Lintukuvaus

Mamu59

Minkälainen kamera ja putki minun tulusi hankkia, jotta saisin linturuokintapaikan linnuista kuvia? Matka on n. 10 m. Nyt saa nauraa, joku sanoi että tilaa kiinasta sellainen kännykän takakanteen lisättävä linssi, no nyt se tuli eikä suurenna kyllä yhtään. 😂. Lintu ja orava kuvat instragamissa ovat ihania, haluaisin itsekin kuvata niitä. Suosituksia toivoisin kohtuullisia.

101

5593

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nojosvaikka

      Kroppirunko ja kolmesatanen. Ja lähemmäksi kuvaamaan, ei 10 metristä saa millään hyvää kuvaa pikkulinnusta.

    • Birding
      • Canonisti

        Montako esimerkkikuvista oli otettu Suomen talvihämärässä? Ei yhtään. Tuumainen on kohtuullisen hyödytön tässäkin tapauksessa, vaikka siinä olisi Leican suunnittelema objektiivi.

        Noita käytetään hyvässä valaistuksessa tilanteissa, joissa lintu ei liiku. Alla on oltava tukeva jalusta videopäällä, jos aikoo onnistua.

        https://www.topshot.fi/product/11744/sirui-n-3004x-alumiinijalusta-vh-10-videopaa

        Siis vähintään jotain tuollaista. Itse suosin kuitujalustoja niiden valmennuksen ja keveyden takia, mutta nyt ei lähtökohtaisesti olla kantamassa sitä mihinkään.


      • Canonisti

        Tässä on Verkkiksen kolmijalat videopäällä. Alle 200€ Vaihtoehdot jättäisin pois laskuista. Ovat kovin heppoisia.

        https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/8854d/Videopaalla

        Kuulapää vs. videopää valinta on mielestäni tässä tapauksessa selvä. Superzoomilla ei voi kuvata kuten kameralla sen rajoitteiden takia. Järjestelmäkameran alle taas ostaisin kuulapään.


      • Canonisti kirjoitti:

        Montako esimerkkikuvista oli otettu Suomen talvihämärässä? Ei yhtään. Tuumainen on kohtuullisen hyödytön tässäkin tapauksessa, vaikka siinä olisi Leican suunnittelema objektiivi.

        Noita käytetään hyvässä valaistuksessa tilanteissa, joissa lintu ei liiku. Alla on oltava tukeva jalusta videopäällä, jos aikoo onnistua.

        https://www.topshot.fi/product/11744/sirui-n-3004x-alumiinijalusta-vh-10-videopaa

        Siis vähintään jotain tuollaista. Itse suosin kuitujalustoja niiden valmennuksen ja keveyden takia, mutta nyt ei lähtökohtaisesti olla kantamassa sitä mihinkään.

        Eihän normaali-ihmiset mitään hämärässä kuvaile.


      • Canonisti
        okaro kirjoitti:

        Eihän normaali-ihmiset mitään hämärässä kuvaile.

        Varsinkaan lintukuvaajat eivät kuvaa aamu- eivätkä iltalentoja! Okaro, et siis koskaan ole nukkunut suolla ja odottanut kurkien huutoon heräämistä?


      • Canonisti kirjoitti:

        Varsinkaan lintukuvaajat eivät kuvaa aamu- eivätkä iltalentoja! Okaro, et siis koskaan ole nukkunut suolla ja odottanut kurkien huutoon heräämistä?

        Äly hoi, tässä kyse on lintujen kuvaamisesta pihan lintulaudalla, ei kurkien iltalennoista.


      • Canonisti
        okaro kirjoitti:

        Äly hoi, tässä kyse on lintujen kuvaamisesta pihan lintulaudalla, ei kurkien iltalennoista.

        Jep. Olet oikeassa. Lintulaudalla linnut älyävät käydä vain valoisalla.


      • Canonisti kirjoitti:

        Jep. Olet oikeassa. Lintulaudalla linnut älyävät käydä vain valoisalla.

        Mistä kuvottelet aloittajan haluavan kuvata niitä hämärässä. Koita jo täysin unohtaa kaikki, mikä liittyy johonkin hämärässä kopissa kyykkivään luontokuvaajan. Tässä ei ole kyse siitä.


      • Canonisti
        okaro kirjoitti:

        Mistä kuvottelet aloittajan haluavan kuvata niitä hämärässä. Koita jo täysin unohtaa kaikki, mikä liittyy johonkin hämärässä kopissa kyykkivään luontokuvaajan. Tässä ei ole kyse siitä.

        Miksi luulet, että valoisella olisi jotain mielenkiintoista kuvattavaa. Monet eläinlajit liikkuvat vain hämärässä. Koska tavoite on kuvata, niin käytännössä pitää kyetä kuvaamaan myös hämärässä.

        Jos haluaa vain omistaa kameran, jolla voisi kuvata lintuja, jos niitä olisi, niin tuollainen suttuzoomikin on ratkaisu. Luontokuvaukseen siitä ei ole.

        Minusta tuntuu Okaro, että minulla on 100% enemmän luontokuvauskokemusta kuin sinulla.


      • Canonisti kirjoitti:

        Miksi luulet, että valoisella olisi jotain mielenkiintoista kuvattavaa. Monet eläinlajit liikkuvat vain hämärässä. Koska tavoite on kuvata, niin käytännössä pitää kyetä kuvaamaan myös hämärässä.

        Jos haluaa vain omistaa kameran, jolla voisi kuvata lintuja, jos niitä olisi, niin tuollainen suttuzoomikin on ratkaisu. Luontokuvaukseen siitä ei ole.

        Minusta tuntuu Okaro, että minulla on 100% enemmän luontokuvauskokemusta kuin sinulla.

        Hei idiootti, tässä oli kyse lintulaudan kuvaamisesta.


      • Canonisti
        okaro kirjoitti:

        Hei idiootti, tässä oli kyse lintulaudan kuvaamisesta.

        Onko lintulaudalla valot? Siis mikä tekisi lintulaudalla vierailevista linnuista aivan ainutlaatuisia eläimiä?


    • Canonisti

      Kuten nimimerkki nojosvaikka totesi, niin croppikenno ja kolmisatanen on hyvä lähtökohta. Jos haluaa päästä edullisesti, niin juuri nyt Canonilla on tulossa 7D mark III, joten mark II:n hinta laskee jossain vaiheessa kevättä. Canon on hyvä vaihtoehto, koska käytettyjä kolmisatasia on hyvin saatavilla.

      Kameran ja telen lisäksi tarvitset tukevan kolmijalan kuulapäällä. Kolmijalka ei voi olla mikään lelu. Esimerkiksi Siruin hinta/laatu suhde on hyvä. Lisäksi jonkinlainen kaukolaukaisin auttaa saamaan tärähtämättömiä kuvia.

      Yhdellä tutulla oli järjestely, jossa kakkosrunko ja tele oli koko talven keittiössä tuuletusikkunaan vieressä jalustalla ja ruokintapaikka ikkunan edessä. Aina kun ruokintapaikalla oli elämää, hän antoi palaa sarjalla. Kortteja täyttyi, mutta niin tuli julkaisukelpoisia kuviakin. Ruokintapaikka ei välttämättä ole paras kohde. Lähi puiden ja pensaiden oksat antavat todennäköisesti parempia kuvia lintujen odotellessa vuoroaan.

      Joku saattaa ehdottaa Samyangin tms. kolmisatasta peiliteleä. Ne maksavat uutena murto-osan käytetyn Canonin, Nikonin, Pantaxin tai Olympuksen kolmisatasesta telestä. Kokemuksesta voin sanoa, ettei se ole vaihtoehto. Vaihtoehdoista kahta viimeksi mainittua en ole nähnyt koskaan myynnissä käytettynä. Nikonin kolmisatasta on satunnaisesti ja Canonin markkinajohtajuus näkyy hyvänä käytettyjen valikoimana.

      Valovoiman pitäisi olla f/2.8, mutta käytännössähän yleensä aloitetaan f/4.0 versiolla. Ne myydään pois kun a) homma kiinnostaa ja siirrytään f/2.8 versioon tai b) homma ei kiinnosta ja objektiivia ei tule käytettyä. Tämän takia f/4.0 versioita liikkuu hyvin markkinoilla. Zoomit (esim 100-400mm) jättäisin pois laskuista kuten kaikki muutkin f/4.0:aa huonompivalovoimaiset vaihtoehdot. Suomen talvi on sen verran hämärä.

    • ihmeellinen_suoli24

      Viestini poistettiin koska siinä oli linkkejä. Eikö tasapuolisuuden vuoksi nuo muutkin pitäisi poistaa joissa on linkkejä.

    • lmsdkgjhjsdg

      Pikkulinnusta ei saa croppikennoisella ja kolmesatasella kunnon kuvaa 1.5-2 metriä kauempaa.
      Ruokintapaikan voi myös lähentää n. 2 metriin ja linnut tulee siihen, kun on hiljaa, tai jonkin näköesteen suojassa.
      Toisaalta kotikäyttöön ja facbookiin riittää kiinteällä objektiivilla varustettu pitkäzoomi, joissa on näennäispolttoväliä aina 2000 mm:n saakka. Käytännössä noilla kameroilla ei kuitenkaan kannata käyttää ihan suurinta suurennusta optisen laadun heikkenemisen vuoksi. Tuollaiset pituudet vaatii myös hyvän tuen kameralle, mieluiten jalustan.
      "Mukuloilla" ontuollainen kamera jolla pääsee muistaakseni 1300 millimetrin polttoväliin (verrattuna kinoon). Kun hieman jälki muokkaa kuvaa tulee siitä ihan hyvä A4 kokoon saakka.

      • Canonisti

        Kannattaa muistaa, että ainakin Canonilla jopa kolmesatasen f/4.0 version kanssa voi käyttää x1.4 jatketta. Toki se vaatii todella hyvän valaistuksen, mutta toimii.


    • voiihanainstagram

      Eikö niistä ruokintapaikan linnuista ole maailma täynnä kaikenlaisia kuvia, miljoonia jos ei jo miljardeja? Kuka niitä jaksaa kytätä? Sama asia oravista ja joutsenista, orava siellä sun täällä ja joutsen näin päin täällä? Ainakin minä olen niihin niin turtunut, että pitää olla todellaki todellaki todellaki erityinen ja muista poikkeava kuva että edes vähän jaksaa kiinnostaa. En tiiä mikä se sitten on, ehkä sellainen missä orava ja jousen istuu puiston penkillä ja juo olutta, pikkulinnut katselee vierestä.

    • halppisratkaisu

      Kroppikennonen järkkäri ja siihen joku ~50-300mm tele, 250mm:kin riittää toki yläpäässä, jos on tarpeeksi megapikseleitä. Vastaa suunnilleen nelisatasta kinokoossa.

      • lejrwehjth

        "Kroppikennonen järkkäri ja siihen joku ~50-300mm tele, 250mm:kin riittää toki yläpäässä, jos on tarpeeksi megapikseleitä. Vastaa suunnilleen nelisatasta kinokoossa."

        Riittä kahden metrin päästä talitinttiin, mutta 10 metrin päästä kuva-ala on lähempänä metriä vaakasuoraan. Croppi ei paljoa auta, ellei tyydy postikortteihin.


      • korteistaentiedä
        lejrwehjth kirjoitti:

        "Kroppikennonen järkkäri ja siihen joku ~50-300mm tele, 250mm:kin riittää toki yläpäässä, jos on tarpeeksi megapikseleitä. Vastaa suunnilleen nelisatasta kinokoossa."

        Riittä kahden metrin päästä talitinttiin, mutta 10 metrin päästä kuva-ala on lähempänä metriä vaakasuoraan. Croppi ei paljoa auta, ellei tyydy postikortteihin.

