Tiedän tämän.
Testamentti pitää antaa tiedoksi tai ilmeisesti sen voi myös lukea perunkirjoitustilaisuudessa ja antaa kullekin oikea kopio testamentista. Tiedoksianto pakollisena on olemassa.
Testamentti on lainvoimainen jos perilliset hyväksyvät testamentin ja luopuvat moiteoikeudestaan testamenttia vastaan tai jos perilliset eivät testamentin moiteaikana sitä moiti tai lopulta jos testamentti vahvistetaan oikeudessa.
Tätä en tiedä.
Kysymys lakiosasta eli jos testamentti on lainvoimainen mutta tiedoksiannossa ei mitään puhetta lakiosasta, voiko silti käyttää oikeuttaan lakiosaan? Saatetaan siis tietoon vain luopuminen moiteoikeudesta ja testamentin kopio. Lakiosavaade pitää tehdä puolessa vuodessa mutta jos testamenttia ei ole moitittu parissa kuukaudessa, onko lakiosavaateeseen oikeus vielä olemassa neljän kuukauden ajan?
Eli katoaako oikeus kunkin lakiosaansa, jos testamentti on niin sanottu lainvoimainen mutta lakiosasta ei missään puhuta?
Neljän kuukauden soppari
124
2262
Vastaukset
- Meedio23
testamentin tiedoksiannosta lähtien 6kk aikaa vaatia.
Jos hyväksyminen on kuin tämä "”Minä allekirjoittanut ilmoitan täten saaneeni tiedon tästä testamentista sekä vastaanottaneeni siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen. Ilmoitan hyväksyväni testamentin ja sitoutuvani olemaan sitä moittimatta.”"
niin silloin menettää oikeuden vaatia myös lakiosaa 6kk kuluessa,jos tuohon lausekkeen on lisätty "varauma" että varaan oikeuden vaatia lakiosuutta 6kk kuluessa niin silloin on oikeus vaatia lakiosuutta vaikka on muutoin testamentin hyväksynyt.- helppooo
Ei mitään "varaumaa" kannata tehdä, kun testamentin hyväksyy, vaan samalla kertaa VAATII sitä lakiosaa myös: "Vaadin kuitenkin lakiosani täysimääräisenä."
- Meedio23
Keskinäisen testamentin hyväksyminen taas eroaa hiukan suhteessa muunlaisesta testamentista.
- Arvuuttelia
>>>>> Eli katoaako oikeus kunkin lakiosaansa, jos testamentti on niin sanottu lainvoimainen mutta lakiosasta ei missään puhuta? >>>>>
Rintaperillisellä ei ole oikeutta vaatia lakiosaansa, jos hän on lakiosaoikeudestaan varta vasten luopunut. Esimerkkinä ilmaukset "Hyväksyn testamentin kaikilta osiltaan" ja erityisesti "Hyväksyn testamentin myös mahdollisesti lakiosaani loukkaavalta osaltaan". Tässä vaiheessa lakiosaperillinen tiesi tai hänen olisi tullut tietää, että hän luopuu myös oikeudestaan vaatia lakiosaansa sitovasti.
Kysymys on siis siitä, sisältääkö moiteoikeudesta luopuminen myös luopumisen oikeudesta vaatia lakiosaansa. Mikäli kuuden kuukauden moiteaika ei ole vielä kulunut umpeen ja hyväksymisilmoitus on epämääräinen, lakiosavaateen voi myös esittää vaikka testamentti olisikin lainvoimainen. Jos ao. on hyväksynyt testamentin ylimalkaisella ilmauksella "Olen saanut testamentin tiedoksi" ei tietenkään riitä, samoin kuin ilmaus "Olen saanut testamentin tiedoksi, enkä moiti sitä" on epämääräinen, ja oikeus vaatia lakiosaa jää jäljelle.
Jos perilliset hyväksyvät testamentin ja sitoutuvat olemaan moittimatta sitä, testamentti voi saada lainvoiman ilman, että (a) kuuden kuukauden moiteaika tai (b) lakiosavaadeaika on kulunut umpeen. Ajat (a) ja (b) eivät ole yksi ja sama aika.
Lakiosaa voi (siis joskus) vaatia myös silloin, kun testamentti on lainvoimainen, mutta ao. ei ole lakiosastaan ole varta vasten kirjallisesti luopunut. Testamentti voi olla yhtä aikaa sekä lainvoinmainen että lakiosaan nähden tehoton, jos lakiosaan oikeutettu rintaperillinen käyttää oikeutensa vaatia lakiosaansa määräajan (6 kk) kuluessa.
Oleellista on laatia paperit yksiselitteisesti: tiedoksisaanti, moiteoikeudesta luopuminen sekä lakiosaoikeudesta luopuminen (tai pitäminen), siis kolme asiaa, kaikki yhdelle ja samalle paperille tai kolmelle eri paperille. Jos nämä kolme asiaa ovat yksiselitteiset, asiasta ei tarvitse riidellä.- hupsistakeikkaaa
Kirjoittamaasi pari lisäystä.
Testamentin voi hyväksyä myös ennakolta testaattorin vielä eläessä. Ennen perittävän kuolemaa tapahtuva testamentin hyväksyminen pitää antaa kirjallisesti testamentin tekijälle. Ennen kuolemaa annettu hyväksyminen ei kuitenkaan ole antajaansa sitova lakiosan osalta, sillä lakiosastaan ei voi luopua ennakkoon.
Edellä kuvatulla tavoin testamentti saattaa saada lainvoiman ja olla täytäntöönpanokelpoinen lähes välittömästi perittävän kuoltua. Testamentin saajalla voi olla lopulta hyvinkin pian käytössään sekä testamentti että X määrä ennakkoon annettuja kirjallisia hyväksymisilmoituksia.
Vaikka testamentti olisi tuollakin tavoin tarkasteltuna lainvoimainen, rintaperilliset voivat vaatia lakiosiaan määräajan kuluessa.
Testamentin "aivan liian nopeasta" täytäntöönpanosta saattaa siis seurata, mikäli testamentin tekijän rintaperillisten lakiosaoikeuksia todellisuudessa loukataan, että testamentin saaja joutuu henkilökohtaiseen vastuuseen sekä mahdollisesti vaadittavista lakiosista että myös mahdollisista vainajan veloista.
Ei ole yhdenkään testamentin saajan etu kiirehtiä ylenpalttisesti, vaan keskustella (kirjallisesti) asiat läpi sekä perillisten kanssa että odottaa velkojien lähestymistä.
- Meedio23
Kysymys on siis siitä, sisältääkö moiteoikeudesta luopuminen myös luopumisen oikeudesta vaatia lakiosaansa. Mikäli kuuden kuukauden moiteaika ei ole vielä kulunut umpeen ja hyväksymisilmoitus on epämääräinen, lakiosavaateen voi myös esittää vaikka testamentti olisikin lainvoimainen. Jos ao. on hyväksynyt testamentin ylimalkaisella ilmauksella "Olen saanut testamentin tiedoksi" ei tietenkään riitä, samoin kuin ilmaus "Olen saanut testamentin tiedoksi, enkä moiti sitä" on epämääräinen, ja oikeus vaatia lakiosaa jää jäljelle.
Naperot taas jauhaa asian vierestä kun ei ole oikeaa tietoa päässä..
Kun testamentti hyväksytään ja sitoudutaan olemaan moittimatta sitä niin lakiosan vaatiminen sen jälkeen on käytännössä mahdotonta.
" Myös oikeuskäytännössä testamentin hyväksymistä on tulkittu siten, että se koskee muutakin kuin moiteoikeudesta luopumista. Ratkaisuissa KKO 1957 II 78 ja KKO 1958 II 49 testamentin hyväksymisen on katsottu sisältäneen myös sen, että perillinen luopui vaatimasta hänelle kuuluvaa lakiosaa."- AutapaPikkasen
Äläpäs nyt revi pelihousujasi, Urpo Lahtinen!
Mitä Aarnio ja Kangas kertovat asiasta: "Lakiosaperillinen voi vaatia lakiosansa, vaikka hän hyväksyykin testamentin ja sitoutuu olemaan sitä moittimatta. Vaatiessaan lakiosaansa on perillisen tehtävä vielä varsinainen lakiosailmoituksensa jokaiselle testamentin saajalle erikseen kuudessa kuukaudessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi. Lakiosailmoituksen ei tarvitse olla määrämuotoine, mutta se on tehtävä todistettavasti."
Selitäpä meille tuo kohta, Lahtinen.
- Meedio23
Ei tarvitse selittää mitään kun asiasta on olemassa 2 KKO:n päätöstä olemassa plus yksi lisää jossa selitetään tämäkin asia juurta jaksain.
Lue tämä KKO:n päätös niin tajuat näitä asioita hieman paremmin.
Lue perusteet että miksi testamentin hyväksyminen tarkoittaa myös lakiosasta luopumista.
http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1476957242370.html
Aarnio ja Kangas juttu ei oikein sulle ole auennut.
Kuten aikasemmin totesin niin lakiosan voi vaatia JOS jättää varauman ja hyväksyy testamentin mutta jos ei jätä niin ei voi vaatia.
Siinä on vissi ero että hyväksytäänkö testamentti varauman kanssa vai ilman ja Aarnio&Kangas nimenomaan tarkoittaa sitä että varauma jätetään. - Meedio23
Asiaan saat vielä lisäpontta lukemalla lakitoimisto actas oy:n artikkelin koskien testamentin hyväksymistä.
http://www.actas.fi/blog/2016/11/02/testamentin-hyvaksymisen-oikeusvaikutuksista/
Testamentin hyväksyminen voidaan tulkita joko suppeasti tai laajasti,yleinen oikeuskäytäntö tukee laajempaa mallia.
KKO:n päätöksessä todetaan se että kun testamentti hyväksytään niin se on kaikin osin täytäntöönpanokelpoinen,tämä tarkoittaa käytännössä sitä että lakiosaa ei voi vaatia kun testamentti on lainvoimainen eikä sitä rasita mikään klausuuli eli vaikkapa juurikin se varauma että varataan oikeus lakiosaan vaikka hyväksyn testamentin.
"Usein tiedoksiantoklausuuli on muotoiltu yleisesti. Monesti lauseke on seuraavanlainen:
”Minä allekirjoittanut ilmoitan täten saaneeni tiedon tästä testamentista sekä vastaanottaneeni siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen. Ilmoitan hyväksyväni testamentin ja sitoutuvani olemaan sitä moittimatta.”
-------->Tässä tapauksessa tiedoksiantolausekkeeseen sisältyy ilmoitus testamentin tiedoksisaamisesta, ilmoitus siitä, että saajalle on annettu lain mukaisesti testamentista oikeaksi todistettu jäljennös sekä ilmoitus siitä, että hyväksyjä luopuu mahdollisesta lakiosastaan ja sitoutuu olemaan moittimatta testamenttia. "<-----------
Lakimiehen tekstiä ylläoleva. - Meedio23
Ja Lakitoimisto Sanna Swahn...sanoo näin...
"Testamentin hyväksymisen katsotaan kattavan myös lakiosasta luopumista, jollei muuta ole hyväksymisilmoituksessa mainittu"
Kuinka monta lakimiehen artikkelia/KKO:n päätöstä se vaatii että asia menee jakeluun? - Arvuuttelia
Urpo Lahtinen: ei tarvitse kysellä muilta juristeilta jos on itse ollut sellainen vuosikausia... :)
Selitän sinulle yksinkertaisesti, jotta ymmärtäisit. Mielelläni minä sinua opetan.
Testamentti on (1) annettava tiedoksi, jonka jälkeen se ilmoituksella (2) hyväksytään ja moiteoikeudesta luovutaan. Tai oikeus pidetään. Suppeasti tulkiten testamentin hyväksyminen tarkoittaa myös (3) lakiosaoikeudesta luopumista. Laajasti tulkiten perillinen ei menetä kuitenkaan oikeuttaan lakiosaan, vaikka hän hyväksyisikin testamentin. Perillinen voi testamentin hyväksymisen yhteydessä tai vielä hyväksymisen jälkeen ilmoittaa vaativansa lakiosaansa, kunhan hän tekee sen määräajassa.
Perillinen voi siis jopa samassa paperissa kertoa hyväksyvänsä testamentin mutta vaatia silti lakiosaansa. Ymmärräthän? Asian näin ollen perillinen sitoutuu testamentin hyväksymällä luopumaan vain moiteoikeudestaan mutta hän säilyttää samalla lakiosaoikeutensa.
Mikäli hyväksymisilmoitus ei täytä testamentin kokonaishyväksymistä, ilmoitusta joudutaan tulkitsemaan. Mahdollisessa riitatilanteessa tulkinnan pitävyys riippuu näytöstä. Jos hyväksymisilmoitus on testamentin saajan laatima, ja ilmoituksen katsotaan tarkoituksella laaditun perillisen vahingoksi, ilmoitusta tulkitaan tekijäänsä vastaan: kyse on silloin siitä mitä testamentin hyväksyjä on ilmoituksellaan tarkoittanut ja miten hän on sen ymmärtänyt. Jotta tulkintaongelmat voitaisiin välttää hyväksymisilmoituksen tulee sisältää kolme kohtaa eli tiedoksisaannin, moiteoikeudesta luopumisen sekä lakiosasta luopumisen (lakiosan vaatiminen).
Lehtinen nykyisin myös jo auttavasti tietää, että testamentti voidaan hyväksyä vielä perittävän eläessä. Testamentin hyväksyminen (ennakolta) ei kuitenkaan ole antajaansa sitova lakiosan osalta, sillä lakiosastaan ei voi luopua ennakolta, ellei itse tai lähipiiri ole saanut siitä kohtuullista korvausta.
Ellei Lehtinen vieläkään usko asiaa, vieraile Kirjaamismenettelyn käsikirjan sivuilla:
"Tämä tarkoittaa, että lakiosaperillisen osalta ei riitä, että on esitetty selvitys testamentin lainvoimaisuudesta häneen nähden. On myös saatava selvitys joko siitä, että hän on luopunut vaatimasta lakiosaa, siitä, että hän ei ole vaatinut lakiosaa säädetyllä tavalla ja sille säädetyssä ajassa tai siitä, että lakiosa on suoritettu." (Kirjaamismenettelyn käsikirja 2017, s, 161)
Ellei lakiosaperillisen kannasta siis ole todellista näyttöä, testamentin saaja ei voi kirjata kiinteää omaisuutta nimiinsä. Testamentin saajalle ei voida antaa lainhuutoa testamentin perusteella ennen kuin edellä mainittu selvitys on saatu. Kirjaamismenettelyssä on omaksuttu tulkinta, jossa "pelkkä testamentin hyväksymisilmoitus ei riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu". (Kirjaamismenttelyn käsikirja 2017, s. 161)
Lienee siis selvää: ei ilmoitusta lakiosasta luopumisesta - ei lainhuutoa. I rest my case.
Testamentti voi siis olla yhtä aikaa sekä lainvoinmainen että lakiosaan nähden tehoton, jos lakiosaan oikeutettu rintaperillinen käyttää oikeutensa vaatia lakiosaansa määräajan (6 kk) kuluessa.- kukatietääjotain
Lainaus --- Naperot taas jauhaa asian vierestä kun ei ole oikeaa tietoa päässä..Kun testamentti hyväksytään ja sitoudutaan olemaan moittimatta sitä niin lakiosan vaatiminen sen jälkeen on käytännössä mahdotonta. ---
Lainaus --- Ellei lakiosaperillisen kannasta siis ole todellista näyttöä, testamentin saaja ei voi kirjata kiinteää omaisuutta nimiinsä. Testamentin saajalle ei voida antaa lainhuutoa testamentin perusteella ennen kuin edellä mainittu selvitys on saatu. Kirjaamismenettelyssä on omaksuttu tulkinta, jossa "pelkkä testamentin hyväksymisilmoitus ei riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu". (Kirjaamismenttelyn käsikirja 2017, s. 161)
Lienee siis selvää: ei ilmoitusta lakiosasta luopumisesta - ei lainhuutoa. I rest my case.----
En tiedä noista naperoista.
