Opettaja sano eillispäevänä jotta: Huommenna tuletta sitten kaekki suksella. Niihhän myö mänttiin. Ei se hiihättännä kuitenkkaa, oli voemistelluu ja sitte puutöetä. Tehttiin kottaraespönttö, ne ketkä osas. Se reijän teko joillekkii oli ylvoemasen vaekkee, kun sehän piti kaerata, niinku jiähän reikkee. Siihe aekkaan ku ei ollunna näetä nykyajan ketkuttimmii, sähköllä käävvii ruuvivviäntimmii&porrii. Lopultahan se sitte onanistu melekkein kaekilta, vaen ei ihan. Mäni siinä jokunennii laata harjotellessa.
38 pakkasen puolella ja suksella koulluun.
Tsiups
25
539
Vastaukset
Meillä oli inhimillisemmät opettajat, ja meillä oli pakkasraja miinus 25, kun ei tarvinnut suksia tuoda.
Pakkasraja oli tuo miinus 25 astetta ja hiihto oli hyvin yleinen liikuntamuoto talvisin liikuntatunneilla. Luistelu oli harvinaista herkkua.
Keskuskoululta hiihdettiin Lieksanjoen jäätä pitkin Saavalle ja noustiin hyppyrimäen rinnettä kallion päälle ja lasketeltiin takaisin jäälle ja hiihdeltiin koululle. Voimalaitosta ei tuolloin vielä ollut Lieksankoskella.
Kaikilla ei ollut omia suksia, mutta koululla oli jonkinlainen suksivarasto. Ongelmana oli löytää sopivat sukset, joissa oli käypäset varpaalliset omiin kenkiin. Monoihin, jos joillakin sellaiset oli ,tarvittiin jo sopivat rotanloukkusiteet.
Nykyaikaan taitaa olla aika vähän hiihtäjiä liikuntatunneilla.kamuttaja kirjoitti:
Siitä hyppyrimäeltä sai kovat vauhdit, ei sitä moni uskaltanut laskea.
Muistan, varsinkin kun rinne oli aivan jäinen kovan käytön jäljiltä. Sehän oli lieksalaisten suosima mäenlaskupaikka ainakin vielä 50-luvun alkupuolella, jolloin siellä hiihtelin.
- pienipellavapää
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistan, varsinkin kun rinne oli aivan jäinen kovan käytön jäljiltä. Sehän oli lieksalaisten suosima mäenlaskupaikka ainakin vielä 50-luvun alkupuolella, jolloin siellä hiihtelin.
Tuli siinä Saavan mäessä haveri, katkesi toinen suksi ja housut repesivät. Siinä sitten toispuoleisilla suksilla ja housut riekaleena raahustin kotiin. Ne olivat sinä talvena jo toiset sukset joista parin sain poikki. Vastaanotto kotona ei ollut kovinkaan lämmin , ehjät housut jalkaan ja ei kun lainasuksilla etsimään se katkenneen suksen kärki. Löytyihän se lopulta, kun tarpeeksi mylläsin lumikasaa kaatumispaikalta. Isä paikkasi pellinpalalla suksen taas ehjäksi ja sillä sitten hiihtelin lopputalven.
Saavan puinen hyppytorni purettiin 1950-luvun alussa sen vaarallisuuden takia. Se oli samaa kokoluokkaa kuin Pankakosken Rasivaaran hyppytorni. Hyppyrimäkien alastulorinteet olivat mäenlaskijoiden suosioissa. Rasivaarankin hyppytorni on purettu, mutta hyppyrin paikan löytää kulkemalla Hyppyrintietä hyppyrimäen kohdalle. Molemmissa mäissä hypättiin parinkymmenen metrin pituisia leiskauksia.