        Postikorteista en tiedä, mutta riittää oikein hyvin ainakin 100x75cm printteihin.


      • Kfkfkfmckckc
        korteistaentiedä kirjoitti:

        Postikorteista en tiedä, mutta riittää oikein hyvin ainakin 100x75cm printteihin.

        Juuri näin. Hyvä ”croppi” on eläinkuvauksessa parempi kuin kinokennoinen.


      • Canonisti
        Kfkfkfmckckc kirjoitti:

        Juuri näin. Hyvä ”croppi” on eläinkuvauksessa parempi kuin kinokennoinen.

        Jos raha ei ole este, niin kinokennoinen on parempi, mutta meille tavallisille harrastajille croppi on usein hyvä ja kohtuuhintainen vaihtoehto. Croppirungolla voi kaluston hinnan hyvässä lykyssä painaa alle 10 000€:n. Jos tyytyy f/4.0 versioon pitkästä teleprimesta ja ostaa sen käytettynä, voi päästä jopa 5 000€:n tienoille.


      • surkeitakuvaajiako
        Canonisti kirjoitti:

        Jos raha ei ole este, niin kinokennoinen on parempi, mutta meille tavallisille harrastajille croppi on usein hyvä ja kohtuuhintainen vaihtoehto. Croppirungolla voi kaluston hinnan hyvässä lykyssä painaa alle 10 000€:n. Jos tyytyy f/4.0 versioon pitkästä teleprimesta ja ostaa sen käytettynä, voi päästä jopa 5 000€:n tienoille.

        Hirveetä luettavaa nuo tuollaiset tekstit. Canonisti tyyppi ei saa pikkulinnusta kuvaa otettua jos kalusto ei maksa vähintään 5000€? Heh heh heh heh heh heh hee! Kaikilla harrastajillahan tässä kapitalistien pilaamassa maailmassa on varaa laittaa yksi mitätön kymppitonni kamerakalustoon, marjarahojahan sellaiset vain on, niin vähähistä summista kyse, ettei edes huomaa tilitä hävinneen mitään?


      • Haloo_Canonisti
        Canonisti kirjoitti:

        Jos raha ei ole este, niin kinokennoinen on parempi, mutta meille tavallisille harrastajille croppi on usein hyvä ja kohtuuhintainen vaihtoehto. Croppirungolla voi kaluston hinnan hyvässä lykyssä painaa alle 10 000€:n. Jos tyytyy f/4.0 versioon pitkästä teleprimesta ja ostaa sen käytettynä, voi päästä jopa 5 000€:n tienoille.

        Arvoisa Canonisti. Ei se aina ole rahasta kiinni. Se croppi nyt vaan antaa suuremman terävyysalueen kuin kinokennoinen. Se antaa usein myös suuremman sarjakuvausnopeuden, pienemmän painon, tuo tsirpin ”lähemmäksi” jne.
        Ei kaikki halua kinokennoista vaikka sinä haluat.


      • Canonisti
        Haloo_Canonisti kirjoitti:

        Arvoisa Canonisti. Ei se aina ole rahasta kiinni. Se croppi nyt vaan antaa suuremman terävyysalueen kuin kinokennoinen. Se antaa usein myös suuremman sarjakuvausnopeuden, pienemmän painon, tuo tsirpin ”lähemmäksi” jne.
        Ei kaikki halua kinokennoista vaikka sinä haluat.

        Canonilla 1DX mark II ja Nikonilla D5 ovat kyllä ylivoimaisia muihin runkoihin nähden, joten ainoa syy olla hankkimatta kinokennoista luontokuvaukseen on kyllä raha.

        Jos valinta tehdään esimrksi Canonin 5D mark IV vs. 7D mark II(I), niin ollaankin toisenlaisessa tilanteessa. Nikonin uusin, pienikokoinen kolmesatanen, on mielenkiintoinen objektiivi, kun optimoidaan järjestelmän painoa. Kuitenkin jos mennään puhtaasti paino edellä, niin miksei sitten Olympuksen OM-D E-M1?


      • Canonisti
        Canonisti kirjoitti:

        Canonilla 1DX mark II ja Nikonilla D5 ovat kyllä ylivoimaisia muihin runkoihin nähden, joten ainoa syy olla hankkimatta kinokennoista luontokuvaukseen on kyllä raha.

        Jos valinta tehdään esimrksi Canonin 5D mark IV vs. 7D mark II(I), niin ollaankin toisenlaisessa tilanteessa. Nikonin uusin, pienikokoinen kolmesatanen, on mielenkiintoinen objektiivi, kun optimoidaan järjestelmän painoa. Kuitenkin jos mennään puhtaasti paino edellä, niin miksei sitten Olympuksen OM-D E-M1?

        Tein vertailun camerasize.com sivustolla.

        http://j.mp/2DB7SDV

        Vertailua katsoessa on hyvä ymmärtää, että Canonin ja Nikonin nokalla on f/2.8 versiot, kun Olumpuksessa on f/4.0. Fujiltahan puuttuu yhä teleprime, joten mukana on huonompivalovoimainen 100-400 mm zoomi, joka ei mielestäni kelpaa lintukuvaukseen, mutta saattaa olla vaihtoehto esimerkiksi kojukuvaajalle.

        Valitettavasti objektiiviluettelosta puuttui f/4.0 vaihtoehdot Canonille ja Nikonille.


      • Canonisti
        surkeitakuvaajiako kirjoitti:

        Hirveetä luettavaa nuo tuollaiset tekstit. Canonisti tyyppi ei saa pikkulinnusta kuvaa otettua jos kalusto ei maksa vähintään 5000€? Heh heh heh heh heh heh hee! Kaikilla harrastajillahan tässä kapitalistien pilaamassa maailmassa on varaa laittaa yksi mitätön kymppitonni kamerakalustoon, marjarahojahan sellaiset vain on, niin vähähistä summista kyse, ettei edes huomaa tilitä hävinneen mitään?

        Satunnaisesti voi saada vaikka kännykällä, mutta se ei ole sitä mitä itse ymmärrän luontokuvauksella ja ennen kaikkea eläinkuvauksella. Käytännössä kun katsoo, mitä kalustoa nyt on kavereilla, mm. nelisatanen on ohittanut kolmisatasen perustelenä lintukuvauksessa.

        Itse keskityn luontokuvauksen saralla tällä hetkellä maisemiin. Osittain sen takia, että hyvä runko hyvä laajakulma maksaa murto-osan lintukuvaukseen tarvittavasta kalustosta, mutta myös siksi, että se vie murto-osan ajasta. Ymmärrän kuitenkin niitä, jotka käyttävät aikaa ja rahaa luontokuvauksen haastavaan, eikä niin halpaan haaraan.

        Joskus kun on enemmän aikaa harrastuksille, voi olla jopa todennäköistä, että ostan jälleen eläinkuvaukseen sopivan kaluston.


      • akkuporakoneet.viivalle
        Canonisti kirjoitti:

        Satunnaisesti voi saada vaikka kännykällä, mutta se ei ole sitä mitä itse ymmärrän luontokuvauksella ja ennen kaikkea eläinkuvauksella. Käytännössä kun katsoo, mitä kalustoa nyt on kavereilla, mm. nelisatanen on ohittanut kolmisatasen perustelenä lintukuvauksessa.

        Itse keskityn luontokuvauksen saralla tällä hetkellä maisemiin. Osittain sen takia, että hyvä runko hyvä laajakulma maksaa murto-osan lintukuvaukseen tarvittavasta kalustosta, mutta myös siksi, että se vie murto-osan ajasta. Ymmärrän kuitenkin niitä, jotka käyttävät aikaa ja rahaa luontokuvauksen haastavaan, eikä niin halpaan haaraan.

        Joskus kun on enemmän aikaa harrastuksille, voi olla jopa todennäköistä, että ostan jälleen eläinkuvaukseen sopivan kaluston.

        Hyvässä lintukuvassa näkyy muutakin kuin sen tirpin persesilmä. Kallis kamera ei tee kuvaajasta hyvää. Yleensä kalustolla elvistelevätkin juuri ne huonoimmat kuvaajat. Kuvauksen vakavasti ottavalla henkilöllä voi olla aivan hyvin samat laitteet, mutta he esittelevät tuloksia, eivät työkaluja.


      • Canonisti
        akkuporakoneet.viivalle kirjoitti:

        Hyvässä lintukuvassa näkyy muutakin kuin sen tirpin persesilmä. Kallis kamera ei tee kuvaajasta hyvää. Yleensä kalustolla elvistelevätkin juuri ne huonoimmat kuvaajat. Kuvauksen vakavasti ottavalla henkilöllä voi olla aivan hyvin samat laitteet, mutta he esittelevät tuloksia, eivät työkaluja.

        Totta ja lomografiassa tehdään taidetta huonoilla kameroilla. Silti on tosiasia, että lintukuvaus on yksi kalleimmista harrastuksista valokuvauksen saralla.


      • yritäymmärtää
        Canonisti kirjoitti:

        Satunnaisesti voi saada vaikka kännykällä, mutta se ei ole sitä mitä itse ymmärrän luontokuvauksella ja ennen kaikkea eläinkuvauksella. Käytännössä kun katsoo, mitä kalustoa nyt on kavereilla, mm. nelisatanen on ohittanut kolmisatasen perustelenä lintukuvauksessa.

        Itse keskityn luontokuvauksen saralla tällä hetkellä maisemiin. Osittain sen takia, että hyvä runko hyvä laajakulma maksaa murto-osan lintukuvaukseen tarvittavasta kalustosta, mutta myös siksi, että se vie murto-osan ajasta. Ymmärrän kuitenkin niitä, jotka käyttävät aikaa ja rahaa luontokuvauksen haastavaan, eikä niin halpaan haaraan.

        Joskus kun on enemmän aikaa harrastuksille, voi olla jopa todennäköistä, että ostan jälleen eläinkuvaukseen sopivan kaluston.

        Suosittelisin avarakatseisempaa ja suvautsevampaa valokuvausalan katsomusta.


      • Canonisti
        yritäymmärtää kirjoitti:

        Suosittelisin avarakatseisempaa ja suvautsevampaa valokuvausalan katsomusta.

        Paljon ja pitkään kuvanneena voin sanoa, ettei mopolla mahdottomia. Eläinkuvaus on yksi kalleimpia valokuvausgenreitä. Maisemakuvaus esimerkiksi on paljon edullisempi harrastus.

        Jos itse olisin juuri nyt hankkimassa kameraa eläinkuvaukseen painottuvaan luontokuvaukseen mahdollisimman halvalla, hankkisin:
        - Canon 7D mark II (keväällä mark III)
        - f/2.8 24 mm
        - f/2.8 100 mm IS makro
        - laajakulmapäähän joku Samyang
        - f/4.0 70-200 IS
        - f/4.0 300 mm
        - rengassalama
        - tukeva monopodi
        - tukeva kolmijalka
        - reppu

        Tuosta näkee heti yhden cropin ongelmista. Esimerkiksi Canonilla ei ole hyvää, valovoimaista kolmevitosta vastaavaa objektiivia. Molemmat telet vaihtuisivat heti rahoitustilanteen niin salliessa f/2.8 versioihin.


      • budjettiratkaisu
        Canonisti kirjoitti:

        Paljon ja pitkään kuvanneena voin sanoa, ettei mopolla mahdottomia. Eläinkuvaus on yksi kalleimpia valokuvausgenreitä. Maisemakuvaus esimerkiksi on paljon edullisempi harrastus.