Jos ymmärrän kokonaisuuden oikein lakiosaoikeus kunkin lakiosaan ei katoa, vaikka testamentti on niin sanottu lainvoimainen mutta lakiosasta ei missään puhuta. Pitää olla sekä testamentin hyväksymisilmoitus että erikseen selvitys lakiosasta luopumisesta.
Avaaja kiittää vastaajia erityisesti nimimerkki arvuuttelija. - Arvuuttelia
kukatietääjotain kirjoitti:
Lainaus --- Naperot taas jauhaa asian vierestä kun ei ole oikeaa tietoa päässä..Kun testamentti hyväksytään ja sitoudutaan olemaan moittimatta sitä niin lakiosan vaatiminen sen jälkeen on käytännössä mahdotonta. ---
Lainaus --- Ellei lakiosaperillisen kannasta siis ole todellista näyttöä, testamentin saaja ei voi kirjata kiinteää omaisuutta nimiinsä. Testamentin saajalle ei voida antaa lainhuutoa testamentin perusteella ennen kuin edellä mainittu selvitys on saatu. Kirjaamismenettelyssä on omaksuttu tulkinta, jossa "pelkkä testamentin hyväksymisilmoitus ei riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu". (Kirjaamismenttelyn käsikirja 2017, s. 161)
Lienee siis selvää: ei ilmoitusta lakiosasta luopumisesta - ei lainhuutoa. I rest my case.----
En tiedä noista naperoista.
Jos ymmärrän kokonaisuuden oikein lakiosaoikeus kunkin lakiosaan ei katoa, vaikka testamentti on niin sanottu lainvoimainen mutta lakiosasta ei missään puhuta. Pitää olla sekä testamentin hyväksymisilmoitus että erikseen selvitys lakiosasta luopumisesta.
Avaaja kiittää vastaajia erityisesti nimimerkki arvuuttelija.Hyvä jos oli apua.
Osa kirjoittajista elää vielä pysyvästi 1800-1900 -lukujen historiassa.
Meedio23 eli edes mennyt Urpo Lahtinen tai Piippolan vaari jne. voisi tutustua edellä annetun tiedon lisäksi myös Turun hovioikeuden ratkaisuihin 21.5.2002 S 01/590 sekä 3.10.2006 S 06/248. Uutta tietoa kyllä löytyy, ja on aivan turha vedota "sata" vuotta vanhoihin esimerkkeihin, jotka eivät vastaa suoraan kysymyksiin ja joista aika on jo ajanut ohitse. - oikeajuristi
"Jos hyväksymisilmoitus on testamentin saajan laatima, ja ilmoituksen katsotaan tarkoituksella laaditun perillisen vahingoksi, ilmoitusta tulkitaan tekijäänsä vastaan: kyse on silloin siitä mitä testamentin hyväksyjä on ilmoituksellaan tarkoittanut ja miten hän on sen ymmärtänyt."
Asia on juuri näin. Lisäyksenä vielä sellainen näkökohta, että jos testamentinsaaja hyväksyttää lakiosaperillisellä testamentin tarkoituksenaan käyttää hyväkseen viimeksi mainitun erehdystä asiassa ja menettämään lakiosaoikeutensa, voi lakiosaa vaatia myös sen vuoksi, että testamentinsaajan on kunnian vastaista ja arvotonta vedota sellaiseen tahdonilmaisuun (vrt. oikeustoimilaki 33 §).
- Meedio23
Kun ei naperoille mene asia kaaliin niin ei sitten,KKO:n päätökset ovat velvoittavia ja ohjaavia.
"Suppeasti tulkiten testamentin hyväksyminen tarkoittaa myös (3) lakiosaoikeudesta luopumista. Laajasti tulkiten perillinen ei menetä kuitenkaan oikeuttaan lakiosaan, vaikka hän hyväksyisikin testamentin. "
Nimeomaan päinvastoin,hyväksymisilmoitusta tulkitaan laajasti jos ilmoituksessa ei ole mainintaa lakiosan vaatimisesta.
" Perillinen voi testamentin hyväksymisen yhteydessä tai vielä hyväksymisen jälkeen ilmoittaa vaativansa lakiosaansa, kunhan hän tekee sen määräajassa."
Lakiosaa voi vaatia hyväksymisen jälkeen jos lakiosaperillinen jättää varauman,jos ei jätä niin 6kk vaatimisaika katoaa testamentin hyväksymisen yhteydessä.
"Perillinen voi siis jopa samassa paperissa kertoa hyväksyvänsä testamentin mutta vaatia silti lakiosaansa. Ymmärräthän? Asian näin ollen perillinen sitoutuu testamentin hyväksymällä luopumaan vain moiteoikeudestaan mutta hän säilyttää samalla lakiosaoikeutensa."
Nimenomaan näin jos varauma on jätetty.
"Lehtinen nykyisin myös jo auttavasti tietää, että testamentti voidaan hyväksyä vielä perittävän eläessä. Testamentin hyväksyminen (ennakolta) ei kuitenkaan ole antajaansa sitova lakiosan osalta, sillä lakiosastaan ei voi luopua ennakolta, ellei itse tai lähipiiri ole saanut siitä kohtuullista korvausta."
Väärin,suomen laki ei tunne pakkoperintöä edes lakiosan muodossa,perillinen voi myös hyväksyä testamentin ja olla vaatimatta lakiosuutta.Näin ollen perillinen ei saa edes sitä lakiosuutta eikä hänen sijaantulijat/leski saa lakiosuutta tai kohtuullista korvausta.
"On myös saatava selvitys joko siitä, että hän on luopunut vaatimasta lakiosaa, siitä, että hän ei ole vaatinut lakiosaa säädetyllä tavalla ja sille säädetyssä ajassa tai siitä, että lakiosa on suoritettu." (Kirjaamismenettelyn käsikirja 2017, s, 161)"
Huomaa sana "on saatava selvitys" testamentin hyväksyminen on se selvitys.KKO:n 2 päätöksen turvin testamentin hyväksyminen on täysin pätevä selvitys koskien lakiosan vaatimista.Toisinsanoen sä olet luopunut oikeudestasi vaatimasta lakiosuutta kun olet testamentin hyväksynyt.
On se kumma kun väität että KKO:n herrat plus 2 eri lakimiestä on väärässä ja sä oikeassa.
Etkö tajua että mikä merkitys on korkeimman oikeuden päätöksillä?
"Lienee siis selvää: ei ilmoitusta lakiosasta luopumisesta - ei lainhuutoa. I rest my case.----"
Viimekädessä jos lainhuutoa ei tipu niin hakija voi viedä asian oikeuteen ja vaatia sitä kautta lainhuutoa,nykyinen oikeuskäytäntö on hakijan puolella joten lainhuudon saamisessa ei ole mitään epäselvää.Maanmittauslaitos EI lähde oikeuteen tappelemaan asian kanssa koska asian suhteen on olemassa 2 ennakkopäätöstä KKO:lta.KKO:n mukaan testamentin hyväksyminen tarkoittaa sitä että sä menetät oikeutesi vaatia lakiosuutta.
Mitä kohtaa sä et ymmärrä kun asiasta on sulle esitetty vedenpitävät todisteet?
"Testamentti voi siis olla yhtä aikaa sekä lainvoinmainen että lakiosaan nähden tehoton, jos lakiosaan oikeutettu rintaperillinen käyttää oikeutensa vaatia lakiosaansa määräajan (6 kk) kuluessa. "
EI voi olla,jos lakiosaperillinen vaatii lakiosuutta niin testamentti ei ole lainvoimainen.
Jos testamentti hyväksytään JA liitetään varauma että 6kk kuluessa mahdollista vaatia lakiosuus niin silloinkaan testamentti EI ole lainvoimainen koska sitä rasittaa lakiosaperillisen varauma.Lainvoimaisuus tarkoittaa sitä että testamentti on täytäntöönpanokelpoinen kaikilta osin eikä sitä rasita mikään varauma tms.
"Ellei Lehtinen vieläkään usko asiaa, vieraile Kirjaamismenettelyn käsikirjan sivuilla:"
Sanotaan nyt näin että yleinen oikeuskäytäntö määrittelee sen että mitä oikeusvaikutuksia testamentin hyväksymisellä on ja korkein oikeus viimekädessä määrittelee sen että mitä oikeusvaikutuksia testamentin hyväksymisellä on.Ja mitäs se korkein oikeus sanoo tästäkin tapauksesta?Osaat varmaan lukea mutta entäs se ymmärtäminen?- oikeajuristi
"EI voi olla,jos lakiosaperillinen vaatii lakiosuutta niin testamentti ei ole lainvoimainen."
Tämä on aivan täydellistä sekoilua. Lakiosan vaatiminen ei itsessään koskaan vaikuta testamentin lainvoimaisuuteen yhtään mitään. On täysin mahdollista hyväksyä testamentti, jolloin se tulee heti lainvoimaiseksi ja samalla vaatia lakiosaansa.
Varaumasta sekoilusi on ihan samaa tavaraa. Lakiosaa koskeva varauma ei vaikuta testamentin lainvoimaisuuteen. - Meedio23
oikeajuristi kirjoitti:
"EI voi olla,jos lakiosaperillinen vaatii lakiosuutta niin testamentti ei ole lainvoimainen."
Tämä on aivan täydellistä sekoilua. Lakiosan vaatiminen ei itsessään koskaan vaikuta testamentin lainvoimaisuuteen yhtään mitään. On täysin mahdollista hyväksyä testamentti, jolloin se tulee heti lainvoimaiseksi ja samalla vaatia lakiosaansa.
Varaumasta sekoilusi on ihan samaa tavaraa. Lakiosaa koskeva varauma ei vaikuta testamentin lainvoimaisuuteen.Lainvoimainen testamentti on osittain tehoton jos lakiosaperillinen vaatii lakiosuutta.
Kysymys kuuluukin näin...Voidaanko lainvoimainen testamentti panna täytäntöön kokonaisuudessaan jos se on välillisesti tehoton?Vastaushan siihen on että ei,tästä seuraa suoraan vastaus kysymykseen että mikä on lainvoimainen testamentti,se on sellainen testamentti joka voidaan laittaa täytäntöön kokonaisuudessaan ilman mitään tehottomuuksia.
Jos testamentti on osittain tehoton niin silloin se EI ole täysin lainvoimainen testamentti,asiassa ratkaisee se että voidaanko testamentti laittaa kokonaisuudessaan täytäntöön.Testamentin täytäntöönpanon oikeusvaikutukset määrittelevät kokonaisuudessaan sen että onko testamentti täysin lainvoimainen.
KKO:n suht tuore päätös (2016) sanoo näin.......Testamentin hyväksymistä on lähtökohtaisesti perusteltua tulkita siten, että hyväksyjä antaa suostumuksensa siihen, että testamentti pannaan kaikilta osin täytäntöön sisältönsä mukaisesti. Hyväksymällä testamentin hänen on pääsääntöisesti katsottava luopuvan vetoamasta paitsi perintökaaren 13 luvussa säädettyihin moiteperusteisiin myös muihin seikkoihin, jotka voisivat estää testamentin täytäntöönpanon.
Näillä puheilla KKO:n vanhat päätökset vuodelta miekka ja kivi suhteessa niihin hovioikeuden päätöksiin ovat edelleen voimassa. - oikeajuristi
Meedio23 kirjoitti:
Lainvoimainen testamentti on osittain tehoton jos lakiosaperillinen vaatii lakiosuutta.
Kysymys kuuluukin näin...Voidaanko lainvoimainen testamentti panna täytäntöön kokonaisuudessaan jos se on välillisesti tehoton?Vastaushan siihen on että ei,tästä seuraa suoraan vastaus kysymykseen että mikä on lainvoimainen testamentti,se on sellainen testamentti joka voidaan laittaa täytäntöön kokonaisuudessaan ilman mitään tehottomuuksia.
Jos testamentti on osittain tehoton niin silloin se EI ole täysin lainvoimainen testamentti,asiassa ratkaisee se että voidaanko testamentti laittaa kokonaisuudessaan täytäntöön.Testamentin täytäntöönpanon oikeusvaikutukset määrittelevät kokonaisuudessaan sen että onko testamentti täysin lainvoimainen.
KKO:n suht tuore päätös (2016) sanoo näin.......Testamentin hyväksymistä on lähtökohtaisesti perusteltua tulkita siten, että hyväksyjä antaa suostumuksensa siihen, että testamentti pannaan kaikilta osin täytäntöön sisältönsä mukaisesti. Hyväksymällä testamentin hänen on pääsääntöisesti katsottava luopuvan vetoamasta paitsi perintökaaren 13 luvussa säädettyihin moiteperusteisiin myös muihin seikkoihin, jotka voisivat estää testamentin täytäntöönpanon.
Näillä puheilla KKO:n vanhat päätökset vuodelta miekka ja kivi suhteessa niihin hovioikeuden päätöksiin ovat edelleen voimassa.Testamentin tehottomuus lakiosaan nähden on ihan eri asia kuin testamentin lainvoimaisuus, joka tarkoittaa sitä, että testamenttia ei voidaa moittia perintökaaren 13 luvussa säädetyillä perusteilla. Lainvoima on siis vain sitä, että po. moiteoikeus on menetetty.
"Testamentin hyväksymistä on lähtökohtaisesti perusteltua tulkita siten, että hyväksyjä antaa suostumuksensa siihen, että testamentti pannaan kaikilta osin täytäntöön sisältönsä mukaisesti."
Tästä en ole kanssasi eri mieltä, kunhan otetaan huomioon esittämäni näkökohdat esim. oikeustoimilain 33 § viitaten.
- Meedio23
Laitatko linkkiä noihin kahteen päätökseen,kiitos.
- Arvuuttelia
Voi, Urpo Lahtinen sinua, kun olet jäänyt nyt tuleen makaamaan. Mutustelet appelsiinia, ja valitat että onpa kummallisen makuinen omena.
Tustustu nyt ihan aluksi tuohon Kirjaamismenttelyn käsikirjaan 2017, s. 146. Lähetän sinulle varta vasten linkin ja suoran kopion tekstiin.
"Oikeuskirjallisuudessa on puollettu tulkintaa, että hyväksymisilmoituksen ei lähtökohtaisesti katsota tarkoittavan lakiosasta luopumista, vaan siitä pitää luopua nimenomaisesti (Aulis Aarnio - Urpo Kangas, Suomen jäämistöoikeus II). Kirjaamismenettelyssä on omaksuttu sama tulkinta, joten pelkkä testamentin hyväksymisilmoitus ei riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu."
Kirja on päivätty 15.03.2017.
Jos hakija eli testamentin saaja ei voi toimittaa hakemuksensa liitteeksi lakiosaperillisen ilmoitusta, kirjaamisviranomaisen tulee viran puolesta kuulla perillistä asian selvittämiseksi. Ellei kirjaamisviranomaisella ole käytössään luotettavaa selvitystä siitä, että lakiosasta on luovuttu, testamentin saaja ei voi saada lainhuutoa. Hyvin yksinkertaista.
http://maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2017/03/Kirjaamismenettelyn_käsikirja_20170315.pdf
Jos sinulla on esittää 15.03.2017 jälkeen esiin tullutta uutta materiaalia, mielelläni minä siihen tustustun.
