olenko ymmärtänyt väärin vai onko yrittälle ansiosidonnaisen ehdot huonommat kuin palkansaajalle?
miksi yrittäjän työssäoloehto on 18kk mutta palkansaajalle riittää 26 viikkoa ansiosidonnaiseen? ja miksi yrittäjän kassaan voi liittyä vain suomessa vakituisesti asuva. eikö palkansaaja voi olla komennuksella ulkomailla suomalaisen yrityksen palveluksessa ja silti olla ansiosidonnaisen kassan jäsen?
miksi yrittäjän työssäoloehto on 18kk mutta palkansaajalle riittää 26 viikkoa ansiosidonnaiseen? ja miksi yrittäjän kassaan voi liittyä vain suomessa vakituisesti asuva. eikö palkansaaja voi olla komennuksella ulkomailla suomalaisen yrityksen palveluksessa ja silti olla ansiosidonnaisen kassan jäsen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mielestäni suurin ero on kuitenkin järjestelmän rahoituksessa. Palkansaajan ansiosidonnaisen maksaa käytännössä kokonaan valtio, mutta yrittäjän ansiosidonnaisen maksaa työttömyyskassa. Molemmissa valtio maksaa peruspäivärahaosuuden. Täsätä johtuen jäsenmaksu on todella paljon suurempi huonommista ehdoista huolimatta. Omasssa tapauksessa yrittäjäksi siirtyessä jäsenmaksu olisi kasvanut 15-kertaiseksi, joten en liittynyt yrittäjän työttömyyskassaan.
En ole koskaan ymmärtänyt tuota palkansaajan työttömyyskassaa. Miksi ansiosidannaisuuden ehtona on kuulua (usein poliittiseen) työttömyyskassaan, vaikka oikeasti ansiosidonnaisen maksaa valtio?
Eihän ansiosidonnaisuuden ehtona ole kuuluminen mihinkään tiettyyn ja varsinkaan poliittiseen työttömyyskassaan.
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ansiosidonnainen osuushan syntyy työttömyyskassan jäsenmaksuista. Jos ei maksa työttömyyskassaan mitään eli ei ole jäsen, niin silloinhan on oikeutettu vain peruspäivärahaan. Peruspäivärahaosuuden maksaa valtio. Toimii siten periaatteessa samoin kuin yrittäjän työttömyyskassa. Palkansaajia on moninkertainen määrä työötömyyskassoissa yrittäjiin verrattuna, joten toki se vaikuttaa sinne maksettaviin maksuihinkin. Ja varmasti muihinkin ehtoihin.
Mikä olikaan se varsinainen epäselvyys, jota et ymmärtänyt?
Mitä+sinä+et+ymmärtänyt?+Palkansaajan+on+kuuluttava+johonkin+työttömyyskassaan+saadakseen+ansiosidonnaista.+Suurin+osa+palkansaajista+kuuluu+kassaan+ammattiliittonsa+kautta.+Palkansaajan+valitsema+kassa+maksaa+vain+5,5%+ansiosidonnaisen+päivärahan+lisäkuluista.+Yrittäjän+valitsema+kassa+maksaa+100%+ansiosidannaisen+päivärahan+lisäkuluista.+Lisäkululla+tarkoitan+peruspäivärahan+ylittävää+ansiosidonnaisen+päivärahan+osuutta.
Esimerkkinä+50+000+vuodessa+tienaava+palkansaaja+maksaa+työttömyysvakuutusmaksua+1,9%+eli+950+vuodessa.+Lisäksi+pieni+työnantaja+maksaa+325+vuodessa+ja+iso+työnantaja+1300+vuodessa.+Siis+ansiosidonnaista+rahoitetaan+1275-2250+vuodessa+työnantajan+koosta+riippuen,+vaikka+työntekijä+ei+kuulu+kassaan.+Sitten+hän+liittyy+kassaan+ja+maksaa+siitä+100+vuodessa.+Eli+maksamalla+4-8%+lisää+saa+100%+hyödyn.+Tai+maksamalla+"vain"+93-96%+ei+saa+mitään+hyötyä.+
Suuri vääryys onkin siinä, että on olemassa erikseen peruspäiväraha ja ansiosidonnainen. Se on järjetöntä ja turhaa ja epäreilua. Siis alusta loppuun tyhmä systeemi, joka on tietysti luotu poliittisista syistä. Hyvä järjestelmä olisi sellainen, että olisi vain ansiosidonnainen ja sen maksaisi Kela ja sen jäseniä olisivat automaattisesti kaikki sellaiset Suomessa palkkaa tienaavat ihmiset, jotka muutenkin kuuluvat Kelan vaikutuspiiriin.
Yrittäjäkassat ovat olleet jo vuosia Suomen nopeimpia työttömyyskassoja. Yrittäjät todellakin rahoittavat ansiosidonnaisen osuuden päivärahasta itse, ja tämä on oikea periaate. Pitäisi varmaan kokeilla palkansaajillakin. Yrittäjän työttömyysturvaa on viime vuosina kehitetty huomattavasti. Esim. toiminimiyrittäjä on työtön kun hän ilmoittautuu työkkäriin ja lopettaa YELin maksamisen. Kandee lukea esim. syt.fi sivuja.