        Jos itse olisin juuri nyt hankkimassa kameraa eläinkuvaukseen painottuvaan luontokuvaukseen mahdollisimman halvalla, hankkisin:
        - Canon 7D mark II (keväällä mark III)
        - f/2.8 24 mm
        - f/2.8 100 mm IS makro
        - laajakulmapäähän joku Samyang
        - f/4.0 70-200 IS
        - f/4.0 300 mm
        - rengassalama
        - tukeva monopodi
        - tukeva kolmijalka
        - reppu

        Tuosta näkee heti yhden cropin ongelmista. Esimerkiksi Canonilla ei ole hyvää, valovoimaista kolmevitosta vastaavaa objektiivia. Molemmat telet vaihtuisivat heti rahoitustilanteen niin salliessa f/2.8 versioihin.

        Kroppikennoiseen tietenkin EF-S sarjan putkistoa. Esim. EF-S 17-55/2.8 IS USM ja EF-S 55-250mm f/4-5.6 IS STM. Noilla parilla ei tule liian pahoja "ääripääongelmia". Jälkimmäinen on vielä kevyt roikotella kaulallakin. Ei tietenkään piirrä yhtä tarkasti kuin kalliit, mutta tässä nyt haetaan kompromissiratkaisua hinnan ja laadun suhteen.


      • Canonisti
        budjettiratkaisu kirjoitti:

        Kroppikennoiseen tietenkin EF-S sarjan putkistoa. Esim. EF-S 17-55/2.8 IS USM ja EF-S 55-250mm f/4-5.6 IS STM. Noilla parilla ei tule liian pahoja "ääripääongelmia". Jälkimmäinen on vielä kevyt roikotella kaulallakin. Ei tietenkään piirrä yhtä tarkasti kuin kalliit, mutta tässä nyt haetaan kompromissiratkaisua hinnan ja laadun suhteen.

        Tuo ensinmainittu menettelee, vaikka siinä yhtä sun toista on testien mukaan. Tosin sen hinta verrattuna tuohon kaks’neloseen on viisinkertainen, joten sen hankinta tässä yhteydessä on kyseenalaista.

        Jälkimmäinen on kohtuullisen hyödytön eläinkuvauksessa. Uudempi STM-versio on huono sekä mekaanisesti että optisesti.


    • Eikö se halvin vaihtoehto ole kamera jalustalle ruokintapaikalle. Tarkennetaan johonkin oksaan ja käytetään kauko-laukaisinta. Kyllä jo 100 - 150 mm riittää. Pikkulinnut tulevat uteliaina lähelle ja jopa kädestä syömään. Lokit ja naakat niin kesyjä, että valovoimainen 85 mm kiva. Saa taustan epäteräväksi. Laajakulmalla sitten ympäristöä mukaan. Itse näkin mielelläni kuvan vanhasta omenapuusta täynnä punatulkkuja. Siihen riittää melko lyhytkin objektiivi. Linnuista on potretteja tosiaan tarpeeksi. Sama oravista. Nekin kesyyntyy ja kuva ostoskärryjä työntävästä oravasta on jo otettu. Osta pieni polkupyörä ja koeta saada kuva pyöräilevästä oravasta.

      Pihan elukat eivät tarvitse kallista monen tonnin telettä. Jos into kasvaa voi toki sellaisen hankkia.

      • lähelle.vaan

        Minä virittelen silloin tällöin toimintakameran 10 000 mAh varavirtalähteen kera lintulaudan viereen ja käyttelen sitä tabletin kautta sisätiloista. Voi ottaa kuvien lisäksi 200 fps videotakin.


      • Canonisti

        Mikko ja lähelle ovat minusta antaneet parhaan vaihtoehtoisen tavan lähestyä asiaa.


      • Tsuumikos
        Canonisti kirjoitti:

        Mikko ja lähelle ovat minusta antaneet parhaan vaihtoehtoisen tavan lähestyä asiaa.

        Sitähän minäkin arvelin, että action-kameran ultralaajakulma saattaisi riittää lintulaudalle. Mutta en tiedä, saako sillä kuvattua niin tarkasti, että näkyy oravien sukupuoli. Että tsuumiko siellä pitää olla.


    • miettijä-

      Onkohan mussa joku vika, kun pääsääntöisesti riittää kun 'photoshoppaan' kohteen suuremmaksi,
      On kuitenkin ne 24 miljoonaa pikseliä, jotka auttaa.
      Eihän noista kuvista julistetta saa, mutta mulle riittää.

      • Tsuumikos

        Jos ei ole tarkoitus pääasiassa luontokuvaajaksi ryhtyä, tai muuten jatkuvasti käytellä pitkiä teleobjektiiveja, niin tosiaan osasuurennokset voi olla yksi vaihtoehto. Terävälaatuinen makro-objektiivi, esim. Tamron 90, Tokina 100 tai Nikkor 105, ja sitten kuvista osasuurennoksia, jotka vastaavat noin 200, 300 tai 400 millin objektiivin kuvakulmaa. Eiköhän yksi tai muutama megapikseli riitä varsin hyvin johonkin yksittäisen tipun kuvaan, kun ei suurenneta viisimetriseksi, vai riittäisikö siihenkin?

        Luontokuvaajan kalustoksi saattaa sopia periaatteessa jokin jolla päästään ehkä seuraaville polttoväleille suunnilleen: 35, 100 ja 300 milliä. Tai 28, 90, ja 200 mm. Tai Olympuksen MFT-järjestelmässä ehkä 30 millin makro ja Zuiko 300 Pro voisi olla hyvä setti päästä alkuun luontokuvaajana?

        Periaatteessa kinokoossa joku 100-300 tai 75-300 tyyppinen edullinen teletsuumi voisi olla riittävä jalustan kanssa, jos ei ole tarkoitus kuvata lintujen lentoa hämärässä. Lentokuviin saattaa tarvita suljinajaksi 1/500 tai 1/1000, jotta tulisi kunnon pysäytyskuvia.

        Mutta vilkaistaanpa vielä aloitusta:
        >> Minkälainen kamera ja putki minun tulusi hankkia, jotta saisin linturuokintapaikan linnuista kuvia? Matka on n. 10 m. <<

        Periaatteessa vaikka ultralaajakulma kelpaisi tuohon vastaukseksi. Riippuu, mitä tavoitellaan. Kuvataanko normaaliobjektiivilla joku maisemakuva, jossa harakka ja orava kilpailevat ja taistelevat lintulaudalle pääsystä, vai onko pihalla tilhiparvi, joka tuli ryyppäilemään nesteitä käyneistä koristeomenista, ja nyt nuokkuu oksilla humalaisen näköisenä, ja tästäkö kuorosta sitten halutaan edustava pönötyskuva.

        Katselin joskus kesällä itikoiden pörräämistä yli 20 metrin päästä. Mitälie pörriäisiä. En muista oliko mehiläinen vai kimalainen. Käytössä oli 15-kertaisesti suurentava kiikari.


    • Jos ruokintapaikka omalla pihalla salamaakin voinee käyttää. Pikkulinnut kyllä tottuvat ruokkijaansa ajan mittaan ja päästävät melko lähelle. Canon 7D mark II ja läjä laseja on melko kallis hankinta kännyllä kuvavalle vain siksi, että saisi kuvia ruokintapaikan linnuista. Itseäni huvittaisi jos näkisin jonkun kuvaamassa varpusia lintulaudalla hirmuisen putken kanssa. Nykykameran kuvasta saa rajaamalla kelpo otoksia kännykästä näytettäväksi. Canon 7D mark ja moni muukin on liioteltu vekotin IG:ssä julkaistavaan kuvaan. Nikon 500 on myös hyvä. Ostaisen sen enkä Canonia jos pitäisi valita.

    • Jos kuvaaminen tapahtuu hyvässä valossa, niin superzoomkamera on oiva tuohon. Kinovastaavuutta saisi olla reilusti, yli 1000 milliä. Nikon P900 taittaisi olla paras valinta. Laatu ei tietenkään ole järkkäritasoa, mutta zoomin ulottuvuus on omaa luokkaansa. Auringonpaisteessa noilla saa ihan mukavaa jälkeä. Hintaa tuollaisella on n. 550 euroa. Canonin SX540 HS on pari sataa halvempi, mutta ulottuvuutta sitten on vähemmän. SX430 IS on sitten vielä satasen halvempi, kahden ja puolen sadan luokkaa. Siinä tosin on CCD kenno, joka tekee valosta entistä tärkeämpää.

      • Canonisti

        Oletko koskaan kuvannut eläimiä?


      • Canonisti kirjoitti:

        Oletko koskaan kuvannut eläimiä?

        Olen, tässä sinun nyt vain pitää unohtaa ne kopissa kyykkimiset. Tällä ei ole mitään tekemistä niiden kanssa.


      • Canonisti
        okaro kirjoitti:

        Olen, tässä sinun nyt vain pitää unohtaa ne kopissa kyykkimiset. Tällä ei ole mitään tekemistä niiden kanssa.

        Vähän epäilen, koska tietosi eläinten käyttäytymisestä on kovin ohut. Rautalangasta: miksi Korkeasaari on joskus auki myös iltaisin? Vastaus: koska iltahämärässä näkee eläimet täysin toisenlaisia kuin päivällä.


      • Canonisti kirjoitti:

        Vähän epäilen, koska tietosi eläinten käyttäytymisestä on kovin ohut. Rautalangasta: miksi Korkeasaari on joskus auki myös iltaisin? Vastaus: koska iltahämärässä näkee eläimet täysin toisenlaisia kuin päivällä.

        Korkeasaari on kesäisin auki kello 20:een. Kahdesti vuodessa siellä järjestetään kissojen yö, jolloin se on auki puoleen yöhön. Tässä kuitenkaan ei ollut kyse tiikerien kuvaamisesta vaan lintulaudalla olevien lintujen kuvaamisesta. Aloittaja ei missään ilmaisut haluavansa kuvata hämärällä. Tämä on puhtaasti sinun keskusteluun tuoma oma asiasi. Tuttuun tapaan unohdat alkuperäisen kysyjän tarpeet ja alat suunnittelemaan omiasi.

        Eikä ne eläimet kissojen yössä juuri erilailla toimi. Ruoka aktivoi aina.


      • Tsuumikos
        okaro kirjoitti:

        Korkeasaari on kesäisin auki kello 20:een. Kahdesti vuodessa siellä järjestetään kissojen yö, jolloin se on auki puoleen yöhön. Tässä kuitenkaan ei ollut kyse tiikerien kuvaamisesta vaan lintulaudalla olevien lintujen kuvaamisesta. Aloittaja ei missään ilmaisut haluavansa kuvata hämärällä. Tämä on puhtaasti sinun keskusteluun tuoma oma asiasi. Tuttuun tapaan unohdat alkuperäisen kysyjän tarpeet ja alat suunnittelemaan omiasi.

        Eikä ne eläimet kissojen yössä juuri erilailla toimi. Ruoka aktivoi aina.

        Pöllöt ja muut öisin aktiiviset eläimet saattavat olla hieman uneliaita ja hitaita päivällä. Moni eläinlaji viettää hiljaisempaa elämää päivällä, ja "aktivoituu" hämärän tullen. Esim. jäniksiä on monesti kesäisin näkynyt kaduilla iltahämärissä, ja aamulla aikaisin. Kuitenkin joskus on pidetty jänistä vaikeana lajina kuvata. Ehkä juuri siksi, että enin aktiivisuus ajoittuu kuvaamisen kannalta hankaliin aikoihin? Toisaalta kokemusta on, että jos jää kesällä aamuyöllä seisoskeleman vähäksi aikaa talon päätyyn hiljaa, niin ohi saattaa kulkea jäniksiä ja muita otuksia melko läheltäkin, kun eivät huomaa seisoskelijaa, vaan luulevat ehkä puuksi, tms.

        Mielestäni Okaro on ihan oikeassa siinä, että joku supertsuumikin saattaa riittää päivänvalossa, ja varsinkin vakaajalla ja/tai Canonistin mainitsemalla jalustalla. Voihan joku vaikka viritellä pöydälle jotain rasioita tm. tavaraa sellaiseen järjestykseen, ettei tarvitse edes jalustaa. Mutta ikkunoiden läpi kuvaamisessa tietysti voi tulla kyseeseen, saadaanko autofocus kytkettyä pois päältä - ettei lähde sahailemaan automaattitarkennus lintulaudan ja moninaisten ikkunapintojen välillä?