- Meedio23
Senverran kommentoin noita päätöksiä,kumpikaan päätös ei ole päätynyt korkeimpaan oikeuteen,näin ollen vaikka se ovat hieman erisävyisiä verraten KKO:n päätöksiin niin silti oikeuskäytäntö marssii niiden vanhojen KKO:n päätöksiin tukien.Toisinsanoen niillä EI ole käytännössä mitään painoarvoa kun muuttunutta oikeuskäytäntöä ei ole kierrätetty korkeimman kautta.
- pakkastapitää
Olet ulkona asiasta kuin lintulauta. Tarkasta aluksi, mitä testamentin lainvoimaisuus ja täytäntöönpanokelpoisuus tarkoittavat. Sen jälkeen voit kertoa muista asioista.
- Meedio23
"Ellei kirjaamisviranomaisella ole käytössään luotettavaa selvitystä siitä, että lakiosasta on luovuttu, testamentin saaja ei voi saada lainhuutoa. Hyvin yksinkertaista."
Hakijalla on keinot saada maanmittauslaitos myöntämään se lainhuuto,ei mulla muuta.
Luotettava selvitys on se että KKO:n mukaan testamentin hyväksyminen tarkoittaa sitä että lakiosaa ei voi vaatia.Riittää että toimittaa kopiot kyseisistä ennakkopäätöksistä.Sehän on selvää että maanmittauslaitos EI lähde puolustamaan kantaansa oikeudessa.- pakkastapitää
Korkein oikeus.
On perusteltua edellyttää, että seikat ovat olleet hyväksyjän tiedossa hyväksymishetkellä tai että hänen ainakin voidaan kohtuudella edellyttää olleen niistä tietoinen. Hyväksymistä koskevan tahdonilmaisun sisällöstä tai olosuhteista, joissa se on annettu, voi kuitenkin seurata, että hyväksymistä on tulkittava suppeammin.
Ei mulla muuta.
Testamentin tiedoksiannon tapahduttua perillisellä on mahdollisuus kuuden kuukauden kuluessa moittia testamenttia nostamalla testamentinsaajaa vastaan kanne vainajan kotipaikan käräjäoikeudessa. Jos moitekanne hyväksytään, testamentti käy pätemättömäksi; jos kanne hylätään, testamentti tulee lainvoimaiseksi ja testamentin saajan oikeus astuu voimaan. Jos moitekannetta ei määräajassa nosteta, testamentti tulee määräajan päättyessä lainvoimaiseksi. Toinen vaihtoehto on, että perillinen hyväksyy testamentin suoraan, jolloin testamentti tulee heti lainvoimaiseksi. Hyväksymisen voi tehdä, vaikka testamentin tiedoksiantoakaan ei olisi tapahtunut.
Lakiosaa tulee kunkin perillisen erikseen vaatia lakiosailmoituksella, joka tulee antaa todisteellisesti testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi.
- Meedio23
Kun lakiosaperilliset (rintaperilliset, ottolapset ja näiden jälkeläiset)
hyväksyvät testamentin, on oikeuskirjallisuudessa tehty tulkinta, että he näin tehdessään nimenomaan luopuvat sekä moiteoikeudestaan että lakiosastaan. Tällainen tulkinta suosii niitä, jotka haluavat käyttää hyväkseen rintaperillisen tietämättömyyttä lain tulkinnasta. Toisaalta lakia tulkitaan myös siten, että se, joka klausuulin on esittänyt ja joka saa sen epäselvästä muotoilusta etua, ei voi tätä etua käyttää hyväkseen. Tämän vuoksi on lopulta testamentin saajankin etu, että klausuulit yksilöidään huolellisesti.
(Aarnio & Kangas 2008, 714-717.)
Tässä isojen herrojen tulkinta testamentin hyväksymisestä ja lakiosasta.
Herrat ovat myös sitä mieltä että lakiosan voi vaatia vaikka hyväksyy testamentin mutta silloin se vaatii varauman jossa varataan oikeus lakiosan vaatimiseen.
Jos varaumaa ei ole niin silloin asia on pihvi.- Arvuuttelia
Esitetäänpä Urpo Lahtiselle esimerkki, joka on meille muille jo ihan päivän selvä. Yritän vääntää sen sinulle rautalangasta.
Hyväksesi on jätetty testamentti, jossa sinulle määrätään kiinteistö.
Tiedoksianto on tehty asianmukaisesti, samoin kaikki perillset ovat hyväksyneet testamentin eli ovat sitoutuneet olemaan testamenttia moittimatta. Testamentti on näin ollen lainvoimainen. Mutta... testamentti voi lainvoimaisuudestaan huolimatta olla perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosastaan. Lakiosasta ei nyt mainita sanaakaan joko tarkoituksellisesti tai tarkoituksettomasti.
Sinulla on käytössäsi lainvoimainen testamentti ja haluat "kiinteistöllesi" lainhuudon. Koska et hakijana eli testamentin saajana voikaan toimittaa hakemuksesi liitteeksi lakiosaperillisen ilmoitusta, kirjaamisviranomaisen kieltäytyy myöntämästä sinulle lainhuutoa. Ellet sinä voi luotettavasti todistaa perillisten lakiosasta, et saa lainhuutoa, koska lainvoimainen testamentti, testamentin hyväksyminen ja lakiosan täyttäminen tai menettäminen ovat aivan eri asioita.
Ellei laista muuta johdu lakiosaan oikeutetun perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi. Tämä ei ole sama kuin testamentin hyväksyminen.
Tarvittaessa viranomainen lähestyy perillisiä itse kysyen lakiosasta.
Maanmittauslaitos on hakenut näkemyksensä Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO:2000:116. Aikaisemmin oli siten, että kiinteistön saannon perustuessa testamenttiin vakiintuneesti katsottiin, että hakijan on selvitettävä testamentin lainvoimaisuus. Sitä vastoin käytännössä oli ollut yleistä, että testamentin saajalta ei vaadittu selvitystä siitä, että lakiosa on suoritettu tai että lakiosavaatimusta ei ole esitetty.
Uuden käytännön mukaan, kun testamentin saajan oikeus suhteessa rintaperilliseen ja tämän lakiosaoikeuteen on merkittävästi rajoitettu, hänen ei voida katsoa saaneen pelkän lainvoimaisen testamentin nojalla kiinteistöön sellaista omistusoikeutta, jonka perusteella hänelle tulisi myöntää lainhuuto. Testamentin saajan tulee lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty.
Kuten sinua viisaammat alan ammattilaiset ovat sinulle jo huomauttaneet, KKO katsoo että lainhuudon saamiseksi ei riitä pelkkä lainvoimainen testamentti, vaan myös maininta lakiosasta. Testamentti voi siis olla lainvoimainen ilman, että lakiosa on menetetty tai täytetty.
Täältä voit lukea lisää.
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2000/20000116
- Meedio23
Viitaten tuohon kirjaamismenettely käsikirjaan...
KKO:2000:116
Lainhuudatus, Testamentti, Perintö, Lakiosa
Perittävä oli määrännyt testamentillaan kaiken jäämistönsä täysin omistusoikeuksin yhdelle rintaperilliselle. Eräät rintaperilliset olivat vaatineet laki osaansa. Testamentin saajan ei katsottu saaneen pelkän lainvoimaisen
testamentin nojalla jäämistöön kuuluneeseen kiinteistöön sellaista omistusoikeutta, jonka perusteella hänelle olisi tullut myöntää lainhuuto.
Lainhuutohakemuksessa tuli esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti oli
lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa oli täytetty tai että oikeus
lakiosaan oli menetetty.
Huomaa sana "että oikeus lakiosaan oli menetetty"
Se riittää että toimittaa maanmittauslaitokselle ne 2 KKO:n päätöstä joissa todetaan että oikeus lakiosaan on menetetty kun testamentti on hyväksytty,näin ollen lainhuuto myönnetään.
Samaiseen todistuspaperiin voidaan myös liittää isojen herrojen tulkinta plus vuoden 2016 KKO:n päätöksen perusteet suhteessa testamentin hyväksymiseen.
Jos lainhuutoa ei silti myönnetä niin hakijalla on omat pakkokeinonsa jolla se lainhuuto saadaan,toisinsanoen maanmittauslaitos EI lähde puolustamaan kantaansa kun asiasta on olemassa korkeimman oikeuden päätös jota viranomaisten tulee noudattaa pääpiirteittäin.
Vain korkeimman oikeuden päätöksellä on merkitystä,hovioikeuden päätöksillä ei ole asian kannalta yhtään painoarvoa.- puhuuasiaa
Menee jo huvittavaksi: "Jos lainhuutoa ei silti myönnetä niin hakijalla on omat pakkokeinonsa jolla se lainhuuto saadaan,toisinsanoen maanmittauslaitos EI lähde puolustamaan kantaansa kun asiasta on olemassa korkeimman oikeuden päätös jota viranomaisten tulee noudattaa pääpiirteittäin."
Mitähän "pakkokeinoja" ajattelit käyttää? Jos kuitenkin tekisit valltuksen maaoikeuteen siitä, että lainhuutoa ei myönnetty (Ks. maakaaren 9 luku). Siitä sitten päästään lopulta sinne korkeimpaan oikeuteenkin, jos valituslupa heltiää.
Maanmittauslaitoksen ei tarvitse mitenkään "puolustaa" kantaansa, vaan se tekee kirjauspäätöksen ja asianosaiset valittavat siitä, jos katsovat tarpeelliseksi. Kirjausviranomainen ei ole asianosainen prosessissa.
- Arvuuttelia
Urpo Lahtiselle esimerkki, joka on meille muille jo ihan päivän selvä. Yritän vääntää sen sinulle rautalangasta.
Hyväksesi on jätetty testamentti, jossa sinulle määrätään kiinteistö.
Tiedoksianto on tehty asianmukaisesti, samoin kaikki perillset ovat hyväksyneet testamentin eli ovat sitoutuneet olemaan testamenttia moittimatta. Testamentti on näin ollen lainvoimainen. Mutta... testamentti voi lainvoimaisuudestaan huolimatta olla perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosastaan. Lakiosasta ei nyt mainita sanaakaan joko tarkoituksellisesti tai tarkoituksettomasti.
Sinulla on käytössäsi lainvoimainen testamentti ja haluat "kiinteistöllesi" lainhuudon. Koska et hakijana eli testamentin saajana voikaan toimittaa hakemuksesi liitteeksi lakiosaperillisen ilmoitusta, kirjaamisviranomaisen kieltäytyy myöntämästä sinulle lainhuutoa. Ellet sinä voi luotettavasti todistaa perillisten lakiosasta, et saa lainhuutoa, koska lainvoimainen testamentti, testamentin hyväksyminen ja lakiosan täyttäminen tai menettäminen ovat aivan eri asioita.
Ellei laista muuta johdu lakiosaan oikeutetun perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi. Tämä ei ole sama kuin testamentin hyväksyminen.
Tarvittaessa viranomainen lähestyy perillisiä itse kysyen lakiosasta.
Maanmittauslaitos on hakenut näkemyksensä Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO:2000:116. Aikaisemmin oli siten, että kiinteistön saannon perustuessa testamenttiin vakiintuneesti katsottiin, että hakijan on selvitettävä testamentin lainvoimaisuus. Sitä vastoin käytännössä oli ollut yleistä, että testamentin saajalta ei vaadittu selvitystä siitä, että lakiosa on suoritettu tai että lakiosavaatimusta ei ole esitetty.
Uuden käytännön mukaan, kun testamentin saajan oikeus suhteessa rintaperilliseen ja tämän lakiosaoikeuteen on merkittävästi rajoitettu, hänen ei voida katsoa saaneen pelkän lainvoimaisen testamentin nojalla kiinteistöön sellaista omistusoikeutta, jonka perusteella hänelle tulisi myöntää lainhuuto. Testamentin saajan tulee lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty.
Kuten sinua viisaammat alan ammattilaiset ovat sinulle jo huomauttaneet, KKO katsoo että lainhuudon saamiseksi ei riitä pelkkä lainvoimainen testamentti, vaan myös maininta lakiosasta. Testamentti voi siis olla lainvoimainen ilman, että lakiosa on menetetty tai täytetty. - Käräjätuomarijuomari
Puhuuasiaa,luuletko että maaoikeus on ainut paikka minne voi valittaa asian tiimoilta?
Kyllä sinne käräjäoikeuteenkin voi hakemuksen laittaa.- puhuuasiaa
Tästä voit ihan itse lukea: Muutosta kirjaamisviranomaisen kirjaamisasiassa antamaan lopulliseen ratkaisuun haetaan valittamalla maaoikeuteen. Maakaari 9:1.
- Meedio23
'"Kuten sinua viisaammat alan ammattilaiset ovat sinulle jo huomauttaneet, KKO katsoo että lainhuudon saamiseksi ei riitä pelkkä lainvoimainen testamentti, vaan myös maininta lakiosasta. Testamentti voi siis olla lainvoimainen ilman, että lakiosa on menetetty tai täytetty. "
Ei sinne tarvitse toimittaa selvitystä että onko lakiosa maksettu vai ei kun pelkkä selvitys siitä riittää että oikeus vaatia lakiosuutta on menetetty.Näin ollen se on täysin turhaa antaa selvitystä lakiosan maksusta tai siitä että onko sitä edes vaadittu.Kun selvitys on toimitettu että lakiosaperillisellä ei ole oikeutta vaatia lakiosuutta niin asia on pihvi.- Arvuuttelia
Olipa siinä taas sekaista huttua?!
1. Testamentti voi lainvoimaisuudestaan huolimatta olla perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosastaan.
2. Testamentti voi olla lainvoimainen ilman, että lakiosa on menetetty tai täytetty. Testamentin hyväksyminen ja lakiosasta luopuminen eivät ole yksi-yhteen sama asia.
3. KKO: "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty."
- Meedio23
Mulla on lainvoimainen testamentti,lakiosaperillinen on hyväksynyt testamentin.lakiosaa ei ole vaadittu. Kuinka helposti saan lainhuudatuksen asunnolle?
mietitääs ny hieman,odottelen 6kk testamentin tiedoksiannosta,haen todistuksen että lakiosaa ei ole vaadittu. lainhuudatus myönnetään.En odottele 6 kk,testamenttihan on jo pätevä,ilmoitan että lakiosaperillinen on hyväksynyt testamentin ja näin ollen hän on menettänyt oikeuden vaatia lakiosuutta.lainhuudatus myönnetään. onko tässä nyt jotain epäselvää vai meneekö jakeluun?
Palatakseni alkuperäiseen topicciin,voiko lakiosuutta vaatia jos hyväksyy testamentin..
Vastaushan on että ei paitsi jos jättää varauman niin sitten voi.
Tämä asia on todistettu KKO:n päätöksillä ja isojen herrojen pulinoilla(aarnio&kangas)
'plus useamman lakitoimiston kirjoituksilla.
Mikä tässä on nyt epäselvää?
Jos sä haluat inttää vielä asiasta niin siitä vaan,ei se asia siitä miksikään muutu,faktat ovat mitä ovat.- diibaduidaabadiu
- Kuinka helposti saan lainhuudatuksen asunnolle?
Et sinä asunnolle saa mitään lainhuudatusta. Mitä oikein sekoilet?
- voiko lakiosuutta vaatia jos hyväksyy testamentin.
Voi vaatia. - puhuuasiaa
"Mikä tässä on nyt epäselvää?"
