Tavaran, vesitankkien ja muun painon vaikutus

Saanko korjat lausuntoasi seuraavasti:? lähtökohtaisesti sijoiteltavissa oleva paino pitäisi jättää laiturille, eikä edes tuoda veneseen. Jos tätä mahdollisuutta ei ole, niin sitten mennään ehdotuksesi mukaan paitsi että kevyessä kelissä ylimääräinen paino turhaa heikentää veneen kiihtyvyyttä, ja lopulta nopeutt, kun tuulessa ei olekaan voimaa ja massa hidastaa. Itse en ole juurikaan jaksanut venettä keventää muuten kuin tyhjentämällä keulan vesisäiliön kisaa varten ja olen usein havainnut etenkin kevyellä lenssillä miten kevyemmät veneet vetävät jokaisesta tuulen puuskasta lisää etumatkaa.

Veneesi muodosta riippuen keula voi olla saariston suojassa kevyissä kesätuulissa se kaikkein paras paikka. Siis mikäli aallokkoa ei juurikaan ole, ja perä on leveä, koska silloin hitausmomentilla ei ole merkitystä, mutta paino keulassa alentaa veneesi märkäpintaa ja se liikkuu siksi kevyessä paremmin. Jos tuulee enemmän ei keulapainosta ole hyötyä aallottomissakaan olosuhteissa. Toisaalta kapeaperäinen vene taas ei vähennä keulapainolla märkäpintaa.
Kovassa myötätuulessa taas perä on paras paikka.
Jos veneesi kallistelee herkästi on parasta täyttää tuulenpuoleinen tankki, olipa se sitten keskiveneessä tai perässä, halssista riippuen. Jos taas vakavuutta on vaikka muille jakaa ei tälläkään ole vakutusta kun et kerran kisaa.

Hehkutettu on milloin mitäkin humpuukia.
Todellisuudessa vene kulkee rauhallisemmin silloin, kun ominaisheiluntataajuus on mahdollisimman kaukana herätetaajuudesta. Herätetaajuus riippuu aallokon aallon etenemisvauhdista (ja siten edelleen aallonpituudesta sekä veden syvyydestä), veneen vauhdista, sekä kulkusuunnasta suhteessa aallokon tulosuuntaan. Veneen ominaistaajuus taas riippuu hitausmomentista siten, että suurempi hitausmomentti laskee taajuutta. Ei ole mukavuuden kannalta mitään merkitystä sillä lisäätkö hitausmomenttia vai vähennätkö sitä, kunhan saat ominaistaajuuden pois herätetaajuudesta. Joskus siis voi mukavan kulun kannalta kannattaa paino sekä keulassa että perässä, ja toisinaan taas paino keskitettynä keskelle venettä. Vauhdin kannalta jälkimmäinen on usein parempi, muttei todellakaan silloin kun se johtaa tolkuttomaan nyökkimiseen.

Runkonopeutta vastaan puskettaessa yleensä aallonmuodostusvastus sekä kokonaisvastus laskee ja siten vauhti kasvaa, kun perä painuu. Veneen ei siis tarvitse liikkua lähellekään plaanaus vauhdilla ennekuin perän painuminen on hyödyllistä. Hitaammin liikuttaessa taas perän painuminen lisää muotovastusta enemmän kuin aallonmuodostusvastus alenee, joten silloin oletuksesi on oikea.

Liekö tämä insinööri it-alan vai minkä koulutuksen saanut. Ainakaan laivanrakennuksen tai virtausopin kursseja ei ole käyty. Jos uskoo vauhdin kasvavan perän painamisella, ei ainakaan purjehduskilpailuun kannata lähteä. Melkoista humpuukia olivat selostukset ominaistaajuuksistakin. Asiat sinällään olivat fyskaalista faktaa, mutta käytännön sovelluksena aallokossa kulkevaan veneeseen pelkkää humpuukia. Painon keskittäminen painopisteen ympärille ei ikinä johda pahempaan nyökkimiseen.

vääräoppista kirjoitti:

Liekö tämä insinööri it-alan vai minkä koulutuksen saanut. Ainakaan laivanrakennuksen tai virtausopin kursseja ei ole käyty. Jos uskoo vauhdin kasvavan perän painamisella, ei ainakaan purjehduskilpailuun kannata lähteä. Melkoista humpuukia olivat selostukset ominaistaajuuksistakin. Asiat sinällään olivat fyskaalista faktaa, mutta käytännön sovelluksena aallokossa kulkevaan veneeseen pelkkää humpuukia. Painon keskittäminen painopisteen ympärille ei ikinä johda pahempaan nyökkimiseen.

Lue lisää

Taitaa insinöörimme olla vielä vähän raakile veneasioissa.
Veneen oman " perus heilahdustaajuuden saaminen mahdollisimman kauas vaikutustaajuudesta " on pelkkää sanahelinää, käytännössä resonointi, jos sitä tarkoitetaan on mahdollinen myös kaikilla monikerroillakin, eikä vaikutus koskaan ole mikään vakiotaajuinen.

samaa ajatuskulkua näyttää kulkevan myös aallonmuodostusvastuksen räpistely ja juttu vaikutti muutenkin kuin tarkoituksena olisi vain kehno pila..

Aallot ovat keskenään erilaisia ja veneen nopeus vaihtelee paljon. Siksi ei ole edes mitään taajuutta, jota voisi vältellä. Jos nyt edes ominaistaajuudet tai niiden monikerrat sattuisivat olemaan lähelläkään herätetaajuuksia. Jos ovat, se tapahtuu sitten hyvin satunnaisesti, eikä parinsadan litran massalla kuitenkaan voi ominaistaajuutta enempää kuin hienosäätää. Ehkä sen insinöörin olisi kuitenkin ollut parempi lukea itsensä juristiksi eikä insinööriksi, kun käytännön sovellukset eivät pysy hyppysissä.

Niinpä-niin- kirjoitti:

Taitaa insinöörimme olla vielä vähän raakile veneasioissa.
Veneen oman " perus heilahdustaajuuden saaminen mahdollisimman kauas vaikutustaajuudesta " on pelkkää sanahelinää, käytännössä resonointi, jos sitä tarkoitetaan on mahdollinen myös kaikilla monikerroillakin, eikä vaikutus koskaan ole mikään vakiotaajuinen.

samaa ajatuskulkua näyttää kulkevan myös aallonmuodostusvastuksen räpistely ja juttu vaikutti muutenkin kuin tarkoituksena olisi vain kehno pila..

Lue lisää

Veneen heiluminen aallokossa ei ole resonanssi-ilmiö. Pikemminkin aallokko pakottaa veneen heilumaan tahtiinsa. Niinpä päättely aallokon taajuuden suhteesta veneen ominaistaajuuteen vie harhaan.

Veneen liikkeillä, kuten keinunta, kohoilu ja jyskintä, on olemassa omat veneen ominaisuuksista riippuvat taajuudet. Veneen kohtaamat aallot, niiden suunta, pituus ja veneen nopeus toisaalta aikaansaavat herätteen, jolla on oma taajuutensa. Näiden taajuuksien kohdatessa on kyseessä resonanssi. Näin teoriassa.

Käytännössä siirettävien massojen vaikutus veneen jyskinnän ominaistaajuuteen lienee pieni, ja perstuntumana usein vasta-aallokon tapauksessa massan lisääminen päihin vie veneen ominaistaajuutta lähemmäksi herätetaajuutta, jolloin tilanne pahenee.

Teoriassa insinööri on siis kuitenkin oikeassa...

Diplomiinsinööri kirjoitti:

Veneen liikkeillä, kuten keinunta, kohoilu ja jyskintä, on olemassa omat veneen ominaisuuksista riippuvat taajuudet. Veneen kohtaamat aallot, niiden suunta, pituus ja veneen nopeus toisaalta aikaansaavat herätteen, jolla on oma taajuutensa. Näiden taajuuksien kohdatessa on kyseessä resonanssi. Näin teoriassa.

Käytännössä siirettävien massojen vaikutus veneen jyskinnän ominaistaajuuteen lienee pieni, ja perstuntumana usein vasta-aallokon tapauksessa massan lisääminen päihin vie veneen ominaistaajuutta lähemmäksi herätetaajuutta, jolloin tilanne pahenee.