      • Tsuumikos kirjoitti:

        Pöllöt ja muut öisin aktiiviset eläimet saattavat olla hieman uneliaita ja hitaita päivällä. Moni eläinlaji viettää hiljaisempaa elämää päivällä, ja "aktivoituu" hämärän tullen. Esim. jäniksiä on monesti kesäisin näkynyt kaduilla iltahämärissä, ja aamulla aikaisin. Kuitenkin joskus on pidetty jänistä vaikeana lajina kuvata. Ehkä juuri siksi, että enin aktiivisuus ajoittuu kuvaamisen kannalta hankaliin aikoihin? Toisaalta kokemusta on, että jos jää kesällä aamuyöllä seisoskeleman vähäksi aikaa talon päätyyn hiljaa, niin ohi saattaa kulkea jäniksiä ja muita otuksia melko läheltäkin, kun eivät huomaa seisoskelijaa, vaan luulevat ehkä puuksi, tms.

        Mielestäni Okaro on ihan oikeassa siinä, että joku supertsuumikin saattaa riittää päivänvalossa, ja varsinkin vakaajalla ja/tai Canonistin mainitsemalla jalustalla. Voihan joku vaikka viritellä pöydälle jotain rasioita tm. tavaraa sellaiseen järjestykseen, ettei tarvitse edes jalustaa. Mutta ikkunoiden läpi kuvaamisessa tietysti voi tulla kyseeseen, saadaanko autofocus kytkettyä pois päältä - ettei lähde sahailemaan automaattitarkennus lintulaudan ja moninaisten ikkunapintojen välillä?

        Tässä on esimerkki siitä, mitä jälkeä superzoomilla saa aikaan:

        https://1drv.ms/i/s!AnbuyJQ_1z6kka1IbuAOcR85403CsA

        https://1drv.ms/i/s!AnbuyJQ_1z6kj6JF31tMlPWBMr3Jsg


      • okaro kirjoitti:

        Tässä on esimerkki siitä, mitä jälkeä superzoomilla saa aikaan:

        https://1drv.ms/i/s!AnbuyJQ_1z6kka1IbuAOcR85403CsA

        https://1drv.ms/i/s!AnbuyJQ_1z6kj6JF31tMlPWBMr3Jsg

        Suomi24 suuressa tyhmyydessään on katkaissut ko. linkit, joten ne pitää kopioida eikä vain klikata.


      • panasonic_fz150

        Noista vaan puuttuu oleellinen tieto eli kuvausetäisyys ja onko nuo alkuperäisiä vai onko niitä rajattu tai käsitelty ja tarkoitatko "superzoomilla" niinsanottua superzoomkameraa vaiko superzoom- objektiivia. Kennon kokokin olisi hyvä tietää.
        PS. Outoa jos noita ei poisteta kun minun vastaus poistettiin kun siinä oli linkkejä itse otettuihin kuviini joista ilmeni hyvin polttovälin vaikutus kuvakulmaan.


      • panasonic_fz150 kirjoitti:

        Noista vaan puuttuu oleellinen tieto eli kuvausetäisyys ja onko nuo alkuperäisiä vai onko niitä rajattu tai käsitelty ja tarkoitatko "superzoomilla" niinsanottua superzoomkameraa vaiko superzoom- objektiivia. Kennon kokokin olisi hyvä tietää.
        PS. Outoa jos noita ei poisteta kun minun vastaus poistettiin kun siinä oli linkkejä itse otettuihin kuviini joista ilmeni hyvin polttovälin vaikutus kuvakulmaan.

        Tiedot on Exifissä:

        Dimensions 4608 x 3072
        Camera Canon PowerShot SX520 HS
        Shot 1/320 f/6 180.6mm

        https://www.canon.fi/for_home/product_finder/cameras/digital_camera/powershot/powershot_sx520_hs/

        Kennoikoko on 1/2.3 eli 7.7 mm (3:2 suhteella 7,4 mm)

        Kuvat ovat suoraan kamerasta. Etäisyyttä en tiedä, mutta jos arvioi vaakasuunassa kuvassa olevan alueen ja kertoo 29,3:lla niin se on siinä. Tuo vastaa n. 1050 mm, kun on otettu 3:2 suhteella. Lokki on n. 6 metristä ja joutsen n. 30 metristä.

        Minusta näitä Superzoomeja moititaan turhaan. Kun ymmärtää kameran rajoitukset ne ovat varsin hyviä. Tuostakin kamerasta maksoin n. 200 €. Se on vähemmän kuin EOS M:n tele maksoi.


      • Canonisti
        okaro kirjoitti:

        Tiedot on Exifissä:

        Dimensions 4608 x 3072
        Camera Canon PowerShot SX520 HS
        Shot 1/320 f/6 180.6mm

        https://www.canon.fi/for_home/product_finder/cameras/digital_camera/powershot/powershot_sx520_hs/

        Kennoikoko on 1/2.3 eli 7.7 mm (3:2 suhteella 7,4 mm)

        Kuvat ovat suoraan kamerasta. Etäisyyttä en tiedä, mutta jos arvioi vaakasuunassa kuvassa olevan alueen ja kertoo 29,3:lla niin se on siinä. Tuo vastaa n. 1050 mm, kun on otettu 3:2 suhteella. Lokki on n. 6 metristä ja joutsen n. 30 metristä.

        Minusta näitä Superzoomeja moititaan turhaan. Kun ymmärtää kameran rajoitukset ne ovat varsin hyviä. Tuostakin kamerasta maksoin n. 200 €. Se on vähemmän kuin EOS M:n tele maksoi.

        Joutsen on kyllä teknisesti kammottava, sen sijaan naurulokki on kyllä tyyppiesimerkki siitä, miten hyvissä olosuhteissa superzoomilla voi onnistua saamaan hyvän tunnistuskuvan linnusta.


      • Canonisti kirjoitti:

        Joutsen on kyllä teknisesti kammottava, sen sijaan naurulokki on kyllä tyyppiesimerkki siitä, miten hyvissä olosuhteissa superzoomilla voi onnistua saamaan hyvän tunnistuskuvan linnusta.

        Mitä kammottavaa siinä joutsenessa on?


      • Canonisti
        okaro kirjoitti:

        Mitä kammottavaa siinä joutsenessa on?

        Katso joutsenen ja meren rajaa.


      • Canonisti kirjoitti:

        Katso joutsenen ja meren rajaa.

        Mitä siitä?


    • Tsuumikos

      Kuvausetäisyydestä ja polttovälistä

      kinokoossa filmiruutu tai kenno on suunnilleen 24 x 36 milliä. Jos kuvataan 35-millisellä objektiivilla, kuvaan tulee suunnilleen saman pituinen alue tai kohde, kuin on kuvausetäisyys. Lähikuvauksessa voi laskea hiukan tarkemmilla kaavoilla, tai mieluummin mittailla omat optiikat ja kamerat. Osa objektiiveista, tsuumeista, muuntuu hiukan laajakulmaisemmaksi, kun tarkennetaan lähimpään etäisyyteen.

      Tuosta noin 35 millin perusarvosta voi arvioida kahdenlaisia asioita. Jos kuvataan tipuja 350 millin polttovälillä, saataisiin pystykuva 30 cm korkeasta linnusta 300 cm päästä, koska 350 / 35 = 10, ja sillä kerrottaisiin tuo 30 cm. Toisaalta, jos kuva on otettu 35 millin polttovälillä, kuvan perspektiivivaikutelma tuntuu luontevalta silloin, kun katseluetäisyys on sama kuin kuvan pituus suunnilleen.

      Toinen tapa arvioida polttoväliä. Normaalipolttoväli 50 mm. Kiikarin suurennos 8x vastaisi ehkä suunnilleen 400 millin teleobjektiivia kinokoossa.
      Jotkut luontokuvaajat suosittelevat käyttämään lyhyempää polttoväliä mieluummin kuin liian pitkää. Jos riittävän hyvän kuvan saa 200 millin putkella, sitten mieluummin sillä kuin 400 millillä.

      Telejatkeista

      Itse en ole telejatkeita käytellyt. Mitä mieltä olette yhdistelmistä
      a) teleobjektiivi 135 /2 ja telejatke 2x
      b) makro-objektiivi 180 milliä ja telejatke 1,4x sopivatko yhteen
      c) 200 milliä ja 2x.
      d) joku muu?

      • Canonisti

        Canonilla esimerkiksi jatkeet ja objektiivit ovat hyvin huonosti yhteensopivia eri suunnittelusukupolvien välillä. Vanhaan objektiiviin vanha jatke ja uuteen uusi. Fujilla on vain yhtä suunnittelusukupolvea, mutta vain määrätyt objektiivit, joiden suunnittelussa on jatke otettu huomioon, toimivat jatkeen kanssa.

        Yksi lähestymistapa on valovoima. Tarkennus huononee jyrkästi kaikilla rungoilla valovoiman heiketessä. Kynnykset, joissa tarkennuspisteitä putoaa pois pelistä, ovat usein f/2.8 ja f/4.0. Joskus f/5.6 on se vihon viimeinen raja, joskus taas esimerkiksi f/6.3.

        Eli monella rungolla f/2.0 135 mm kanssa voi käyttää tyydyttävästi 2x jatketta, jos ne vain on suunniteltu yhteensopiviksi. Canonilla f/4.0 300 mm:n kanssa voi käyttää joissakin tapauksissa 1.4x jatketta, koska runko tarkentaa välttävästi vielä f/5.6 valovoimalla. Sen sijaan 2x käy vain f/2.8 version kanssa.

        Satakasikymppisen yhteensopivuudesta en tiedä, mutta sen tarkennus tuskin toimii ilman jatkettakaan kovin hyvin? Suunnittelussa on ollut ihan muut lähtökohdat.

        https://www.bhphotovideo.com/FrameWork/charts/canon2xExtender.html

        Tuossa on luotettava B&H:n yhteensopivuuskartta. Sen mukaan mm automaattitarkennus ei toimi satakasikymppisellä. Tässäkään taulukossa ei ole eritelty 2x jatkeen eri versioita, joissa tiedän olevan isojakin eroja.

        Fujihan on päättänyt tuoda markkinoille f/2.0 200 mm telen, johon käy sekä 1.4x että 2x jatkeet. Yhdistelmä on hyvä urheilukuvauksessa, mutta luontokuvaajat (eläin, erityisesti lintu) odottavat kyllä kolmi- ja/tai nelisatasia. Kaksisatasella objektiivilla tähdätään Tokion olympialaisiin.


      • Tsuumikos
        Canonisti kirjoitti:

        Canonilla esimerkiksi jatkeet ja objektiivit ovat hyvin huonosti yhteensopivia eri suunnittelusukupolvien välillä. Vanhaan objektiiviin vanha jatke ja uuteen uusi. Fujilla on vain yhtä suunnittelusukupolvea, mutta vain määrätyt objektiivit, joiden suunnittelussa on jatke otettu huomioon, toimivat jatkeen kanssa.

        Yksi lähestymistapa on valovoima. Tarkennus huononee jyrkästi kaikilla rungoilla valovoiman heiketessä. Kynnykset, joissa tarkennuspisteitä putoaa pois pelistä, ovat usein f/2.8 ja f/4.0. Joskus f/5.6 on se vihon viimeinen raja, joskus taas esimerkiksi f/6.3.

        Eli monella rungolla f/2.0 135 mm kanssa voi käyttää tyydyttävästi 2x jatketta, jos ne vain on suunniteltu yhteensopiviksi. Canonilla f/4.0 300 mm:n kanssa voi käyttää joissakin tapauksissa 1.4x jatketta, koska runko tarkentaa välttävästi vielä f/5.6 valovoimalla. Sen sijaan 2x käy vain f/2.8 version kanssa.