- pienipellavapää
En muista tarkalleen, mutta kovaa mentiin pöpelikköön.
pienipellavapää kirjoitti:
Tuli siinä Saavan mäessä haveri, katkesi toinen suksi ja housut repesivät. Siinä sitten toispuoleisilla suksilla ja housut riekaleena raahustin kotiin. Ne olivat sinä talvena jo toiset sukset joista parin sain poikki. Vastaanotto kotona ei ollut kovinkaan lämmin , ehjät housut jalkaan ja ei kun lainasuksilla etsimään se katkenneen suksen kärki. Löytyihän se lopulta, kun tarpeeksi mylläsin lumikasaa kaatumispaikalta. Isä paikkasi pellinpalalla suksen taas ehjäksi ja sillä sitten hiihtelin lopputalven.
Oliko vielä siihen aikaan kun kävit siellä, kalliossa kiinni pitkiä rautaisia pultteja.
Ne näkyi talvellakin hangen yläpuolella, osa oli lähes metrin mittaisia.
Puuosien purkajat jätti ne sinne aikoen hakea myöhemmin pois, mutta sinne jäivät.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Saavan puinen hyppytorni purettiin 1950-luvun alussa sen vaarallisuuden takia. Se oli samaa kokoluokkaa kuin Pankakosken Rasivaaran hyppytorni. Hyppyrimäkien alastulorinteet olivat mäenlaskijoiden suosioissa. Rasivaarankin hyppytorni on purettu, mutta hyppyrin paikan löytää kulkemalla Hyppyrintietä hyppyrimäen kohdalle. Molemmissa mäissä hypättiin parinkymmenen metrin pituisia leiskauksia.
Kerran siellä oli poikien kisat ja eräs sukulaispoika voitti muistaakseni 17 metrin hypyllä.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistan, varsinkin kun rinne oli aivan jäinen kovan käytön jäljiltä. Sehän oli lieksalaisten suosima mäenlaskupaikka ainakin vielä 50-luvun alkupuolella, jolloin siellä hiihtelin.
Minä en uskaltanut koskaan laskea sitä huipulta joelle asti, mutta keväällä kun se oli jäinen laskettelin liukuna korkkimaton palalla.
- kilttiälapsiatuli
Kyllä sinne kouluun piti päästä talvellakin olipa pakkasta kuinka paljon tahansa. Luokan järjestäjänä piti tulla vielä aikaisemmin kuin muut,kun luokan uuni piti lämmittää,jotta tarkeni istua tunnilla,tai seisoa nurkassa jonkun rikkeen vuoksi.
Kouluun piti mennä joka päivä sunnuntaita lukuun ottamatta, olipa keli millainen tahansa. Siinä ei pakkasrajoja tunnettu. Ulkoliikunnassa oli kuitenkin pakkasraja kuten viesteissä kerrotaan.
Koulukyytejä ei ollut, mutta onneksi jokaisessa kylässä oli jonkinlainen kansakoulu. Varsinaisia koulurakennuksia ei kaikissa kylissä ollut, vaan koulua käytiin esimerkiksi suurimmissa taloissa.
50-luvulla kouluja tai vastaavia koulunkäyntipaikkoja oli Pielisjärvellä noin 50. Silloin suuret ikäluokat aloittivat koulunkäyntinsä. Oppikouluun kuljettiin kyliltä linja-autoilla tai rillukoilla eli lättähatuilla. Osa oppilaista asui kauppalassa koulukortteerissa.Meillä oli sen verran inhimillinen systeemi, että jos oli pakkasta enemmän kuin -35 C, niin kouluun ei tarvinnut mennä niiden joilla oli yli 3 km koulumatka.
kamuttaja kirjoitti:
Meillä oli sen verran inhimillinen systeemi, että jos oli pakkasta enemmän kuin -35 C, niin kouluun ei tarvinnut mennä niiden joilla oli yli 3 km koulumatka.