Teoriassa insinööri on siis kuitenkin oikeassa...

Lue lisää

Värähtelytaajuus , heilunta, tai miksi sitä halutaan kutsua on tietyn pisteen suhteen tapahtuvaa edestakaista liikettä joka on nopeudeltaan sini-muotoista, tarkoittaa että täyden liikkeen aika ei riipu amplitudista (liikkeen laajuudesta).
Ehto täyttyy jos liikettä vastustava voima on lineaarinen suhteessa poikkeamaan, muissa tapauksissa taajuus riippuu poikkeaman suuruudesta.

Vedessä kelluvan veneen oikaisumomentti tai muukaan vaikutus ei ole lineaarinen kallistuskulmaan, joten veneellä ei ole tässä suhteessa mitään ominaisvärähtelytaajuutta ja puheet sen tarkoituksellisesta muuttamisesta tai tavoitteista ovat turhia.

Kuten jo edellä todettu, massa, hitausmomentti ja huono alkuvakavuus rauhoittavat liikkeitä ja päin vastoin.

Taisit laittaa googleen väärät hakusanat. Kokeileppa vaikka roll pitch heave natural frequency, ja saatat oppia jotain uutta.

e.d.k kirjoitti:

Värähtelytaajuus , heilunta, tai miksi sitä halutaan kutsua on tietyn pisteen suhteen tapahtuvaa edestakaista liikettä joka on nopeudeltaan sini-muotoista, tarkoittaa että täyden liikkeen aika ei riipu amplitudista (liikkeen laajuudesta).
Ehto täyttyy jos liikettä vastustava voima on lineaarinen suhteessa poikkeamaan, muissa tapauksissa taajuus riippuu poikkeaman suuruudesta.

Vedessä kelluvan veneen oikaisumomentti tai muukaan vaikutus ei ole lineaarinen kallistuskulmaan, joten veneellä ei ole tässä suhteessa mitään ominaisvärähtelytaajuutta ja puheet sen tarkoituksellisesta muuttamisesta tai tavoitteista ovat turhia.

Kuten jo edellä todettu, massa, hitausmomentti ja huono alkuvakavuus rauhoittavat liikkeitä ja päin vastoin.

Lue lisää

Pitänee perustella. Siniaallot, ominaisvärähtelyt yms. liittyvät harmonisen oskillaattorin mallitukseen. Vapaasti värähtelevä kappale värähtelee omalla ominaistaajuudellaan joka ei riipu värähtelijän amplitudista. Kun amplitudi resonanssikohdassa kasvaa, värähtelijästä tulee jossain vaiheessa ylisharmoninen, jolloin sen ominaistaajuus muuttuu.
Tästä ei kuitenkaan veneen heiluessaan aallokossa ole kyse vaan vene on aaltojen muodostamassa pakotetuista värähtelyssä. Mikäli tämä taajuus on lähellä veneen resonanssitaajuutta, heilunnan laajuus lisääntyy oleellisesti. Vene kuitenkin harvoin on resonanssissa aaltojen kanssa. Siksi pitää puhua pakotetuista värähtelystä. Tällöin suuri hitausmomentti kyllä tehokkaasti estää veneen keinuttaa, oli hitausmomenttitensori sitten diagonaalinen tai ei.
Veden virtaus puolestaan estää keinumista. Pitkittäisakselin suhteen tapahtuvaa keinumista vaimentaa erityisesti veden köliin kohdistama momentti ja poikittaisakselin suhteen tapahtuvaa kapea keulamja perä. Tämä tosin on aikaisemmin ketjussa mainittu, joten ei siitä sen enempää...

Diplomiinsinööri kirjoitti:

Taisit laittaa googleen väärät hakusanat. Kokeileppa vaikka roll pitch heave natural frequency, ja saatat oppia jotain uutta.

Ymmärsitkö ehkä tahallasi väärin ?

Tottahan toki kappaleella on oma taajuutensa, mutta se on vapaassa tilassa.
Kallistelua ja massan liikettä voidaan simuloida eri voimilla ja parametrein, mutta vakiotaajuutta ei epäsäännöllisellä vastuksella ole, laitoitpa Googleen mitä hakuja tahansa.

No, jos ymmärrys asiasta on tuolla tasolla, lienee aiheesta turha jatkaa.

Diplomiinsinööri kirjoitti:

No, jos ymmärrys asiasta on tuolla tasolla, lienee aiheesta turha jatkaa.

Palstan tuttuun tapaan kun asia-argumentit ei riitä, voi aina vetäytyä kyseisellä tavalla.

Käykö sinulle useinkin näin? Olisiko peiliin katsomisen paikka...

Kotiteollisuusfyysikko kirjoitti:

Pitänee perustella. Siniaallot, ominaisvärähtelyt yms. liittyvät harmonisen oskillaattorin mallitukseen. Vapaasti värähtelevä kappale värähtelee omalla ominaistaajuudellaan joka ei riipu värähtelijän amplitudista. Kun amplitudi resonanssikohdassa kasvaa, värähtelijästä tulee jossain vaiheessa ylisharmoninen, jolloin sen ominaistaajuus muuttuu.
Tästä ei kuitenkaan veneen heiluessaan aallokossa ole kyse vaan vene on aaltojen muodostamassa pakotetuista värähtelyssä. Mikäli tämä taajuus on lähellä veneen resonanssitaajuutta, heilunnan laajuus lisääntyy oleellisesti. Vene kuitenkin harvoin on resonanssissa aaltojen kanssa. Siksi pitää puhua pakotetuista värähtelystä. Tällöin suuri hitausmomentti kyllä tehokkaasti estää veneen keinuttaa, oli hitausmomenttitensori sitten diagonaalinen tai ei.
Veden virtaus puolestaan estää keinumista. Pitkittäisakselin suhteen tapahtuvaa keinumista vaimentaa erityisesti veden köliin kohdistama momentti ja poikittaisakselin suhteen tapahtuvaa kapea keulamja perä. Tämä tosin on aikaisemmin ketjussa mainittu, joten ei siitä sen enempää...

Lue lisää

Täytyy siis saattaa veneensä korkeammalle värähtelytaajuudelle.

Kannatetaan ajatusta, mieluummin lasipulloja ja keppanaa, koska lasi on tölkkiä raskaampaa ja samoin 3 olut 4 olutta raskaampaa.

Ja, kun veneessä useampi korillinen kippari juomaa, niin voi kuulla jopa veneen resonanssin, noista olut pullojen sointuvasta kilinästä ja sekuntikellolla ja terävällä sävel korvalla laskea taajuuden.

Ja jos haluaa alkaa hifistelemään ja tekemään aluksen taajuuskorjailuja, niin tarkkaan harkiten ottaa pulloja sopivasta paikkaa ja "virittää" aluksensa parhaille taajuuksille, niin se ylittää ehkä jopa runkonopeuden, kyllä herra Froudelta jäi tämä kokeilematta ja huomaamatta, röyh!

Illalla voi sitten hauskuuttaa vakavahenkisiä purjehduksen ystäviä pullo pan huilulla, kun viritellee pullot soimaan nuotilleen.

Kaikki muu, kuin insinööritiede on homostelua, joko olette saaneet kimalaisen lentämään, kun laskennallisesti se ei siihen kykene...

Kyllä veneillä on ominaistaajuus, jolla ne keinuvat vedessä eli heilahdusaika ei (juurikaan) riipu amplitudista. Sivusuunnan ominaistaajuus tai paremminkin heilahdusaika mitataan usein tai vaikka ei mitattaisikaan erikseen se näkyy selvästi vakavuusmittauksissa. Veneillä sivusuuntainen ominaistaajuus on muutamia sekunteja ja laivoilla kymmeniä. Taajuus on tietysti aivan eri sivu- ja pituussuuntaan, koska pituussuuntainen vakavavuus on kertaluokkaa suurempi. Venehän on heilurimainen eli oikaiseva momentti kasvaa kohtuu lineaarisesti kallistuksen funktiona. Vesi tietysti näkyy myös heilahdusta vastustavana häviönä yhdessä hitausmomentin kanssa.

