En ole koskaan kuulunut liittoon, enkä mene!

Valehteleva porvari sinä olet.

Joka päivä on hyvä päivä erota liitosta.

Et sinä ole rikkuri, jos et kerran kuulu edes liittoon. Siinä tapauksessa olet jopa velvoitettu menemään töihin, vaikka ne liiton selän taakse piiloutuvat änkyrät lakkoilisivatkin.

Tosi tyämiäs ei homoliittoon kuulu.

Tyämiähellä on oikea periaate.

En mene minäkään!

valheet toimivat yhtä hyvin kuin niiden webbikamera.

Minä olen aina kuulunut liittoon. Tehkää kuten minä nostakaa palkkaa 65%.

Kelan tukijoukoissa olet, vaan mithään töitä tehnä ikinä!

Minä kuulun YTK ja palkankorotukset on tullu pyytämättä millään liitolla ei ollu niihin mitään vaikutusta.

Turpaasi sinä olet aina saanut ja saat varmasti jatkossakin. Rikkurilta rikkoutuu aina kaikki luut kun sellainen toimestaan huomataan.

Erosin liitosta ja viimeiset neljä vuotta olin Loimaan kassassa. Nyt eläkkeellä. Oikeesti en näe mitään järkeä kuulua liittoon.....

Jos kaikki Suomen työllään rakentaneet polvet olisivat olleet sinunlaisiasi, olisi nämäkin ammattiliittojen ajamat työelämän parannukset jääneet toteutumatta:

1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14-päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .
2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan.

Ja valittajat on joka vuosi lakossa oli syy mikä tahansa vuorotellen itketään vaikka on duunia mitä tehdä monelle ei ole edes töitä.

En ole ikinä kuulunut liittoon ja OLEN AINA MENNYT TÖIHIN LAKON AIKANAKIN. PALKKA JUOKSEE.

Lakkolaiset on persiistä!

Kehuskelkaa vai n sillä YTK:lla. Työnantajat kun äkkäävät tuon että suurin osa ei kuulukkaan liittoon niin alkaa eri meininki. Työnantaja saa siis kohdella teitä miten haluaa ja pudottaa palkkanne vaikka 1€/h. Ette tarvitse lomia eikä mitään 8h/ tyäaikaa. Ennen pantiin perseet penkkiin niiin kauaksi kun liittyivät liittoon tai savustettiin ulos. Miehet oli ennen miehiä nyt ne on lapasia.
Kyllä pitää olla ihmisen tyhmä.

Niinhän sitä luulis toiset on yksityisellä sektorilla töissä eikä julkisella maksa sinä vaan kalliita maksuja niin paljon ku haluut.

Kumma ettei nämä liitot ole matuja vastaan tekemässä lakkoja nehän vie suomalaisten työt.

Minulle riitti kun olin YTK:n jäsen, yli 30 vuotta kuitenkin raskaan metallin parissa työskentelin ennen eläkkeelle pääsyä.

Haluatko kustantaa liittopomojen jahdit, ökykellot ja lennot kaukomaille ykkösluokassa? En minäkään.

Olen joskus kuulunut liittoon mutta en enää. Pidän itseäni vapaana, en rikkurina.

Suurin osa ketjussa ruskeakielisiä kirjoittajia.
Työporukan yhteishengen hajottajia
Työkavereista pahaa pomolle puhuvia
Huonoa työnlaatua tekeviä
Työsuorituksilla kehuskelevia, vaikka mitään ei ole saatu aikaan

-Joudattekin saamaan sakinhivutuksen.

Tuossa ylempänä oli ylevä luettelo vuosiluvuista ja ammattiliiton saavutuksista, mutta kyseisen listan voi pitkälti luokitella valeuutisten kategoriaan. Koska:
Vaikka Suomessa kukaan ei olisi koskaan kuulunut ammattiliittoon, olisi todennäköisesti silti Suomessa suurin piirtein sama palkkataso kuin nyt, suurin piirtein sama työaika ja suurin piirtein sama määrä vuosilomaa. Miksi? Eduskunnassa on sellaisia henkilöitä joita kutsutaan kansanedustajiksi ja heistä työssäkäyvien äänestämät edustajat olisivat varmuudella pitäneet työssäkäyvien etujen ajamista varsin tärkeänä asiana ja ehkä jopa ammattiliittoa tehokkaammin. Jokunen työelämän säännös olisi varmasti erilainen kuin nykyisin, mutta todennäköisesti Suomi olisi toteuttanut läntisen Euroopan parhaita käytäntöjä, jopa jouhevammin kuin ammattiliittojen ajamana.
Aivan vapaasti kaikki haluavat voivat puolestani kuulua ammattiliittoon, mutta tosiaan "työläistenetu" nimimerkin saavutusluettelo ei välttämättä ole koko sen byrokratian ja työläisten kukkarolla käynnin arvoista, mitä annetaan ymmärtää. Vaaleissa äänestäminen on ilmaista ammattiliiton jäsenyys ei. Nykymuotoinen työttömyyskassan jäsenyyskään tuskin olisi työssäkäyville tarpeen, mikäli työläisten edun ajaminen olisi jätetty vaaleissa äänestettyjen kansanedustajien harteille.
Ainahan voidaan väittää, että Suomessa olot olisivat kuin Turkmenistanissa jos ammattiliittojen sanaa ei olisi kuultu, mutta silloin unohdetaan se, että neljän vuoden välein kansan sanaa kuullaan eduskuntavaaleissa.

Lakkoilijat tulisi korvata heti aloittajan kaltaisilla ahkerilla rikkureilla.