Tampere3:n nimellä kulkevaa yliopistojen yhtymistä viedään väkisin eteenpäin, vaikka sille ei ole mitään perusteita. Yliopistojen yhdistyessä väitetään älyn ikään kuin lisääntyvän, mutta miten se on mahdollista, kun samat naamat ovat ovat pyörittämässä yliopistorulettia kuin ennenkin eli keksimässä pyörää uudelleen?
Yksi on varmaa: byrokratia lisääntyy ja hallinto kasvaa entisestään, vaikka niiden pitäisi vähetä.
Ainoa, joka tästä sekasortoisesta tilanteesta todella hyötyy on Tampereen entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, jolle myönnettiin Tampereen Yliopistossa määräaikainen professuuri.
Mitä vikaa siinä on, että Tampereella olisi edelleenkin kaksi erillistä korkeimman tason tutkinto-opetusta antavaa yliopistolaitosta, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ja niiden lisäksi vielä Tampereen ammattikorkeakoulu?
Yksi on varmaa: byrokratia lisääntyy ja hallinto kasvaa entisestään, vaikka niiden pitäisi vähetä.
Ainoa, joka tästä sekasortoisesta tilanteesta todella hyötyy on Tampereen entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, jolle myönnettiin Tampereen Yliopistossa määräaikainen professuuri.
Mitä vikaa siinä on, että Tampereella olisi edelleenkin kaksi erillistä korkeimman tason tutkinto-opetusta antavaa yliopistolaitosta, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ja niiden lisäksi vielä Tampereen ammattikorkeakoulu?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aalto-yliopisto on hyvä esimerkki tuosta byrokratian ja kustannusten lisääntymisestä. Hallintoon tulee uusia tasoja ja yksinkertaisista asioista tehdään monimutkainen byrokraattinen ketju ihan pikkuasioiden hankinnoista lähien. Pitää olla kaiken asian päälliköitä ja päälliköillä alaisia. Itse tutkimukseen ja siihen palkatuille ei enää riitä kuin noin kolmasosa projektille saaduista rahoista, muu osa hukkuu eri hallinnon tasoille.
Tampere yliopisto on yksi tärkeä osa sitä palettia, jonka avulla Tampere on onnistunut profiloitumaan maailmalla. Vaikka kyseessä on kaupungista erilinen elin, toisin kuin ehkä väärinkin tulkitsin aloittajan viestissään tarkoittaneen. On varsinkin Hervannan perinteinen miestenyliopisto ollut teollisuuden parissa tunnettu ja arvostettu yhteistyökumppani. Vaikka yliopistojen rankingeissa ei sillä perinteisessä mielessä nousua olekaan tullut. On kyseessä kuitenkin aina ollut taho, jonka todellinen, eli reaalinen merkitys on ollut sitäkin suurempi ja tunnustetumpi.
Samoin on myös tyttöjen yliopiston puoli tullut tunnetuksi, mutta omilla osa-alueillaan. Myös amk:t ovat saavuttaneet vähitellen niitä tavoitteita, jotka niille on niitä perustaessa asetettu, eli ne on ovat korvanneet aiempaa opistoasteen koulutusta. Tosin osahaasteen jäädessä työelämälle, siitä miten sitä uudistusta voidaan hyödyntää. Ja uudistua siten, että koulutusta on taloudellisesti mahdollista hyödyntää parhaiten.
Asioiden integraatio vie aina aikaa. Riippuen siitä onko kyseessä mekaaninen rytmi, vai onko asiat oikeasti asettava alkuehtoihinsa? Kuitenkin spekulaatioita siitä, miten paikkakunnalla toimiva yliopistotasoinen koulutus vaikuttaa siihen voidaan esittää. Tampereella toimivat yliopistot ovat olleet oikeasti paikkakunnan profiilia nostavia laitoksia. Joka on osaltaan tuomassa sitä kansainvälisen liike-elämän sijoittumista alueelle, joka muutoin ei syrjäiseen ja pimeään kaupunkiin olisi tullut. (huomioiden Tampereen alkuidean valon tuomisesta Hämeen synkän kosken varrella elävien ihmisten elämään)
Esim. kansaivälinen huipputeollisuus ei välttämättä katso karsaasti sitä, että jos paikka jossa kehitystä tapahtuu on kuitenkin modernissa länsi-euroopan maassa. Ja, jos sijainti on syrjäinen, voidaan tuotantoa kuitenkin toteuttaa, koska sen turvallisuudelle on mahdollisuudet rakentaa fasiliteetit. Ja kukaan ei kai voi kiistää, että juuri tämänkaltainen kehitys Tampereella on juuri osaksi yliopistonkin osuutta? Vaikka kuten todettua, se ei Tampereen hallinnolliseen kokonaisuuteen muuten mitenkään liitykkään, paitsi tietenkin hyvänä yhteistyökumppanina. Ja alueen kilpailuetuna.
