Eli siis kuinka monen kanssa seurustelit ennen kuin löysit sen, jonka kanssa elämä tuntuu täydelliseltä? Ja minkä ikäinen olet itse?
Kuinka monen kanssa seurustelit ennen sitä OIKEAA?
lafemelle
284508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Vaan yhden kerran seurustelin ennen tätä nykyistä, jonka kanssa haluankin viettää loppuelämäni. Ekan kanssa meni 11 vuotta. Ikää mulla on 36v. Kerrohan itsekin omat lukusi!
Nuorempana tuli seurusteltua kolme 6-8 kuukauden kaukosuhdetta, 1 muutaman kuukauden suhde ja yks vajaa vuoden suhde ennen kuin ensimmäisen kerran muutin yhteen asumaan toisen ihmisen kanssa. Se suhde kestikin sitten 13 vuotta. Nyt seurustelen elämäni rakkauden kanssa ja toivon että se kestää suuresta ikäerosta huolimatta. Olen nyt 35.
Meil on murun kans ikäeroo 16v... Enkä vaihtas mistään hinnasta!!!
saman verran ikäeroa on meilläkin tai siis vuoden vähemmän eli 15 vuotta. Minä olen vanhempi osapuoli. Mites teillä?
Olen vasta 18, joten en voi olla vielä aivan 100%:sen varma, että mitä tulee tapahtumaan, mutta seurustelin itse kolmen tytön kanssa ennen tämän nykyisen naiseni löytymistä, lisäksi minulla oli noin neljän vuoden ajan seksisuhde parhaan ystäväni kanssa, joka oli kuitenkin hetero. Suhteistani pisin oli aiemmin noin kolme kuukautta ja nyt nykyisen naiseni kanssa(29v.) olen ollut reilut kolme kuukautta yhdessä.
Ajattelin vain mielenkiinnosta kysellä muiden suhteista :)
Kyl mieki meil oon se vanhempi käpy. :)
Mistäs lähtien heteronaiset on harrastanu vuosien seksisuhteita lepakoitten kanss`? :) Lepakko tai bisse se on... Mut onnee nykyseen suhteeseen!!
Ihan vaan heräsi uteliaisuus, että tunnetaankohan. Sie kyllä tunnistat miut tiedoistani, jos oot se, keneksi siuta luulen -käy kurkkaa. Jos et ole, niin sitten ei sen ihmeempiä :)
Een usko...ei ainakaan soita mitään kelloja. Mistä yhteydestä me voitas tuntee? Oon kyl ala-asteikäsenä asunu Lrannas ja Joutsenos, mut tääl oon vaa opintojen takia... Enkä ees tiedä sielt päin mitään leppispaikkoja. Josta tuliki mieleen: jos sellanen on, KERRO, pliiiiis!! Ois kiva käydä, mutku ei tiedä missä
Juu, ei sit taideta tuntea -siun ikä ja nimimerkki vaan täsmäsivät niin hyvin, että erehdyin. Ihmettelin kyllä, että kirjottelet sie tänne ja mitä rouvas mahtais olla mieltä ;)
No ei täällä Lpr:ssa mitään sen ihmeempiä lepakkopaikkoja ole, ei siis yhtään mitään (ainakaan miun tietääkseni). Olis kyllä kiva jos ois, vaan ei kai ota tuulta purjeisiin, liian pieni paikkakuntako muka?? Tai sitten puuttuu sellanen "johtohahmo". Doriksessa ollaan käyty paremman puutteessa, viimeiksi eilen Annaa kattelee (ja se on niiiiiiin hot joka kerta ;) tai sitten ihan kotibileitä pidetty tutulla porúkalla.
Juuh. En uskonukaan, et tunnetaan. Mut kiitti Doris-vinkistä! Jos vaik käväsis joskus, ko liikun siel päin.
Yhä etsimässä sitä oikeaa ;)
Kerron kun tiedän. Ei mulla mikään kiire oo löytää sitä oikeaa. Tiedän mitä etsin ja uskon että löydän ennemmin tai myöhemmin sen. Nyt nautin tästä elämän vaiheesta=)
...ja sit puol vuotta alkkikseks osoittautuneen tyypin kanssa.Sen jälkeen tapasin oman rakkaani,jonka kanssa tulee kuustoista vuotta täyteen keväällä.Vaikken koko juttua aluksi kovin vakavaksi kuvitellutkaan,rakkaus vain kasvaa ja syvenee vanhetessaan.Ollaan nelikymppisiä.
Toivon että nykyinen nainen on se oikein kaikista. Niitä ns. oikeitahan on montakin, mutta vain yksi se kaikkein oikein!
Takana muutama suhde. Yhden yön juttuja en harrasta ollenkaan, sinkkuna selibaatissa ilman muuta.
Ikäero on itselleni sellainen asia että mua vanhempi nainen voisi sopia, tosin rajansa siinäkin, mutta kovin paljon nuorempi ei. En voisi kolmevitosena kuvitella seurustelevani paljon alle kolmekymppisen kanssa. Tuntisin itseni namutädiksi. Tämä siis vain mun mielipide ja tuntemus. Ei vain iske kovin paljon nuoremmat, ajatus- ja ennenkaikkea, kokemusmaailma kuitenkin niin erilainen.
