Saillife projekti

Saillife on sitten harhaanjohtava nimi projektille

Veneen kunnostuksesta syntyvät myös videot ja Youtubesta tulevat taskurahat palkkatyön ohella. Tekee siis sitä mitä haluaakin. Hoonaa paattia.

Youtube maksaa suuriakin yleisöjä kerääville tekijöille vain taskurahaa. Kasvamassa on uusia tekijöille reilummin maksavia palveluja kuten D-Tube ja joku jonka nimi ei nyt muistu mieleen

Riippuu tietenkin tulotasosta, mutta kyllä Yotuben palkkiot voivat ihan todellisen lisän tuloihin tuoda.

Jep, eikä Saillife ole vielä mikään valtava kanava (kuten esim. Delos). Siksi sanoinkin että Mads vetää sieltä taskurahaa. Onhan hän saanut jotain pientä myös venetarvikkeiden valmistajilta ja ehkä ajattelee että sitä kautta saa jotain hyötyä tulevaisuudessa.
Oma veikkaus on se, että Mads on aika yksinäinen ja Youtube tuo hänelle veneenrakennuksen ohelle sosiaalista elämää. On kivempi tehdä juttuja, kun voi samalla jutella kameran takana oleville "kavereille" ja osoittaa pätevyyttänsä. Kaverit sitten kehuvat Youtuben kommenteissa miten hyvä remppamies Mads on. Ja löytyihän sosialistisen median kautta tyttöystäväkin, mikä tosin vaikuttaa todella lapselliselta käänteeltä "...my amazing girlfriend...".

Juu, noista youtube rahoista. Miljoona näyttökertaa tarkoittaa karkeasti vain muutamaa tuhatta euroa palkkioina.

Näinhän se on; moni kakku päältä kaunis... Ja tämä koskee uudempia veneitäkin kuin tuo 80-luvun HR. Kaverini hankki v. 1993 valmistetun Bavaria 44:n, joka oli ns. hyväkuntoinen ja hyvin hoidettu. Kukkamultaprojekti alkoi ketjuboksista. Osoittautui, ettei sen pohjassa ollutkaan lasikuitua. Alkuperäinen rakenne boksissa oli huono, koska pohja oli tehty vanerista ja sen päälle oli maalattu topcoat. Vaneri oli muuttunut kukkamullaksi. Sen tilalle omistaja laminoi lasikuidun. Toinen ongelma oli peräsinlavassa ja ruoriakselin laakerissa...
Ennen ostopäätöstä vene siis kannattaa tutkia läpikotaisin, vaikka olisikin päältä kiiltävä ja hyvin hoidetun näköinen!

Vähän kylmäävän näköistä kun nauhahiomakoneella vedetään myrkkymaaleja pohjasta ja käytössä ei ole edes kunnon hengityssuojaimia...

Ei se materiaalista ole kiinni, vaan yksilöstä. Perusteellinen tarkastus maksaa, mutta sen tekemättä jättäminen maksaa vielä enemmän.
https://www.youtube.com/watch?v=tA7bQgF3hvQ

Syyni ennen kauppaa kannattaa aina, osti mitä hyvänsä tyyriimpää.

Muuten olen sitä mieltä, että kädettömien veneenomistajien ei kannata remppamiesten touhuja jeesustella.

Se on juurikin näin. Muutaman vettyneet puuosan vaihtaminen on ylivoimaista jos ei osaa. Tekijämies korjaa sen jo siinä missä funtsail ija vielä puhuu.

Korjaaminen on kivaa. Se on oleellinen osa kauniiden vanhojen veneiden ylläpitoa.

Kyse on siitä, käyttääkö aikansa fiksaamiseen vai purjehdukseen. Olen rempannut itse monta kämppää, rassannut autoja, ollut mukana rakentamassa purjevenettä, rempannut omaa paattia jne... Talvella ennalta suunnitellut veneen kunnostushommat ovat mukavia, mutta purjehduskaudella mielummin vietän aikani vesillä. Ja kyllä v-tuttaa, jos joku paikka, minkä on kuvitellut olevan kunnossa, osoittautuu mädäksi. Jos oma juttu on enemmän korjaus kuin purjehdus, niin siitä vaan. Mutta itse haen purjehduksesta vesilläoloa ja rentoutumista, en remppahommia.