Saattoi olla minunkin kansakouluaikana jonkilainen pakkasraja, mutta kun koulumatkani oli vain kilometrin luokkaa, en ollut pakkasen takia koskaan poissa koulusta. Keskustan koulussa taisi olla vain lyhytmatkalaisia kauppalan alueen oppilaita. Kevätniemen Harjulasta kolmen kilometrin päästä taisivat tulla kauimmaiset koululaiset keskuskoululle. Surpeenvaaran koululle olisi ollut lyhyempi matka, mutta ilmeisesti kauppalan rajat jakoivat koulualueet.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Saattoi olla minunkin kansakouluaikana jonkilainen pakkasraja, mutta kun koulumatkani oli vain kilometrin luokkaa, en ollut pakkasen takia koskaan poissa koulusta. Keskustan koulussa taisi olla vain lyhytmatkalaisia kauppalan alueen oppilaita. Kevätniemen Harjulasta kolmen kilometrin päästä taisivat tulla kauimmaiset koululaiset keskuskoululle. Surpeenvaaran koululle olisi ollut lyhyempi matka, mutta ilmeisesti kauppalan rajat jakoivat koulualueet.
Kotona isä piti pakkasraja -40 C, jos oli vähemmän ei se kuulemma ole liian kylmää vaikka ikää olisi ollut 7v.
- ei-ollut-petoja
Silloin ei tarvinnut susia pelätä kun kaikki ropsivat hengiltä mitä sattui pitäjään tulemaan, siitä hukasta kun sai tapporahan! Nykyäänhän kuten Nuuksiossa riittää kettu tai ilves hätätiedotteeseen ja helikopterikyytiin sieltä puistosta pois!
Siinä ja siinä ettei uudenmaan prikaati riennä apuun! - timitralainen
Kyllä Pärnän ja Sepelin mäet oli paljon kovempia kuin Saavan Leiskasta puhumattakaan.
- oikein.kunnon.mäki
Tuskinpa timitralainen Saavalla koskaan kävi. Mitenpä olisi sinne saakka jaksanut. Märäjälahden toisella puolella oli vielä suurempi mäki nimeltään Kiiskilänvaara. Siellä käytiin laskemmassa kaikista suurimpaa mäkeä. Pärnä oli pieni nyppylä sen jälkeen.
- pienipellavapää
Pärnällä käytiin hiihtämässä kympin latua , jossa loppupäässä oli iso mäki. Oltiin 16-17vuotiaita , kun hiihtoloman alkaessa kaverini lupasi viinipullon palkaksi, jos hiihdän jokaisena lomapäivänä hänen kanssaan Pärnän kympin lenkin. Asia sovittiin ja hiihtourakka alkoi. Kävi kuitenkin niin, että haastaja sairastui kolmen hiihtopäivän jälkeen angiinaan. Niinpä jäi hiitäminen siihen. Viinipullon kuitenkin hankki. Imoitti minulle että löydän pullon määrätyn Hovilan koivun juuresta lumihangesta. Pullo löytyi ja nautittiin Partalanmäellä erään omakotitalon yläkerran kammarissa ystäväporukalla.
- hissanmaikk
Siitä sinun juoppurasi aszukeni vain
- paljon.aszukenia
hissanmaikk kirjoitti:
Siitä sinun juoppurasi aszukeni vain
Aszukenia vaan sinullekin juoppurasi!
- hissaviinaa
Onko aszukeni jotain japanilaista viinaa jota hissanmaikk juoda killittää?
- vahvaa.aszukenia
Vaikuttaa olevan todella vahvaa ainetta ainakin hissukkamaikalle.
vahvaa.aszukenia kirjoitti:
Vaikuttaa olevan todella vahvaa ainetta ainakin hissukkamaikalle.
Onkohan maikka taas "ratkennut" kun tuollaisia kirjoittelee?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi
Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit1538312KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!
STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti4327402Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?
On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei713821Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta
Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-20000117808521503522Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT1112988Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan
Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään502533- 1262006
Puolen vuoden koeaika
Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro231853Turvaan tulleet lähettävät omia lapsiaan vaaraan - hullua
MOT-ohjelman jakso ”Loma vaihtui kahleisiin” kertoi, kuinka Suomessa ja muualla Euroopassa asuvat somaliperheet lähettäv361674Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan
Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju1811510