Aallokkovastus kasvaa aallokon suurentuessa, mutta ei säännöllisesti. Vastuksen muutos riippuu veneestä ja juuri tuon ominaistaajuuden kautta. Periaatteessa aallokkovastuksesta voisi ehkä löytää kohdan (siis tietyn aallokorkeuden ja siihen liittyvän kohtaamistaajuuden), jossa hitausmomentin lisääminen eli ominaistaajuuden pienentäminen pienentää vastusta, mutta yleisesti hitausmomentin lisääminen lisää vastusta.

Olemattomalla hitausmomentilla vene on aina senhetkisen vedenpinnan suuntainen. Äärettömällä vene taas ei heilu lainkaan aaltojen mukana. Jälkimmäisessä aaltoiskut ovat kovempia ja aiheuttavat suuremman vastuksen.

Resonanssissa taas vene heiluu enemmän kuin aallot heilluttavat ja keula voi iskeä ääretöntä hitausmomenttia lujemmin veteen. Harvoin aallokossa kuitenkaan on samaa taajuutta jatkuvasti. Taajuus riippuu myös veneen nopeudesta ja kulmasta aallookkoon.

Hienoa, että joillain on perusasiat hallussa. Sekä halu esittää ne.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä veneillä on ominaistaajuus, jolla ne keinuvat vedessä eli heilahdusaika ei (juurikaan) riipu amplitudista. Sivusuunnan ominaistaajuus tai paremminkin heilahdusaika mitataan usein tai vaikka ei mitattaisikaan erikseen se näkyy selvästi vakavuusmittauksissa. Veneillä sivusuuntainen ominaistaajuus on muutamia sekunteja ja laivoilla kymmeniä. Taajuus on tietysti aivan eri sivu- ja pituussuuntaan, koska pituussuuntainen vakavavuus on kertaluokkaa suurempi. Venehän on heilurimainen eli oikaiseva momentti kasvaa kohtuu lineaarisesti kallistuksen funktiona. Vesi tietysti näkyy myös heilahdusta vastustavana häviönä yhdessä hitausmomentin kanssa.

Aallokkovastus kasvaa aallokon suurentuessa, mutta ei säännöllisesti. Vastuksen muutos riippuu veneestä ja juuri tuon ominaistaajuuden kautta. Periaatteessa aallokkovastuksesta voisi ehkä löytää kohdan (siis tietyn aallokorkeuden ja siihen liittyvän kohtaamistaajuuden), jossa hitausmomentin lisääminen eli ominaistaajuuden pienentäminen pienentää vastusta, mutta yleisesti hitausmomentin lisääminen lisää vastusta.

Olemattomalla hitausmomentilla vene on aina senhetkisen vedenpinnan suuntainen. Äärettömällä vene taas ei heilu lainkaan aaltojen mukana. Jälkimmäisessä aaltoiskut ovat kovempia ja aiheuttavat suuremman vastuksen.

Resonanssissa taas vene heiluu enemmän kuin aallot heilluttavat ja keula voi iskeä ääretöntä hitausmomenttia lujemmin veteen. Harvoin aallokossa kuitenkaan on samaa taajuutta jatkuvasti. Taajuus riippuu myös veneen nopeudesta ja kulmasta aallookkoon.

Lue lisää

Olet väärässä oletuksissasi.
Laivan keinunta noudattaa Newtonilaista mekaniikkaa, keinunta ja sen taajuus on aina yhdistelmä olosuhteista, kuten nopeus, kuorma, tuulen- ja aallokon suunta jne.
Millään aluksella ei ole mitään heilunnan "ominaisvärähtelytaajuutta" tai lineaarista oikaisumomenttia, kyse on aina olosuhteista ja vaikuttavista voimista, mikäli muuta esität olet juuri mullistanut vallalla olevan fysiikan perusteet.

Asia on suunnilleen sama jos väittäisit että tietyllä kitaran kielellä on oma värähtelytaajuutensa, pituudesta ja kiristyksestä riippumatta.

e.d.k kirjoitti:

Olet väärässä oletuksissasi.
Laivan keinunta noudattaa Newtonilaista mekaniikkaa, keinunta ja sen taajuus on aina yhdistelmä olosuhteista, kuten nopeus, kuorma, tuulen- ja aallokon suunta jne.
Millään aluksella ei ole mitään heilunnan "ominaisvärähtelytaajuutta" tai lineaarista oikaisumomenttia, kyse on aina olosuhteista ja vaikuttavista voimista, mikäli muuta esität olet juuri mullistanut vallalla olevan fysiikan perusteet.

Asia on suunnilleen sama jos väittäisit että tietyllä kitaran kielellä on oma värähtelytaajuutensa, pituudesta ja kiristyksestä riippumatta.

Lue lisää

Kyllä laivoilla on ominainen keinuntataajuus, jolla se luonnollisesti keinuu. Aaltojen pakottamana tietysti keinuu muillakin taajuuksilla aivan kuten sen kitaran kieltäkin tai kellon heiluria voi heilutella kädellä millä taajuudella tahansa. Irti päästettynä kieli alkaa värähdellä ominaistaajuudellaan. Samoin laiva keinuu ominaistaajuudellaan kun aaltojen välissä on tyynempää tai laivaa poikkeuttetaan tasapainosta muulla tavoin, kuten kallistusmittauksessa laittamalla paino laidalle.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä laivoilla on ominainen keinuntataajuus, jolla se luonnollisesti keinuu. Aaltojen pakottamana tietysti keinuu muillakin taajuuksilla aivan kuten sen kitaran kieltäkin tai kellon heiluria voi heilutella kädellä millä taajuudella tahansa. Irti päästettynä kieli alkaa värähdellä ominaistaajuudellaan. Samoin laiva keinuu ominaistaajuudellaan kun aaltojen välissä on tyynempää tai laivaa poikkeuttetaan tasapainosta muulla tavoin, kuten kallistusmittauksessa laittamalla paino laidalle.

Lue lisää

Älä nyt sotke.
Laiva keinuu sillä taajuudella, millä vallitsevat voimat antavat kyytiä, ei millään omalla taajuudellaan.
Koko juttu kirposi väitteestä että aluksilla on oma vakiofrekventinen keinuntataajuutensa, jota pitäisi välttää.
Olen edelleen sitä mieltä että näin ei ole, jos hyvät perusteet löytyy, muutan kyllä kantani.

Sulle jo tuossa aimmin ehdotin googlaamista oikeilla termeillä, sieltä saattaisi muutama tuhat viitettä tästä laiva-alan perusasiasta.

Kyseessä ei ole mikään mielipideasia, vaan fysikaalinen fakta.

e.d.k kirjoitti:

Älä nyt sotke.
Laiva keinuu sillä taajuudella, millä vallitsevat voimat antavat kyytiä, ei millään omalla taajuudellaan.
Koko juttu kirposi väitteestä että aluksilla on oma vakiofrekventinen keinuntataajuutensa, jota pitäisi välttää.
Olen edelleen sitä mieltä että näin ei ole, jos hyvät perusteet löytyy, muutan kyllä kantani.

Lue lisää

Jos viet veneen maata kiertävälle radalle avaruuteen, ei sillä tietenkään ole mitään ominaistaajuutta. Mutta kun se vene kelluu meressä tai vaikka järvessä, on aluksella ominaistaajuus sekä pituus- että poikittaissuunnassa, molemmilla omansa, ja diagonaalisilla suunnilla ominaistaajuus on jotain niiden välistä.
Kun aallokon aiheuttama herätetaajuus on sama kuin ominaistaajuus, värähtelee vene suhteessa veden pintaan olennaisesti enemmän kuin muilla taajuuksilla, minkä seurauksena kulkuvastus on suurempi kuin se samoissa olosuhteissa samalla nopeudella samaan suuntaan suhteessa aallokon kulkusuuntaan olisi, jos aluksen hitausmomentti olisi erilainen kumpaan suuntaan tahansa.

