Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tarjoili tänään sarjan optimistisia ennusteita Suomen taloudesta.
Lintilän ”hurskas veikkaus” esimerkiksi on, että valtiontalous yltää tasapainoon jo ensi vuonna, eli velkaantuminen loppuisi ainakin valtion osalta.
–En lentäisi perseelleni, jos 2019 tilinpäätös olisi nolla, hän sanoi tänään omalla kansanomaisella tyylillään Säätytalolla toimittajille pitämässään katsauksessa.
Käynnissä olevan valtiontalouden positiivisen kehityksen taustalla on Lintilän havainnoima verotulojen voimakas kasvu, kun talous rullaa. Samaan aikaan työllisyysaste jatkaisi nousuaan. Tähän mennessä on ylitetty 70 prosenttia.
Lintilää korpeaakin talouspolitiikan arviointineuvoston ennuste, jonka mukaan todennäköisyys, että työllisyysaste nousee ensi vuonna 72 prosenttiin, on lähes olematon. Ministerin näkemys on toinen.
–Minun mielestäni se on fifty–sixty. Jos pitäisi hevosmiehenä rahansa laittaa jonkun puolesta, sanoisin, että mennään siihen 72:een vuoden 2019 aikana.
Hän sanookin, että talouspolitiikan arviointineuvoston ”arviointihommasta on jäänyt vähän kivi kenkään”. Hän sanoo olevansa osuuspankin kanssa samaa mieltä siitä, että kasvu pysyy vahvana. Pankki arvioi tällä viikolla, että talous kasvaa 2018 yli kolme prosenttia (3,3 %) ja työllisyys kohenee.
Ja lisää hyviä uutisia;
Terrafamen liiketoiminta voisi muuttua voitolliseksi jo tänä vuonna, jos hinnat pitävät ja tuotantotavoitteissa pysytään.
–Tuotanto toimii, prosessi toimii ja hinnat ovat olleet kohtuullisen hyvät nikkelillä varsinkin. Tuolla tavoitemäärällä ja hintatasolla sen pitäisi plusmerkkiseksi kääntyä tänä vuonna.
Lintilän ”hurskas veikkaus” esimerkiksi on, että valtiontalous yltää tasapainoon jo ensi vuonna, eli velkaantuminen loppuisi ainakin valtion osalta.
–En lentäisi perseelleni, jos 2019 tilinpäätös olisi nolla, hän sanoi tänään omalla kansanomaisella tyylillään Säätytalolla toimittajille pitämässään katsauksessa.
Käynnissä olevan valtiontalouden positiivisen kehityksen taustalla on Lintilän havainnoima verotulojen voimakas kasvu, kun talous rullaa. Samaan aikaan työllisyysaste jatkaisi nousuaan. Tähän mennessä on ylitetty 70 prosenttia.
Lintilää korpeaakin talouspolitiikan arviointineuvoston ennuste, jonka mukaan todennäköisyys, että työllisyysaste nousee ensi vuonna 72 prosenttiin, on lähes olematon. Ministerin näkemys on toinen.
–Minun mielestäni se on fifty–sixty. Jos pitäisi hevosmiehenä rahansa laittaa jonkun puolesta, sanoisin, että mennään siihen 72:een vuoden 2019 aikana.
Hän sanookin, että talouspolitiikan arviointineuvoston ”arviointihommasta on jäänyt vähän kivi kenkään”. Hän sanoo olevansa osuuspankin kanssa samaa mieltä siitä, että kasvu pysyy vahvana. Pankki arvioi tällä viikolla, että talous kasvaa 2018 yli kolme prosenttia (3,3 %) ja työllisyys kohenee.
Ja lisää hyviä uutisia;
Terrafamen liiketoiminta voisi muuttua voitolliseksi jo tänä vuonna, jos hinnat pitävät ja tuotantotavoitteissa pysytään.
–Tuotanto toimii, prosessi toimii ja hinnat ovat olleet kohtuullisen hyvät nikkelillä varsinkin. Tuolla tavoitemäärällä ja hintatasolla sen pitäisi plusmerkkiseksi kääntyä tänä vuonna.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Palkat+on+nousset+reippaasti,+kulutuskysyntä+on+hyvä,+työllisyys+lisääntynyt+reippaasti+jne..
