 lopulla kirkkovaltuuston tietämättä 17.000 jäsenen seurakunnan perustamisesta. (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi). Tarkoitus taisi olla, että Ikaalinen palaa 376 vuoden jälkeen Hämeenkyrön kappeliseurakunnaksi.
Ikaalisten aloite kaatui, kun Hämeenkyrö oli aloittanut jo yhteistyön Ylöjärven
seurakunnan kanssa. Hämeenkyrön kirkkovaltuustossa eivät kaikki kuitenkaan innostuneet Ylöjärven kappeliksi joutumista, vaan 23:sta valtuutetusta 12 allekirjoitti aloitteen selvitystyön aloittamisesta Ylöjärven, Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Jämijärven kanssa.
Tuomiokapituli päätti 12.4.2017 yhteistyöselvityksen tekemisestä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven, Kihniön, Parkanon ja Ylöjärven seurakuntien kesken. Yhdistymisiä ajetaan kovalla tempolla koska ne täytyy saada valmiiksi huhtikuuhun mennessä. Äänestäjien pitää tietää missä heidän kirkkovaltuustonsa syksyllä sijaitsee. Ikaalisten Kiinteistöpalvelu Oy:lle siirtyisi yhdistyneiden seurakuntien taloudenpito. Toimitusjohtaja Hoikkalan mukaan tämä aiheuttaisi yhdistyneille seurakunnille 100 000-120 000 euron vuosittaisen kuluerän.
Jämijärvi jäi pois ja neuvottelee nyt Kankaanpään seurakunnan kanssa. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa kolme eri vaihtoehtoa: Sopimuspohjainen yhteistyömalli, seurakuntayhtymä sekä yhden seurakunnan malli kappeleineen.
Kaikissa muissa hankkeessa mukana olevissa seurakunnissa on järjestetty keskustelutilaisuus seurakuntalaisten kanssa, koska seurakuntalaiset veronmaksajina ovat omistajia. Tilaisuutta ei saatu kuitenkaan aikaiseksi, joten kirkkovaltuusto halusi seminaarissaan 17.1, että seurakuntalaisia kuullaan avoimessa tilaisuudessa Ikaalisten seurakuntakeskuksessa to 25.1. klo 18 alkaen.
Ikaalisten seurakunta ei ole vielä selvitysmiehen pyynnöstä huolimatta vastannut, miten seurakunta aikoo selvitä tulevaisuuden haasteista toiminnallisesti ja taloudellisesti ja haluaako se jatkaa itsenäisenä seurakuntana. Ikaalisten kirkkovaltuusto päättää asiasta maaliskuun kokouksessaan.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Opastaako piispat nuoria poikia perästä pitäen?
Yleensä taloshallinnon yhdistäminen tuo säästöjä eikä lisää kuluja
koska kirjattavana ei kuukaudessa ole kuin muutama lisäkirjaus
yhteistaloudessa verrattuna jokaisen seurakunnan nyhväämiseen
oman taloudenhallintansa kanssa.
Kirkolla ei olisi talousvaikeuksia jos ei hyysättäisi muukalaisia
vaan pidetäisiin omista seurakuntalaisita huolta sekä
estettäisiin nyt esiintulleet papiston ökyelämän jatkuminen.
Kirkon pitää taas palata luostarilaitoksen ohjeen mukaan elämiseen
opetuslapsien tapaan köyhyydessä jolta ajalta kirkon
moraaliohjeet ovat edelleen voimassa mutta papistolta
unholaan jääneet.
Ikaalisissa viimeinen pätevä pappi oli Matti Koivisto, maatalon
poika Myllykartusta.
Mahdollistaako nuo säästöt että saadaan vielä lisää päitä keskusteluihin
Veikkaan että keskusteluun pöllähtää vielä useampi Hoikkalan pää.
Täällä se nimellään pilaa vähemmistön mainetta. Taas.
Kirkoissa vähemmistöt ovat enemmistönä palkattujen
henkilöitten joukossa.
Yhdistyminen on todella huono ratkaisu. Jo muiden yhdistyneiden seurakuntien perusteella voin sanoa että se suurin ja kaunein alistaa muita. Suuri seurakunta vie rahat ja jättää kappeliseurakunnan yhdellä etäkappalaisella toimivaksi. Ikaalisten seurakunnalla on kunnioitettava ja ylväs historia. Älkää ostako niitä järjettömiä mainoslauseita. Pysykää itsenäisinä!
Mikäli seurakunta tarjoaa käyttööni vuoden kynttilät, hintahaarukka liikkuu välillä 80 000-100 000 euroa per vuosi.
Kynttilöitä kuluu päivittäin viidestä kahteenkymmeneen, käyttö riippuu niin fiiliksistä.
Osaa kynttilöitä voidaan käyttää ekumeenisissa toimituksissa - osa hajoaa kovassa käytössä.
Väri ruskistuu käytön myötä. Valkoisissa kynttilöissä värinmuutos on merkittävä - tummemmissa lievempi.