Aarnio & Kangas on toista mieltä kanssasi. Korkein oikeus (KKO 2000:116) on toista mieltä kanssasi. Epäselvää on vain, miksi luet näitä vastoin sitä käsitystä, että pelkkä testamentin lainvoimaisuus ei riitä kaikissa tapauksissa. - Arvuuttelia
>>>> Mulla on lainvoimainen testamentti,lakiosaperillinen on hyväksynyt testamentin.lakiosaa ei ole vaadittu. Kuinka helposti saan lainhuudatuksen asunnolle? <<<<<
Viittaat varmasti edellä kuvaamaani kiinteistöön.
Jos toimitat Maanmittauslaitokselle perukirjan, testamentin ja lainvoimaisuuden selvityksen sekä perinnönjakokirjan tai erilisen ilmoituksen siitä, että lakiosaa ei ole vaadittu, saat kyllä lainhuudatuksen.
Kuten MML asian ilmoittaa, testamentin hyväksymisilmoitus ei riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu.
- Meedio23
"Mikä tässä on nyt epäselvää?
Aarnio & Kangas on toista mieltä kanssasi. Korkein oikeus (KKO 2000:116) on toista mieltä kanssasi. Epäselvää on vain, miksi luet näitä vastoin sitä käsitystä, että pelkkä testamentin lainvoimaisuus ei riitä kaikissa tapauksissa. "
Mitä kohtaa et ymmärrä aarnion&kankaan tekstistä?(Aarnio & Kangas 2008, 714-717)
Juurihan he sanoivat että testamentin hyväksyminen tarkoittaa myös sitä että lakiosuutta ei voi vaatia..Entäs KKO...Kolme päätöstä sieltä suunnalta jossa todetaan myös että testamentin hyväksymisellä on sellainen oikeusvaikutus että lakiosaa ei voi vaatia..
"Kuten MML asian ilmoittaa, testamentin hyväksymisilmoitus ei riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu. "
Tämä ei ole mikään ongelma,se miten asia todistetaan MML:lle.
Lakiosailmoitus tehdään testamentin saajalle,jos testamentin saaja ilmoittaa että hän ei ole saanut lakiosailmoituksia niin asia on sillä selvä...
JA
MML vaatii että näytetään toteen se seikka että oikeus vaatia lakiosuutta on menetetty,no milläs se todistetaan? Se todistetaan sillä että näytetään paperi jossa lakiosaperillinen on hyväksynyt testamentin,paperin liitteeksi pannaan 3 KKO:n päätöstä joidenka perusteluissa tämä asia käy ilmi että testamentin hyväksyminen vie oikeuden vaatia lakiosuuden pois.Onko se nyt niin vaikeaa ymmärtää?Asiassa pitää MML:lle todistaa se että mitä oikeusvaikutuksia testamentin hyväksymisellä on ja nämä oikeusvaikutukset käyvät ilmi KKO:n päätöksistä.Näin ollen lainhuuto myönnetään ilman mitään kitinää.
" voiko lakiosuutta vaatia jos hyväksyy testamentin.
Voi vaatia. "
Toki voi vaatia mutta edelleen se vaatii varauman ja jos sitä varaumaa ei ole niin sitten ei voi vaatia.
Tämäkin asia on tullut ilmi 2 eri lakitoimiston puitteissa.
Teillä on kovat luulot itsestänne kun kyseenalaistatte KKO:n päätökset ja lakimiehen kirjotukset..Itse olette vain wannabe lakimiehiä vailla mitään häpyä.
Hävetkää nyt edes.- puhuuasiaa
Häpeä itse, kun puhut mitä sylki suuhun tuo!
Totesit edellä aiemmin: "Toisaalta lakia tulkitaan myös siten, että se, joka klausuulin on esittänyt ja joka saa sen epäselvästä muotoilusta etua, ei voi tätä etua käyttää hyväkseen."
Aarnio & Kangas kirjoittaa mainitussa teoksessa: "HYVÄKSYMISTAHDONILMAISUN TULKINTAPERIAATE. Eri etutahojen oikeutta parhaiten suojaavalta näyttää sen vuoksi in dubio contra perferentem -periaate: tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt. (s. 714)
Tätä samaa täällä on koitettu kertoa, mutta meedio23 kirjoittaa puuta heinää.
- pippeleson
Onko kenelläkään tietoa sanatarkasti suomen jäämistöoikeus II aarnio&kangas 2008 sivut 714-717 että mitä siellä sanotaan testamentin hyväksymisestä eli sisältyykö siihen myös lakiosasta luopuminen vai ei.
Olen kahdesta eri lähteestä saanut täysin erilaiset tiedot,toisessa sanotaan että oikeus lakiosaan menetetään ja toisessa taas päinvastoin.
Ensimmäinen lähde on MML:sen käsikirja "Oikeuskirjallisuudessa on puollettu tulkintaa, että hyväksymisilmoituksen ei lähtökohtaisesti katsota tarkoittavan lakiosasta luopumista, vaan siitä pitää luopua nimenomaisesti (Aulis Aarnio -Urpo Kangas,
Suomen jäämistöoikeus II, Talentum, 2008, s.714 -715).
Ja toinen lähde sanoo päinvastaista...
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2525/Majlund_Minna.pdf?sequence=1
"Kun lakiosaperilliset (rintaperilliset, ottolapset ja näiden jälkeläiset) hyväksyvät testamentin, on oikeuskirjallisuudessa tehty tulkinta, että he näin tehdessään nimenomaan luopuvat sekä moiteoikeudestaan että lakiosastaan." (Aarnio & Kangas 2008, 714–717.)
Kumpi lähde on oikeassa??
Onko kenelläkään kyseistä kirjaa hyllyssä?- puhuuasiaa
Kumpikin noista lähteistä on väärässä. Ei siellä sanota noin, että nimenomaisesti pitäisi luopua lakiosasta, mutta ei sanota myöskään, että pelkkä testamentin hyväksyminen nimenomaan tarkoittaisi, että on luovuttu moiteoikeudeta ja lakiosasta.
Se, mitä teoksessa sanotaan, voi lukea alempaa.
- Meedio23
"Häpeä itse, kun puhut mitä sylki suuhun tuo!
Totesit edellä aiemmin: "Toisaalta lakia tulkitaan myös siten, että se, joka klausuulin on esittänyt ja joka saa sen epäselvästä muotoilusta etua, ei voi tätä etua käyttää hyväkseen."
Aarnio & Kangas kirjoittaa mainitussa teoksessa: "HYVÄKSYMISTAHDONILMAISUN TULKINTAPERIAATE. Eri etutahojen oikeutta parhaiten suojaavalta näyttää sen vuoksi in dubio contra perferentem -periaate: tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt. (s. 714)
Tätä samaa täällä on koitettu kertoa, mutta meedio23 kirjoittaa puuta heinää. "
Mulla ei ole harmainta aavistustakaan että mitä sä jauhat?
Sun pointtis oli?? - Arvuuttelia
On tiedossa, että lainhuudatusasioissa testamentin hyväksymisilmoitus ja lainvoimainen testamentti pelkästään eivät riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu. Se ei Lahtiselle riitä.
Korkeimman oikeuden mukaan testamentin saajan tulee lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty. Ei puhettakaan siitä, että Korkeimman oikeuden ratkaisu valaisisi Meedion vinttiä.
On tiedossa, että testamentti voi lainvoimaisuudestaan huolimatta olla perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosastaan. Testamentti voi olla lainvoimainen ilman, että lakiosa on menetetty tai täytetty. Testamentin hyväksyminen ja lakiosasta luopuminen eivät silloin voi olla yksi ja sama asia,
On tiedossa että Lahtinen saattaa jatkaa saman asian hokemista viikkoja ja kuukausia. Taitaakin olla niin että Pölhö-Kustaan, Meedion tai Urpo Lahtisen kaivoon on turha kantaa vettä, sillä ei kannettu vesi kaivossa pysy. - Meedio23
"MML:sen käsikirja "Oikeuskirjallisuudessa on puollettu tulkintaa, että hyväksymisilmoituksen ei lähtökohtaisesti katsota tarkoittavan lakiosasta luopumista, vaan siitä pitää luopua nimenomaisesti (Aulis Aarnio -Urpo Kangas,
Suomen jäämistöoikeus II, Talentum, 2008, s.714 -715). "
VS
KKO:n oikeuskäytäntö(nimenomaan sanoo päinvastaista kuin MML käsikirja)
Kumpi on vahvempi?
Jos tuosta aletaan tappelemaan oikeudessa niin kyllä se MML:n käsikirja julistetaan vääräksi. - Meedio23
Siis oikeuskirjallisuus vai oikeuskäytäntö,kumpaa noudatetaan?
- diibaduidaa
KKO on MML ovat aivan samaa mieltä, mutta sinä puolestasi vertaat toisiinsa tarkoituksellisesti koiraa ja jalkalamppua. Haet tiedon sieltä ja lisäät sen yhteismitattomana tuonne. Ihan tuuliviirin hommaa.
Maanmittauslaitos: "Kirjaamismenettelyssä on omaksuttu sama tulkinta, joten pelkkä testamentin hyväksymisilmoitus ei riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu."
KKO: "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty."
Yksisilmäinenkin näkee että tuossa puhutaan samasta asiasta. - puhuuasiaa
Ei niissä ole eroa asiassa. Sekä oikeuskirjallisuus ja -käytäntö sanoo samaa: "HYVÄKSYMISTAHDONILMAISUN TULKINTAPERIAATE. Eri etutahojen oikeutta parhaiten suojaavalta näyttää sen vuoksi in dubio contra perferentem -periaate: tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt."
Edellä on sanatarkka lainaus Aarnio&kankaan kirjasta Suomen jäämistöoikeus II s.714 (painos v. 2008, uusimmassa painoksessa v. 2015 s. 785). Teos kertoo, että testamentin hyväksyminen ja lakiosailmoitus ovat kaksi eri asiaa. Jos testamentin kuitenkin haluaa hyväksyä ja samalla luopua lakiosastaan, voi lakimääräinen perillinen tehdä ns. totaalihyväksymisen, jolloin hänen katsotaan siis luopuneen myös lakiosastaan.
Teoksessa korostetaan, että koska asiassa voi tulla epäselvyyttä siitä, onko testamentin hyväksyjä tarkoittanut luopua hyväskymisellään myös lakiosasta, tämä mahdollinen epäselvyys koituu sen tahon vahingoksi, joka ilmaisun on muotoillut asiakirjaan valmiiksi. Toisin sanoen, jos testamentin hyväksymispaperin on laatinut testamentinsaaja eikä siinä selvästi todeta lakiosasta luopumista, ilmaisua tulkitaan niin, että lakiosasta ei ole luovuttu.
- Meedio23
Eikö puupää ole lukenut niitä 3 eri KKO:n päätöstä joihinka minä viittaan?
On olemassa 3 eri KKO:n päätöstä joissa on määritelty se seikka että testamentin kun hyväksyy niin menettää samalla oikeutensa vaatia lakiosuutta.- puhuuasiaa
Jospa tutustut tuoreimpaan KKO 2000:116.
- Meedio23
tutustu sä vielä tuoreempaan (2016)
- tääonnähty
Samoin vielä tuoreempaan 2018.
- Meedio23
"Toisin sanoen, jos testamentin hyväksymispaperin on laatinut testamentinsaaja eikä siinä selvästi todeta lakiosasta luopumista, ilmaisua tulkitaan niin, että lakiosasta ei ole luovuttu."
KKO on sun kanssa eri mieltä.- puhuuasiaa
Tarkoitat varmaankin Aarnio&Kangasta, jota olen siiteerannut.
- Meedio23
"Samoin vielä tuoreempaan 2018. "
Unessas ehkä,laitas linkkii päätökseen.- tääonnähty
Ja sun linkkisi on missä?
- Meedio23
http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1476957242370.html
"Testamentin hyväksymistä on lähtökohtaisesti perusteltua tulkita siten, että hyväksyjä antaa suostumuksensa siihen, että testamentti pannaan kaikilta osin täytäntöön sisältönsä mukaisesti. Hyväksymällä testamentin hänen on pääsääntöisesti katsottava luopuvan vetoamasta paitsi perintökaaren 13 luvussa säädettyihin moiteperusteisiin myös muihin seikkoihin, jotka voisivat estää testamentin täytäntöönpanon."
JA
" A:n antama hyväksymistahdonilmaisu on ollut testamenttiin ennalta kirjoitettu vakiomuotoinen hyväksymislausuma. Siinä ei ole yksilöity, mitä hyväksyminen pitää sisällään tai missä asemassa se on annettu. Asiassa ei ole väitettykään, että hyväksymislausuman sisällöstä tai tarkoituksesta olisi ennen tahdonilmaisun antamista erikseen keskusteltu. Tulkinnan lähtökohtana on tällöin tahdonilmaisun sanamuoto, joka on sisällöltään yksiselitteinen. Se ei myöskään sisällä mitään rajauksia tai varaumia. Sanamuoto puoltaa siten hyväksymisen tulkitsemista laajasti."
Ylläoleva liittyy siihen epäselvään klausaaliin että missä muodossa hyväksymisilmoitus annetaan,jos se on vakiomuotoinen niin sitä tulkitaan sanamuodon mukaisesti ja laajasti,tämäkin tukee sitä seikkaa että kun klausaalia tulkitaan laajasti niin se käytännössä myös tarkoittaa sitä että hyväksymisilmoitus pitää sisällään myös lakiosasta luopumisen.
Kyseinen teksti tarkoittaa käytännössä sitä että oikeus lakiosan vaatimiseen myös katoaa kun testamentti hyväksytään.- puhuuasiaa
1. Ensinnäkin voidaan todeta, että KKO 2016:68 ei lainkaan koske sitä, miten testamentin hyväksyminen voisi vaikuttaa oikeuteen esittää lakiosavaatimus testamentinsaajalle. Ratkaistava oikeuskysymys on ollut asiassa se, miten testamentin hyväksyminen vaikuttaa testamentin pätevyyttä vastaan esitettäviin moiteperusteisiin.
KKO 2016:68 ei ole ratkaissut siis kysymystä, onko lakiosavaatimus vielä mahdollinen, kun testamentti on hyväksytty ilman varaumia.
2. Toisekseen korkeimman oikeuden perusteluista ilmenee se yleinen periaate, miten testamnetin hyvöksymistä koskevaa tahdonilmaisua on tulkittava. KKO 2016:68: "Testamentin hyväksymisen oikeusvaikutuksien arviointiin on tarkempien säännösten puuttuessa sovellettava yleisiä säännöksiä ja periaatteita, jotka koskevat varallisuusoikeudellisten oikeustoimien pätevyyttä ja tulkintaa." Tämä korkeimman oikeuden perustelu on linjassa siihen, mitä Aarnio&kangaskin on todenntu teoksessaan (edellä siteerattu): "Eri etutahojen oikeutta parhaiten suojaavalta näyttää sen vuoksi in dubio contra perferentem -periaate: tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt."
- Meedio23
Myös oikeuskäytännössä testamentin hyväksymistä on tulkittu siten, että se koskee muutakin kuin moiteoikeudesta luopumista. Ratkaisuissa KKO 1957 II 78 ja KKO 1958 II 49 testamentin hyväksymisen on katsottu sisältäneen myös sen, että perillinen luopui vaatimasta hänelle kuuluvaa lakiosaa.
Samainen päätös...Tässä kohtaa tuleekin se ristiriita että MML väittää että oikeuskirjallisuus puoltaa sitä kantaa että testamentin hyväksyminen ei vie pois oikeutta vaatia lakiosuutta ja toisaalta KKO ilmoittaa että oikeuskäytäntö on juurikin päinvastainen kuin oikeuskirjallisuus.