        Satakasikymppisen yhteensopivuudesta en tiedä, mutta sen tarkennus tuskin toimii ilman jatkettakaan kovin hyvin? Suunnittelussa on ollut ihan muut lähtökohdat.

        https://www.bhphotovideo.com/FrameWork/charts/canon2xExtender.html

        Tuossa on luotettava B&H:n yhteensopivuuskartta. Sen mukaan mm automaattitarkennus ei toimi satakasikymppisellä. Tässäkään taulukossa ei ole eritelty 2x jatkeen eri versioita, joissa tiedän olevan isojakin eroja.

        Fujihan on päättänyt tuoda markkinoille f/2.0 200 mm telen, johon käy sekä 1.4x että 2x jatkeet. Yhdistelmä on hyvä urheilukuvauksessa, mutta luontokuvaajat (eläin, erityisesti lintu) odottavat kyllä kolmi- ja/tai nelisatasia. Kaksisatasella objektiivilla tähdätään Tokion olympialaisiin.

        Kiintoisaa tietää, että 135 /2 sopii jatkettavaksi jopa 2x verran.

        Onko lintujen kuvaajalle MFT-järjestelmä houkuttelevampi kuin ryhtyä liittämään telejatkeita Canoniin tai Nikoniin? Mitä jos jollakin on Canoniin tai Nikoniin sopiva 135 /2 tai 200 / 2, niin sittenkö MFT olisi kuitenkin kannattavampi /mukavampi vaihtoehto kuin 2x telejatke? Kroppikerroin 2x, ja teleobjektiivit huomattavasti pienempiä ja kevyempiä.


      • Canonisti
        Tsuumikos kirjoitti:

        Kiintoisaa tietää, että 135 /2 sopii jatkettavaksi jopa 2x verran.

        Onko lintujen kuvaajalle MFT-järjestelmä houkuttelevampi kuin ryhtyä liittämään telejatkeita Canoniin tai Nikoniin? Mitä jos jollakin on Canoniin tai Nikoniin sopiva 135 /2 tai 200 / 2, niin sittenkö MFT olisi kuitenkin kannattavampi /mukavampi vaihtoehto kuin 2x telejatke? Kroppikerroin 2x, ja teleobjektiivit huomattavasti pienempiä ja kevyempiä.

        MFT ei ole houkutteleva vaihtoehto aloittelevalle lintukuvaajalle, koska 1) käytettyjä objektiiveja ei ole saatavissa 2) hämäräkuvausominaisuudet eivät ole edes APS-C kennon luokkaa eikä 3) peilittömien tarkennus ole vielä peilikameroiden tasalla. Uskoisin kohdan yksi vaikuttavan eniten. Canoniin saa aina kohtuuhintaisen f/4.0 300 mm objektiivin. Nikoniinkin melko helposti.

        Suorituskykyerot eivät enää ole niin suuria, kuin vielä muutamia vuosia sitten. Joten Olympusta käytetään jonkin verran myös eläinkuvauksessa. Hintaa uudelle OM-D E-M1:lle ja kolmesataselle tulee kuitenkin huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Canonin 7D mark II:lle ja kolmesataselle, vaikka rungon ostaisi uutena.

        Fujillakin olisi runko (X T2), mutta ei sopivaa objektiivia edes uutena.


      • Tsuumikos
        Canonisti kirjoitti:

        MFT ei ole houkutteleva vaihtoehto aloittelevalle lintukuvaajalle, koska 1) käytettyjä objektiiveja ei ole saatavissa 2) hämäräkuvausominaisuudet eivät ole edes APS-C kennon luokkaa eikä 3) peilittömien tarkennus ole vielä peilikameroiden tasalla. Uskoisin kohdan yksi vaikuttavan eniten. Canoniin saa aina kohtuuhintaisen f/4.0 300 mm objektiivin. Nikoniinkin melko helposti.

        Suorituskykyerot eivät enää ole niin suuria, kuin vielä muutamia vuosia sitten. Joten Olympusta käytetään jonkin verran myös eläinkuvauksessa. Hintaa uudelle OM-D E-M1:lle ja kolmesataselle tulee kuitenkin huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Canonin 7D mark II:lle ja kolmesataselle, vaikka rungon ostaisi uutena.

        Fujillakin olisi runko (X T2), mutta ei sopivaa objektiivia edes uutena.

        >> MFT ei ole houkutteleva vaihtoehto aloittelevalle lintukuvaajalle, koska 1) käytettyjä objektiiveja ei ole saatavissa <<

        Omaetsin-sivustolla on näkynyt monia mainintoja käytetyistä Zuiko Digital -objektiiveista.
        http://www.omaetsin.fi/haku/zuiko


      • olytzui
        Tsuumikos kirjoitti:

        >> MFT ei ole houkutteleva vaihtoehto aloittelevalle lintukuvaajalle, koska 1) käytettyjä objektiiveja ei ole saatavissa <<

        Omaetsin-sivustolla on näkynyt monia mainintoja käytetyistä Zuiko Digital -objektiiveista.
        http://www.omaetsin.fi/haku/zuiko

        Ottaen huomioon sen miten Olympusta on myyty verrattuna esim. Canoniin, niin onpa ihmeen paljon Zuikuloita myynnissä. Mistähän johtunee?


      • Canonisti
        olytzui kirjoitti:

        Ottaen huomioon sen miten Olympusta on myyty verrattuna esim. Canoniin, niin onpa ihmeen paljon Zuikuloita myynnissä. Mistähän johtunee?

        Tuossa ei ole yhtään kolmisatasta, koska se on kallis ja ostetaan vain tositarpeeseen. Kolmisatanen on, kennokoosta riippumatta, lintumiehen peruslasi. Järjestelmään pitää olla saatavissa oloittelijoille halpa ja hyvä kolmisatanen myös käytettynä. Canonin ja Nikonin tuollaisen saa.

        Jostain syystä listalla on kaksi f/2.8 40 - 150 mm objektiivia. Niiden bokeh ei testien mukaan ole kovin kiva. Muuten nuoovat, kuten muillakin merkeillä, pääosin huonomman pään zoomeja, joita myydään pois pettymyksen jälkeen.

        Jos zoomi kelpaa, niin kaikesta huolimatta ottaisin silloin Fujin f/4.5-5.6 100 - 400 mm:sen ja rungoksi X T2:n. Minusta se ei kuitenkaan ole hyvä vaihtoehto.


      • Compactus4
        Canonisti kirjoitti:

        MFT ei ole houkutteleva vaihtoehto aloittelevalle lintukuvaajalle, koska 1) käytettyjä objektiiveja ei ole saatavissa 2) hämäräkuvausominaisuudet eivät ole edes APS-C kennon luokkaa eikä 3) peilittömien tarkennus ole vielä peilikameroiden tasalla. Uskoisin kohdan yksi vaikuttavan eniten. Canoniin saa aina kohtuuhintaisen f/4.0 300 mm objektiivin. Nikoniinkin melko helposti.

        Suorituskykyerot eivät enää ole niin suuria, kuin vielä muutamia vuosia sitten. Joten Olympusta käytetään jonkin verran myös eläinkuvauksessa. Hintaa uudelle OM-D E-M1:lle ja kolmesataselle tulee kuitenkin huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Canonin 7D mark II:lle ja kolmesataselle, vaikka rungon ostaisi uutena.

        Fujillakin olisi runko (X T2), mutta ei sopivaa objektiivia edes uutena.

        "3) peilittömien tarkennus ole vielä peilikameroiden tasalla."

        Minulla on melkein kymmenen vuotta vanhassa Olympus-kompaktikamerassa ollut älykästä tarkennustapaa. Yksi konsti on sellainen, että kuva-alan keskiosalla voi tarkentaa johonkin kohteeseen ja sitten lukita tarkennus - kohteeseen. Niin että kamera pitää kyseisen kohteen tarkennettuna, vaikka kameraa siirrettäisiin eri etäisyydelle tai sivulle päin. Erinomaisen mainio toimintatapa esim. lähikuvauksessa.

        Kun olen katsellut aiheesta Youtube-videoita, niin näyttää siltä, että tuota samaa tarkennustapaa on nimitetty englanniksi "focus tracking" esim. siinä, kun on esitelty Panasonicin MFT-kameraa.

        Aiheesta on ristiriitaisia väitteitä. Jonkin nettiarvostelun mukaan Olympuksen kameran tarkennukseen tulee ongelmia, jos yritetään käyttää Panasonicin objektiivia. Jonkun mielestä Olympuksen jatkuva tarkennus ei toimi kunnolla, tai urheilukuvaukseen riittävällä tavalla esim. PEN-F mallissa.

        Itse olen vähän skeptinen, voiko näihin arvosteluihin luottaa, vai ovatko arvostelijat itse mokanneet jotain. Esim. eivätkö ole ymmärtäneet, että Olympuksen tarkennus saattaa olla kuin eri maailma verrattuna perinteiseen Nikoniin ja Canoniin.

        Nikonissa saattaa toimia hyvin sellainen jatkuva tarkennus, että kuvataan esim. etuviistosta juoksija tai tien vieressä kuvataan lähestyvää autoa etuviistosta, ja tarkennus siirtyy mukavasti pisteestä pisteeseen, seuraa kulkijan kulkua kuvaruudun vasemmasta reunasta oikeaan.

        Nettiarvosteluiden perusteella minulle on syntynyt vaikutelma, että Olympuksella saattaa toimia paremmin kertatarkennus, ja tuo "focus tracking" tyyppinen tarkennustapa - jossa käyttäjä valitsee itse, mitä kohdetta seuraillaan, ja sitten kameran jatkuva tarkennus seurailee sitä.

        Eli johtopäätöksenäkö: asia ei ole niin yksinkertainen, että yhden kameravalmistajan kaikki tarkennus on huonompaa, vaan yhdellä valmistajalla toimii loistavasti yksi tapa, toisella valmistajalla toinen tarkennustapa?!?


      • Canonisti
        Compactus4 kirjoitti:

        "3) peilittömien tarkennus ole vielä peilikameroiden tasalla."

        Minulla on melkein kymmenen vuotta vanhassa Olympus-kompaktikamerassa ollut älykästä tarkennustapaa. Yksi konsti on sellainen, että kuva-alan keskiosalla voi tarkentaa johonkin kohteeseen ja sitten lukita tarkennus - kohteeseen. Niin että kamera pitää kyseisen kohteen tarkennettuna, vaikka kameraa siirrettäisiin eri etäisyydelle tai sivulle päin. Erinomaisen mainio toimintatapa esim. lähikuvauksessa.

        Kun olen katsellut aiheesta Youtube-videoita, niin näyttää siltä, että tuota samaa tarkennustapaa on nimitetty englanniksi "focus tracking" esim. siinä, kun on esitelty Panasonicin MFT-kameraa.

        Aiheesta on ristiriitaisia väitteitä. Jonkin nettiarvostelun mukaan Olympuksen kameran tarkennukseen tulee ongelmia, jos yritetään käyttää Panasonicin objektiivia. Jonkun mielestä Olympuksen jatkuva tarkennus ei toimi kunnolla, tai urheilukuvaukseen riittävällä tavalla esim. PEN-F mallissa.

        Itse olen vähän skeptinen, voiko näihin arvosteluihin luottaa, vai ovatko arvostelijat itse mokanneet jotain. Esim. eivätkö ole ymmärtäneet, että Olympuksen tarkennus saattaa olla kuin eri maailma verrattuna perinteiseen Nikoniin ja Canoniin.