Leppäsen Reijo täti teki aloituksen ja haluaa säilyttää
paikkansa kirkon hallinnossa pikkuseurakunnassa sillä
isossa yhdistyneessä seurakunnassa höpönassut eivät
pärjää vaaleissa.
Kokouksissa joissa ei ole mitään todellista asiaa mutta kokouspalkkiot
kiinnostavat sekä tarjoilut niin paikalla pitää olla pelle
hauskuuttamassa höpönassutuksellaan porukoita.
Milloin olet osallistunut seurakunnan hallintoelimien kokouksiin? Reijon asiantuntemusta ei voi kukaan täysijärkinen kyseenalaistaa. Hänellä on vuosikymmenten kokemus kunnallisesta ja seurakunnan päätöksenteosta - unohtamatta myöskään paikallisen Osuuspankin hallintoa.
Tuo höpönassun istuminen mainitsemissasi kokouksissa on
vaikuttanut vahvasti ja kunta tyhjenee teollisuudesta ja väestä
ja infra surkastuu, sama on seurakunnan kohdalla koska nyt
viisautta haetaan muualta koska höpönassusta ei apuja tule.
Osuuspankkikin joutui pakkoyhdistymään vakavaraisuustavoitteen
saavuttamiseksi.
Näitä höpönassun saavutuksia emme unohda.
Pankin yhdistymisen taustalla oli pankkivirkailijan tekemä kavallus. Reijo on aina pitänyt omiensa puolia - työväenliikkeessä, kunnallisissa tehtävissä, seurakunnassa ja pankkimaailmassa.
Millainen hallinto ja toimiva johto Osuuspankissa on jos
sieltä kavalletaan niin paljon että pankki kaatuu eikä
pankkien keskinäiset vastuuvakuutuksetkaan korvaa ja
kuka oli tekijä ja mikä oli tuomio?
Jambe sen putsas, ritun piikkiin vaan meni
Minkätasoinen hallinto ja johto Osuuspankissa onkaan
jos joku putsaa pankin tyhjäksi ja syyllinen löytyy muualta?
Matti ja Reijo sai poistettua pahimman pukarin, onneks.
Miksi missään ei mainita mitään tuomiosta, ei tuollaisista
selviä ehdonalaisella ja korvaukset ovat mittavat.
Koko homma painettiin villaisella koska ei haluttu kiusallisia oikeudenkäyntejä.
Montako milliä pankki kadotti ja miksi oikeudenkäynti olisi
ollut Osuuspankille kiusallinen, avustiko kavalluksessa
pari luottamusmiestä?
Luottamusmiesten ansiosta tekijä irtisanottiin.
Osuuspankin johto ei siis hallitse hommiaan jos pari luottamusmiestä
irtisanoo työntekijöitä, meneeköhän se noin lakien mukaan ja
miksi miljoonasaatavat rikoksesta jätettiin perimättä?
Pystyin kiristämään pankin johtoa ja luottamushenkilöitä arkaluontoisilla asioilla.
Sopiiko sellaiset henkilöt Osuuspankin johtoon ja hallintoon
joita helposti pystyy kiristämään arkaluontoisilla asioilla, mitä
sellaista löytyy pankin johtajasta ja Matista ja Reijosta?
Niiltä pöllittiin ne yleis avaimet ja autot sun muut
Menikö pankinjohtajalta kassakaapin avaimetkin?
Yhteistyöselvityksen selvitysmies esittää, että Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon seurakunnat liitetään Ylöjärven seurakuntaan 1.1.2019 lukien.
Tiistai-iltana 30.1. oli seurakuntien yhteistyöselvityksen ohjausryhmä viimeistä kertaa koolla – laajennetussa muodossa tällä kertaa. Kokouksessa esiteltiin selvitysmies Matti Piispasen tekemä yhteistyöselvityksen kokonaisuus ja siihen liittyvä esitys. Selvitysmiehen laajasti perustelema esitys on, että Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon seurakunnat liitettäisiin Ylöjärven seurakuntaan ensi vuoden alusta. Yhteistyöselvityksen tavoitteena on ollut löytää ratkaisu, joka turvaa elinvoimaisen paikallisen seurakuntaelämän myös tulevaisuudessa.
Asia etenee seuraavaksi siten, että tuomiokapituli tekee selvitysmiehen esityksen pohjalta seurakunnille aloitteen 14.2. istunnossaan. Kunkin seurakunnan kirkkoneuvostot antavat 6.3. kokouksissaan tästä aloitteesta esityksen kirkkovaltuustoille. Kirkkovaltuustot päättävät 14.3. oman seurakuntansa kannan tuomiokapitulin aloitteeseen. Tuomiokapituli antaa päätöksensä seurakuntien vastausten pohjalta 21.3. kokouksessaan. Jos jonkinlainen seurakuntaliitos lähtee vireille, kirkkohallitus käsittelee ja tekee päätöksen asiasta 24.4.
Leppäsen höpönussu täti hoitelee tuolla tavalla kirkolliset asiat
Mikä sitten sinun mielestäsi olisi parempi ratkaisu tai toimintamalli?