Jos tuosta lähdetään oikeuteen väittelemään että kumpaa tulkintaa MML:n pitää noudattaa niin asia on harvinaisen selvä,oikeuskäytäntö voittaa. - Meedio23
Ja kun ottaa huomioon ennakkopäätösten tarkoituksen..." Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla."
MML viranomaisena tulee noudattaa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä eikä suoltaa vääriä tulkintoja asioiden suhteen.
Toisinsanoen heillä on väärä tulkinta lainvoimaisesta testamentista ja sen tuomista oikeusvaikutuksista.Heidän tulisi muuttaa tulkintaa niin että se vastaa oikeuskäytäntöä eikä suinkaan oikeuskirjallisuutta. - Arvuuttelia
"Tässä kohtaa tuleekin se ristiriita että MML väittää että oikeuskirjallisuus puoltaa sitä kantaa että testamentin hyväksyminen ei vie pois oikeutta vaatia lakiosuutta ja toisaalta KKO ilmoittaa että oikeuskäytäntö on juurikin päinvastainen kuin oikeuskirjallisuus."
Ristiriitaa ei ole. Maanmittauslaitoksen tulkinta testamentin hyväksymisilmoituksesta perustuu sekä oikeuskirjallisuuteen että annettuun ennakkoratkaisuun.
(1) "Kirjaamismenettelyssä on omaksuttu sama tulkinta, joten pelkkä testamentin hyväksymisilmoitus ei riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu." (Maanmittauslaitos, käsikirja)
(2) "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty.... Moitekannetta ei ollut nostettu, joten testamentti oli lainvoimainen." (KKO:2000:116)
Viranomainen, joka siis toimii virkavastuulla sanoo, että TESTAMENTIN HYVÄKSYMISILMOITUS EI RIITÄ SELVITYKSEKSI SIITÄ, ETTÄ LAKIOSASTA ON LUOVUTTU. Viranomainen ei voi toimia virkavastuulla maan lakia, maan tapaa ja annettuja ennakkoratkaisuja vastaan.
Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun mukaan saadakseen lainhuudatuksen viranomaiselle PITÄÄ ESITTÄÄ SEKÄ LAINVOIMAINEN TESTAMENTTI ETTÄ SELVITYS RINTAPERILLISEN LAKIOSASTA.
On siis selvää, että lainhuudatuksen saamiseksi ei riitä pelkästään lainvoimainen testamentti ja hyväksymisilmoitus, vaan lainhuudatuksen saaminen edellyttää myös selvityksen siitä, että lakiosa on täytetty tai että se on menetetty. Testamentin hyväksymisilmoitus on siis nykytulkinnan mukaan ilmoitus moiteoikeudesta luopumisesta, ja lakiosasta tulee lausua erikseen.
Maanmittauslaitoksen kanta ja KKO:n vuoden 2000 lausunto ei ole ristiriidassa KKO:2016:68 kanssa:
(3) "Korkein oikeus katsoo, että testamentin hyväksymistä ei voida tulkita pitäen silmällä vain sitä, mitä testamentin hyväksyjä on tosiasiassa tarkoittanut. Olennainen merkitys on annettava myös sille, miten testamentin saaja on perustellusti voinut hyväksymisen ymmärtää."
(4) "On perusteltua edellyttää, että seikat ovat olleet hyväksyjän tiedossa hyväksymishetkellä tai että hänen ainakin voidaan kohtuudella edellyttää olleen niistä tietoinen. Hyväksymistä koskevan tahdonilmaisun sisällöstä tai olosuhteista, joissa se on annettu, voi kuitenkin seurata, että hyväksymistä on tulkittava suppeammin."
(5) "Hyväksymällä testamentin hänen on pääsääntöisesti katsottava luopuvan vetoamasta paitsi perintökaaren 13 luvussa säädettyihin moiteperusteisiin myös muihin seikkoihin, jotka voisivat estää testamentin täytäntöönpanon."
Testamentti voidaan lainvoimaisena täytäntöönpanna heti tiedoksiannon ja testamentin hyväksymisen jälkeen. Testamentti voidaan täytäntöönpanna nopeasti, mutta ellei perillinen ole annetussa määräajassa erikseen luopunut lakiosastaan, perillisellä on edelleen oikeus vaatia lakiosaansa. Lakiosaan liittyvä kuuden kuukauden aika saattaa edelleen kulua, vaikka testmentti on lainvoimainen, koska sitä ei ole moitittu.
Testamentin saaja ei kuitenkaan saa pelkän lainvoimaisen testamentin nojalla jäämistöön kuuluvaan kiinteistöön sellaista omistusoikeutta, jonka perusteella hänelle tulisi myöntää lainhuuto. Lainhuudon myöntäminen testamentin saajalle voi vaarantaa lakiosaperillisten oikeuden saada osansa jäämistöstä.
Testamentti voi olla yhtä aikaa sekä lainvoinmainen ja täytäntöönpanokelpoinen että lakiosaan nähden tehoton, jos lakiosaan oikeutettu rintaperillinen käyttää oikeutensa vaatia lakiosaansa määräajan (6 kk) kuluessa. - renal
Testamentti ilmeisesti luetaan perunkirjoituksessa. Onko perillisen silloin siinä tilaisuudessa hyväksyttävä se, mutta ilmoitettava, että vaatii lakiosuuttaan vai minne tehdään tuo ilmoitus lakiosuuden vaatimisesta ?
- lainopintolvana
Ilmoitus, joka on tehty perunkirjoituksessa uskottujen miesten läsnä ollessa ja myös merkitty perukirjaan, ei täytä ilmoitukselle asetettuja vaatimuksia, jollei testamentin saaja todisteellisesti ole saanut vaatimusta tietoonsa.
Perillinen voi esittää lakiosavaatimuksensa perunkirjoitustilaisuudessa, jos myös testamentin saaja on läsnä tilaisuudessa. Asia kannattaa varmentaa merkitsemällä perukirjaan tieto esitetystä lakiosavaatimuksesta ja testamentin saajan kirjallinen vakuutus siitä, että hän on saanut ilmoituksesta asianmukaisesti tiedon.
Sinulla on kuitenkin tiedoksisaannista kuusi kuukautta aikaa todisteellisesti ja siis kirjallisesti esittää vaade lakiosasta. Teet vaateesi testamentin saajalle.
- Käräjätuomarijuomari
Testamenttia ei ole pakko hyväksyä,se on täysin vapaaehtoista.
Ota selvää testamentin hyväksymisestä aiheutuvat oikeudenmenetykset.
Voit hyväksyä testamentin ja vaatia lakiosuutta samalla,tai sitten hyväksyt testamentin ja et saa lakiosuutta ellet sitä nimenomaan vaadi hyväksymispaperin yhteydessä.
Lähtökohtaisesti testamentin hyväksyminen vie oikeuden vaatia lakiosuutta pois ellei hyväksymispaperissa nimenomaan ole kirjattu että vaaditaan lakiosuutta hyväksymisestä huolimatta. - Apuja_tarvitseville
Testamentin saajan etu on laatia dokumentin selkeästi, sillä se palvelee myös perillisiä.
Kolme kohtaa todisteellisesti.
1. Testamentin tiedoksianto.
Perinnön jättäjän testamentti on annettu ja saatu tiedoksi.
2. Testamentin hyväksyminen eli moiteoikeudesta luopuminen.
Testamentti joko hyväksytään sellaisenaan tai sitä varaudutaan moittimaan. Testamentin moitteella tarkoitetaan perillisen väitettä, että testamentti on pätemätön.
3. Lakiosan vaatiminen.
Rintaperillisen on esitettävä vaatimuksensa testamentin saajalle, jotta hän voisi saada lakiosansa. Lakiosa on puolet perintöosasta. Lakiosavaatimus toteuteutaan antamalla lakiosavaatimus tiedoksi testamentin saajalla esim. tekstillä "Tulen vaatimaan lakiosani." Ellei lakiosasta ole testamentin hyväksymisen myötä kokonaisvaltaisesti luopunut, aikaa lakiosan vaatimiseen on kuusi kuukautta testamentin tiedoksisaannista.
Tulkinnallisten ristiriitojen välttämiseksi kannattaa tehdä mahdollisimman selkeä ja eritelty testamentin hyväksymistahdonilmaisu. Tulkinnallisesti epäselvää tahdonilmaisua tulkitaan nimittäin sen vahingoksi, joka on sen laatinut. Mikäli perillinen haluaa hyväksyä testamentin, mutta vaatia lakiosaansa, tulee tiedoksisaantitodistukseen merkitä tätä koskeva varauma.
Testamentin saajan tulee lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty. Testamentin saajalla ei riitä lainhuutoasioissa se, että rintaperillinen on saanut testamentin tiedoksi ja hyväksynyt sen.
Jotta testamentin hyväksymisilmausta ei tarvitse tulkita jopa riitaisasti jälkikäteen, lakiosaa koskevan luopumisen, vaateen tai varauman tulee olla riittävän yksiselitteinen. - renal
Ellei kutsua perunkirjoitukseen tule, niin mistä sitä voi tiedustella ? Ja kuinka pian kuoleman jälkeen sen pitäisi tulla ?
- IVerottaja
Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen, yleensä puoliso tai lapsi.
Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Tähän voi hakea jatkoaikaa verohallinnolta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat.
Kutsu on toimitettava kaikille pesän osakkaille ja muille oikeudenomistajille. Kaikkien pesän osakkaiden ei tarvitse olla paikalla perunkirjoitustilaisuudessa, jotta se voidaan järjestää. - renal
Ellei ole tuolla perunkirjoitustilaisuudessa läsnä, niin saako postissa laaditun perunkirjan ym. tiedot ?
- Jannepulli
Tilaa verottajalta jos et muualta saa.
- aulisjakangas
Oikeuskirjallisuudessa ja lainkäytössä on pidetty tulkinnallisena lähtökohtana olettamaa jonka mukaan, jos ei muuta näytetä, hyväksyjän on katsottava luopuneen sekä moiteoikeudesta että lakiosastaan. Todistustaakka on sillä, joka väittää hyväksymisen rajoittuneen vain moiteoikeudesta luopumiseen.
Näin sanoo Aarnio&Kangas Suomen jäämistöoikeus 2008 s.714
MML käsikirjassa on virhe,siellä sanotaan juurikin päinvastaista ja viitataan nimenomaan samaan jäämistoikeuden kirjaan (Suomen jäämistöoikeus 2008 s.714)Siellä sanotaan että testamentin hyväksyjä ei menetä oikeuttaan vaatia lakiosuutta vaikka nimenomaan Aarnio&Kangas väittää päinvastaista.
Epäselvä hyväksymislauseke koituu sen laatijan vahingoksi.- OlisJoAikaOppia
"MML käsikirjassa on virhe."
Olipa siinä lapsellinen väite! Käsikirjan ratkaisu on haettu suoraan Korkeimman oikeuden ratkaisusta.
Suora lainaus: -Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty.... Moitekannetta ei ollut nostettu, joten testamentti oli lainvoimainen.
KKO:2000:116
Kaikille muille paitsi entiselle nimimerkki Urpo Lahtiselle, nykyinen Meeedia123, on jo selvää, että lainhuudatusta ei saa ilman erillistä selvitystä lakiosasta. - puhuuasiaa
Aarnio&Kangas: "Eri etutahojen oikeutta parhaiten suojaavalta näyttää sen vuoksi in dubio contra perferentem -periaate: tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt."
Näin siellä lukee!!
- Aulisjakangas
Onko luetun ymmärtämisessä vaikeuksia?
Ei se ollut väite vaan fakta,asian voit tarkistaa kun luet tämän topicin viestit huolella.kko 2000:116 ei ota kantaa testamentin hyväksymisen oikeusvaikutuksiin,sillä ei ole edes mitään tekemistä tämän topicin kanssa,siinä todetaan vain se että jos lakiosuutta vaaditaan niin se pitää näyttää toteen että se on myös maksettu tai oikeus lakiosuuteen on menetetty. Topicissa kysytään aivan eri asiaa kuin mistä sä jauhat. Mml:n käsikirjassa on selkeä valhe.lue se itse niin ymmärrät sitten ehkä.- VaiVieläYlikomissario
"MML käsikirjassa on virhe."
Lapsellinen väite! Käsikirjan ratkaisu on haettu suoraan Korkeimman oikeuden ratkaisusta.
Suora lainaus: -Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty.... Moitekannetta ei ollut nostettu, joten testamentti oli lainvoimainen.
KKO:2000:116
"Oikeuskirjallisuudessa on puollettu tulkintaa, että hyväksymisilmoituksen ei lähtökohtaisesti katsota tarkoittavan lakiosasta luopumista, vaan siitä pitää luopua nimenomaisesti (Aulis Aarnio - Urpo Kangas, Suomen jäämistöoikeus II). Kirjaamismenettelyssä on omaksuttu sama tulkinta, joten pelkkä testamentin hyväksymisilmoitus ei riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu."
Kaikille muille paitsi entiselle nimimerkki Urpo Lahtiselle, nykyinen Meeedia123, on jo selvää, että lainhuudatusta ei saa ilman erillistä selvitystä lakiosasta.
- Aulisjakangas
Olipa siinä lapsellinen väite! Käsikirjan ratkaisu on haettu suoraan Korkeimman oikeuden ratkaisusta.
MML sanoo näin....."Oikeuskirjallisuudessa on puollettu tulkintaa, että hyväksymisilmoituksen ei lähtökohtaisesti katsota tarkoittavan lakiosasta luopumista, vaan siitä pitää luopua nimenomaisesti (Aulis Aarnio -Urpo Kangas,
Suomen jäämistöoikeus II, Talentum, 2008, s.714 -715).
JA
(Aulis Aarnio -Urpo Kangas,
Suomen jäämistöoikeus II, Talentum, 2008, s.714 -715).
sanoo näin.....Oikeuskirjallisuudessa ja lainkäytössä on pidetty tulkinnallisena lähtökohtana olettamaa jonka mukaan, jos ei muuta näytetä, hyväksyjän on katsottava luopuneen sekä moiteoikeudesta että lakiosastaan. Todistustaakka on sillä, joka väittää hyväksymisen rajoittuneen vain moiteoikeudesta luopumiseen.
Jos et valhetta/virhettä huomaa niin sitten sinulla on joko erittäin huono näkö tai massiivinen lukihäiriö.- SiinäTotuus
Suora lainaus: -Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty.... Moitekannetta ei ollut nostettu, joten testamentti oli lainvoimainen.
KKO:2000:116 - puhuuasiaa
Aarnio&Kangas: "Eri etutahojen oikeutta parhaiten suojaavalta näyttää sen vuoksi in dubio contra perferentem -periaate: tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt."
Luet vain itsellesi sopivan kohdan!
- Aulisjakangas
"Suora lainaus: -Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty.... Moitekannetta ei ollut nostettu, joten testamentti oli lainvoimainen.
KKO:2000:116 "
Sun pointtis oli mikä?
Topicissa kysyttiin sitä että voinko lakiosuuden vaatia jos hyväksyy testamentin,ei tuolla KKO:n päätöksellä ole mitään tekemistä topicin kanssa.
MML:n käsikirjassa heitetään urbaania legendaa,suoranaista valehtelua.
Vastaushan topicciin on se että lakiosuutta EI voi vaatia jos hyväksyy testamentin,tämä on jo todistettu kolmen eri KKO:N päätöksellä.- Totuus_VieläKerran
"Topicissa kysyttiin sitä että voinko lakiosuuden vaatia jos hyväksyy testamentin,ei tuolla KKO:n päätöksellä ole mitään tekemistä topicin kanssa."
Avauksessa kysyttiin "Eli katoaako oikeus kunkin lakiosaansa, jos testamentti on niin sanottu lainvoimainen mutta lakiosasta ei missään puhuta?"