Fixlife kirjoitti:

Kyse on siitä, käyttääkö aikansa fiksaamiseen vai purjehdukseen. Olen rempannut itse monta kämppää, rassannut autoja, ollut mukana rakentamassa purjevenettä, rempannut omaa paattia jne... Talvella ennalta suunnitellut veneen kunnostushommat ovat mukavia, mutta purjehduskaudella mielummin vietän aikani vesillä. Ja kyllä v-tuttaa, jos joku paikka, minkä on kuvitellut olevan kunnossa, osoittautuu mädäksi. Jos oma juttu on enemmän korjaus kuin purjehdus, niin siitä vaan. Mutta itse haen purjehduksesta vesilläoloa ja rentoutumista, en remppahommia.

Lue lisää

Suomessa erikoishaasteena on sääolot, jotka estävät ulkona tekemisen talvella. Vaikka jotain puuhommia ja letkujen asennuksia jne. voisikin tehdä, niin aika monia mömmöjä ei saa tai ei kannata käyttää alle 10 asteen lämpötiloissa. Nytkin on monena vuonna lasikuituhommat olleet mahdollisia vasta huhtikuun puolen välin jälkeen. Lämmitetty halli taas on luksusta, joka heti nostaa rempan kustannuksia tuhansilla.

MukavaaHalpaaHupia kirjoitti:

Se on juurikin näin. Muutaman vettyneet puuosan vaihtaminen on ylivoimaista jos ei osaa. Tekijämies korjaa sen jo siinä missä funtsail ija vielä puhuu.

Korjaaminen on kivaa. Se on oleellinen osa kauniiden vanhojen veneiden ylläpitoa.

Lue lisää

Niin, kaveri sanoi videolla että parin kuukauden homma. Eli ei ihan käden käänteessä. Älä uhoo.

Fixlife kirjoitti:

Kyse on siitä, käyttääkö aikansa fiksaamiseen vai purjehdukseen. Olen rempannut itse monta kämppää, rassannut autoja, ollut mukana rakentamassa purjevenettä, rempannut omaa paattia jne... Talvella ennalta suunnitellut veneen kunnostushommat ovat mukavia, mutta purjehduskaudella mielummin vietän aikani vesillä. Ja kyllä v-tuttaa, jos joku paikka, minkä on kuvitellut olevan kunnossa, osoittautuu mädäksi. Jos oma juttu on enemmän korjaus kuin purjehdus, niin siitä vaan. Mutta itse haen purjehduksesta vesilläoloa ja rentoutumista, en remppahommia.

Lue lisää

Nykyinen veneeni on yli 30-vuotias. Edellisen veneeni myin sen ollessa vajaa 30-vuotias. Kakkosveneeni on nyt 80-vuotias. Ainoa tapaus, jota on pitänyt paikata kesken kauden oli haljennut sylinterinkansi. Varaosan hankinta ja asennus taisi viedä jopa yli viikon purjehduskaudesta. Mikä nyt yleensä olisi sellainen mätä paikka, joka purjehduksen estäisi?

eiku.purjehditaan kirjoitti:

Nykyinen veneeni on yli 30-vuotias. Edellisen veneeni myin sen ollessa vajaa 30-vuotias. Kakkosveneeni on nyt 80-vuotias. Ainoa tapaus, jota on pitänyt paikata kesken kauden oli haljennut sylinterinkansi. Varaosan hankinta ja asennus taisi viedä jopa yli viikon purjehduskaudesta. Mikä nyt yleensä olisi sellainen mätä paikka, joka purjehduksen estäisi?

Lue lisää

Ei mädät paikat välttämättä purjehdusta estä niin kauan kun niitä ei halua korjata ja kölipalkisto ei ole läpimätä. Esim. kannen välianeen vaihto tai noilla samoilla videoilla olleen Albin Balladin koko sisustuksen uusiminen ei onnistu ruuhkavuosia elävältä perheelliseltä itse tehtynä yhden talven aikana. Taitaisi vene seistä pukeilla ainakin yhden kesän, ellei toistakin.