Ja lisätään vielä selvennys:
Aluksen kulkuvastukseen ei suoraan vaikuta heilumistaajuus inertiaalissa mitattuna, vaan heilahtelulaajuus (amplitudi) veden paikallisen pinnan suhteen. Kun herätetaajuus pysyy samana mutta hitausmomenttia muutetaan, muuttuu amplitudi joskus jopa huomattavasti, mutta yleensä mitättömän vähän. Edellinen vaihtoehto edellyttää että ominaistaajuus on saatettu samaksi kuin herätetaajuus, mikä johtaa huomattavaan vastuksen kasvuun, hidastaa vauhtia, ja siten muuttaa herätetaajuutta, jolloin vene kiihdyttää värähtelyn vaimenemisen seurauksena uudelleen. Tehokkain tapa poistaa ongelma on muuttaa veneen hitausmomenttia, mutta kovin käytännönläheinen se ei tietysti kevytveneitä lukuunottamatta ole, niillähän miehistön paikan vaihto käy hetkessä, ja vaikutus ominaistaajuuteen huomattava.
Kevytvenillä kisanneet tuntevat varmasti hitausmomentin muutoksen vaikutukset käytännössä huomattavasti kölivenepurjehtijoita paremmin juuri tuosta syystä.

Jostain syystä muistui mieleen edk:n ehdotus kalibroida kierroslukumittari kääntämällä asteikkoa niin, että lukema jollain kierrosluvulla olisi oikea.

insinöörilogiikkaa kirjoitti:

Ja lisätään vielä selvennys:
Aluksen kulkuvastukseen ei suoraan vaikuta heilumistaajuus inertiaalissa mitattuna, vaan heilahtelulaajuus (amplitudi) veden paikallisen pinnan suhteen. Kun herätetaajuus pysyy samana mutta hitausmomenttia muutetaan, muuttuu amplitudi joskus jopa huomattavasti, mutta yleensä mitättömän vähän. Edellinen vaihtoehto edellyttää että ominaistaajuus on saatettu samaksi kuin herätetaajuus, mikä johtaa huomattavaan vastuksen kasvuun, hidastaa vauhtia, ja siten muuttaa herätetaajuutta, jolloin vene kiihdyttää värähtelyn vaimenemisen seurauksena uudelleen. Tehokkain tapa poistaa ongelma on muuttaa veneen hitausmomenttia, mutta kovin käytännönläheinen se ei tietysti kevytveneitä lukuunottamatta ole, niillähän miehistön paikan vaihto käy hetkessä, ja vaikutus ominaistaajuuteen huomattava.
Kevytvenillä kisanneet tuntevat varmasti hitausmomentin muutoksen vaikutukset käytännössä huomattavasti kölivenepurjehtijoita paremmin juuri tuosta syystä.

Lue lisää

Jaaha
Nyt puhutaan sitten herätetaajuuden ja heiluntataajuuden samanaikaisuudesta ja vaikutuksesta josta ei mitään erimielisyyttä ole edes ollut.
Kyseessä oli väite että massojen sijoituksella voidaan muuttaa aluksen taajuutta lähemmäksi aluksen ominaisheiluntataajuutta ja vaarasta että se voisi aiheuttaa resonointia ja poikkeuksellista liikettä !

Aluksella on vain yksi massoistaan aiheutuva hitausmomentti, sitä voidaan muuttaa massojen paikalla ja määrällä, mutta mitään virtuaalista toista ominaistaajuutta, jota pitäisi välttää ei varmasti ole olemassakaan, eli esitetty väite massojen sijoittamisen vaikutuksesta veneen resonointiin itsensä kanssa on mielikuvituksen tuotetta.

Veden pinnalla kelluvalla kappaleella, kutsuttakoon sitä tässä yhteydessä vaikkapa veneeksi, on kuusi jäykän kappaleen vapausastetta. Yleensä ko. kappale on muotoiltu siten, että näistä kuudesta kolmella on käytännön merkitystä tässä asiayhteydessä. Niille on omat nimensä: keinunta, jyskintä ja kohoilu.

Veneellä on omat ominaistaajuudet näille kullekin vapausasteelle. Taajuuksiin vaikuttaa veneen massa, sen jakautuma, sekä vedessä olevan osan muoto. Vesi, tai oikeastaan vedessä olevan osan noste toimii tässä jousi-massasysteemissä jousena.

Veneen muotoon ei voida vaikuttaa, mutta sen massaan, ja etenkin tässä puhuttuun massan sijoitteluun voidaan. Siirtämällä massaa veneen päihin saadaan sen jyskinnän ominaistaajuutta alennettua.

Aallot toimivat tämän systeemin herätteenä. Riippuen siitä, missä kulmassa ja millä nopeudella aaltoihin ajetaan, tapahtuu heräte eri taajuudella. Myös aallon pituus, tai periodi, ovat keskenään yhteydessä, vaikuttaa asiaan.

Kaikesta tästä seuraa se, että teoriassa voi massan sijoittelulla vaikuttaa ko resonanssin syntyyn, juuri kuten insinööri väitti. Käytännössä tällä ei ainakaan omassa veneilyssä ole mitään muuta merkitystä kuin se, että kaikki ylimääräinen paino on paras a) jättää rannalle tai b) sijoittaa painopisteeseen, mutta ainoastaan viimeisenä keinona pakon edessä c) sijoittaa veneen päihin.

Jos tätä ei jostain syystä usko, voi tehdä oman kokeen ensi kesänä. Siihen tarvitaan vene, sekuntikello ja mielellään laituri ja tyyni päivä. Sitten vaan sekuntikello käyntiin ja venettä heiluttamaan. Heiluttipa venettä keulasta (jyskintä) tai sivusta (keinunta) millä tahansa herätevoimalla tai taajuudella, voit tehdä muutaman havainnon. Ensinnäkin, kun lopetat heilutuksen, jää vene heilumaan tietyllä taajuudella, kunnes liike vaimenee pois. Kellolla voit tarkistaa tämän taajuuden f=1/T, jossa T on liikkeen ominaistaajuuden periodi. Sitten voit siirrellä niitä massoja ja katsoa miten ko taajuus muuttuu. Toiseksi, havaitset että venettä voi heiluttaa hyvin pienellä voimalla, kun voiman taajuuden asettaa samalle taajuudelle, joka juuri edellä kellotettiin. Itse asiassa, jos veneen muoto on otollinen, eikä vaimennusta ole (esim kölitön u-pohjainen vene, keinunta), saa veneen keinumaan naurettavan pienellä oikea-aikaisella voimalla erittäin suurella amplitudilla. Tästä ilmiöstä käytetään nimitystä resonanssi.

Näiden lisäksi veneellä on muitakin ominaistaajuuksia, joissa se käyttäytyy elastisesti, eli jousi onkin nyt veneen omasta jäykkyydestä riippuva, ja massaan vaikuttaa niin veneen oma massa, kuin myös sen vedestä aiheutuva lisätty massa. Mutta ei siitä enempää tässä yhteydessä.

e.d.k kirjoitti:

Jaaha
Nyt puhutaan sitten herätetaajuuden ja heiluntataajuuden samanaikaisuudesta ja vaikutuksesta josta ei mitään erimielisyyttä ole edes ollut.
Kyseessä oli väite että massojen sijoituksella voidaan muuttaa aluksen taajuutta lähemmäksi aluksen ominaisheiluntataajuutta ja vaarasta että se voisi aiheuttaa resonointia ja poikkeuksellista liikettä !

Aluksella on vain yksi massoistaan aiheutuva hitausmomentti, sitä voidaan muuttaa massojen paikalla ja määrällä, mutta mitään virtuaalista toista ominaistaajuutta, jota pitäisi välttää ei varmasti ole olemassakaan, eli esitetty väite massojen sijoittamisen vaikutuksesta veneen resonointiin itsensä kanssa on mielikuvituksen tuotetta.

Lue lisää

"Kyseessä oli väite että massojen sijoituksella voidaan muuttaa aluksen taajuutta lähemmäksi aluksen ominaisheiluntataajuutta ja vaarasta että se voisi aiheuttaa resonointia ja poikkeuksellista liikettä !"

Älä valehtele. Jokainen voi tämän viestiketjun lukemalla todeta miten asia oikeasti oli.

Diplomiinsinööri kirjoitti:

Veden pinnalla kelluvalla kappaleella, kutsuttakoon sitä tässä yhteydessä vaikkapa veneeksi, on kuusi jäykän kappaleen vapausastetta. Yleensä ko. kappale on muotoiltu siten, että näistä kuudesta kolmella on käytännön merkitystä tässä asiayhteydessä. Niille on omat nimensä: keinunta, jyskintä ja kohoilu.

