Kulmien lukumäärä / rakentamisen hinta

Jos piirrät luonnoksia itse, mikä on erittäin suositeltavaa, niin katso myös esteettömyysvaatimukset. Joudut kuitenkin jossain vaiheessa miettimään invaympyrävessan ns. eloonjäämiskerrokseen, invaluiskavaraukset jne. Ne on saatava mahtumaan ensin, koska ei ole mitään järkeä suunnitella sellaista, mille ei saa lupaa. Katso invaluiskan kaltevuusvaatimus. Talon ympäri kiertävä serpenttiinirakenne ei kaikkissa kunnissa mene läpi.

Muitakin suunnitteluperiaatteita kannattaa noudattaa jo alusta alkaen: moduulimitat, kosteat tilan yhteen kohtaan tai jos eri kerroksissa, niin ainakin päällekäin, jne jne.

Tekninen tila niin, että sieltä saa helposti vedet, viemärit, lämmityklsen ja ilmanvaihdon. LTO on pakkopullaa, koska painovoimainen on teoriassa mahdollista, mikäli lompsassa on 20.000 edestä ylimääräistä laskuharjoituksiin.

Jos käytät isoja ikkunoita etelään, mieti jäähdytys ja akkunoiden G-arvot jo etukäteen (käypi kalliiksi, koska jäähdytystä varten putket on syytä eristää.). Jos tarkoitus on säästää, ikkunoiden ja niiden ilmansuuntien kanssa saa olla jo alusta asti tarkkana. Hienosäätöä taas on mahdollisissa lattiatasolle vedetyissä turvaikkunoissa ja mahdollisissa paloikkunoissa. 10.000 euroa on pieni raha paloikkunaostoksilla.

NickNailer kirjoitti:

Jos piirrät luonnoksia itse, mikä on erittäin suositeltavaa, niin katso myös esteettömyysvaatimukset. Joudut kuitenkin jossain vaiheessa miettimään invaympyrävessan ns. eloonjäämiskerrokseen, invaluiskavaraukset jne. Ne on saatava mahtumaan ensin, koska ei ole mitään järkeä suunnitella sellaista, mille ei saa lupaa. Katso invaluiskan kaltevuusvaatimus. Talon ympäri kiertävä serpenttiinirakenne ei kaikkissa kunnissa mene läpi.

Muitakin suunnitteluperiaatteita kannattaa noudattaa jo alusta alkaen: moduulimitat, kosteat tilan yhteen kohtaan tai jos eri kerroksissa, niin ainakin päällekäin, jne jne.

Tekninen tila niin, että sieltä saa helposti vedet, viemärit, lämmityklsen ja ilmanvaihdon. LTO on pakkopullaa, koska painovoimainen on teoriassa mahdollista, mikäli lompsassa on 20.000 edestä ylimääräistä laskuharjoituksiin.

Jos käytät isoja ikkunoita etelään, mieti jäähdytys ja akkunoiden G-arvot jo etukäteen (käypi kalliiksi, koska jäähdytystä varten putket on syytä eristää.). Jos tarkoitus on säästää, ikkunoiden ja niiden ilmansuuntien kanssa saa olla jo alusta asti tarkkana. Hienosäätöä taas on mahdollisissa lattiatasolle vedetyissä turvaikkunoissa ja mahdollisissa paloikkunoissa. 10.000 euroa on pieni raha paloikkunaostoksilla.

Lue lisää

Mikä hemmetti on G-arvo? Muutama paloikkuna ei vie ketään konkurssiin... Turhaa pelottelua

NickNailer kirjoitti:

Jos piirrät luonnoksia itse, mikä on erittäin suositeltavaa, niin katso myös esteettömyysvaatimukset. Joudut kuitenkin jossain vaiheessa miettimään invaympyrävessan ns. eloonjäämiskerrokseen, invaluiskavaraukset jne. Ne on saatava mahtumaan ensin, koska ei ole mitään järkeä suunnitella sellaista, mille ei saa lupaa. Katso invaluiskan kaltevuusvaatimus. Talon ympäri kiertävä serpenttiinirakenne ei kaikkissa kunnissa mene läpi.

Muitakin suunnitteluperiaatteita kannattaa noudattaa jo alusta alkaen: moduulimitat, kosteat tilan yhteen kohtaan tai jos eri kerroksissa, niin ainakin päällekäin, jne jne.

Tekninen tila niin, että sieltä saa helposti vedet, viemärit, lämmityklsen ja ilmanvaihdon. LTO on pakkopullaa, koska painovoimainen on teoriassa mahdollista, mikäli lompsassa on 20.000 edestä ylimääräistä laskuharjoituksiin.

Jos käytät isoja ikkunoita etelään, mieti jäähdytys ja akkunoiden G-arvot jo etukäteen (käypi kalliiksi, koska jäähdytystä varten putket on syytä eristää.). Jos tarkoitus on säästää, ikkunoiden ja niiden ilmansuuntien kanssa saa olla jo alusta asti tarkkana. Hienosäätöä taas on mahdollisissa lattiatasolle vedetyissä turvaikkunoissa ja mahdollisissa paloikkunoissa. 10.000 euroa on pieni raha paloikkunaostoksilla.