Mutta kaikille onnea suhteessaan varauksetta, oli se ikäero sitten mikä hyvänsä!
Noin ajattelin minäkin ennen kuin nykyiseni tapasin... En ois ikinä kuvitellu voivani ryhtyy moiseen. Ja nyt en osais enää olla ilman tai kuvitella syliini ja viereeni ketään muuta. Elämä, upee nainen!, opettaa. :)
Ja kiitos sulle, MURU, jos sieki luet tän! Oot tärkee!
menneisyys ja edessä loistava tulevaisuus;)
pitkiä ja lyhyitä suhteita takana. nyt 37 vuotiaan olen jo 2 vuotta elänyt sen oikean, elämäni naisen kanssa
.. kymmeniä..
nyt oikea ompi, tällä erää-
saa nährä kauanko tätä erää kestää-
toivoisin, että kauan
Takana yksi muutaman vuoden kestänyt suhde sekä pari muutaman kuukauden yritystä. Nyt nykyisen kanssa yhdessäoloa noin 9 kuukautta.
Ikäeroa meillä 21 vuotta ja minä se vanhempi.
21v! Kunnioitettavaa. *pokkaa ja kumartaa*
mut jos on tuollaisia ikäeroja niin pakostikin tulee mieleen että jotain on vialla. JA miten voi kestää kun siinä on maailma välissä, eri arvot,jne.
Mun mielestä toimiva suhde on aina kunnioitettavaa mutta en mä nyt kumartaisi ketään tolla perusteella. Ja mä voin olla ainoo jonka mielestä on outoa seurustella 20 v nuoremman kanssa, mut kyllä mä olen sitä mieltä silti.
Kyl arvot tulee jostain ihan muualta. Eli onnee vaan kaikille, jotka jaksaa taistella muitten mielipiteitä vastaan!
Ei arvot tosiaan iästä ole kiinni. Kumppani on kohta 30-vuotias ja siinä iässä useimmat haluavat jo rauhoittua ja asettua. Sekään asia ei ole iästä kiinni, vaan joku ei halua sitä koskaan.
Meidän suhteestamme ei ole kuulunut kielteisiä kommentteja. Tai ainakaan niitä ei ole tullut niiltä muutamalta lepakkotutulta, mitä meillä on. Sitä en tosin tiedä, tuleeko niitä selän takana.
...kanssa ihan tosissani, mutta en tiedä oliko se rakkautta. Nykyisen kanssa olen ollut 2v 6kk ja yhtään päivää en kadu ja tällä hetkellä uskon, että hän on se Oikea. Jokainen päivä hänen kanssaan on ollut onnellinen, täynnä rakkautta ja toivon, ettei hän koskaan pettyisi minuun. Hänen kanssaan olen ymmärtänyt sen, mitä tarkoittaa itkeä onnesta.
Niin ja iät, minä 27, rakkaani 31. Hyvä ikäero, ei ainakaan mitään ongelmia ole sen suhteen ollut.
Muutaman kanssa olin aiemmin, jostain syystä olen pitemmissä jutuissa (toinen menossa) ollut se nuorempi. Välilä kokeilin onneani itseäni kolme vuotta nuorempien kanssa, toinen oli ihanasti vietävissä ja toinen vaan teinimeininkinen. Nyt kun taas olen itseäni 6v vanhemman kanssa (mulla ikää 26) mietin vaan, että pidättekö te vanhemmat niitä kumppanejanne tasa-arvoisina? Miksi musta tuntuu, että jo tuommoinen ikäero voi aiheuttaa tietynlaista suhtautumista? Mä huomasin itsessänikin semmosia piirteitä ja sillon eroa oli puolet vähemmän.
kun molemmat on tasa-arvosia ei ikä sitä kaada. Ei ikäero tarkota eriarvosuutta. Ehkäpä jopa päinvastoin... Vanhempana on vara antaa periksikin ja arvostaakin toista paaaaljon enemmän. Mie ainakin.
Et voi se mennä näinkin päin ja meillä on ikäero 16 vuotta Et kait kait kaikki suhteet elää ikään katsomatta:)
No ei vaan aina on sopuun päästy ja 14 vuotta yhteiseloo saman katon alla takana, ja edelleen rakastetaan toinen toisiamme!
..löysin Kultani ihan heti ensi yrittämällä=) Internetin kautta! En olisi koskaan uskonut;)
Ollaan oltu yhdessä melkein 3 vuotta, ja musta tuntuu etten halua jakaa elämääni kenenkään muun kanssa, on hää niin täysi kyNppi!
Mä aloitin miehillä tietämättämättä paremmasta - tai poikiahan ne silloin vielä oli ;o). Naisia on takana kourallinen. Yhden entisistä luulin jo olleen se oikea, mutta nyt vanhempana ja viisaampana tajuan, että ehei ;o)
Nyt luulisin olevani tässä onnellinen vaikka kauan. Mutta edelleen, vanhempana ja viisaampana tiedän, että mistään ei voi juurikaan olla varma. Toivon ja uskon, että tämä kestää.
Vanhempana ja viisaampana voin toivottavasti sitten kertoa, kuinka tämä kesti kymmeniä vuosia ;o) Vielä on ikää alle kolmenkympin hitusen. Ikäeroa meillä on hurjat 6 kk.