Oikeus lakiosaan katoaa passiivisuuden seurauksena 6 kk kuluttua tai siitä varta vasten luopuessa. Vaikka testamentti olisi lainvoimainen eli moiteoikeudesta olisi luovuttu, oikeus lakiosaan on olemassa.
Suora lainaus: -Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty.... Moitekannetta ei ollut nostettu, joten testamentti oli lainvoimainen.
KKO:2000:116
- Aulisjakangas
Jospa tässä ajankuluks ottais yhteyttä maanmittauslaitokseen ja kysyis että miksi käsikirjaan on suorainen valhe laitettu.
- puhuuasiaa
Aarnio&Kangas: "Eri etutahojen oikeutta parhaiten suojaavalta näyttää sen vuoksi in dubio contra perferentem -periaate: tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt."
- Aulisjakangas
Aarnio&Kangas: "Eri etutahojen oikeutta parhaiten suojaavalta näyttää sen vuoksi in dubio contra perferentem -periaate: tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt."
Niin?Mitenkäs tämä liittyy topicciin?- Vielä_sinulle_tiedoksi
"Jospa tässä ajankuluks ottais yhteyttä maanmittauslaitokseen ja kysyis että miksi käsikirjaan on suorainen valhe laitettu."
Lapsellista pelleilyä, siellä mitään virhettä ole, vaan ohje perustuu KKO:n ennakkoratkaisuun.
Suora lainaus: -Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty.... Moitekannetta ei ollut nostettu, joten testamentti oli lainvoimainen.
KKO:2000:116
Testamentti oli siis tuossa tapauksessa lainvoimainen eli sitä ei ollut moitittu. Lainhuutoa ei kuitenkaan saanut pelkällä lainvoimaisuudella, vaan sitä varten piti olla maininta lakiosasta: joko lakiosa on täytetty, siitä on luovuttu tai se on passiivisuuden vuoksi menetetty.
"Niin?Mitenkäs tämä liittyy topicciin? "
Siten, että kannattaa laatia asiansa selkeästi. Vaikka testamentti olisikin lainvoimainen, se ei takaa epäselvissä tapauksissa sitä, etteikö oikeutta vaatia lakiosaa olisi edelleen olemassa. Jos laatija yrittää hyötyä sopimuksen tarkoituksellista epäselvyydestä, se luetaan tarvittaessa häntä vastaan, ei allekirjoittajaansa vastaan.
Tulkinnan lähtökohtana on epäselvyyssääntö (in dubio contra stipulatorem), minkä mukaan
epäselvää tekstiä tulkitaan laatijansa vahingoksi: testamentin tiedoksianto, moiteoikeudesta luopuminen (= testamentin hyväksyminen) ja lakiosasta luopuminen ei ole sama kuin sanamuoto "olen saanut tiedoksi" tai "hyväksyn testamentin". Näillä epäselvillä ilmauksilla testamentin saaja ei saa lainhuudatusta, vaan rintaperillisen oikeus lakiosaan on edelleen jäljellä. Itse testamentin kohdalla mahdollinen epäselvyys ratkaistaan, että testamentin kokonaisajatus toteutuu, mutta testamentin hyväksymisen kohdalla harhaanjohtaminen on kielletty.
Oikeus lakiosaan katoaa passiivisuuden seurauksena 6 kk kuluttua tai siitä varta vasten luopuessa. Vaikka testamentti olisi lainvoimainen eli moiteoikeudesta olisi luovuttu, oikeus lakiosaan on olemassa. - puhuuasiaa
>>Niin?Mitenkäs tämä liittyy topicciin?
Luulisi sun tietävän, kun itse sitä Aarnio&Knakaan teosta siteeraat!
- Aulisjakangas
"Lapsellista pelleilyä, siellä mitään virhettä ole, vaan ohje perustuu KKO:n ennakkoratkaisuun."
Väärin,se perustuu aarnio&kangas jäämistöoikeus II kirjaan,siihen mml viittaa.
Onko sulla lukihäiriö?,siellä selkeästi sanotaan sellaista mikä ei pidä paikkaansa.
Faktat olen jo esittänyt ja jos se sun mielestä on lapsellista pelleilyä niin suosittelen että kysyt äidiltäsi apua luetun ymmärtämiseen.- Vai_vielä_faktat
"Faktat olen jo esittänyt."
Ei, vaan Meedio12 eli entinen Urpo Lahtinen tuijottaa yhdellä silmällä sokeasti sitä, mitä hän on päättänyt tuijottaa.
Huomaa kaikin puolin, että sinulla ei ole mitään muita avuja kuin kopioida ja lainata erästä kirjaa. Kaikelle muulle olet täysin sokea. Sinulla ei ole mitään muuta kuin kansakoulun päästötodistus ja yksi kirja.
Lainvoimaisella testamentilla ei saada lainhuutoa. Se kertoo kaikille muille, paitsi Lahtiselle, täysin riittävästi.
Suora lainaus: -Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty.... Moitekannetta ei ollut nostettu, joten testamentti oli lainvoimainen.
KKO:2000:116
- Meedio23
"Lainvoimaisella testamentilla ei saada lainhuutoa. Se kertoo kaikille muille, paitsi Lahtiselle, täysin riittävästi."
En ole väittänytkään missään vaiheessa että lainvoimaisella testamentilla pelkästään saisi lainhuudon.
Mun väittämät koskee sitä että mitä oikeusvaikutuksia testamentin hyväksymisellä on. - Meedio23
Itseasiassa ne ei ole väittämiä vaan faktoja.
- Se_luikertelee_kuin_mato
"En ole väittänytkään missään vaiheessa että lainvoimaisella testamentilla pelkästään saisi lainhuudon...... Kun testamentti hyväksytään ja sitoudutaan olemaan moittimatta sitä niin lakiosan vaatiminen sen jälkeen on käytännössä mahdotonta."
On se kummallista lukea näin jälkikäteen, mitä Lahtinen eli Meedia12 on sanonut ja mitä ei ole sanonut.... Vielä hetki sitten Lahtinen eli Media12 väitti kivenkovaan, että MML viranomaisena toimii lakia ja oikeuskäytäntöä vastaan...!?
Lahtisen väite siis kuului, että kun testamenttia sitoudutaan olemaan moittimatta, niin lakiosaa ei voi enää jälkikäteen vaatia. Todella erikoinen väite! MML viranomaisena kun ei anna kiinteään omaisuuteen lainkaan lainhuutoa, ellei lakiosasta erikseen mainita. MML pyyhkii siis pelkällä lainvoimaisella testamentilla peräänsä, ellei hakijalla ole varta vasten esittää kirjallista todistusta myös lakiosasta: joko lakiosa on täytetty, siitä on luovuttu tai se on passiivisuuden vuoksi menetetty.
Sanopa vielä meille muille, miksi MML:lle ei omistusoikeuden siirtoa varten kelpaa pelkästään ilmaus "hyväksyn testamentin". SIsältääkö tuo termi silloin lakiosasta luopumisen, vaiko ei, ja jos sisältää, miksi MML vaatii saman asian sitten kaksi kertaa? Kaksi kertaa sama asia - niinkö?
"Eli katoaako oikeus kunkin lakiosaansa, jos testamentti on niin sanottu lainvoimainen mutta lakiosasta ei missään puhuta?"
Ei katoa, vaikka Urpo Lahtinen kansakoulupohjallaan mitä väittäisi. Oikeus ei katoa, ellei lakiosaa ole täytetty, ellei siitä ole varta vasten luovuttu tai ellei sitä ole passiivisuuden vuoksi menetetty.
Lahtinen voi luikerrella koukussaan miten pitkään haluaa, mutta asia ei siitä muuksi muutu. Lahtinen ehkä sanoo, että Korkein oikeus on ratkaissut väärin ja MML toimii virkavastuulla väärin. - Meedio23
Puhutaan nyt siitä että mitä oikeusvaikutuksia on jos testamentin hyväksyy lausekkeella "hyväksyn testamentin ja sitoudun olemaan sitä moittimatta"
Tälläinen lauseke tulkitaan sanamuodon mukaan,2 kko:n päätöstä sanoo että tuollaisella lausekkeella myös oikeus lakiosaan menetetään.1 kko:n päätös sanoo että testamentti voidaan panna täytäntöön kokonaisuudessaan jos testamentti hyväksytään..Nyt päästäänkin tähän...lue alla.. " Hyvä jos oli apua.
Osa kirjoittajista elää vielä pysyvästi 1800-1900 -lukujen historiassa.
Meedio23 eli edes mennyt Urpo Lahtinen tai Piippolan vaari jne. voisi tutustua edellä annetun tiedon lisäksi myös Turun hovioikeuden ratkaisuihin 21.5.2002 S 01/590 sekä 3.10.2006 S 06/248. Uutta tietoa kyllä löytyy, ja on aivan turha vedota "sata" vuotta vanhoihin esimerkkeihin, jotka eivät vastaa suoraan kysymyksiin ja joista aika on jo ajanut ohitse."
Turun hovioikeuden ratkaisu 21.5.2002 S 01/590 koskee keskinäistä testamenttia ja testamentin hyväksymisen oikeusvaikutuksia,on yleisesti tiedossa että keskinäisen testamentin hyväksymisen oikeusvaikutukset ovat päinvastaisia kuin normaalin testamentin hyväksyminen,keskinäisen testamentin hyväksyminen ei vie oikeutta pois vaatia lakiosuutta.Oikeuskäytännössä normaalin testamentin hyväksyminen vie oikeuden pois joka on todistettu 3 eri KKO:n päätöksellä.
turun ho 3.10.2006 S 06/248,tuota päätöstä en ole saanut vielä käsiini mutta kohta olen ja uskon vakaasti että siinäkin on kyse keskinäisestä testamentista..Joten lopputulos on se että normaalissa testamentissa kun sen hyväksyy niin edelleen vanhat KKO:n päätökset plus 2008 vuoden KKO päätös on voimassa.
"Vielä hetki sitten Lahtinen eli Media12 väitti kivenkovaan, että MML viranomaisena toimii lakia ja oikeuskäytäntöä vastaan...!?"
Olen kopsannut suoraa tekstiä mml käsikirjasta,siinä viitattiin aarnio&kangas kirjaan,kirjassa lukee juurikin päinvastaista mitä mml käsikirjassa.Tyhmäkin sen tajuaa että he vääristelevät tietoa.
"Eli katoaako oikeus kunkin lakiosaansa, jos testamentti on niin sanottu lainvoimainen mutta lakiosasta ei missään puhuta?"
Ratkaistaan ensin se että miten testamentti on saanut lainvoiman,joko moiteaika on kulunut loppuun ja testamentti on hyväksytty heti.
Moiteajan puitteissa on oikeus vaatia lakiosuutta,topicin tapauksessa sitä ei ole vaadittu,testamentti on hyväksytty jolloinka oikeus lakiosuuteen on myöskin menetetty.
Oli asia miten päin vaan niin lakiosuutta ei voi enää vaatia jos testamentti on lainvoimainen,lakiosuutta pitää vaatia ennenkuin testamentista tulee lainvoimainen.
Hyvin todennäköisesti topicin tapauksessa testamentti on hyväksytty ja nyt itketään jälkikäteen että viddu,ois pitänyt vaatia lakiosuutta.
Sitten päästäänkin siihen offtopic juttuun eli lainhuutoon,saako lainhuudon pelkästään lainvoimaisella testamentilla?
Sen saa lainvoimaisella testamentilla ja ilmoituksella että lakiosaperillinen on hyväksynyt testamentin. Pelkällä lainvoimaisella testamentilla sitä ei saa,enkä ole edes väittänyt missään vaiheessa että saisi pelkästään lainvoimaisella testamentilla.- Meedio23
Käytännössä on muodostettu tulkintaolettama, että testamentin hyväksyminen merkitsee myös lakiosasta luopumista, jos muuta ei näytetä. Jos hyväksymistahdonilmaisusta ei siis ilmene, kuinka laajana se on annettu, hyväksyminen on katsottu totaaliseksi eli se koskee molempia seikkoja. Totaalihyväksymistä koskevan olettaman horjuttaminen edellyttää uskottavaa näyttöä. Toisaalta totaaliluopumista koskevaan olettamaan on puolisoiden keskinäisten testamenttien osalta tehty varaus. Itse asiassa puolisoiden keskinäisissä testamenteissa, jotka on tehty lesken hyväksi, tulkintaolettama on käännetty toisinpäin. Yhteisen rintaperillisen antama hyväksymistahdonilmaisu rajoittuu siten koskemaan ainoastaan moiteoikeudesta luopumista. Tämä on luonnollinen lähtökohta ja perusteltua perheensisäisten epäoikeudenmukaisuuksien välttämiseksi. Joka tapauksessa lakiosaoikeutensa säilyttääkseen perillisen on tehtävä lakiosailmoitus testamentin saajalle.
Lähde,minilex lakipalvelu.
- Meedio23
"Eli katoaako oikeus kunkin lakiosaansa, jos testamentti on niin sanottu lainvoimainen mutta lakiosasta ei missään puhuta?"
Ei katoa, vaikka Urpo Lahtinen kansakoulupohjallaan mitä väittäisi. Oikeus ei katoa, ellei lakiosaa ole täytetty, ellei siitä ole varta vasten luovuttu tai ellei sitä ole passiivisuuden vuoksi menetetty.
Mauno matonen------
Vastaus topicciin..
Kun testamentti on lainvoimainen niin sehän tarkoittaa sitä että 6kk aika vaatia lakiosuutta on kulunut TAI vaihtoehtoisesti testamentti on hyväksytty kokonaisuudessaan.
Jos 6kk on kulunut niin lakiosaa ei voi vaatia,jos testamentti on hyväksytty ja kyseessä on normi testamentti niin lakiosaa ei voi vaatia,jos kyseessä keskinäinen testamentti ja se on hyväksytty niin oikeus lakiosaan on vielä olemassa 6kk ajan testamentin tiedoksiannosta.- ja-taas-väärin
Kansakoulun aikaista poikaa ei ilmeisesti opetettu ensinnäkään ymmärtämään lukemaansa puhumattakaan sitä, että olisi opetettu kirjoittamaan... Niin paljon virheitä on sekä tekstissä että asiassa.
"Kun testamentti on lainvoimainen niin sehän tarkoittaa sitä että 6kk aika vaatia lakiosuutta on kulunut TAI vaihtoehtoisesti testamentti on hyväksytty kokonaisuudessaan."
Väärin. Lainvoimaisuuteen riittää, että testamentti on annettu perillisille tiedoksi ja että testamentti on hyväksytty eli moiteoikeudesta on luovuttu. Tämä saattaa tapahtua hyvinkin nopeasti ja siten alle annetun määräajan. Lainvoimaisuus ei edellytä mitään lakiosasta.
"Sitten päästäänkin siihen offtopic juttuun eli lainhuutoon,saako lainhuudon pelkästään lainvoimaisella testamentilla?
Sen saa lainvoimaisella testamentilla ja ilmoituksella että lakiosaperillinen on hyväksynyt testamentin. Pelkällä lainvoimaisella testamentilla sitä ei saa,enkä ole edes väittänyt missään vaiheessa että saisi pelkästään lainvoimaisella testamentilla. "
Ja taas väärin.
Lainvoimaisella testamenttilla ei saa lainhuutoa, koska lainvoimaisen testamentin ei tarvitse sisältää mainintaa lakiosan täyttämisestä, siitä luopumisesta tai sen menetyksestä passiivisuuden vuoksi. Lainvoimaisen testamentin lisäksi MML vaatii selvityksen lakiosasta ellei sellaista jo entuudestaan ole.