Veneellä on omat ominaistaajuudet näille kullekin vapausasteelle. Taajuuksiin vaikuttaa veneen massa, sen jakautuma, sekä vedessä olevan osan muoto. Vesi, tai oikeastaan vedessä olevan osan noste toimii tässä jousi-massasysteemissä jousena.

Veneen muotoon ei voida vaikuttaa, mutta sen massaan, ja etenkin tässä puhuttuun massan sijoitteluun voidaan. Siirtämällä massaa veneen päihin saadaan sen jyskinnän ominaistaajuutta alennettua.

Aallot toimivat tämän systeemin herätteenä. Riippuen siitä, missä kulmassa ja millä nopeudella aaltoihin ajetaan, tapahtuu heräte eri taajuudella. Myös aallon pituus, tai periodi, ovat keskenään yhteydessä, vaikuttaa asiaan.

Kaikesta tästä seuraa se, että teoriassa voi massan sijoittelulla vaikuttaa ko resonanssin syntyyn, juuri kuten insinööri väitti. Käytännössä tällä ei ainakaan omassa veneilyssä ole mitään muuta merkitystä kuin se, että kaikki ylimääräinen paino on paras a) jättää rannalle tai b) sijoittaa painopisteeseen, mutta ainoastaan viimeisenä keinona pakon edessä c) sijoittaa veneen päihin.

Jos tätä ei jostain syystä usko, voi tehdä oman kokeen ensi kesänä. Siihen tarvitaan vene, sekuntikello ja mielellään laituri ja tyyni päivä. Sitten vaan sekuntikello käyntiin ja venettä heiluttamaan. Heiluttipa venettä keulasta (jyskintä) tai sivusta (keinunta) millä tahansa herätevoimalla tai taajuudella, voit tehdä muutaman havainnon. Ensinnäkin, kun lopetat heilutuksen, jää vene heilumaan tietyllä taajuudella, kunnes liike vaimenee pois. Kellolla voit tarkistaa tämän taajuuden f=1/T, jossa T on liikkeen ominaistaajuuden periodi. Sitten voit siirrellä niitä massoja ja katsoa miten ko taajuus muuttuu. Toiseksi, havaitset että venettä voi heiluttaa hyvin pienellä voimalla, kun voiman taajuuden asettaa samalle taajuudelle, joka juuri edellä kellotettiin. Itse asiassa, jos veneen muoto on otollinen, eikä vaimennusta ole (esim kölitön u-pohjainen vene, keinunta), saa veneen keinumaan naurettavan pienellä oikea-aikaisella voimalla erittäin suurella amplitudilla. Tästä ilmiöstä käytetään nimitystä resonanssi.

Näiden lisäksi veneellä on muitakin ominaistaajuuksia, joissa se käyttäytyy elastisesti, eli jousi onkin nyt veneen omasta jäykkyydestä riippuva, ja massaan vaikuttaa niin veneen oma massa, kuin myös sen vedestä aiheutuva lisätty massa. Mutta ei siitä enempää tässä yhteydessä.

Lue lisää

Ja asia vieläpä oikein, mutta ohitat "insinöörin" ja itsesi sammakon aiheesta ominaisvärähtelytaajuus.
Insinööri esitti että kun aluksen massoja muutetaan sen heiluntataajuus muuttuu , näin luonnollisesti tapahtuu, mutta jatkoväite että jos kyseinen ominaisuus lähenee kotain oletettua aluksen 'ominaisvärähtelytaajuutta', se voisi aiheuttaa resonointia ??
Kiinteällä kappaleella, oli se nimeltään mikä tahansa ja oli se missä ympäristössä tahansa on vain yksi ominainen hitaus ja sen mukainen reagointi voimiin, tätä voi kuvailla myös ominaistaajuudeksi.

"Insinöörin" ja väitettään myötäilevien olisi syytä tutustua myös fysiikkaan, näyttää että joitain humanisti-tason oppiarvoa vakuutenaan käyttävät esiintyvät asiantuntijoina esittäessään mielikuvitustensa tuotteita.

insinöörilogiikkaa kirjoitti:

"Kyseessä oli väite että massojen sijoituksella voidaan muuttaa aluksen taajuutta lähemmäksi aluksen ominaisheiluntataajuutta ja vaarasta että se voisi aiheuttaa resonointia ja poikkeuksellista liikettä !"

Älä valehtele. Jokainen voi tämän viestiketjun lukemalla todeta miten asia oikeasti oli.

Lue lisää

Mutta eikö rönsyily alkanut siitä väitteestä että vedessä kelluvalla veneen muotoisella kappaleella ei ole vakioheilahtelutaajuutta ja siksi esitys sen muuttumiseen on perusteeton.

insinöörilogiikkaa kirjoitti:

"Kyseessä oli väite että massojen sijoituksella voidaan muuttaa aluksen taajuutta lähemmäksi aluksen ominaisheiluntataajuutta ja vaarasta että se voisi aiheuttaa resonointia ja poikkeuksellista liikettä !"

Älä valehtele. Jokainen voi tämän viestiketjun lukemalla todeta miten asia oikeasti oli.

Lue lisää

"insinöörilogiikkaa" kirjoitti " Todellisuudessa vene kulkee rauhallisemmin silloin, kun ominaisheiluntataajuus on mahdollisimman kaukana herätetaajuudesta" ja " - kunhan saat ominaistaajuuden pois herätetaajuudesta".

"e.d.k" esitti että aluksella ei ole mitään vakio ominaisheiluntataajuutta ja ohje on siksi hieman outo.

Tässä piti olla asian ydin, mutta kuten tavallista rönsyily karkasi käsittämättömäksi sekoiluksi asian vierestä.

YmmärsinSenNäin kirjoitti:

"insinöörilogiikkaa" kirjoitti " Todellisuudessa vene kulkee rauhallisemmin silloin, kun ominaisheiluntataajuus on mahdollisimman kaukana herätetaajuudesta" ja " - kunhan saat ominaistaajuuden pois herätetaajuudesta".

"e.d.k" esitti että aluksella ei ole mitään vakio ominaisheiluntataajuutta ja ohje on siksi hieman outo.

Tässä piti olla asian ydin, mutta kuten tavallista rönsyily karkasi käsittämättömäksi sekoiluksi asian vierestä.

Lue lisää

Mikä on veneen ominaisheiluntataajuus ?

Diplomiinsinööri kirjoitti:

Veden pinnalla kelluvalla kappaleella, kutsuttakoon sitä tässä yhteydessä vaikkapa veneeksi, on kuusi jäykän kappaleen vapausastetta. Yleensä ko. kappale on muotoiltu siten, että näistä kuudesta kolmella on käytännön merkitystä tässä asiayhteydessä. Niille on omat nimensä: keinunta, jyskintä ja kohoilu.

Veneellä on omat ominaistaajuudet näille kullekin vapausasteelle. Taajuuksiin vaikuttaa veneen massa, sen jakautuma, sekä vedessä olevan osan muoto. Vesi, tai oikeastaan vedessä olevan osan noste toimii tässä jousi-massasysteemissä jousena.

Veneen muotoon ei voida vaikuttaa, mutta sen massaan, ja etenkin tässä puhuttuun massan sijoitteluun voidaan. Siirtämällä massaa veneen päihin saadaan sen jyskinnän ominaistaajuutta alennettua.

Aallot toimivat tämän systeemin herätteenä. Riippuen siitä, missä kulmassa ja millä nopeudella aaltoihin ajetaan, tapahtuu heräte eri taajuudella. Myös aallon pituus, tai periodi, ovat keskenään yhteydessä, vaikuttaa asiaan.

Kaikesta tästä seuraa se, että teoriassa voi massan sijoittelulla vaikuttaa ko resonanssin syntyyn, juuri kuten insinööri väitti. Käytännössä tällä ei ainakaan omassa veneilyssä ole mitään muuta merkitystä kuin se, että kaikki ylimääräinen paino on paras a) jättää rannalle tai b) sijoittaa painopisteeseen, mutta ainoastaan viimeisenä keinona pakon edessä c) sijoittaa veneen päihin.