Fixlife kirjoitti:

Ei mädät paikat välttämättä purjehdusta estä niin kauan kun niitä ei halua korjata ja kölipalkisto ei ole läpimätä. Esim. kannen välianeen vaihto tai noilla samoilla videoilla olleen Albin Balladin koko sisustuksen uusiminen ei onnistu ruuhkavuosia elävältä perheelliseltä itse tehtynä yhden talven aikana. Taitaisi vene seistä pukeilla ainakin yhden kesän, ellei toistakin.

Lue lisää

80-vuotiaan kevätkunnostukset ovat joskus hieman odottaneet säiden lämpenemistä niin, että olisi vähän aikaisempaa vesillelaskua toivonut. Silti kauden ensimmäisiin kisoihin on aina ehditty. Mädät ovat olleet erittäin paikallisia ja korjaukset pikemminkin muutamia tunteja vaativia, enemmän kosmeettisia kuin rakenteellisia.

Koko sisustuksen uusiminen taas ei tule yllätyksenä. Balladiin sellaisen tekeminen on enää harrastelua, taloudellisin perustein siinä ei ole järkeä.

Keskustellaanko tässä nyt eri asioista ? Itse tarkoitan aloittajan linkin mukaista remonttia, k.o. veneessä on vaihdettu kannen väliaine, uusitaan sisustusta, tankit jne... Suunnittelemattomana yllätyksenä muun työn ohella löytyi vettyneet kölipalkit, jotka lisäsävät työmäärää muutamalla kuukaudella, ei muutamalla tunnilla. Siis remonteista, joissa ei sinunkaan mielestä ole mitään järkeä.

Fixlife kirjoitti:

Keskustellaanko tässä nyt eri asioista ? Itse tarkoitan aloittajan linkin mukaista remonttia, k.o. veneessä on vaihdettu kannen väliaine, uusitaan sisustusta, tankit jne... Suunnittelemattomana yllätyksenä muun työn ohella löytyi vettyneet kölipalkit, jotka lisäsävät työmäärää muutamalla kuukaudella, ei muutamalla tunnilla. Siis remonteista, joissa ei sinunkaan mielestä ole mitään järkeä.

Lue lisää

Saillifen vene on jotain aivan muuta kuin 50 v vanha Ballad. Itse en aloittajan projektia kovinkaan järjettömänä pidä. Balladin arvoa saa nostettua uudelleen rakentamisella muutaman tonnin ja vene olisi edelleen nykyään pieneksi mielletty puolitonnari, Saillifen aihio on tällä hetkellä valtavirtaa.

Ei Madsilla ole varaa lopettaa projektia. Siihen on jo investoitu niin paljon, että se on ns. pakko tehdä valmiiksi vaikka rahat ja henki menisivät. Loppuhinta on niin kova, että sillä olisi ostanut hyväkuntoisen uudemman veneen. Mads pistää tuohon pari-kolme vuotta kaiken vapaa-ajan, toivottavasti ei aja ensimmäisenä kiville kun lähtee reissuun. Toisaalta kun venettä hoonaa kuivalla maalla, niin ei tule merisairaaksi.
Itse olen tehnyt parin vuoden aikana aika paljon remonttia vanhaan veneeseeni. Jo nyt tiedän että taloudellisesti se ei ole ollut järkevää. Lisäksi koko homma on alkanut vituttamaan niin rankasti, että suunnittelen veneen laittamista pariksi vuodeksi seisontaan ja matkailuautoon siirtymistä. Olisi pitänyt aikanaan ostaa uusi Bava, mutta kun vanha tyyli miellyttää amiraalia ja siksi uudet veneet ei käy.

