yrittäjän ansiosidonnainen

Eihän ansiosidonnaisuuden ehtona ole kuuluminen mihinkään tiettyyn ja varsinkaan poliittiseen työttömyyskassaan.
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ansiosidonnainen osuushan syntyy työttömyyskassan jäsenmaksuista. Jos ei maksa työttömyyskassaan mitään eli ei ole jäsen, niin silloinhan on oikeutettu vain peruspäivärahaan. Peruspäivärahaosuuden maksaa valtio. Toimii siten periaatteessa samoin kuin yrittäjän työttömyyskassa. Palkansaajia on moninkertainen määrä työötömyyskassoissa yrittäjiin verrattuna, joten toki se vaikuttaa sinne maksettaviin maksuihinkin. Ja varmasti muihinkin ehtoihin.

Mikä olikaan se varsinainen epäselvyys, jota et ymmärtänyt?

MitäEtYmmärtänyt kirjoitti:

Eihän ansiosidonnaisuuden ehtona ole kuuluminen mihinkään tiettyyn ja varsinkaan poliittiseen työttömyyskassaan.
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ansiosidonnainen osuushan syntyy työttömyyskassan jäsenmaksuista. Jos ei maksa työttömyyskassaan mitään eli ei ole jäsen, niin silloinhan on oikeutettu vain peruspäivärahaan. Peruspäivärahaosuuden maksaa valtio. Toimii siten periaatteessa samoin kuin yrittäjän työttömyyskassa. Palkansaajia on moninkertainen määrä työötömyyskassoissa yrittäjiin verrattuna, joten toki se vaikuttaa sinne maksettaviin maksuihinkin. Ja varmasti muihinkin ehtoihin.

Mikä olikaan se varsinainen epäselvyys, jota et ymmärtänyt?

Lue lisää

Mitä sinä et ymmärtänyt? Palkansaajan on kuuluttava johonkin työttömyyskassaan saadakseen ansiosidonnaista. Suurin osa palkansaajista kuuluu kassaan ammattiliittonsa kautta. Palkansaajan valitsema kassa maksaa vain 5,5% ansiosidonnaisen päivärahan lisäkuluista. Yrittäjän valitsema kassa maksaa 100% ansiosidannaisen päivärahan lisäkuluista. Lisäkululla tarkoitan peruspäivärahan ylittävää ansiosidonnaisen päivärahan osuutta.

Tuosta se alkuperäinen ero tulee ja sen seurauksena suhteessa harvempi yrittäjä kuuluu kassaan, mikä entisestään kasvattaa eroa. Varmasti suurin osa yrittäjistä olisi kassan jäsen, jos maksu olisi alle satasen vuodessa, kuten palkansaajilla.

Yrittäjän ei tarvitse maksaa muiden yrittäjien ansiosidonnaisesta, jos ei kuulu kassaan. Palkansaaja (ja yrittäjä) maksaa muiden palkansaajien ansiosidonnaisesta, vaikka ei kuuluisi kassaan. Palkansaajakassan jäsenmaksu on mitätön osa ansiosidonnaisen kokonaiskustannuksita, joten sen linkittäminen ansiosidonnaisen saamiseen on epäloogista.

YrittäjäksiSiirtynyt kirjoitti:

Mitä sinä et ymmärtänyt? Palkansaajan on kuuluttava johonkin työttömyyskassaan saadakseen ansiosidonnaista. Suurin osa palkansaajista kuuluu kassaan ammattiliittonsa kautta. Palkansaajan valitsema kassa maksaa vain 5,5% ansiosidonnaisen päivärahan lisäkuluista. Yrittäjän valitsema kassa maksaa 100% ansiosidannaisen päivärahan lisäkuluista. Lisäkululla tarkoitan peruspäivärahan ylittävää ansiosidonnaisen päivärahan osuutta.

Tuosta se alkuperäinen ero tulee ja sen seurauksena suhteessa harvempi yrittäjä kuuluu kassaan, mikä entisestään kasvattaa eroa. Varmasti suurin osa yrittäjistä olisi kassan jäsen, jos maksu olisi alle satasen vuodessa, kuten palkansaajilla.

Yrittäjän ei tarvitse maksaa muiden yrittäjien ansiosidonnaisesta, jos ei kuulu kassaan. Palkansaaja (ja yrittäjä) maksaa muiden palkansaajien ansiosidonnaisesta, vaikka ei kuuluisi kassaan. Palkansaajakassan jäsenmaksu on mitätön osa ansiosidonnaisen kokonaiskustannuksita, joten sen linkittäminen ansiosidonnaisen saamiseen on epäloogista.

Lue lisää

Esimerkkinä 50 000 vuodessa tienaava palkansaaja maksaa työttömyysvakuutusmaksua 1,9% eli 950 vuodessa. Lisäksi pieni työnantaja maksaa 325 vuodessa ja iso työnantaja 1300 vuodessa. Siis ansiosidonnaista rahoitetaan 1275-2250 vuodessa työnantajan koosta riippuen, vaikka työntekijä ei kuulu kassaan. Sitten hän liittyy kassaan ja maksaa siitä 100 vuodessa. Eli maksamalla 4-8% lisää saa 100% hyödyn. Tai maksamalla "vain" 93-96% ei saa mitään hyötyä.

Jostain mystisestä syystä työttömyysvakuutusmaksua joutuu maksamaan, vaikka ei kuulu kassaaan. Tai toisin päin ajateltuna jostain mystisestä syystä ei saa ansiosidonnaista, vaikka maksaa työttömyysvakuutusmaksua ellei kuulu myös kassaan.

SYTin jäsenmaksu 50 000 tulolla on 994,50 ja AYT:n 1171,30 eli itseasiassa vähemmän kuin samasta tulosta palkansaajasta maksettu työttömyysvakuutusmaksu. Ero johtunee tiukemmista kriteereistä ansiosidonnaiselle. Ehkä myös kassa on tehokkaampi?

Suuri vääryys onkin siinä, että on olemassa erikseen peruspäiväraha ja ansiosidonnainen. Se on järjetöntä ja turhaa ja epäreilua. Siis alusta loppuun tyhmä systeemi, joka on tietysti luotu poliittisista syistä. Hyvä järjestelmä olisi sellainen, että olisi vain ansiosidonnainen ja sen maksaisi Kela ja sen jäseniä olisivat automaattisesti kaikki sellaiset Suomessa palkkaa tienaavat ihmiset, jotka muutenkin kuuluvat Kelan vaikutuspiiriin.