Jos tätä ei jostain syystä usko, voi tehdä oman kokeen ensi kesänä. Siihen tarvitaan vene, sekuntikello ja mielellään laituri ja tyyni päivä. Sitten vaan sekuntikello käyntiin ja venettä heiluttamaan. Heiluttipa venettä keulasta (jyskintä) tai sivusta (keinunta) millä tahansa herätevoimalla tai taajuudella, voit tehdä muutaman havainnon. Ensinnäkin, kun lopetat heilutuksen, jää vene heilumaan tietyllä taajuudella, kunnes liike vaimenee pois. Kellolla voit tarkistaa tämän taajuuden f=1/T, jossa T on liikkeen ominaistaajuuden periodi. Sitten voit siirrellä niitä massoja ja katsoa miten ko taajuus muuttuu. Toiseksi, havaitset että venettä voi heiluttaa hyvin pienellä voimalla, kun voiman taajuuden asettaa samalle taajuudelle, joka juuri edellä kellotettiin. Itse asiassa, jos veneen muoto on otollinen, eikä vaimennusta ole (esim kölitön u-pohjainen vene, keinunta), saa veneen keinumaan naurettavan pienellä oikea-aikaisella voimalla erittäin suurella amplitudilla. Tästä ilmiöstä käytetään nimitystä resonanssi.

Näiden lisäksi veneellä on muitakin ominaistaajuuksia, joissa se käyttäytyy elastisesti, eli jousi onkin nyt veneen omasta jäykkyydestä riippuva, ja massaan vaikuttaa niin veneen oma massa, kuin myös sen vedestä aiheutuva lisätty massa. Mutta ei siitä enempää tässä yhteydessä.

Lue lisää

Näitä varmaan pohditaan sen kaatuneen luotsiveneen tapauksessa. Sehän ajoi laivan peräaaltojen yli ja keinahti aallosta kyljelleen ja siitä ylösalaisin. Vaikka se on yleensä vakaa, tietyissä oloissa meni kevyesti katolleen.

YmmärsinSenNäin kirjoitti:

"insinöörilogiikkaa" kirjoitti " Todellisuudessa vene kulkee rauhallisemmin silloin, kun ominaisheiluntataajuus on mahdollisimman kaukana herätetaajuudesta" ja " - kunhan saat ominaistaajuuden pois herätetaajuudesta".

"e.d.k" esitti että aluksella ei ole mitään vakio ominaisheiluntataajuutta ja ohje on siksi hieman outo.

Tässä piti olla asian ydin, mutta kuten tavallista rönsyily karkasi käsittämättömäksi sekoiluksi asian vierestä.

Lue lisää

Jokainen voi etsiä veneensä pituussuntaisen ominaisheiluntataajuuden painamalla laiturilta käsin keulaa alas, antamalla sen nousta ylös, taas painamalla alas jne.... kun painamiset tahdittaa oikein, saa heilahdusamplitudin nousemaan. Suuremmalla veneellä voi joutua tekemään keulassa kyykkyyn-ylös -liikkeitä. Sama ilmiö näkyy tyynessä satamassa jos joku m-qvist ajaa moottoriveneellä perän ohi kovaa låheltä. Terävä lyhyt aaltoryhmä toimii impulssin tavoin, joka saa veneen heilumaan ominaistaajuudellaan. Venehän jää heijaamaan hetkeksi vaikka aallot ovat jo menneet ohi. Toki kiinnitysköysien joustimet voivat hieman muuttaa taajuutta hieman.

Eieididdid kirjoitti:

Jokainen voi etsiä veneensä pituussuntaisen ominaisheiluntataajuuden painamalla laiturilta käsin keulaa alas, antamalla sen nousta ylös, taas painamalla alas jne.... kun painamiset tahdittaa oikein, saa heilahdusamplitudin nousemaan. Suuremmalla veneellä voi joutua tekemään keulassa kyykkyyn-ylös -liikkeitä. Sama ilmiö näkyy tyynessä satamassa jos joku m-qvist ajaa moottoriveneellä perän ohi kovaa låheltä. Terävä lyhyt aaltoryhmä toimii impulssin tavoin, joka saa veneen heilumaan ominaistaajuudellaan. Venehän jää heijaamaan hetkeksi vaikka aallot ovat jo menneet ohi. Toki kiinnitysköysien joustimet voivat hieman muuttaa taajuutta hieman.

Lue lisää

Tuota kutsukaan voiman tahdistamiseksi tai hienommin resonoinniksi.

Taajuus on aikaan liittyvä suure Hz, se on heilahdusajan käänteisarvo, ei liikkeen suuruus.
Kuten totesit vene heiluu jonkin voiman aiheuttamana mutta heilahdusaika muuttuu heilahduksen suuruuden mukaan , taajuus ei ole vakio.

EriAsia kirjoitti:

Tuota kutsukaan voiman tahdistamiseksi tai hienommin resonoinniksi.

Taajuus on aikaan liittyvä suure Hz, se on heilahdusajan käänteisarvo, ei liikkeen suuruus.
Kuten totesit vene heiluu jonkin voiman aiheuttamana mutta heilahdusaika muuttuu heilahduksen suuruuden mukaan , taajuus ei ole vakio.

Lue lisää

Veneen paineleminen on hyvä esimerkki, mitä syvemmälle painat sitä suurempi muodostuva aalto ja mitä suurempi aalto sen hitaampi sen täyttyminen.
Aallon jakso taitaa olla jotain sen pituuden neliöjuuresta, viisaammat varmaan tietää paremmin.

EriAsia kirjoitti:

Tuota kutsukaan voiman tahdistamiseksi tai hienommin resonoinniksi.

Taajuus on aikaan liittyvä suure Hz, se on heilahdusajan käänteisarvo, ei liikkeen suuruus.
Kuten totesit vene heiluu jonkin voiman aiheuttamana mutta heilahdusaika muuttuu heilahduksen suuruuden mukaan , taajuus ei ole vakio.

Lue lisää

On se taajuus käytännössä vakio eri amplituideilla eli heilahduksen suuruuksilla kunhan heilahdus ei ole kohtuuttoman suuri. Niin kauan kuin oikaiseva momentti kasvaa kutakuinkin lineaarisesti kulman mukana, tuo oikaiseva momentti vastaa jousivakiota tai kellon heilurin palautusvoimaa.

Kellon heilurilla tunnetusti on amplitudista riippumaton taajuus. Tosin ei sekään päde epälineaarisella alueella eli kasvatettaessa amplitudi vaikkapa -150 asteeseen taajuus lienee jo selvästi hitaampi, koska palautusvoima heikkenee 90 asteen jälkeen.

Tässä on selitetty fysiikka ja tarvittavat oletukset vakiona pysyvälle heilahtelutaajuudelle: https://www.youtube.com/watch?v=L7RAGB887w0

Joakim1 kirjoitti:

On se taajuus käytännössä vakio eri amplituideilla eli heilahduksen suuruuksilla kunhan heilahdus ei ole kohtuuttoman suuri. Niin kauan kuin oikaiseva momentti kasvaa kutakuinkin lineaarisesti kulman mukana, tuo oikaiseva momentti vastaa jousivakiota tai kellon heilurin palautusvoimaa.

Kellon heilurilla tunnetusti on amplitudista riippumaton taajuus. Tosin ei sekään päde epälineaarisella alueella eli kasvatettaessa amplitudi vaikkapa -150 asteeseen taajuus lienee jo selvästi hitaampi, koska palautusvoima heikkenee 90 asteen jälkeen.

Tässä on selitetty fysiikka ja tarvittavat oletukset vakiona pysyvälle heilahtelutaajuudelle: https://www.youtube.com/watch?v=L7RAGB887w0

Lue lisää

Tässä on tutkittu tarkemmin heilahteluperiodin riippuvuutta amplitudista erilaisilla laivoilla.
https://www.exeley.com/exeley/journals/journal_of_theoretical_and_applied_mechanics/54/4/pdf/10.15632_jtam-pl.54.4.1329.pdf
Jollain laivoilla on huomattaviakin amplitudiriippuvuuksia, mutta silloin myös vakavuuskäyrä on kovin erilainen kuin veneillä, varsinkin purjeveneillä. Purjeveneillä vakavuuskäyrä on aina melkein lineaarinen jonnekin 20-30 asteeseen (0.35-0.5 rad) saakka ja alkaa siitä loiventua saavuttaen suurimman oikaisevan momentin 50-60 asteen (0,9-1 rad) paikkeilla.