Höröpää kirjoitti:

Ei Madsilla ole varaa lopettaa projektia. Siihen on jo investoitu niin paljon, että se on ns. pakko tehdä valmiiksi vaikka rahat ja henki menisivät. Loppuhinta on niin kova, että sillä olisi ostanut hyväkuntoisen uudemman veneen. Mads pistää tuohon pari-kolme vuotta kaiken vapaa-ajan, toivottavasti ei aja ensimmäisenä kiville kun lähtee reissuun. Toisaalta kun venettä hoonaa kuivalla maalla, niin ei tule merisairaaksi.
Itse olen tehnyt parin vuoden aikana aika paljon remonttia vanhaan veneeseeni. Jo nyt tiedän että taloudellisesti se ei ole ollut järkevää. Lisäksi koko homma on alkanut vituttamaan niin rankasti, että suunnittelen veneen laittamista pariksi vuodeksi seisontaan ja matkailuautoon siirtymistä. Olisi pitänyt aikanaan ostaa uusi Bava, mutta kun vanha tyyli miellyttää amiraalia ja siksi uudet veneet ei käy.

Lue lisää

Toi on myös todellinen riski jos vähänkin tunnepuoli edellä menee projektiin. Rakas ja ihana unelmien täyttymys muuttuu pelkkien negatiivisten tunteiden hautausmaaksi johon ei varsinkaan lomallaan haluaisi koskea kirveelläkään :)

Ovatko tuon Madsin kölipalkit lasikuitua joka on veneen valmistusvaiheessa laminoitu vanerilevyjen päälle?

rakenne kirjoitti:

Ovatko tuon Madsin kölipalkit lasikuitua joka on veneen valmistusvaiheessa laminoitu vanerilevyjen päälle?

Voisi sanoa, että kölipalkit on vaneria, jotka on laminoitu pohjaan kiinni ohuella (3mm) lasikuitukerroksella. Videollaan Mads toteaa, että vanerin täytyy olla kuormaa kantava osa kun lasikuitu on noinkin ohutta. Ja vaneri siis on mätää.

Yksinkertainen ratkaisu olisi laminoida olemassaolevan palkiston päälle paksu kerros lasia, jolloin rakenne vastaisi uudempien veneiden kuitupalkistoa.. Sitäkin varten pitää purkaa rakenteita pois ja turkkilevyjä pitäisi nostaa hieman ylemmäs.

Tittitititi kirjoitti:

Voisi sanoa, että kölipalkit on vaneria, jotka on laminoitu pohjaan kiinni ohuella (3mm) lasikuitukerroksella. Videollaan Mads toteaa, että vanerin täytyy olla kuormaa kantava osa kun lasikuitu on noinkin ohutta. Ja vaneri siis on mätää.

Yksinkertainen ratkaisu olisi laminoida olemassaolevan palkiston päälle paksu kerros lasia, jolloin rakenne vastaisi uudempien veneiden kuitupalkistoa.. Sitäkin varten pitää purkaa rakenteita pois ja turkkilevyjä pitäisi nostaa hieman ylemmäs.

Lue lisää

Kannattaisi ensin rälläköidä kölipalkit hieman matalammaksi ja vasta sitten laminoida lasikuitukerroksia päälle niin kölipalkit säilyisivät entisen korkuisina vaikka levenisivätkin uusieen laminointikerrokisen verran, eikä turkkilevyjä tarvitsisi silloin nostaa ylemmäksi.

Samalla kun kölipalkit rälläköisi vähän matalammaksi mahdollistaisi se myös pehmenneen vanerin kaapimisen ulos ja sisään voisi työntää uudet täytteet, ja sitten laminoidaan kaiken päälle uudet lasikuitukerrokset.

Kevät lähestyy kun alkaa remppa-jutut nousta pintaan, kiva!