Oma lukunsa asialla on myös alueen kansainvälistymisessä. Tiede, taito ja taide painotteinen yhteistyö Tampereella on jo nyt kovinta kansainvälistä tasoa. Ja tähän voidaan vielä saada jotakin lisää, kun asiaan saadan nuorten osaajien myötä uusi aspekti. Jollaiseksi Tampereella opiskelemisen myötä on mahdollista saada valmiuksia.
Yhdessä hyviin yhteistyötahoihin ja siihen, että kotimaisen elinkeinoelämän luottamus Tampereeseen on palautettu saadan aikaiseksi jatkuvuuden ja kasvun dynamiikkaa. Koska samat lait pätevät myös niissä pöydissä kaikkialla, joissa tälläkin hetkellä tehdään niitä päätöksiä, jotka ovat Tampereen kannalta merkityksellisiä. Ja niihin on myös ehdotettujen uudistusten myötä mahdollisuuksia saada paikkakunnan ja sen olosuhteet tuntevia osaajia mm. yliopiston suuntauksien tiimoilta. Koska, kuten todettua on tärkeää, että Tampere on esillä kaikissa niissä pöydissä, jossa sen kannalta merkityksellisiä päätöksiä tehdään.
Vanhaa täytyy, joskus ravistaa, että pölyt putoaa. Tai siksi, että voidaan arvoida, onko asialla mikä arvo ja oletettu käyttötarkoitus. Siten, että kutakin käsitellään kuten niitä täytyy. Hyvä tästä vielä tulee. Hyvä Tampere.
Kiitos+opetusministeriön+yliopistoista/korkeakouluista+on+tullut+tieteellisten+artikkelien+tehtailupaikkoja,+joilla+ei+ole+enää+entiseen+tapaan+kontakteja+kotimaisiin+yrityksiin.+Tohtoriksi+valmistunut+ei+ole+ollut+välttämättä+päivääkään+missään+alansa+yrityksessä+töissä+eikä+hänellä+ole+mitään+kontakteja+yrityksiin.++Artikkelien+tehtailu+on+kaikki+kaikessa+ja+se+on+tärkeä+osa+rahoituksen+perusteista.+Tekeskin+on+vähentänyt+tutkimusrahaa+juuri+yliopistojen+ja+yritysten+yhteisprojekteilta.+Ainakin+Aallossa+kovan+kansainvälisyyspyrkimyksen+kiimassa+professoreita+haalitaan+ympäri+maailmaa.+Opetus+perusopetusta+lukuunottamatta+tapahtuu+jo+englanniksi.+Jatko-opetus+on+käytännössä+kokonaan+englanniksi+ja+maisteriohjelmat+ovat+täynnä+ulkomaisia+opiskelijoita,+samoin+tohtoriopiskelijoista+joillakin+laitoksilla+jo+70-80%+on+ulkomaalaisia.+Valitettavasti+he+eivät+tule+länsimaista,+USA:ta+jne,+vaan+pääosin+Kiinasta,+Intiasta,+Nepalista,+Venäjältä,+Afrikasta,+Lähi-+ja+Kauko-Idästä+yms.+Onko+heistä+väitöksen+jälkeen+hyötyä+Suomelle+vai+onko+tämä+vain+osa+Suomen+kehitysapua.+Tämäkö+on+suomalaisen+korkeakoululaitoksen+tarkoitus.
On totta, mitä mainitsit siitä, että viimeaikoina kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt yliopistojen osalta. Onko se sitten hyvä, että kyseessä on kehittyvien talouksien ja isojen markkina-alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä, voidaan olla monta eri mieltä. Monien edustaessa sitä ajatusta, että uusi on myös mahdollisuus.