Jos testamentin saaja haluaa lainhuudon ennen kuuden kuukauden määräaikaa, hänellä pitää olla perillisten lakiosaa koskeva selvitys, eikä pelkkä testamentin hyväksyminen sellaisenaan sisällä ko. asiaa. Tiedoksianto, hyväksyminen ja lakiosa.
- AvaajalleYhteenveto
Avaajalle tiedoksi, miten viranomainen käsittelee asiaa, kun kyseessä on kiinteän omaisuuden luovutus ja siirto. Ko. viranaomaiselle ei puolivillaiset sepustukset riitä.
Jos rintaperillinen ei ole luopunut lakiosastaan, hän on säilyttänyt oikeuden sen vaatimiseen. Lakiosavaatimus on annettava testamentin saajalle tiedoksi haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Vaatimuksen esittämisen tulee tapahtua kuuden kuukauden kuluessa testamentin laillisesta tiedoksiannosta lukien (PK 7:5.2).
On huomattava, että lakiosavaatimuksen esittämiselle varattu aika ei ala kulua, jos testamentin tiedoksiannossa ei ole menetelty PK 14:4:n tarkoittamalla tavalla. Erityisesti tämä on huomattava tilanteessa, jossa perillinen on hyväksynyt testamentin eikä hyväksymisellä kuitenkaan ole tarkoitettu luopua lakiosasta.
Kuolinpesään kuuluvaa kiinteistöä ei voida erottaa testamentin saajalle muutoin kuin perinnönjaossa taikka kun lakiosa on suoritettu tai siitä on luovuttu. Testamentin saajan onkin esitettävä lainhuudon saadakseen lainvoimainen perinnönjakokirja, jossa lakiosavaatimus on käsitelty ja asianmukaisesti ratkaistu. Lakiosan saajan täytyy olla mukana perinnönjaossa.
Perinnönjakoa ei kuitenkaan tarvitse suorittaa eikä perinnönjakokirja siten ole lainhuudon myöntämisen edellytyksenä silloin, kun lakiosan saaja on esimerkiksi erillisessä asiakirjassa ilmoittanut saaneensa lakiosansa perittävän jälkeen ja ettei hänellä ole enää mitään vaatimuksia testamentin saajaa kohtaan. Kuittausasiakirjan tulee olla lakiosan saajan ja kahden todistaja n allekirjoittama (PK 23:9). Vastaava tilanne on myös silloin, kun lakiosan saaja on luopunut lakiosastaan PK 17:2a:ssa säädetyllä tavalla.
Jos lakiosasta on nimenomaisesti luovuttu tai jos lakiosa on suoritettu, hakija yleensä pystyy ja hänen tulee esittää näistä seikoista selvitys. Hakija voi kuitenkin tuoda esiin, ettei lakiosaperillinen ole ilmoittanut luopuvansa lakiosaoikeudestaan mutta toisaalta hän ei ole myöskään esittänyt lakiosavaatimusta. Tällaisesta negatiivisesta seikasta hakijan on vaikeaa esittää mitään dokumentaatiota.
Hakijaa voidaan täydennyskehotuksella kehottaa hankkimaan lakiosaperillisen allekirjoittama ilmoitus, jossa tämä toteaa, ettei hän tule vaatimaan tai ettei hän ole vaatinut lakiosaansa.
Tällaisen saaminen voi kuitenkin joissakin tapauksissa olla vaikeaa. Jos hakija ei voi toimittaa liitteeksi lakiosaperillisen ilmoitusta, kirjaamisviranomaisen tulee viran puolesta kuulla perillistä asian selvittämiseksi. Kuulemista ei kuitenkaan tehdä, ennen kuin lakiosavaatimuksen esittämiselle säädetty aika on kulunut. Ensimmäiseksi tässä suhteessa on tarkastettava, että lakiosavaatimuksen esittämisen määräaika on ylipäätään alkanut kulumaan. Hakijan tulee esittää selvitys siitä, että testamentti on annettu lakiosaperilliselle tiedoksi PK 14:4:n edellyttämällä tavalla.
http://maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2017/03/Kirjaamismenettelyn_käsikirja_20170315.pdf
Testamentin saajan on siis esitettävä lainhuudon saadakseen lainvoimainen perinnönjakokirja, jossa lakiosavaatimus on käsitelty ja asianmukaisesti ratkaistu. Lakiosan saajan täytyy olla mukana perinnönjaossa.
Perinnönjakoa ei tarvitse suorittaa eikä perinnönjakokirja siten ole lainhuudon myöntämisen edellytyksenä silloin, kun lakiosan saaja on erillisessä asiakirjassa ilmoittanut saaneensa lakiosansa perittävän jälkeen ja ettei hänellä ole enää mitään vaatimuksia testamentin saajaa kohtaan.
Väittäköön kansakoululainen tähän mitä muuta haluaa, ja kuten on tiedossa, yksisilmäisyytensä, huumorintajuttomuutensa ja kykenemättömyynnsä vuoksi näin myös tulee tapahtumaan. Jankutus tuskin lakkaa koskaan, mutta avaaja voi itse tehdä päätelmänsä Maanmittauslaitoksen ja Korkeimman oikeuden ratkaisun pohjalta. - Meedio23
"Jos testamentin saaja haluaa lainhuudon ennen kuuden kuukauden määräaikaa, hänellä pitää olla perillisten lakiosaa koskeva selvitys, eikä pelkkä testamentin hyväksyminen sellaisenaan sisällä ko. asiaa. Tiedoksianto, hyväksyminen ja lakiosa. "
Testamentin hyväksymisilmoitus itsessään sisältää joko sen että lakiosaa ei voi vaatia tai sitten voi jos kyse on keskinäisestä testamentista.
Kyllä se lainhuuto saadaan kun näyttää toteen sen että oikeus lakiosaan on menetetty.
Maanmittauslaitoksen päättäjiltä edellytetään sitä että heillä on tiedossa testamentin hyväksymisen oikeusvaikutukset,tarvittaessa joku työntekijä siellä konsultoi lakimiestä asian tiimoilta.
Lainhuudon voi saada lainvoimaisella testamentilla ja testamentin hyväksymisilmoituksella jos kyse on normi testamentista.Tarvittaessa työntekijää valistetaan sillä että mitä oikeusvaikutuksia testamentin hyväksymisellä on,tähän viitaten sen että KKO:n vuoden 2008 päätöksessä todetaan se seikka että testamentti voidaan panna täytäntöön kokonaisuudessaan jos se hyväksytään,näin ollen se käytännössä tarkoittaa sitä että lakiosaoikeus on menetetty.
Riittää vain että päätöksentekijällä on tiedossa vallitseva oikeuskäytäntö asian suhteen.
mml käsikirja on vain suuntaa antava ja tarvittavat toimenpiteet tehdään aina yksilöllisesti ja annettujen tietojen pohjalta.
Voihan sitä aina antaa lainvoimaisen testamentin ja hyväksymisilmoituksen plus A4 paperin jossa lukee että rintaperillisen oikeus vaatia lakiosuutta on menetetty koska hän hyväksyi testamentin kokonaisuudessaan.Vaihtoehtoisesti testamentin saaja esittää pienen paperin jossa lukee että lakiosaperillinen ei ole vaatinut lakiosaa. - Käräjätuomarijuomari
Väittäköön kansakoululainen tähän mitä muuta haluaa, ja kuten on tiedossa, yksisilmäisyytensä, huumorintajuttomuutensa ja kykenemättömyynnsä vuoksi näin myös tulee tapahtumaan. Jankutus tuskin lakkaa koskaan, mutta avaaja voi itse tehdä päätelmänsä Maanmittauslaitoksen ja Korkeimman oikeuden ratkaisun pohjalta.
Miksi ihmeessä te jauhatte jostain lainhuudosta kun topicissa ei ole kyse siitä.??? - Käräjätuomarijuomari
Kun maanmittauslaitoksella on tiedossa testamentin hyväksymisen oikeusvaikutukset on tarpeetonta esittää mitään selvitystä rintaperillisen lakiosavaatimuksesta.
Toisinsanoen maanmittauslaitos ei tarvitse selvitystä siitä että onko lakiosaa vaadittu tai maksettu.
Testamentin hyväksymisen oikeusvaikutus lakiosan suhteen on sellainen että oikeus lakiosaan menetetään ellei kyseessä ole keskinäinen testamentti.
Näin ollen lainhuudon saa jos on paperit "lainvoimainen testamentti ja sen hyväksymisilmoitus" - puhuuasiaa
Koominen keskustelu hyväksytyn testamentin oikeusvaikutuksista. MOLEMMAT osapuolet ovat väärässä siinä, mitä ovat esittäneet lakiosan menettämisestä testamentin hyväksymisen myötä.
Asia ei ratkea pelkästään siitä, onko testamentin hyväksyjä ilmoittanut luopuvansa moiteoikeudestaan ja mikä on tämän ilmoituksen merkitys. Se ratkeaa olennaisesti siitä seikasta johtuen, kumpi on laatinut testamentin hyväksymistä koskevan ilmoituksen. Jos laatijana on ollut testamentin edunsaaja, tulkitaan testamentin hyväksymistä koskevaa ilmoitusta suppeasti niin, että testamentin hyväksyjä EI OLE menettänyt lakiosaa. Jos sen laatii testamentin hyväksyjä itse ymmärtäen sen merkityksen ja tarkoittaen luopua lakiosastaan, tulkinta on totaaliluopumisen sisältävä.
Tästä on Aarnio&Kankaan teoksessa esitetty kaiken kattava tulkintaperiaate: "Eri etutahojen oikeutta parhaiten suojaavalta näyttää sen vuoksi in dubio contra perferentem -periaate: tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt."
Keskustelussa voitte tietysti fantasioida omia kuvitelmianne, mutta ei se tätä asiaa muuksi muuta. - aloittelijalletiedoksi
Maallikon väite: "Kun maanmittauslaitoksella on tiedossa testamentin hyväksymisen oikeusvaikutukset on tarpeetonta esittää mitään selvitystä rintaperillisen lakiosavaatimuksesta (...) Toisinsanoen maanmittauslaitos ei tarvitse selvitystä siitä että onko lakiosaa vaadittu tai maksettu."
Täysin virheellistä tietoa.
Maanmittauslaitos: "Jos rintaperillinen ei ole luopunut lakiosastaan, hän on säilyttänyt oikeuden sen vaatimiseen (...) Kuolinpesään kuuluvaa kiinteistöä ei voida erottaa testamentin saajalle muutoin kuin perinnönjaossa taikka kun lakiosa on suoritettu tai siitä on luovuttu. Testamentin saajan onkin esitettävä lainhuudon saadakseen lainvoimainen perinnönjakokirja, jossa lakiosavaatimus on käsitelty ja asianmukaisesti ratkaistu. Lakiosan saajan täytyy olla mukana perinnönjaossa (...) Perinnönjakoa ei kuitenkaan tarvitse suorittaa eikä perinnönjakokirja siten ole lainhuudon myöntämisen edellytyksenä silloin, kun lakiosan saaja on esimerkiksi erillisessä asiakirjassa ilmoittanut saaneensa lakiosansa perittävän jälkeen ja ettei hänellä ole enää mitään vaatimuksia testamentin saajaa kohtaan."
Tiedossa siis viimeistään nyt on, että perinnönjakokirja, erillinen asiakirja tai vastaava kirjallinen selvitys lakiosan täyttämisestä, siitä luopumisesta tai sen menetyksestä passiivisuuden vuoksi vaaditaan. Kukaan ei voi luotettavasti muuta väittää. - Käräjätuomarijuomari
Kaivappas nyt ensin ne korkeimman oikeuden päätökset esille ja lue sieltä perusteet.
Hyväksyn testamentin ja sitoudun olemaan sitä moittimatta...sillä ei ole merkitystä että kumpi kyseisen asiakirjan on laatinut,oikeusvaikutus on sama kummassakin tapauksessa.
Vain epäselvää sanamuotoa voidaan tulkita sen laatijan vahingoksi,2008 päätöksessä selkeästä on mainittu että testamentin hyväksyjän on ITSE otettava selvää hyväksymisen oikeusvaikutuksista.
Ei sillä ole merkitystä että kumpi asiakirjan laatii jos sisältö on harvinaisen selkeä.
"tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt."
Asiassa kun ei ole tulkinnanvaraa tai epäselvyyttä jos testamentti hyväksytään lausekkeella "hyväksyn testamentin ja sitoudun olemaan sitä moittimatta"
KKO:n kanta on selvä tuollaisessa hyväksymisklausuulissa.
Topicin tapauksessa olisi syytä hieman täsmentää sitä,millaisella lausekkeella testamentti on hyväksytty?- maanmittauskäsikirja
Mitä se Urpo Lahtinen eli Made12 taas höpisee?
On viranomaisen antamana tiedossa, että perinnönjakokirja, erillinen asiakirja tai vastaava kirjallinen selvitys lakiosan täyttämisestä, siitä luopumisesta tai sen menetyksestä passiivisuuden vuoksi vaaditaan, eikä muutoin lainhuudatusta saa. Kukaan ei voi luotettavasti muuta väittää. - UteIias
Miksi maanmittaushallitus sitten vaatii tuollaista ?
- Minäpä-kerron
UteIias kirjoitti:
Miksi maanmittaushallitus sitten vaatii tuollaista ?
Koska he haluavat olla varmoja siitä, että tekevät oikein. Kirjaamisen ensisijaisena tarkoituksena on turvata oikeuden pysyvyys vaihdantatilanteissa. Vain lainhuudatettu kiinteistö voidaan kiinnittää ja käyttää velan vakuutena. Lainhuuto merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Tämän jälkeen omistaja näkyy lainhuutotodistuksesta.
Viranomainen toimii virkavastuulla, eikä sille tässä sallita virhemarginaalia. - puhuuasiaa
>>Asiassa kun ei ole tulkinnanvaraa tai epäselvyyttä jos testamentti hyväksytään lausekkeella "hyväksyn testamentin ja sitoudun olemaan sitä moittimatta"<<
Tämä lauseke nimenomaan on TULKINNAVARAINEN. Se voi tarkoittaa lakiosasta luopumista tai sitten se ei tarkoita siitä luopumista. ;D
- Käräjätuomarijuomari
"erillinen asiakirja tai vastaava kirjallinen selvitys lakiosan täyttämisestä, siitä luopumisesta tai sen menetyksestä passiivisuuden vuoksi vaaditaan. Kukaan ei voi luotettavasti muuta väittää. "
Testamentin hyväksymisen oikeusvaikutus on se että menettää oikeuden vaatia lakiosuutta,poislukien keskinäinen testamentti.Testamentin hyväksymispaperi itsessään todistaa sen että lakiosasta on luovuttu,näin ollen ei ole tarpeellista esittää lakiosaan liittyviä seikkoja sen enempää.
Kun viittasit että mml noudattaa kko:n päätöstä koskien lakiosaa niin tottakait se on totta mutta siinä tapauksessa olikin kyse siitä että rintaperillinen oli vaatinut lakiosaa,tietysti maanmittauslaitos edellyttää tietoa siitä että lakiosa on maksettu tai oikeus on menetetty mutta ymmärrä nyt hyvä mies se seikka että asia on erilainen jos rintaperillinen EI vaadi lakiosuutta vaan hyväksyy testamentin,silloin asia ratkaistuu sillä perusteella että mitä oikeusvaikutuksia on testamentin hyväksymisellä ja sitä kautta maanmittauslaitos vaatii erinäisiä todistusaineistoa.
Sellaisessa tapauksessa sillä kko:n päätöksellä voi pyyhkiä persettä kun se ei koske tapauksia joissa perillinen hyväksyy testamentin.