Höröpää kirjoitti:

Ei Madsilla ole varaa lopettaa projektia. Siihen on jo investoitu niin paljon, että se on ns. pakko tehdä valmiiksi vaikka rahat ja henki menisivät. Loppuhinta on niin kova, että sillä olisi ostanut hyväkuntoisen uudemman veneen. Mads pistää tuohon pari-kolme vuotta kaiken vapaa-ajan, toivottavasti ei aja ensimmäisenä kiville kun lähtee reissuun. Toisaalta kun venettä hoonaa kuivalla maalla, niin ei tule merisairaaksi.
Itse olen tehnyt parin vuoden aikana aika paljon remonttia vanhaan veneeseeni. Jo nyt tiedän että taloudellisesti se ei ole ollut järkevää. Lisäksi koko homma on alkanut vituttamaan niin rankasti, että suunnittelen veneen laittamista pariksi vuodeksi seisontaan ja matkailuautoon siirtymistä. Olisi pitänyt aikanaan ostaa uusi Bava, mutta kun vanha tyyli miellyttää amiraalia ja siksi uudet veneet ei käy.

Lue lisää

Mads perusteli veneen hankintaa aikoinaan sillä että veneessä on lähes uusi kone. Konetta huoltaessaan hän totesi että ruostetta löytyy aika paljon. Eli sekin puoli oli vähän niin ja näin.
Kaiken kaikkiaan on mukava seurata hänen touhujaan, mutta kyllä hän aikoinaan osti varmasti paljon huonomman veneen kuin ajatteli.

rakenne kirjoitti:

Samalla kun kölipalkit rälläköisi vähän matalammaksi mahdollistaisi se myös pehmenneen vanerin kaapimisen ulos ja sisään voisi työntää uudet täytteet, ja sitten laminoidaan kaiken päälle uudet lasikuitukerrokset.

Lue lisää

Samanlaisia ja muitakin hyviä ehdotuksia kölipalkkien korjaamiseen Mads sai yli 800! Usein hän myös on itse pyytänyt yleisön kommentteja erilaisista ratkaisuista kunnostusporojektinsa aikana. Ne löytyvät youtube-sivujen keskusteluosioista.
Mads tekee huolellista ja siistiä työtä, jota on mukava seurata. Todennäköisesti monessa veneessä on ikäviä yllätyksiä, mutta ne eivät paljastu kuin huolellisessa peruskorjauksessa - tai haaksirikossa.

Yleisesti ihmetyttää tuo puun käyttö lasikuidun sisään laminoituna alueilla, jotka joutuvat vedelle alttiiksi, erityisesti pilssissä (kölipalkisto, laipioiden alaosat) ja kannessa (rustien läpiviennit, vinssien kiinnitykset, kaidetolpat jne...). Nykyveneissä kölipalkkeja ei sentään tehdä vanerista, mutta ymmärtääkseni kannen ”vahvikkeissa” sitä edelleen käytetään.

Madsin projektissa kannen ja kölipalkkien vanerit olivat mätiä. Tilanne lienee sama hyvin monessa muussakin vanhemmassa ja uudemmassakin veneessä. Jos ja kun vettä pääsee rakenteen sisään, se ei kuivu koskaan. Ja vettähän pääsee sisään kun puuta käytetään paikoissa, joihin porataan reikiä. Vettyminen kestää kohdasta ja veneen omistajan huolellisuudesta riippuen muutamasta vuodesta muutamaan kymmeneen vuoteen, minkä jälkeen vaneri muuttuu pikkuhiljaa kukkamullaksi. Ja ”vahvike” ei enää vahvista mitään.

Puupäähommaa kirjoitti:

Yleisesti ihmetyttää tuo puun käyttö lasikuidun sisään laminoituna alueilla, jotka joutuvat vedelle alttiiksi, erityisesti pilssissä (kölipalkisto, laipioiden alaosat) ja kannessa (rustien läpiviennit, vinssien kiinnitykset, kaidetolpat jne...). Nykyveneissä kölipalkkeja ei sentään tehdä vanerista, mutta ymmärtääkseni kannen ”vahvikkeissa” sitä edelleen käytetään.

Madsin projektissa kannen ja kölipalkkien vanerit olivat mätiä. Tilanne lienee sama hyvin monessa muussakin vanhemmassa ja uudemmassakin veneessä. Jos ja kun vettä pääsee rakenteen sisään, se ei kuivu koskaan. Ja vettähän pääsee sisään kun puuta käytetään paikoissa, joihin porataan reikiä. Vettyminen kestää kohdasta ja veneen omistajan huolellisuudesta riippuen muutamasta vuodesta muutamaan kymmeneen vuoteen, minkä jälkeen vaneri muuttuu pikkuhiljaa kukkamullaksi. Ja ”vahvike” ei enää vahvista mitään.