Mitä TTKK:n asiantuntija osaamiseen eri teknologioiden käytännön sovellutuksien kanssa toimimiseen tulee, niin kyse on varmaankin siitä, että perusosaaminen on hyvä. Ja toiveissa on myös se, että todelliset työn ja kustannustehokkuuden mittarit voidaan saada myös niiden toimien ja tehtävien pariin, jotka tehdään verorahoitteisesti. Eli ymmärretään se, mikä on työn tulos ja tarkoitus, sekä osataan myös mitata sitä jotenkin. Tästä hyvä esimerkki on mm. ratikka-alianssi, jossa teollisuudesta tutulla tavalla asetutaan saman pöydän ääreen. Ja tuotetaan moniosaamista vaativa projekti siten, että se on tavallisten kaupunkilaisten veronmaksajien kaikkien tavoitettavissa lähes kaikilta osiltaan reaaliaikaisesti. Siten, kun vain tiedotuksen puhelimeen tai sähköpostiin on vastaaja paikalla.
Tämä ja moni muu seikka tuo Tampereen nykyiseen toimintakulttuurin sitä raikkautta, jota juuri nyt kipeästi on kaivattu. Ja samalla jo aiemmin omaksuttu Tampereen uusi rakentava linja on osoittanut sen, että kotimaisen elinkeinoelämän luottamus kaupunkia kohtaan on palannut. Ja tästä on erittäin hyvä jatkaa. Sillä siinä missä tarvitaan myös kotimaisilla markkinoilla osaavia toimijoita. On myös hyvä muistaa, että kotimainen elinkeinoelämä sidosryhmineen on myös varsin kansainvälinen.
Jälkiteollinen yhteiskunta on kuitenkin asettanut haastensa. Onhan varsin hyvin mahdollista, kun aiempia Tampereen kehityksen vaiheitakin on katsottu, että vaikka joissain ollaan oltu ensimmäisiä valtakunnasa tai globaalisti. Niin silti syntyneiden päätöksien tähden asioissa ollaan voitu olla pitkään mukana. Ja sitä samaa on myös mahdollista olettaa jälkiteollisen vaiheen jälkeenkin. (joka alkoi vuosikymmen viiveillä) että voidaan saavutta jotakin uutta.
Haaste on mahdollisuus, joka riskianalyysien kautta voidaan katsoa mahdolliseksi toteuttaa. Jos perse kestää merivettä.
Ja Ikonen johtaa nyt tätä soppaa.
Ensin sössittiin koko maan tasolla sosiaali- ja terveyspuoli kokonaan uudeksi sote-sopaksi, vaikka molemmat toimivat ennen soppaa varsin hyvin. Tampereella halutaan sössiä yliopistopolitiikka ja koko opetus yhdistämällä pakkokeinoin kolme korkeakoulua. Venäjällä Putin perusti uuden korkeimman tason yliopiston Moskovaan, johon otetaan vain ylimmät älynlahjat omanneita opiskelijoita. Yliopisto on ollut toiminnassa jo vuosikaudet, mutta yliopiston huipputuloksista ei ole sen perustamisen jälkeen kuulunut koskaan mitään.
Hanu voisi kertoa, millä tavoin hän itse lähtisi kehittämään korkeakoulujen yhteistyötä. Hänellä on varmasti hieno ja ennen kaikkea toteuttamiskelpoinen näkemys asiasta.
Tosin ei hän osaa edes kohdistaa vastaustaan tähän viestiin.
Ja sehän meni juuri kuten ounastelin. Hassu asetelma: en ole hanua koskaan edes tavannut, mutta silti hän pomppaa joka kerran, kun huudan "sammakko".
Erikoista, miten tahtomattaan pystyy kontrolloimaan jonkun tuntemattoman ihmisen elämää, ja vielä sen ihmisen omasta aloitteesta.
hyvä jos punainen yliopisto saadaan lakkautettua, päästään vihdoinkin nykyaikaan sieltä persnevin kulmakarvoista
Hansenmanu on taas tölvimässä henkilöä, jota ei ole olemassakaan, mutta hansenmanulta itseltään ei ole kertaakaan tullut palstalle yhtään kehitysehdotusta eikä ideaa, joilla Tampereen taloutta saaataisiin parannettua. Ei vinoilu ole mitään kehittämistä.