X on omassa tutkimuksessaan siteerannut kömpelöllä käännöksellä ulkomaista tutkijaa Z ja asianmukaisesti merkinnyt Z:n lähteeksi. Huhtasaari on kopioinut sanasta sanasta sanaan X:n tekstin ja ilmoittanut lähteeksi Z:n. Näitä X:iä on useampia.
Tämä ei ole hyväksyttävää, koska Huhtasaari antaa kuvan, että hän olisi perehtynyt alkuperäiseen Z:n tekstiin. Näin ei voi olla, koska kahta samanlaista käännöstä/tulkintaa täsmälleen samoilla sanoilla Z:n tektistä ei voi olla.
Suorat sitaatit pitää kirjoittaa ´´-merkkien väliin ja mainita, että kyseessä on X:n tulkinta Z:n tekstistä. Kyllä Huhtasaarella tässä asiassa on fuskua!
Tämä ei ole hyväksyttävää, koska Huhtasaari antaa kuvan, että hän olisi perehtynyt alkuperäiseen Z:n tekstiin. Näin ei voi olla, koska kahta samanlaista käännöstä/tulkintaa täsmälleen samoilla sanoilla Z:n tektistä ei voi olla.
Suorat sitaatit pitää kirjoittaa ´´-merkkien väliin ja mainita, että kyseessä on X:n tulkinta Z:n tekstistä. Kyllä Huhtasaarella tässä asiassa on fuskua!
Vastaukset 3
Vanhimmat
1:23 Eikö vasuri saa nukuttua öisin?
Viha suomea ja suomalaisuuttako kohtaan se pitää vasurin hereillä?
pilkun viilaajille tiedoksi että 20v sitten oli sallittu hiukan plagioidakkin, joten se siitä huhtasaaren mollaamisesta.. siis viis siitä.. 5
Niinpä.
Itse asiassa jo 16.1. tämä asia oli käsitelty Uudessa Suomessa tiedekäytännön asiantuntijalta, siis ihmiseltä joka oikeasti tietää asiasta eikä arvo kantaa mutu-tuntumalta ja suurella tunteella noin yleensä kuten tässäkin ketjussa aloittaja tykkää tehdä:
Uusi Suomi kysyi tilanteesta tulkintaa myös Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta (TENK). Se on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijaelin, joka muun muassa edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä.
TENK:n pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof korostaa puhuvansa plagioinnista ja tutkimusvilpistä yleisellä tasolla. Hän ei tunne Huhtasaaren tapausta tarkemmin, eikä voi virassaan ottaa kantaa yksittäistapauksiin. Spoof sanoo Uudelle Suomelle, että Huhtasaaren tapauksen kaltaisissa epäilyissä voisi plagioinnin sijaan pohtia pikemminkin, olisiko kyseessä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
Huhtasaari viittaa bloggaajan esiin tuomissa gradunsa kohdissa alkuperäislähteisiin, kun varsinainen teksti näyttää olevan peräisin toisista opinnäytetöistä. Spoofin mukaan tämänkaltaiset ratkaisut eivät ole Suomessa tavattomia ja samaa aihetta tutkivilla opiskelijoilla esimerkiksi johdantokappaleet saattavat joskus olla ”liian toisilta napattuja”. Spoof korostaa, että toisen tekstiä saa lainata, kunhan kertoo lähteen. Jos teksti on peräisin opinnäytetyöstä, pitää viitata opinnäytetyöhön.
–Tämä ei ole nyt niin paha, kuin että ne viittaukset puuttuisivat siitä kokonaan ja siitä tekstiyhteydestä annettaisiin ymmärtää, että ne ovat hänen omia ideoitaan, Spoof sanoo Uudelle Suomelle.
Spoofin mukaan professori Rehnin kommentti siitä, että suora lainaus vaatisi tieteellisessä kirjoittamisessa aina ehdottomasti lainausmerkit, ei pidä paikkaansa. Spoofin mukaan käytäntö tämän suhteen vaihtelee tieteenaloittain.