        Nikonissa saattaa toimia hyvin sellainen jatkuva tarkennus, että kuvataan esim. etuviistosta juoksija tai tien vieressä kuvataan lähestyvää autoa etuviistosta, ja tarkennus siirtyy mukavasti pisteestä pisteeseen, seuraa kulkijan kulkua kuvaruudun vasemmasta reunasta oikeaan.

        Nettiarvosteluiden perusteella minulle on syntynyt vaikutelma, että Olympuksella saattaa toimia paremmin kertatarkennus, ja tuo "focus tracking" tyyppinen tarkennustapa - jossa käyttäjä valitsee itse, mitä kohdetta seuraillaan, ja sitten kameran jatkuva tarkennus seurailee sitä.

        Eli johtopäätöksenäkö: asia ei ole niin yksinkertainen, että yhden kameravalmistajan kaikki tarkennus on huonompaa, vaan yhdellä valmistajalla toimii loistavasti yksi tapa, toisella valmistajalla toinen tarkennustapa?!?

        Ei, mutta se on sen verran yksinkertaista, että hyvä peilikamera tarkentaa paremmin kuin hyvä peilitön. Fuji, joka on ilmeisesti peilittömien paras, on julkisesti asettanut tavoitteeksi saavuttaa Canonin 7D:n taso. Aikamäärää ei ole kerrottu.

        Jos taas verrataan kahta ylivoimaisesti parhaiten tarkentavaa runkoa, Canonin 1Dx ja Nikonin D5, niin ne ovat täysin erilaisia. Canon on selvästi nopeampi, mutta Nikon taas älykkäämpi.

        Ero ei ole enää niin valtava kuin joitakin vuosia sitten. Olympuksen OM-D E-M1:stä käytetään jonkin verran luontokuvaukseen. Samoin jopa Fujin X-T2.sta, vaikka Fujilta puuttuu teleprime.


      • jotainmenimetsään
        Canonisti kirjoitti:

        Ei, mutta se on sen verran yksinkertaista, että hyvä peilikamera tarkentaa paremmin kuin hyvä peilitön. Fuji, joka on ilmeisesti peilittömien paras, on julkisesti asettanut tavoitteeksi saavuttaa Canonin 7D:n taso. Aikamäärää ei ole kerrottu.

        Jos taas verrataan kahta ylivoimaisesti parhaiten tarkentavaa runkoa, Canonin 1Dx ja Nikonin D5, niin ne ovat täysin erilaisia. Canon on selvästi nopeampi, mutta Nikon taas älykkäämpi.

        Ero ei ole enää niin valtava kuin joitakin vuosia sitten. Olympuksen OM-D E-M1:stä käytetään jonkin verran luontokuvaukseen. Samoin jopa Fujin X-T2.sta, vaikka Fujilta puuttuu teleprime.

        Oma merkki kun on Fuji, niin silloin se on aina paras sanoo Canoisti, heh heh hee? Eheii ei, paras peilitön on tällä hetkellä Sony Alpha A7R III ja kakkosena tulee Fujifilm X-T2. Sonyyn saa myös rahalla hyvää optiikkaa, eikä vain ainoastaan Zeissiä ja adapterilla käy muutkin. Joten omalla kohdallani menee niin, että kuvaan vielä tuolla Nikon D750 pari vuotta ja sitten vaihtoon. Toivottavasti sillä välin Nikon saa kunnon kameran peilittömien markkinoille, jos ei niin merkki menee vaihtoon ja se on Sony ja peilitön. MFT kennoiset eivät tule edes kysymykseen.
        Jos taas nopeatarkenteinen peilikamera pitäs hankkia, niin valinta olisi Nikon D850.


      • Canonisti
        jotainmenimetsään kirjoitti:

        Oma merkki kun on Fuji, niin silloin se on aina paras sanoo Canoisti, heh heh hee? Eheii ei, paras peilitön on tällä hetkellä Sony Alpha A7R III ja kakkosena tulee Fujifilm X-T2. Sonyyn saa myös rahalla hyvää optiikkaa, eikä vain ainoastaan Zeissiä ja adapterilla käy muutkin. Joten omalla kohdallani menee niin, että kuvaan vielä tuolla Nikon D750 pari vuotta ja sitten vaihtoon. Toivottavasti sillä välin Nikon saa kunnon kameran peilittömien markkinoille, jos ei niin merkki menee vaihtoon ja se on Sony ja peilitön. MFT kennoiset eivät tule edes kysymykseen.
        Jos taas nopeatarkenteinen peilikamera pitäs hankkia, niin valinta olisi Nikon D850.

        Kun otit puheeksi tuon Sonyn, niin... ei siihen kyllä ole saatavissa hyviä teleprimeja. On käsittämätöntä, miten Sony on pystynyt sössimään Minoltan perinnön.

        Eläinkuvauksessa olen käyttänyt vain Canonia, joka on minusta Nikonin ohella ainoa varteenotettava vaihtoehto. Se on myös ainoa vaihtoehto aloittelijalle Suomessa, koska käytettyjen markkinoilla näkyy selvästi Canonin markkinaosuus. Nikoniakin harkitessaan kannattaa mennä kolmisatanen edellä, koska runkoja kyllä saa, mutta hyvän käytetyn telen löytäminen voi olla hankalampaa.

        Ostaessani Fujin ajattelin, että paluuta eläinkuvaukseen ei ole, jollei palaa Canoniin. Nyt seuraan mielenkiinnolla tilannetta.


      • Canonisti

        Tuo objektiivi on pärjännyt hyvin testeissä ja olen kokeillut sitä itsekin. Yhtään en ole nähnyt vielä käytettynä, joten ostajat ovat ilmiselvästi tyytyväisiä.

        Valovoima on yläpäässä niin huono, että se vaikuttaa käytettävyyteen Suomen olosuhteissa. Eläimet liikkuvat usein hämärissä, joten mielummin f/2.8 tai ainakin f/4.0. Objektiivista oli tiettävästi myös f/4.0 proto, mutta valinta oli valitettavasti tämä, jossa painotettiin painoa ja kokoa.

        Jos kuvaus olisi pelkästään piilokojukuvausta, joksi lasken myös aloittajan lintulaudan, niin tämä voisi toimia. Jos taas oikeasti kiinnostutaan linnuista, halutaan myös ne lentokuvat.

        Kun lasket yhteen Fuji X T2 XF 100-400 tai vastaavasti Canon 7D f/4.0 300 mm tai Nikonin 7000-sarjalainen f/4.0 300 mm niin huomaat miksi Canikon on aloittelevien luontokuvaajien suosiossa. Canikoniin saat telen alle tonnilla käytettynä, vaikka jättäisi ne kaikkein vanhimmat versiot pois laskuista.

        Jos muuten on päätynyt Fujin, joka on monessa suhteessa hyvä järjestelmä, niin silloin tuo 100 - 400 mm on mahdollinen valinta. Pitää vain sitten ymmärtää sen rajoitukset ja ostaa hyvä jalusta. Tuo objektiivi on muuten halvempi sekä Rajalassa että Verkkokauppa.comissa, kuin linkittämässäsi saksalaisessa verkkokaupassa. TopShotissa hinta on sama.


      • Canonisti
        Canonisti kirjoitti:

        Tuo objektiivi on pärjännyt hyvin testeissä ja olen kokeillut sitä itsekin. Yhtään en ole nähnyt vielä käytettynä, joten ostajat ovat ilmiselvästi tyytyväisiä.

        Valovoima on yläpäässä niin huono, että se vaikuttaa käytettävyyteen Suomen olosuhteissa. Eläimet liikkuvat usein hämärissä, joten mielummin f/2.8 tai ainakin f/4.0. Objektiivista oli tiettävästi myös f/4.0 proto, mutta valinta oli valitettavasti tämä, jossa painotettiin painoa ja kokoa.

        Jos kuvaus olisi pelkästään piilokojukuvausta, joksi lasken myös aloittajan lintulaudan, niin tämä voisi toimia. Jos taas oikeasti kiinnostutaan linnuista, halutaan myös ne lentokuvat.

        Kun lasket yhteen Fuji X T2 XF 100-400 tai vastaavasti Canon 7D f/4.0 300 mm tai Nikonin 7000-sarjalainen f/4.0 300 mm niin huomaat miksi Canikon on aloittelevien luontokuvaajien suosiossa. Canikoniin saat telen alle tonnilla käytettynä, vaikka jättäisi ne kaikkein vanhimmat versiot pois laskuista.

        Jos muuten on päätynyt Fujin, joka on monessa suhteessa hyvä järjestelmä, niin silloin tuo 100 - 400 mm on mahdollinen valinta. Pitää vain sitten ymmärtää sen rajoitukset ja ostaa hyvä jalusta. Tuo objektiivi on muuten halvempi sekä Rajalassa että Verkkokauppa.comissa, kuin linkittämässäsi saksalaisessa verkkokaupassa. TopShotissa hinta on sama.

        Fujilla on joillakin alueilla Pro Service, joka on edellytys ammattilaisille myytäessä. Fuji on nyt tuomassa markkinoille f/2.0 200 mm objektiivia, eli settiä rakennetaan ihan vakavasti. Tähän kun lisää vielä ilmoituksen on site huollosta Pyeongchangin olympialaisissa, niin urheilukuvaajat ovat selvästi seuraava kohderyhmä. Canikonilla on ollut onsite huolto suurissa kilpailutapahtumissa, kuten olympialaiset, jo vuosikymmeniä.

        Pitkät primetelet kuitenkin puuttuvat, joten joko ei haluta tai ei pystytä vielä kilpailemaa Canikonin kanssa. Tiedetään, että tarkennuksena Canikonilla on yhä etumatkaa. Mielenkiintoista nähdä vuoden parin sisällä, kun Fuji tuo kauppaan X T3:n ja Canonille tulee 7D mark III.


      • Canonisti

        Nyt löytyi hyvä englanninkielinen video Fujin 100-400mm telestä. Kohteena ovat tosin hirvieläimet, eivät linnut.

        https://youtu.be/58ugvGkEP-A

        Objektiivista pidetään, mutta samalla näkee, mitä huono valovoima käytännössä tarkoittaa, kun joudutaan nostamaan herkkyys korkealle.


    • Canonisti

      Löysin tämän blogin, jossa on esimerkkikuvia otettuna Fujin XF 100-400 objektiivilla.

      http://www.nandakusumadi.com/blog/2017/8/5/fujifilm-fujinon-xf100-400mmf45-56-r-lm-ois-wr-review-a-telephoto-youll-love

      Lentokuvista yksikään ei ole otettu hämärässä. Hieno kotkakuva melko alussa on lähinnä. Kuva, jossa kamera näkyy, kertoo oleellisen, eli hanki tukeva jalusta.

      Linkistä pääsee eteenpäin ja siellä on tyypillinen kameraporno-osio, eli mitä kuvaajalla on laukussaan. Perus primet, mutta aika paljon laatuzoomejakin. Itse esimerkiksi kierrän ne jo pelkästään painon takia.

      • Canonisti

        Rojulalla on 300€ tarjous mm. yhdistelmästä Fuji X-T2 XF100-400 1.2.-31.3.2018. Hintaa jää 1700€ 2200€ (kannattaa ottaa jatke mukaan) - 300€ = 3600€. Noiden lisäksi täytyy olla joku yleisobjektiivi (f/2.0 23mm) 520€. Luontokuvaajat yleensä käyttävät myös makroa (vanhempi versio 700€).

        Jos käytössä on jo kelvollinen Canikon runko (Canonilla vähintään kymppisarjaa), niin kolmisatanen siihen on 1000€. Joten käytetty kolmisatanen vanhaan runkoon on houkutteleva vaihtoehto. Etten sanoisi ainoa järkevä.

        Jos zoomin huono valovoima ei haittaa ja kiinnostunut Fujista, niin päätös kannattaa tehdä nyt. Varastosaldot näyttävät, että noita pitkiä telezoomeja on mennyt nyt hyvin kaupaksi.


