paskanmarjat sanon minä! Omakohtaisesti voin todeta, että ahkeruus ja työelämässä mukana oleminen on vain saanut minut syrjäytymään enemmän. Olin iltatöissä jo ammattikouluaikoina ja tästä syystä en sitten viettänyt juurikaan aikaa kavereiden kanssa, en siis ehtinyt edes saada kavereita vaikka mahdollisuus tähän olisi ollut olemassa. Kouluun ja sieltä töihin, sitten nukkumaan.
Aikuisena työelämässä mukana oltua, on tullut nähtyä ettei siellä työpaikoillakaan mitään kavereita saa, korkeintaan hyvänpäivän tuttuja ja pahimmassa tapauksessa joutuu vielä työpaikkakiusatuksi. Tälläisestä kokemuksesta saat sitten vielä traumat, jotka saavat sinut sulkeutumaan vielä enemmän kuoreesi.
Jos saisi palata ajassa taaksepäin opiskelisin ihan rauhassa ja menisin työelämään vasta joskus kolmekymppisenä! Ihan sama vaikka joutuisi kituuttamaan opiskelija budjetilla vuosikausia.
Aikuisena työelämässä mukana oltua, on tullut nähtyä ettei siellä työpaikoillakaan mitään kavereita saa, korkeintaan hyvänpäivän tuttuja ja pahimmassa tapauksessa joutuu vielä työpaikkakiusatuksi. Tälläisestä kokemuksesta saat sitten vielä traumat, jotka saavat sinut sulkeutumaan vielä enemmän kuoreesi.
Jos saisi palata ajassa taaksepäin opiskelisin ihan rauhassa ja menisin työelämään vasta joskus kolmekymppisenä! Ihan sama vaikka joutuisi kituuttamaan opiskelija budjetilla vuosikausia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.