Kysymys kuuluukin että mitä lainvoimainen testamentti ja sen hyväksymispaperi todistaa?
Ensinnäkin se todistaa sen että lakiosuutta ei ole vaadittu 6kk kuluessa joten oikeus lakiosaan on menetetty,se todistaa myös sen että lakiosuutta ei voida vaatia.Näin ollen maanmittauslaitos ei tarvitse erillistä todistusaineistoa että onko rintaperillinen vaatinut lakiosaa tai onko sitä maksettu. - JudgeDredd
"Se ratkeaa olennaisesti siitä seikasta johtuen, kumpi on laatinut testamentin hyväksymistä koskevan ilmoituksen. Jos laatijana on ollut testamentin edunsaaja, tulkitaan testamentin hyväksymistä koskevaa ilmoitusta suppeasti niin, että testamentin hyväksyjä EI OLE menettänyt lakiosaa. Jos sen laatii testamentin hyväksyjä itse ymmärtäen sen merkityksen ja tarkoittaen luopua lakiosastaan, tulkinta on totaaliluopumisen sisältävä."
Höpöhöpö,sä jauhat urbaania legendaa.- puhuuasiaa
Heheh! Saahan toki professoreiden Aarnio ja Kangas näkemyjsiin asiasta suhtautua noinkin. Eria asia on, että oikeuskirjallisuutta pidetään oikeuslähteenä, toisin kuin esim. maanmittauslaitoksen käsikirjaa, olla ei liene oikeuslähteen asemaa.
- tarkennetaan-asiaa
Perittävä oli määrännyt testamentillaan kaiken jäämistönsä täysin omistusoikeuksin yhdelle rintaperilliselle. Eräät rintaperilliset olivat vaatineet lakiosaansa. Testamentin saajan ei katsottu saaneen pelkän lainvoimaisen testamentin nojalla jäämistöön kuuluneeseen kiinteistöön sellaista omistusoikeutta, jonka perusteella hänelle olisi tullut myöntää lainhuuto. Lainhuutohakemuksessa tuli esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti oli lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa oli täytetty tai että oikeus lakiosaan oli menetetty. /Korkein oikeus 2000:116/
Testamentin lainvoimaisuus ei riitä saamaan lainhuutoa, tarvitaan vielä erikseen lakiosan käsittely.
Jos testamentti on jo valmiiksi "hyväksytty", miksi vaaditaan lisäksi vielä lakiosan erillinen käsittely? Testamentin hyväksyminen ei kerro 100-%:lla varmuudella yhtään mitään mitään muuta kuin sen, että moiteoikeudesta on luovuttu. Testamentin hyväksyminen ja lakiosasta luopuminen eivät ole sama asia.- puhuuasiaa
"Testamentin hyväksyminen ei kerro 100-%:lla varmuudella yhtään mitään mitään muuta kuin sen, että moiteoikeudesta on luovuttu. Testamentin hyväksyminen ja lakiosasta luopuminen eivät ole sama asia."
Näin asia on. Mutta toisaalta siinä tilanteessa, jossa testamentin hyväksynyt perillinen on itse laatinut asiakirjan, jolla luopuu moiteoikeudestaan testamenttiin nähden, sen tulkitaan tarkoittavan totaaliluopumista (ellei kyse ole keskinäisen testamentin hyväksymisestä). Tämä tulkinta on luonnollinen, koska sellaisen testamentin hyväksymällä, jolla lakiosaperillinen tulisi kokonaan syrjäytetyksi perinnöstä, hän ilmeisimmin tarkoittaa sen asiantilan hyväksymistä, että ei saa mitään jäämistöstä, ts. ei siis lakiosaansakaan. - HRE-102
Tuohon voidaan lisätä esimerkki.
Perillinen on saanut testamentin tiedoksi ja hyväksynyt sen, jolloin siitä tulee lainvoimainen.
Jälkikäteen kuitenkin selviää, että perillnen ei ole saanut PK:n edellyttämää kopiota testamentista. Lakiosan kuuden kuukauden määräräaika alkaa kuitenkin kulua vasta siitä hetkestä, kun PK:n ehdot täyttyvät. Perillisellä on siis oikeus vaatia lakiosaansa, vaikka testamentti on jo lainvoimainen.
Testamentin lainvoimaisuus ja lakiosa eivät kulje käsi kädessä.
- JudgeDredd
"Testamentin hyväksyminen ja lakiosasta luopuminen eivät ole sama asia.""
Voidaan sanoa että on sama oikeusvaikutus,hyväksymällä testamentin menettää oikeuden vaatia lakiosuutta.
Testamentin hyväksymistä on lähtökohtaisesti perusteltua tulkita siten, että hyväksyjä antaa suostumuksensa siihen, että testamentti pannaan kaikilta osin täytäntöön sisältönsä mukaisesti. Hyväksymällä testamentin hänen on pääsääntöisesti katsottava luopuvan vetoamasta paitsi perintökaaren 13 luvussa säädettyihin moiteperusteisiin myös muihin seikkoihin, jotka voisivat estää testamentin täytäntöönpanon.
(lakiosan vaatiminen estää testamentin täytäntöönpanon kokonaisuudessaan)
Myös oikeuskäytännössä testamentin hyväksymistä on tulkittu siten, että se koskee muutakin kuin moiteoikeudesta luopumista.
KKO:2016:68
"Testamentin hyväksyminen ei kerro 100-%:lla varmuudella yhtään mitään mitään muuta kuin sen, että moiteoikeudesta on luovuttu."
Kertoohan se koska asiasta on olemassa KKO:n päätöksiä ja niissä päätöksissä todetaan se seikka että lakiosuus on menetetty jos testamentti hyväksytään.- puhuuasiaa
KKO 2016:68 ei koske lainkaan lakiosasta luopumista, vaan siinä oli kyse muista testamentin moiteperusteista testamentin hyväksymistä koskien. Siihen ei voi vedota.
Aikaisempi oikeuskäytäntö on jo kovin vanhaa. On käynyt ilmi, että usein testamentin hyväksymilausekkeen laatii testamentin saaja valmiiden kaavojen mukaisesti. Tällöin hän ei voi vedota lausekkeeseen, jonka sisällöstä ei ole varmuutta siihen nähden, onko testamentin moiteoikeudesta luopunut tarkoittanut luopua myös lakiosastaan. Tilanteessa voi olla kysymys erehtymisestä ja testamentin saajan erehdyksen hyväksikäyttämisestä, jolloin oikeustoimen pätemättömyysperusteena voi tulla kysymykseen kunnian vastainen ja arvoton menettely.
- JudgeDredd
"KKO 2016:68 ei koske lainkaan lakiosasta luopumista, vaan siinä oli kyse muista testamentin moiteperusteista testamentin hyväksymistä koskien. Siihen ei voi vedota."
Koskeehan se myös lakiosasta luopumista...tässähän se selvästi sanotaan.."Hyväksymällä testamentin hänen on pääsääntöisesti katsottava luopuvan vetoamasta paitsi perintökaaren 13 luvussa säädettyihin moiteperusteisiin myös muihin seikkoihin, jotka voisivat estää testamentin täytäntöönpanon."
Kun puhutaan muista seikoista jotka voisivat estää testamentin täytäntöönpanon niin tokihan lakiosuuden vaatiminen estää sen että testamenttia ei voida panna täytäntöön kokonaisuudessaan.Näin ollen se koskee myös lakiosuutta.
Sitten vielä 2 eri KKO:n päätöstä jossa selkeästi todetaan se seikka että hyväksyminen estää lakiosuuden vaatimisen.- sinullevielätiedoksi
"Voidaan sanoa että on sama oikeusvaikutus,hyväksymällä testamentin menettää oikeuden vaatia lakiosuutta."
Kuten täällä on jo kymmeniä kertoja sinulle kerrottu, että tuo ei pidä paikkaansa. Vaikka perillinen olisikin hyväksynyt testamentin, hän luopuu moiteoikeudestaan, ja hänellä on edelleen oikeus vaatia lakiosaansa. Jos on erikseen selvitettävissä tai luopujan sanoin, että luopuja on tarkoittanut kokonaisluopumista, asia on täysin erikseen. Jos asia on riidanalainen tai epäselvä ja luopuja kiistää tarkoituksensa kokonaisluopumisesta, oikeus vaatia lakiosaansa on olemassa kuuden kuukauden ajan.
Aivan kuten KKO asian kertoo.
"Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty." /KKO:2000:116/
Korkeimman oikeuden mukaan hakijan tulee siis esittää yhtäältä (1) näyttö siitä että testamentti on lainvoimainen mutta myös toisaalta siitä että (2) lakiosa on joko täytetty tai menetetty. Jos nämä asiat kulkisivat käsi-kädessä, KKO ei mitenkään voisi kertoa asiaansa tällä tavoin.
Testamentin saaja eli lainhuudon hakija ei saa lainhuutoa nimiinsä, jos asia on epäselvä lakiosan osalta. - puhuuasiaa
"Kun puhutaan muista seikoista jotka voisivat estää testamentin täytäntöönpanon niin tokihan lakiosuuden vaatiminen estää sen että testamenttia ei voida panna täytäntöön kokonaisuudessaan.Näin ollen se koskee myös lakiosuutta."
KKO 2016:68 ratkaisussa eikä sen perusteluissa mainita sanallakaan lakiosaa. Niinpä se ei koske käsiteltävänä olevaa ongelmaakaan.
- JudgeDredd
Eipä tarviikkaan puhua,riittää että on maininta että muut seikat "jotka estävät testamentin täytääntönpanon" osaat varmaan lukea rivien välistä.
Toisaalta tuolla ei ole merkitystä kun kuitenkin on olemassa 2 eri kko:n päätöstä jossa mainitaan lakiosuuden menetys testamentin hyväksymisen yhteydessä.
""Voidaan sanoa että on sama oikeusvaikutus,hyväksymällä testamentin menettää oikeuden vaatia lakiosuutta."
Kuten täällä on jo kymmeniä kertoja sinulle kerrottu, että tuo ei pidä paikkaansa. "
Pitäähän se paikkansa kun asiasta on faktaa olemassa,sähän erikoinen heppu olet kun kiistät kiistattomat faktat.Mulle on aivan yhdentekevää että mitä täällä löpistään,ainoastaan todistetut faktat ratkaisee ja ne on kyllä mulla tiedossa.- puhuuasiaa
"osaat varmaan lukea rivien välistä."
Sillä tavallako niitä ennakkopäätöksiä luetaan, että rivien väleihin täydennetään sitä, mitä KKO on oikeasti tarkoittanut? Tässä menee jo tahaton komiikka pitkälle. Jospa harkitsisit ryhtymistä stand-up koomikoksi!
- JudgeDredd
Sillä tavallako niitä ennakkopäätöksiä luetaan, että rivien väleihin täydennetään sitä, mitä KKO on oikeasti tarkoittanut?
Sun ongelma on just se että sä et ymmärrä lukemaasi.- ei-kansakoulun-käynyt
"Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty." /KKO:2000:116/
Korkeimman oikeuden mukaan hakijan tulee siis esittää yhtäältä (1) näyttö siitä että testamentti on lainvoimainen mutta myös toisaalta siitä että (2) lakiosa on joko täytetty tai menetetty.
Korkeimman oikeuden ratkaisulla testamentin saaja eli lainhuudon hakija ei saa lainhuutoa nimiinsä, ellei lakiosan osuus ole asiassa yksiselitteinen. Pelkkä sanamuoto "hyväksyn testamentin" ei vastaa KKO:n käsitystä lakiosasta luopumisesta. - puhuuasiaa
Ja sun ongelma on, että sä luet sellaista. mitä ennakkopäätöksessä ei lue lainkaan.
- JudgeDredd
"Pelkkä sanamuoto "hyväksyn testamentin" ei vastaa KKO:n käsitystä lakiosasta luopumisesta."
Tilaa ne 2 kko:n päätöstä postilla,maksaa 60 senttiä per sivu.
Selkiää nämäkin asiat sulle.
"Korkeimman oikeuden mukaan hakijan tulee siis esittää yhtäältä (1) näyttö siitä että testamentti on lainvoimainen mutta myös toisaalta siitä että (2) lakiosa on joko täytetty tai menetetty"
Tämä pätee jos rintaperillinen vaatii lakiosuutta,mutta jos ei vaadi/hyväksyy testamentin niin ei päde.- KLTR
Mitä tarkoitat sillä että ennakkopäätöksiä luetaan ja sitten rivien väleihin täydennetään jotakin jota KKO on tarkoittanut tai ollut tarkoittamatta ?
- otatästäkoppi
"Kysymys lakiosasta eli jos testamentti on lainvoimainen mutta tiedoksiannossa ei mitään puhetta lakiosasta, voiko silti käyttää oikeuttaan lakiosaan?"
Voit käyttää oikeuttasi lakiosaan, ellet ole siitä tarkoituksellisesti luopunut. Myös epäselvissä tapauksissa oikeutesi on olemassa kuuden kuukauden ajan siitä, kun asia on saatettu sinulle perintökaaren mukaisesti tiedoksi.
Lainhuutohakemuksessa tulee esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti oli lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa oli täytetty tai että oikeus lakiosaan oli menetetty.
Pelkkä testamentin hyväksyminen tai lainvoimaisuus ei riitä saamaan lainhuutoa, vaan tarvitaan vielä erikseen lakiosan käsittely. Lakiosan tulee olla täytetty, siitä on luovuttu tai se on passiivisuudella menetetty. - Lakimies93
*********""Kysymys lakiosasta eli jos testamentti on lainvoimainen mutta tiedoksiannossa ei mitään puhetta lakiosasta, voiko silti käyttää oikeuttaan lakiosaan?"*******
Voit käyttää oikeuttasi lakiosaan, ellet ole siitä tarkoituksellisesti luopunut. Myös epäselvissä tapauksissa oikeutesi on olemassa kuuden kuukauden ajan siitä, kun asia on saatettu sinulle perintökaaren mukaisesti tiedoksi."
Väärää tietoa,eikö poju ymmärrä sitä seikkaa että jos testamentti on lainvoimainen niin silloin on kulunut 6kk testamentin tiedoksiannosta,tämä tarkoittaa sitä että myös lakiosan 6kk on kulunut.
Tai vaihtoehtoisesti testamentti on hyväksytty jolloinka lakiosuutta ei voi vaatia ellei hyväksymisilmoituksessa ole nimenomaan mainittu että vaadin lakiosuuttani hyväksymisestä huolimatta.Jos varaumaa ei ole hyväksymisilmoituksessa niin silloin kyseessä on totaalihyväksyminen joka tarkoittaa sitä että myös lakiosan osalta oikeus on menetetty.
Epäselvissä tapauksissa oikeus päättää sen että onko oikeutta vaatia lakiosuutta vai ei. - uskon
"Voit käyttää oikeuttasi lakiosaan, ellet ole siitä tarkoituksellisesti luopunut. Myös epäselvissä tapauksissa oikeutesi on olemassa kuuden kuukauden ajan siitä, kun asia on saatettu sinulle perintökaaren mukaisesti tiedoksi.
Lainhuutohakemuksessa tulee esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti oli lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa oli täytetty tai että oikeus lakiosaan oli menetetty.
Pelkkä testamentin hyväksyminen tai lainvoimaisuus ei riitä saamaan lainhuutoa, vaan tarvitaan vielä erikseen lakiosan käsittely. Lakiosan tulee olla täytetty, siitä on luovuttu tai se on passiivisuudella menetetty."
Kiitos vastauksesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä472677Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille4992490- 481775
Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1161652- 301618
SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka2921599Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap81137Ketä ammuttu ?
Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?221022Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari
Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,511014Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu
Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.63994