      • Canonisti

        Näyttää ei oota jo 100-400 mm objektiivin kanssa. Ilmeisesti tarjousta on pidetty todella hyvänä.


      • Canonisti

        Fujin X T2 ja 100 - 400 mm on ostettavissa, mutta menevät ainakin Helsingin Rajalassa jälkitoimitukseen. Maniac monday on ruuhkauttanut Rajalan sivuston ja ruuhkautumisen vuoksi tarjousta on jatkettu huomiselle. Ai mistä tiedän?


      • nonaC

        Rajalan serverit todella hidastelee. Kävinkin katsomassa syntyisikö kauppoja... eräs objektiivi jota olen harkinnut, ovh 315€, nyt vain 299€.

        Meanwhile in the zongo (eli superkuva.fi), normihinnalla 279€. (superkuva.fi.stä olen tilannut jalustan ja etälaukaisimen. Tuli sutjakasti)

        Eli en nyt ostanutkaan mitään. Katsellaan nyt rauhassa. Hauskaa tämä vertailu ja tutkiminenkin.


      • Canonistikin
        Canonisti kirjoitti:

        Fujin X T2 ja 100 - 400 mm on ostettavissa, mutta menevät ainakin Helsingin Rajalassa jälkitoimitukseen. Maniac monday on ruuhkauttanut Rajalan sivuston ja ruuhkautumisen vuoksi tarjousta on jatkettu huomiselle. Ai mistä tiedän?

        Yli 3x zoomit eivät toimi, fysiikan lait tulevat vastaan.


      • Canon86

      • Canonisti
        Canon86 kirjoitti:

        Miksi sitten TV lähetyspuolella toimii jopa 86 X zoomi:https://www.popsci.com/olympic-camera-lenses-broadcast.

        Still kuvauksessa on oltava erilaiset fysiikan lait kun siellä zoomauskerroin on max 3X!!!

        TV-kuva ei ole kovin hyvätasoista. Kelpaa huonompikin jälki.


      • Canonisti
        Canonistikin kirjoitti:

        Yli 3x zoomit eivät toimi, fysiikan lait tulevat vastaan.

        Tuo on juuri kolminkertainen.


      • nonaC
        Canonistikin kirjoitti:

        Yli 3x zoomit eivät toimi, fysiikan lait tulevat vastaan.

        Mikä optiikan parametri tulee vastaan? Valovoima ainakin, muita?

        Nykyinen zoomini on 18-135, jos kerroin lasketaan suoraan näistä kinovastaava-mm:stä niin saadaan 7.5. Mielestäni vielä toimiva, zoomaavassa päässä täyty vähän tietää mitä tekee.


      • Canonisti
        nonaC kirjoitti:

        Mikä optiikan parametri tulee vastaan? Valovoima ainakin, muita?

        Nykyinen zoomini on 18-135, jos kerroin lasketaan suoraan näistä kinovastaava-mm:stä niin saadaan 7.5. Mielestäni vielä toimiva, zoomaavassa päässä täyty vähän tietää mitä tekee.

        Kyllä siellä alkaa olla paljon vääristymiä ja virheitä tuollaisella 7.5 zoomaussuhteella. Toki jos huonompikin laatu riittää, niin antaa palaa. Joskus on tullut vastaan tapauksia, jotka ovat olleet ihan tyytyväisiä zoomiensa laatuun, mutta eivät ole koskaan kokeilletkaan hyvin piirtävä- ja virheetöntä objektiivia.

        Oma lukunsa on sitten "riittävän hyvä" kuvanlaatu. Tulee mieleen paparazzit ja yksityisetsivät. Riittää, että kohde on tunnistettavissa juorulehdessä tai oikeudenkäynnissä. Kuvan laadulla ei ole väliä. Joku vuosi sitten maailmalla levisi kuvia Kate Middletonista yläosattomissa. Teknisesti kuvien laatu oli surkea, mutta aihe myi niin, että kuvia julkaistiin Suomea myöten. Joku paparazzi teki tilin. Tunnettu paparazzien käyttöön suunniteltu objektiivi on Canonin 28-300 mm zoomi. Laaja polttovälialue ja tukeva rakenne yhdistettynä "riittävään" laatuun.

        Kaikki rungot ovat tänä päivänä ihan hyviä. Miksi pilata hyvä runko huonolla objektiivilla? Itse käytän APS-C rungossa paljon 23 mm ja 56 mm yhdistelmää. Molemmat ovat hyviä objektiiveja, tuota viis’kutosta voi pitää jopa erittäin hyvänä. Yhdistelmä on kuitenkin kohtuu kokoinen ja painoinen huippuzoomeihin verrattuna. Väitän, että noilla kahdella objektiivilla minulla on käytössä enemmän käyttökelpoisia polttovälejä kuin 18-135 mm zoomilla.

        Sen mitä olen kuvannut tilaisuuksia, olen tehnyt yhdistelmällä laajakulma ja lyhyt tele. Ensin yleiskuvat kaks’kolmosella (aikaisemmin kuus’toistasella tai kaks’kymppisellä) ja sitten kuvat esiintyjistä viis’kutosella (aikaisemmin viis’kymppisellä). Yhdistelmä toimii mainiosti ja valovoima riittää tarkennukseen huonomminkin valaistussa tilassa.


      • WhatTheF
        Canonisti kirjoitti:

        Tuo on juuri kolminkertainen.

        4 x 100=400, eli moninkokertainen?


      • nonaC
        Canonisti kirjoitti:

        Kyllä siellä alkaa olla paljon vääristymiä ja virheitä tuollaisella 7.5 zoomaussuhteella. Toki jos huonompikin laatu riittää, niin antaa palaa. Joskus on tullut vastaan tapauksia, jotka ovat olleet ihan tyytyväisiä zoomiensa laatuun, mutta eivät ole koskaan kokeilletkaan hyvin piirtävä- ja virheetöntä objektiivia.

        Oma lukunsa on sitten "riittävän hyvä" kuvanlaatu. Tulee mieleen paparazzit ja yksityisetsivät. Riittää, että kohde on tunnistettavissa juorulehdessä tai oikeudenkäynnissä. Kuvan laadulla ei ole väliä. Joku vuosi sitten maailmalla levisi kuvia Kate Middletonista yläosattomissa. Teknisesti kuvien laatu oli surkea, mutta aihe myi niin, että kuvia julkaistiin Suomea myöten. Joku paparazzi teki tilin. Tunnettu paparazzien käyttöön suunniteltu objektiivi on Canonin 28-300 mm zoomi. Laaja polttovälialue ja tukeva rakenne yhdistettynä "riittävään" laatuun.

        Kaikki rungot ovat tänä päivänä ihan hyviä. Miksi pilata hyvä runko huonolla objektiivilla? Itse käytän APS-C rungossa paljon 23 mm ja 56 mm yhdistelmää. Molemmat ovat hyviä objektiiveja, tuota viis’kutosta voi pitää jopa erittäin hyvänä. Yhdistelmä on kuitenkin kohtuu kokoinen ja painoinen huippuzoomeihin verrattuna. Väitän, että noilla kahdella objektiivilla minulla on käytössä enemmän käyttökelpoisia polttovälejä kuin 18-135 mm zoomilla.

        Sen mitä olen kuvannut tilaisuuksia, olen tehnyt yhdistelmällä laajakulma ja lyhyt tele. Ensin yleiskuvat kaks’kolmosella (aikaisemmin kuus’toistasella tai kaks’kymppisellä) ja sitten kuvat esiintyjistä viis’kutosella (aikaisemmin viis’kymppisellä). Yhdistelmä toimii mainiosti ja valovoima riittää tarkennukseen huonomminkin valaistussa tilassa.

        Hmm tämä nyt vähän hämmentää. Omat kokemukset on aika kaukana siitä että runko olisi "pilalla". Tuubihan on tarkkaanottaen "Canon EF-S 18-135mm f/3.5-5.6 IS USM", ja se on yleensä saanut 0...5 asteikolla 4 tähteä, joka vastaa omia kokemuksiani. Eräässä arviossa todettiin, että siinä on huono (nyt menee vähän vaikeaksi sanaksi) joku kormaattinen abr... jotain, siis ongelma jossa kuva-alueen reunalle tulee käsittääkseni sateenkaariefektejä. Koskapa olen omaa linssivalikoimaani laajentamassa kohtapuoliin olen tätä virhettä yrittänyt saada esille lisää oppiakseni ja välttääkseni mahd virheitä tulevissa shoppailuissa, mutta en millään näe sitä virhettä. Kaikenlaisia testikuvia, jpg, raw, ja niitä sitten tutkin tietokoneen ruudulla mutta harminpaikka ;-) kun en näe mitään muuta kuin ihan laadukasta pixeliä.

        Eli kyllä tässä nyt omiakin silmiä pitää uskoa.


      • Tsuumikos
        nonaC kirjoitti:

        Hmm tämä nyt vähän hämmentää. Omat kokemukset on aika kaukana siitä että runko olisi "pilalla". Tuubihan on tarkkaanottaen "Canon EF-S 18-135mm f/3.5-5.6 IS USM", ja se on yleensä saanut 0...5 asteikolla 4 tähteä, joka vastaa omia kokemuksiani. Eräässä arviossa todettiin, että siinä on huono (nyt menee vähän vaikeaksi sanaksi) joku kormaattinen abr... jotain, siis ongelma jossa kuva-alueen reunalle tulee käsittääkseni sateenkaariefektejä. Koskapa olen omaa linssivalikoimaani laajentamassa kohtapuoliin olen tätä virhettä yrittänyt saada esille lisää oppiakseni ja välttääkseni mahd virheitä tulevissa shoppailuissa, mutta en millään näe sitä virhettä. Kaikenlaisia testikuvia, jpg, raw, ja niitä sitten tutkin tietokoneen ruudulla mutta harminpaikka ;-) kun en näe mitään muuta kuin ihan laadukasta pixeliä.

        Eli kyllä tässä nyt omiakin silmiä pitää uskoa.

        En tiedä, mitä tuo Canonisti on yrittänyt yli kolminkertaisella tsuumilla tehdä. Että survoako perunoita muusiksi, vai mihin tarkoitukseen ei toimi hänen mielestään. Mutta onneksi olkoon, jos joku saa moninkertaista tsuumia käytettyä jotenkin, eikä koe sitä kömpelöksi, eikä liian himmeäksi. Eikä lähintä tarkennusetäisyyttä koe liian etäiseksi. Eikä valu putki, tötterö aukipäin pitkäksi alas, painovoimaa kohti, kuin vetelä sanonkomikä. Tsuumi.

        Joissain tapauksissa lyhyt tsuumi (telealueelta) valovoimaisempi edullinen pikkuobjektiivi yhdeltä polttoväliltä (esim. 50, 35 tai 28 kinokoossa) voi olla melko toimiva kokonaisuus, ja edullisempi kuin yrittää yhdistää kaikki hyvät puolet (valovoima, pienuus, edullisuus) yhteen ainoaan objektiiviin (28-200 tai 28-300). Mutta ei minun mielestäni yli kolminkertainen polttovälialue tsuumissa ole mikään este käyttää sitä valokuvaukseen. Olen paljon käytellyt nelinkertaisia teletsuumeja, joskus jopa seitsenkertaistakin tsuumia kokeillut. Toimi ainakin laajakulmaobjektiivina, ja himmeä telepää päivänvalossa. Loittorenkaalla saattaa toimia lähikuvausvälineenäkin.


      • nonaC

        Pari juttua tuossa 18-135:ssä on ongelma. 1) se on iso ja painava. Voi johtaa siihen että kamera jää kotiin, joka on valokuvatessa todella vakava pulma. 2) valovoima zoomaavassa päässä.