Jos tuosta poimii edes hiukan purjevenettä vastaavat vakavuuskäyrät, on heilahdusaika erittäin lähellä vakiota ainakin suurimpaan oikaisevaan momenttiin saakka eli siis purjeveneillä sinne 50-60 asteeseen.

Pituussuntainen vakavuus tietysti on erilainen, mutta sekin on melko lineaarinen kunnes kansi alkaa painua reilusti veden alle.

EriAsia kirjoitti:

Tuota kutsukaan voiman tahdistamiseksi tai hienommin resonoinniksi.

Taajuus on aikaan liittyvä suure Hz, se on heilahdusajan käänteisarvo, ei liikkeen suuruus.
Kuten totesit vene heiluu jonkin voiman aiheuttamana mutta heilahdusaika muuttuu heilahduksen suuruuden mukaan , taajuus ei ole vakio.

Lue lisää

Erikoista, että puhut resonanssista, mutta samalla kiellät ominaistaajuuden olemassaolon. Kun resonanssin määritelmä nimenomaan on, että sillä värähtelijä vastaanottaa energiaa. Ja miksi ominaistaajuuden käsite tulisi rajoittaa ideaalisiin harmoonisiin oskillaattoreihin, joita ainakaan mekaniikassa tuskin on lainkaan ? Edes heiluri ei sellainen ole, kuten Joakim tuossa yllä tuokin ilmi.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä on tutkittu tarkemmin heilahteluperiodin riippuvuutta amplitudista erilaisilla laivoilla.
https://www.exeley.com/exeley/journals/journal_of_theoretical_and_applied_mechanics/54/4/pdf/10.15632_jtam-pl.54.4.1329.pdf
Jollain laivoilla on huomattaviakin amplitudiriippuvuuksia, mutta silloin myös vakavuuskäyrä on kovin erilainen kuin veneillä, varsinkin purjeveneillä. Purjeveneillä vakavuuskäyrä on aina melkein lineaarinen jonnekin 20-30 asteeseen (0.35-0.5 rad) saakka ja alkaa siitä loiventua saavuttaen suurimman oikaisevan momentin 50-60 asteen (0,9-1 rad) paikkeilla.

Jos tuosta poimii edes hiukan purjevenettä vastaavat vakavuuskäyrät, on heilahdusaika erittäin lähellä vakiota ainakin suurimpaan oikaisevaan momenttiin saakka eli siis purjeveneillä sinne 50-60 asteeseen.

Pituussuntainen vakavuus tietysti on erilainen, mutta sekin on melko lineaarinen kunnes kansi alkaa painua reilusti veden alle.

Lue lisää

Olet juuttunut noihin staattisiin vakavuuskäyriin, ja ilmeisesti käsittelet niiden informaatiota väärin.
Staattinen vakavuus on keinotekoinen tilanne, jossa vene on tietyssä poikkeutetussa asennossa tyynessä tilassa ja sille on kalkyloitu oikaisumomentti.
Tilanne on käytännössä mahdoton , aina kun vene kallistuu se ei ole puhdas momenttitapaus, jos maa ja laiturikosketukset jätetään pois ,vaikuttavana on aina paine, vesi tai ilma, josta seuraa että kaikissa tapauksissa myös painopiste liikkuu johonkin suuntaan, painevaikutus kun ei voi toimia kiinteänä tukivoimana.
Sen lisäksi että vene liikkuu, paine aiheuttaa myös virtausta kölilinjan poikkisuuntaan, johon vielä vaikuttaa veneen kulkunopeus, rullaus ja luovikärkkäys ja niiden aiheuttama kallistelu lienee tuttua.
Vertailu staattisiin vakavuuskäyriin johtaa momentin lineaarisuutta arvioitaessa niin paljon harhaan, että johtopäätösten tekoa voisi harkita vähän tarkemmin.
No harkitsipa miten tahansa , harmonista värähtelijää tai edes suunnilleen, veneestä , purjeveneestäkään, ei taida muodostua.

Joakim1 kirjoitti:

On se taajuus käytännössä vakio eri amplituideilla eli heilahduksen suuruuksilla kunhan heilahdus ei ole kohtuuttoman suuri. Niin kauan kuin oikaiseva momentti kasvaa kutakuinkin lineaarisesti kulman mukana, tuo oikaiseva momentti vastaa jousivakiota tai kellon heilurin palautusvoimaa.

Kellon heilurilla tunnetusti on amplitudista riippumaton taajuus. Tosin ei sekään päde epälineaarisella alueella eli kasvatettaessa amplitudi vaikkapa -150 asteeseen taajuus lienee jo selvästi hitaampi, koska palautusvoima heikkenee 90 asteen jälkeen.

Tässä on selitetty fysiikka ja tarvittavat oletukset vakiona pysyvälle heilahtelutaajuudelle: https://www.youtube.com/watch?v=L7RAGB887w0

Lue lisää

Ps.
Heilurin laskenta kuuluu integraalilaskennan ensimmäisiin harjoituksiin.
Tarkkaan ottaen heilahdusaika on virheellinen, laskuissa tehdään oletus että amplitudi on niin pieni verrattuna heilurin pituuteen, että muutosta pystysuunnassa ei huomioida, käytetään siis oletusta että amplitudi on heilurin tangentti.
Jos laskuissa käytettäisi oikeaa arvoa siis kosinia tangentin sijaan päädytään yhtälöön jolle ei ole reaalista ratkaisua.

YmmärsinSenNäin kirjoitti:

"insinöörilogiikkaa" kirjoitti " Todellisuudessa vene kulkee rauhallisemmin silloin, kun ominaisheiluntataajuus on mahdollisimman kaukana herätetaajuudesta" ja " - kunhan saat ominaistaajuuden pois herätetaajuudesta".

"e.d.k" esitti että aluksella ei ole mitään vakio ominaisheiluntataajuutta ja ohje on siksi hieman outo.

Tässä piti olla asian ydin, mutta kuten tavallista rönsyily karkasi käsittämättömäksi sekoiluksi asian vierestä.

Lue lisää

Esitin asian ytimen 26.1.2018 11:06 päivätyssä viestissäni nimimerkillä insinöörilogiikkaa:
"Herätetaajuus riippuu aallokon aallon etenemisvauhdista (ja siten edelleen aallonpituudesta sekä veden syvyydestä), veneen vauhdista, sekä kulkusuunnasta suhteessa aallokon tulosuuntaan. "
Ja:
"Veneen ominaistaajuus taas riippuu hitausmomentista siten, että suurempi hitausmomentti laskee taajuutta."

Ei tuossa ole sellaista /virheellistä) väitettä että ominaistaajuus olisi venekohtainen vakio.
Se kun riippuu lainauksessa mainitun hitausmomentin lisäksi myös ainakin heiluntasuunnasta. Tästä huolimatta ominaistaajuuden käsite on hyödyllinen ja veneisiinkin sovellettavissa.

Ketjussa ei siis ole kysymys itse asiasta, vaan siitä että keksitään itse väitteitä, esitetään ne toisten väitteinä ja ammutaan ne alas. Nimimerkki e.d.k on menetellyt näin ainakin kahdesti tässäkin viestiketjussa, eikä hän suinkaan ole ainoa tätä taktiikkaa käyttävä. Osa lukijoista tunnistaa ja huomaa menettelyn, mutta valitettavasti se jää osalta tyystin huomaamatta.

Hyvin-Googlattu kirjoitti:

Ja asia vieläpä oikein, mutta ohitat "insinöörin" ja itsesi sammakon aiheesta ominaisvärähtelytaajuus.
Insinööri esitti että kun aluksen massoja muutetaan sen heiluntataajuus muuttuu , näin luonnollisesti tapahtuu, mutta jatkoväite että jos kyseinen ominaisuus lähenee kotain oletettua aluksen 'ominaisvärähtelytaajuutta', se voisi aiheuttaa resonointia ??
Kiinteällä kappaleella, oli se nimeltään mikä tahansa ja oli se missä ympäristössä tahansa on vain yksi ominainen hitaus ja sen mukainen reagointi voimiin, tätä voi kuvailla myös ominaistaajuudeksi.