Hallituskauden+alussa+Sipilä+sanoi+että,+hallitus+asettaa+työllisyystavoitteeksi+72%
Nyt+"niskalaukaukaus"+Antin+porukka+huutaa+että,+ei+se+ole+hallituksen+ansiota?
Kepuministereitä ei ainakaan vaivaa optimismin puute. Lintiläkin vaikuttaa samanlaiselta "valon näkijältä" kuin Rehn, jonka "kyky nähdä tunnelin päässä valoa" tunnustettiin jo EU:ssa...
Sipilän optimismi ei heistä jälkeen jää. Hänen mielestä "epätoivon kehän kääntyy" ja "mittarit näyttää oikeaan suuntaan". Samaa mieltä ovat työttömät, vähävaraiset, vammaiset, opiskelijat ja muut leikkausten kohteeksi joutuneet...
Velkaantuminen ei lopu ensi vuonna. Työllisyydenkin voidaan sanoa kasvaneen vasta sitten, kun valtaosa työttömistä on saanut pysyvää työtä. Sen esteenä on Sipilän hallituksen aktiivimalli, joka tarjoaa yrityksille pätkä- ja tuntityövoimaa pilkkahintaan.
http://www.teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/talousnakymat_12018_suomi_0.pdf
Sipilän hallitus kuittaa kasvun omien toimiensa tulokseksi. Ihan miten vaan arvioi, nousu johtuu maailmantalouden elpymisestä, josta Suomi nyt nauttii jälkijunassa.
Nyt tämä naurettava aktivointimalli, jolla luulaan saatavan asiat taas siivottua ja kehuttua sen saavutuksia. Jos se ei tuota taloudellista hyötyä yritykselle, kuka viitsii pelleillä ja leikkiä, kun yrityksillä on kuitenkin tosi kyseessä. Tällaisten muutaman tunnin pätkätöiden tarjoajina yleensä on yritykset, joissa mm. työturvallisuus on kyseenalaista ja muukin toiminta ei välttämättä päivänvaloa kestä.
Toivottavasti tämä nousu, joka pääasiassa nojaa kotimaiseen kulutukseen, jatkuu positiivisena. Kuulimme kuitenkin juuri tänään, että vientituotteita ei synny kun kapasiteetti on aikanaan alasajettu ja firmat myyty ja siirretty ulkomaille.
Taitaa nyt vain tulla "munat" siirrettyä toisesta korista toiseen ja hallitus taputtaa itselleen?
Velkarahalla nousun aikana tehtävät tulonsiirrot varakkaille on käsittämätön toimenpide.
Kepu pettää aina. Veretseisauttava rökäleromahdus Suomen taloudessa on jo ovella. Suomi ei siitä enää nouse. Maatalous on silloin arvossaan, kun kansa huutaa leipää, maitoa, perunaa...!
opposition änkyröille. Niiltä loppuu loputkin äänestäjät jos työllisyys vielä jatkaa nousuaan.
Maailmantalouden elpyessä Suomenkin talousnäkymät ovat positiivisia Sipilän hallituksestakin huolimatta.
Niin vahvaa on nousu juuri nyt.
Olihan se nousu alkanut muualla maailmassa jo Kataisen -Urpilaisen ja Stubbin-Rinteen hallitusten aikana, mutta ei Suomessa.
Tottakai hallituksissa on eroa.
"Tottakai hallituksissa on eroa."
Kyllä ja varsinkin pääministereissä:
https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/
-Sipilä hyödynsi yhteistä rahaa tehdäkseen itsestään yksityisen miljonäärin.
https://yle.fi/uutiset/3-9656605
-Julkista rahaa on annettu yrityksille, joilla ei ole mitään edellytystä pärjätä markkinaehtoisesti. Ilman veronmaksajien rahaa yhtiöiden toiminta hiipuisi nopeasti.
Aikoinaan moni luuli, että ketkumpaa valehtelijaa ja huijaria kuin Brysseliin kesken kautensa livistänyt Mr. Himaskatainen ei pääministerinä voi olla, mutta voi kuinka väärässä olivatkaan...