Lue lisää

Kritisoin toteamustasi, että "vettyminen kestää kohdasta ja omistajan huolellisuudesta riippuen....". Omistajan huolellisuus ei auta, kun massatuotantoveneen rakenne on vanerin kastumiseen ja mätänemiseen otollinen. Telakkanaapurini 44ft saksalaisvalmisteessa ketjuboksin pohja oli tehtaalla valmistettu gelcoatilla pinnoitetusta vanerista. Vaneri oli kymmenessä vuodessa lahonnut puruksi. Ehkäpä lasikuidun puuttuminen johtui kustannussyistä? Pitäisi varmaankin olla erityisen huolellinen jo veneen hankinnassa, vaikka vene olisi uusi!

kakku.päältä.kaunis kirjoitti:

Kritisoin toteamustasi, että "vettyminen kestää kohdasta ja omistajan huolellisuudesta riippuen....". Omistajan huolellisuus ei auta, kun massatuotantoveneen rakenne on vanerin kastumiseen ja mätänemiseen otollinen. Telakkanaapurini 44ft saksalaisvalmisteessa ketjuboksin pohja oli tehtaalla valmistettu gelcoatilla pinnoitetusta vanerista. Vaneri oli kymmenessä vuodessa lahonnut puruksi. Ehkäpä lasikuidun puuttuminen johtui kustannussyistä? Pitäisi varmaankin olla erityisen huolellinen jo veneen hankinnassa, vaikka vene olisi uusi!

Lue lisää

Osaan ei voi omistaja vaikuttaa, mutta osaan voi. Jos pilssi on aina kuiva ja mahdolliset vuotavat/heiluvat kiinnitykset korjaa heti, voi vaikuttaa vettymisnopeuteen. Tuossa esimerkissäsi ei oikeastaan ollut siis kyse kuidun sisään leivotusta vahvikkeesta, jolloin korjaaminenkin on varmasti helpompaa.

Se vasta tyhmyyttä voisikin olla, jos aloittaisi homman koko pohjapalkiston poistamisella kuten ehdotit! Siihen hommaan Mads ei ryhtynyt, koska kertomansa mukaan halusi välttää rungon muodonmuutokset. Siksi hän suunnitteli korjaavansa palkiston vaiheittain. Jos vene makaa kölinsä päällä ja koko palkiston poistaa kerralla, runko olisi ensin tuettava ulkoa päin muodon säilyttämiseksi.
Olen seurannut Madsin edellistä ja nykyistä veneprojektia enkä pidä kaveria tyhmänä!

Mads.järkeilee kirjoitti:

Se vasta tyhmyyttä voisikin olla, jos aloittaisi homman koko pohjapalkiston poistamisella kuten ehdotit! Siihen hommaan Mads ei ryhtynyt, koska kertomansa mukaan halusi välttää rungon muodonmuutokset. Siksi hän suunnitteli korjaavansa palkiston vaiheittain. Jos vene makaa kölinsä päällä ja koko palkiston poistaa kerralla, runko olisi ensin tuettava ulkoa päin muodon säilyttämiseksi.
Olen seurannut Madsin edellistä ja nykyistä veneprojektia enkä pidä kaveria tyhmänä!

Lue lisää

Omaa kokemusta on sen verran, että runko tuetaan tyhjänä kun sisustusta ruvetaan tekemään. . Pohjapalkisto ei pidä runkoa muodossaan muilta osin kuin pohjasta. Muualta vene pysyy mitoissaan laipioiden ja stringereinen varassa. Ehjä pohjakin painuu sisään jos vene seisoo kölillään. Mädän ja sisään painuneen palkiston korjailu paloittain tuskin onnistuu iman tuentaa. Todennäköisesti pitäisi runko nostaa ja tukea kehdolla ilman, että lepää kölinsä varassa. Tämä korjailija voi joutua ojasta a!likkoon.