Lue lisää

Juu, noihin esteettömyyksiin lienee syytä tutustua. Tosin, 50m leveällä tontilla on tieltä talolle nousua n. 10 metriä, joten saa olla ruista ranteessa tai potkua akuissa, että tuota ajelee sitten kun on tuoli alla.. Koskakohan kieltävät rinnetonteille rakentamisen ihan kokonaan :)

Moduulimittakaan ei sano, vielä tässä vaiheessa, mitään. Ajattelin itse luonnostella "sinnepäin" mitä haluan, toimittaja saa sitten hienosäätää kohdalleen. Jonkinlainen harkkotalo olisi tuloillaan.

Sauna isompi kylppäri tulossa alakertaan, suihkullinen vessa yläkertaan. Miksi nämä kannattaisi laittaa päällekkäin? Ihan puhtaasti kätevyyssyistä, ettei vesiputkia tarvitse vetää ympäri taloa?

LTO tulee, maalämmön ja "paksuseinäisen" talon oheen. Ja eiköhän tuo maalämpösysteemi saa hoidella jäähdytystäkin.

Tiedän mitä G-arvo tarkoittaa, mutta mitään laskutoimituksia sen suhteen en osaa tehdä, enkä varmaan kyllä niin pitkälle asioita opiskelekaan. Mutta mitä ihmettä, paloikkunat? Ymmärrän kyllä idean, mutten ole ajatellut että niitä tarvittaisiin omakotitalossa?

Tepykkä kirjoitti:

Mikä hemmetti on G-arvo? Muutama paloikkuna ei vie ketään konkurssiin... Turhaa pelottelua

U-arvo kuvaa ikkunan eristyskykyä sisältä ulos karkaavan lämmön suhteen. G -arvo puolestaan ilmaisee, kuinka suuri osa auringon paahteesta pääsee sisälle.

Ennenwanhaan ikkunoita pidettiin ilmaisenergian kerääjinä = mahdollisimman paljon ikkunoita etelään oli hyvä. Monella suunnittelijalla on tämä levy jäänyt päälle ja tuloksena mm. kerrostalokämppiä, missä lämmöt nousee kesällä 30-35°C haarukkaan.

Nykytalojen hyvä eristykset = pieni lämmöntarve ovat keikauttaneet tämän niinpäin, että isot ikkunat ovat enempi ylilämpenemistä aiheuttava riesa. Jotenka laitetaan ikkunoiden eteen aurinkosuojausta, markiisi ja/tai käytetään ns. aurinkosuojalasia

https://www.tasolasiyhdistys.fi/?x118281=180381

Noviis kirjoitti:

Juu, noihin esteettömyyksiin lienee syytä tutustua. Tosin, 50m leveällä tontilla on tieltä talolle nousua n. 10 metriä, joten saa olla ruista ranteessa tai potkua akuissa, että tuota ajelee sitten kun on tuoli alla.. Koskakohan kieltävät rinnetonteille rakentamisen ihan kokonaan :)

Moduulimittakaan ei sano, vielä tässä vaiheessa, mitään. Ajattelin itse luonnostella "sinnepäin" mitä haluan, toimittaja saa sitten hienosäätää kohdalleen. Jonkinlainen harkkotalo olisi tuloillaan.

Sauna isompi kylppäri tulossa alakertaan, suihkullinen vessa yläkertaan. Miksi nämä kannattaisi laittaa päällekkäin? Ihan puhtaasti kätevyyssyistä, ettei vesiputkia tarvitse vetää ympäri taloa?

LTO tulee, maalämmön ja "paksuseinäisen" talon oheen. Ja eiköhän tuo maalämpösysteemi saa hoidella jäähdytystäkin.

Tiedän mitä G-arvo tarkoittaa, mutta mitään laskutoimituksia sen suhteen en osaa tehdä, enkä varmaan kyllä niin pitkälle asioita opiskelekaan. Mutta mitä ihmettä, paloikkunat? Ymmärrän kyllä idean, mutten ole ajatellut että niitä tarvittaisiin omakotitalossa?

Lue lisää

> Sauna isompi kylppäri tulossa alakertaan, suihkullinen vessa yläkertaan. Miksi nämä kannattaisi laittaa päällekkäin? Ihan puhtaasti kätevyyssyistä, ettei vesiputkia tarvitse vetää ympäri taloa?

Vesi tulee paineella eli menee tarvittaessa ylämäkeen -> putkien veto ei ongelma. Viemäri eri juttu. WC:n viemäri pitää tuoda aikalailla suoraan alas pytyltä ja tälle kohtaa tulee myös tuuletusviemäri katolle. Jos oikein huono tuuri käy, pitää pesutilojen kohdalle tehdä vielä toinen tuuletusnousu. Tilat päällekkäin = yksi nousu riittää. Ei viemäriputki niin kallista, mutku se pitää koteloida ja tilasta riippuen myös äänieristää.

Maalämmön järkevyyttä harkitsisin kahteen kertaan, koska kyseessä on uudiskohde eikä talo ole kauhean iso = lämmön tarve tod. näk. pieni. Maalämmössä on kallis investointi, mutta se tekee halpaa lämpöenergiaa ...jota pitää kuluttaa paljon, jotta investointi saadaan kuoletettua. Eli sopii ISOON, vanhaan ja huonosti eristettyyn taloon tai paikkaan, missä kuluu paljon lämmintä vettä.

Toki jäähdytys on kiva lisä, mutta pelkällä iv- koneen esilämmitys/jäähdytyspatterilla tehtynä teholtaan vaatimaton. Puhallinkonvektorit taasen maksaa .... perinteinen ILP on paljon halvempi.