        Melko moneen tilanteeseen tämä on ihan ok, kun tietää mitä tekee. Esim zoomipään valovoima on pidettävä mielessä.

        Ostoksillehan tässä ollaan lähdössä taas kohtapuoliin :-) koska pienempää pitäisi saada tuon lisäksi. Koko, valovoima, AF ja jos pitkä putki niin myös IS on tärkeitä (ja hinta tottakai) mutta optisten virheiden merkitys toistaiseksi pysyy hieman arvoituksena. Kannattaako niiden välttelystä maksaa mitään, jos niitä ei itse näe ;-)

        Pistäkääs kokeneemmat joku hyvä linkki kuvaan joka on otettu "suttuzuumilla". Kohina, huono valovoima, focusongelmat ei kiinnosta vaan linssistöstä syntyvät optiset ongelmat.


      • Canonisti
        nonaC kirjoitti:

        Pari juttua tuossa 18-135:ssä on ongelma. 1) se on iso ja painava. Voi johtaa siihen että kamera jää kotiin, joka on valokuvatessa todella vakava pulma. 2) valovoima zoomaavassa päässä.

        Melko moneen tilanteeseen tämä on ihan ok, kun tietää mitä tekee. Esim zoomipään valovoima on pidettävä mielessä.

        Ostoksillehan tässä ollaan lähdössä taas kohtapuoliin :-) koska pienempää pitäisi saada tuon lisäksi. Koko, valovoima, AF ja jos pitkä putki niin myös IS on tärkeitä (ja hinta tottakai) mutta optisten virheiden merkitys toistaiseksi pysyy hieman arvoituksena. Kannattaako niiden välttelystä maksaa mitään, jos niitä ei itse näe ;-)

        Pistäkääs kokeneemmat joku hyvä linkki kuvaan joka on otettu "suttuzuumilla". Kohina, huono valovoima, focusongelmat ei kiinnosta vaan linssistöstä syntyvät optiset ongelmat.

        Noista virheistä on paljon kuvia esimerkiksi photozone.de sivustolla. Sillä on uudempiakin nimi, jota en muista, mutta vanha sivusto ohjaa oikeaan paikkaan.

        Canonin croppirunkoon f/2.8 24 mm STM on ilman muuta ensimmäinen objektiivi, jos ei rakenna settiä alunperin ajatuksella, että runko vaihtuu aikanaan täyskennoiseen.

        Canonilla on pari objektiivia, joissa hyvä ja halpa tulee samassa paketissa. Ne eivät ole mitään huippua, mutta ajavat hyvin asiansa sekä cropissa että kinokennoisessa: f/1.4 50 mm ja f/1.8 85 mm. Myöskään f/1.8 50 mm STM:ää ei kannata väheksyä.


    • Tsuumikos
      • Canonisti

        Kevyt zoomi ei ole ainakaan suositus. Hyvälaatuiset zoomit ovat suurikokoisia ja painavia.


      • Tsuumikos
        Canonisti kirjoitti:

        Kevyt zoomi ei ole ainakaan suositus. Hyvälaatuiset zoomit ovat suurikokoisia ja painavia.

        Suhteellista, mikä on hyvälaatuista.
        https://www.panasonic.com/ca/consumer/cameras-camcorders/interchangeable-lenses.html
        Löytyi Panasonicin sivuilta opastus, joka ohjailee oikean objektiivin valintaan.
        https://www.panasonic.com/ca/consumer/cameras-camcorders/lens-selector.html
        Ja GX850-kameraan liittyvää asiaa.
        http://eng-ca.faq.panasonic.com/app/answers/detail/a_id/42043/~/lumix-dc-gx850-training-guide


      • cgm

        Kiinnitti huomiota Dpreviewin vertailussa, että kaikissa Panasonicin objektiiveissa on mikromoottori. Ilmeisesti Panalla ei ole Canonin USM/STM ym. vastaavia nopeampia tarkennusmoottoreita?


      • Tsuumikos
        cgm kirjoitti:

        Kiinnitti huomiota Dpreviewin vertailussa, että kaikissa Panasonicin objektiiveissa on mikromoottori. Ilmeisesti Panalla ei ole Canonin USM/STM ym. vastaavia nopeampia tarkennusmoottoreita?

        Käyttelin joskus Canonin teletsuumeja samalta polttovälialueelta. Moniakin. Noin 70-200 tai 75-300 millin tienoilta. Yhdessä tsuumissa oli mikromoottori ja toisessa USM. Ultrasonic tarkoittaa yliääntä, ei korvin kuultavaa. Ääni ei ollut kummassakaan kovin meluisa. USM ei ollut mielestäni paljon parempi kuin mikromoottori. Voi olla että USM-objektiivin tarkennusliikkeen ääni oli vain vaimea tussahdus verrattuna mikromoottoriin. Objektiivissahan liukui mekaniikkaa siitä huolimatta, minkämallinen moottori sitä liikutteli. Joten siitä tämä suhahdus tai tussahdus: putki liukui putkessa. Mutta ei mikromoottori mikään erityisen meluisa ollut. Eikä mielestäni erityisen hidaskaan.
        Tosin en tiedä, voiko tätä vertailua yleistää miksikään teräväksi johtopäätökseksi, että kaikissa objektiiveissa kaikki mikromoottorit lähes yhtä hyviä kuin USM.


      • cgm

    • Tsuumikos

      Mittasin lumisen maiseman valotusarvoja klo 12 ja 13 välillä. Pilvipoutainen sää. Auringon suunnasta ei saanut selvää, ei juurikaan näkynyt. Maisema näytti melkein mustavalkoiselta.

      Valotuksen korjailu 1 maiseman runsaan valkoisuuden takia.
      Aukkoarvo noin F 4.5
      Valotusajaksi kamera näytti melkein ISO-lukeman käänteislukua:
      ISO-lukemalla 1600 valotusajaksi 1 /1250 sekuntia.

    • Tsuumikos

      >> Suosituksia toivoisin kohtuullisia. <<

      Minua on alkanut kiinnostaa MFT-objektiivien tarjonta. Jos oikein edullisesti halutaan tipuja kuvata kaukaa, en pitäisi mahdottomana jotain vanhaa MFT-kamerarunkoa (esim. Panasonic GX7, parisataa euroa), ja siihen jokin lintukuvaukseen sopiva putki, vaikkapa Tokinan 300-millinen. Yksi vaihtoehto sekin. Lähin kuvausetäisyys melko lyhyt polttoväliin verrattuna; kuvaussuhde 1:2. Joten sopii makroiluunkin korkeilla ISO-luvuilla tai kirkkaassa päivänvalossa?
      http://host.tokinalens.com/download/Tokina-Lens-Catalog.pdf

      Toinen vaihtoehto tipujen kuvaamiseen kaukaa olisi Olympuksen 300 Pro-objektiivi.
      Kevättalvella saattaa olla aurinkoisia säitä monesti, mutta aurinkoa kohti ei pitäisi sihtailla suurentavalla linssillä, objektiivilla, kaukoputkella eikä kiikarilla.

    • Tsuumikos

      Uusi valotusarvojen mittaus:

      Auringonpaisteinen, luminen maisema klo 13.
      Valotuksen korjailu 1.
      Aukko noin 4,5.
      ISO 400.
      Suljinaika 1/ 1000 sekuntia.

      Joten, Tokinan 300-millisellä peilitelellä - käsin tarkennuksella ja kiinteällä aukkoarvolla 6,3 - pystyisi ehkä kuvaamaan päivänvalossa käsivaralta - pitämällä valotusaikana 1/ 1000, ja antamalla kameran säätää automaattisesti ISO? Tuleeko vastalauseiden myrsky, että ei voi kuvata, vaan täytyy olla kymppitonnin kamerarunko ja viiden tonnin objektiivi?

    • Tsuumikos

      Peilitelen käyttöä, tähtäilyä saattaa helpottaa, jos kamerarungosta löytyy vakaaja. Youtube-sivuilla on vertailtu kovastipaljon erilaisia vakaajia, muistaakseni Olympusta ja Panasonicia (hakusanat esim. Olympus stabilization, Panasonic stabilization).

      Minulle on syntynyt näistä käsitys, että saattavat sopia erilaisiin tilanteisiin erimerkkisten kameroiden vakaajat paremmin. Joku vakaaja saattaa hiukan vääristää /venyttää kuvaa suunnikkaan muodon tavalla, jos kuvaamisen aikana on vakaaja päällä ja samalla viuhdotaan /kuljetaan kameran kanssa, tai panoroidaan, seurataan kohdetta, joka liikkuu sivusuuntaan.

      • Canonisti

        Runkoa kaahata ovat vähän ongelmallisia. Itse pyrin välttämään. Vakaajissa tärkein ominaisuus on, että sen saa pois päältä.


    • kdhjffa

      Päivänvalossa peilitele on halvin ratkaisu, jos pitkää objektiivia haluaa. Tarkennus pitää kuitenkin tehdä käsin ja käyttää jalustaa. Peiliteleen saa kiinni kaikkiin järjestelmiin.
      Halvimmillaan peiliteleen saa n. satasella.

      • Canonisti

        Hyvienkin peiliobjektiivien piirto on pehmyttä, joten ne eivät ole varsinaisesti vaihtoehto lintukuvaukseen. Bokeh on rengas, johtuen peilirakenteesta. Valovoima markkinoilla olevissa peiliteleä objektiiveissa on huono. Tarkennus ei ole pelkästään käsisäätöinen, se on kokeilemissani objektiiveista ollut hyvin hidas sellainen.

        Samyang tekee luokassaan ihan hyvää kolmisatasta peiliteleä, jonka hinta ei päätä huimaa. Jos haluaa kokeilla, niin rahallinen menetys ei ole kovin iso.

        https://hintaseuranta.fi/tuote/objektiivit/samyang-reflex-f63-300mm-ed-umc-cs-objektiivi/1516434

        Hyvää noissa Samyangin objektiiveissa on rakenne. Ne ovat jämäkästi tehtyjä.


    • Tsuumikos

      Esimerkiksi tuossa arvostellaan erästä muuta peiliteleä. http://www.bobatkins.com/photography/tutorials/mirror.html
      Näkyy olevan valovoima kehnompi kuin yllä mainitulla Tokinalla. Sivulla selitellään, että teoriassa peilitele voisi olla täysin vapaa värivääristymistä. Joten tuskin näitäkään tarvitsee halveksua, jos pystyy käyttämään jalustalla tai vakaajalla.

      Aiheeseen liittyvä Youtube-video. Ei todellakaan näy joka paikassa, kuvissa jotain donitsirenkaita, vaan sileän näköistä taustaa. Voisi luulla tavallisella objektiivilla kuvatuksi.
      https://www.youtube.com/watch?v=us-RqM-t0ZM

    • jhasjf

      Nykyään kun uusissa kameroissa tuppaa olemaan wifi valmiina, niin jos sattuu omistamaan android tai iphonen niin siihen vain appi.
      Kameran voi sitten asentaa sopivalle etäisyydelle kohteesta ja kauko-ohjata kännykällä.
      Ihan rungon mukana tullut objektiivi riittää.

    • Canonisti

      Koska YouTubeen linkittäminen näyttää tällä hetkellä olevan taas mahdotonta ainakin padilla, niin hakekaapa YouTubesta tällainen Practical Photographyn juttu: "How to photograph wild birds with Simon Roy". Se kuuluu ehdottomasti tähän ketjuun. Vähän toisenlaista lintukuvausta, kuin mihin itse olen Suomessa tottunut.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen

      "Y­lei­ses­sä tie­dos­sa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki
      Maailman menoa
      189
      5544
    2. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      100
      5009
    3. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      95
      4542
    4. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      118
      2754
    5. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      141
      2748
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      44
      2257
    7. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      33
      2185
    8. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      230
      1934
    9. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      92
      1917
    10. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      12
      1841
    Aihe