"Insinöörin" ja väitettään myötäilevien olisi syytä tutustua myös fysiikkaan, näyttää että joitain humanisti-tason oppiarvoa vakuutenaan käyttävät esiintyvät asiantuntijoina esittäessään mielikuvitustensa tuotteita.

Lue lisää

Hyvin-Googlattu kirjoitti:"Kiinteällä kappaleella, oli se nimeltään mikä tahansa ja oli se missä ympäristössä tahansa on vain yksi ominainen hitaus ja sen mukainen reagointi voimiin, tätä voi kuvailla myös ominaistaajuudeksi."

Tuo ei pidä paikkaansa. Hitautta ei voi kuvailla ominaistaajuuden käsitteellä.
Kappaleella on myös lähes aina erisuuruinen hitausmomentti eri suunnissa. Veneellä jopa täysin ei suuruusluokkaa. Homogeenin pallo tai pallon muotoinen kuula ovat toki poikkeuksia, mutta ne eivät liity veneisiin mitenkään. Kappaleen reagointi voiman momenttiin riippuu hitausmomentista. Valitettavasti kirjoittajalla näyttää kirjoitetun perusteella olevan asian alkeetkin hukassa.

insinöörilogiikkaa kirjoitti:

Ja lisätään vielä selvennys:
Aluksen kulkuvastukseen ei suoraan vaikuta heilumistaajuus inertiaalissa mitattuna, vaan heilahtelulaajuus (amplitudi) veden paikallisen pinnan suhteen. Kun herätetaajuus pysyy samana mutta hitausmomenttia muutetaan, muuttuu amplitudi joskus jopa huomattavasti, mutta yleensä mitättömän vähän. Edellinen vaihtoehto edellyttää että ominaistaajuus on saatettu samaksi kuin herätetaajuus, mikä johtaa huomattavaan vastuksen kasvuun, hidastaa vauhtia, ja siten muuttaa herätetaajuutta, jolloin vene kiihdyttää värähtelyn vaimenemisen seurauksena uudelleen. Tehokkain tapa poistaa ongelma on muuttaa veneen hitausmomenttia, mutta kovin käytännönläheinen se ei tietysti kevytveneitä lukuunottamatta ole, niillähän miehistön paikan vaihto käy hetkessä, ja vaikutus ominaistaajuuteen huomattava.
Kevytvenillä kisanneet tuntevat varmasti hitausmomentin muutoksen vaikutukset käytännössä huomattavasti kölivenepurjehtijoita paremmin juuri tuosta syystä.

Lue lisää

Jos vähääkään ymmärsin, niin eikö gyro stabilisaattorit ja ehkä muunkin tyyppiset stabilisaattorit evät, roler stopperit ja paravanes-pilkit ole tehty juuri tätä seikkaa varten, jotta voidaan muuttaa ominaistaajuutta ja saada aikaiseksi vakaampi olotila.

vakaaMieli kirjoitti:

Jos vähääkään ymmärsin, niin eikö gyro stabilisaattorit ja ehkä muunkin tyyppiset stabilisaattorit evät, roler stopperit ja paravanes-pilkit ole tehty juuri tätä seikkaa varten, jotta voidaan muuttaa ominaistaajuutta ja saada aikaiseksi vakaampi olotila.

Lue lisää

Gyro, vakaajat , virtausohjaimet ym ovat välineitä joilla yritetään kumota alusta heiluttavia voimia, ominaistaajuus on teoreettinen suure, jota kyseiset laitteet eivät muuta.

e.d.k kirjoitti:

Ps.
Heilurin laskenta kuuluu integraalilaskennan ensimmäisiin harjoituksiin.
Tarkkaan ottaen heilahdusaika on virheellinen, laskuissa tehdään oletus että amplitudi on niin pieni verrattuna heilurin pituuteen, että muutosta pystysuunnassa ei huomioida, käytetään siis oletusta että amplitudi on heilurin tangentti.
Jos laskuissa käytettäisi oikeaa arvoa siis kosinia tangentin sijaan päädytään yhtälöön jolle ei ole reaalista ratkaisua.

Lue lisää

Kaavan oletukset löytyy täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Pendulum_(mathematics)

Tuossa siis kulmakiihtyvyyden aiheuttama riippuu poikkeutuskulman sinistä, mutta se voidaan sin voidaan pienillä kulmilla olettaa olevan sama kuin kulma (radiaaneissa).

Tuolla on myös esitetty laskenta suuremmille heilahduksille, mistä havaitaan, että heilahdusaika poikkeaa varsin vähän edellisestä purjeveneelle mielekkäillä kallistuskulmilla. 30 astetta on jo paljon ja sillä virhettä on vasta 1,7%

Purjeveneessä vakavuuskäyrä poikkeaa tuosta sin kallistuma käytöksestä jo 30 asteen kallistumalla, joten sillä heilahdusaika hidastuu enemmän kuin heilurilla, mutta kuitenkin hyvin vähän.

e.d.k kirjoitti:

Olet juuttunut noihin staattisiin vakavuuskäyriin, ja ilmeisesti käsittelet niiden informaatiota väärin.
Staattinen vakavuus on keinotekoinen tilanne, jossa vene on tietyssä poikkeutetussa asennossa tyynessä tilassa ja sille on kalkyloitu oikaisumomentti.
Tilanne on käytännössä mahdoton , aina kun vene kallistuu se ei ole puhdas momenttitapaus, jos maa ja laiturikosketukset jätetään pois ,vaikuttavana on aina paine, vesi tai ilma, josta seuraa että kaikissa tapauksissa myös painopiste liikkuu johonkin suuntaan, painevaikutus kun ei voi toimia kiinteänä tukivoimana.
Sen lisäksi että vene liikkuu, paine aiheuttaa myös virtausta kölilinjan poikkisuuntaan, johon vielä vaikuttaa veneen kulkunopeus, rullaus ja luovikärkkäys ja niiden aiheuttama kallistelu lienee tuttua.
Vertailu staattisiin vakavuuskäyriin johtaa momentin lineaarisuutta arvioitaessa niin paljon harhaan, että johtopäätösten tekoa voisi harkita vähän tarkemmin.
No harkitsipa miten tahansa , harmonista värähtelijää tai edes suunnilleen, veneestä , purjeveneestäkään, ei taida muodostua.

Lue lisää

Yksi tyypillinen esimerkki purjeveneestä harmonisena värähtelijänä on veneen kiihtyvä kallistelu pyrittäessä ajamaan suoraan myötätuuleen kovahkossa tuulessa (ongelmat alkavat (9-12 m/s paikkeilla veneestä ja purjeista riippuen). Tässä videolla yksi esimerkki: https://www.youtube.com/watch?v=aE6d1-BQIZM

Tuossa syynä on purjeista lähtevät von Karman pyörteet, jotka aikaansaavat kallistavan voiman puolelta toiselle. Voiman suunta vaihtuu veneen kallistuksen ominaistaajuudella ja amplitudi kasvaa jokaisella heilahduksella. Veneen saa pidettyä hyvin aktiivisella heilahdusta vaimentamalla ohjaamisella hallinnassa, mutta pienikin herpaantuminen (tai toisen veneen aiheuttama rajoitus ohjaamiseen) johtaa hallinnan menetykseen. Tämä tapahtuu myös pelkällä isopurjeella tai jollilla.

Ajettaessa purjeilla muihin suuntiin kuin täysin myötäiseen purjeiden kallistava momentti vaimentaa hyvin tehokkaasti heilahteluja, sillä heilahduksen aiheuttama suhteellisen tuulen muutos muuttaa sekä suhteellisen tuulen voimakkuutta että kohtauskulmaa siten, että kallistava momentti muuttuu kallistuman muutosta estävään suuntaan. Videon tilanteessaa ohjaamalla n. 20 astetta pois suoraan myötätuulesta riittäisi rauhoittamaan heilunnan.

Sitten kun tuulta ei ole tarpeeksi edellä mainittuun vaimennukseen, purjevene voi kallistella yllättävänkin voimakkaasti esimerkiksi moottoriveneen aalloista. Tietysti myös meren aalloista, mutta tarpeeksi isoja aaltoja sopivalla periodilla harvemmin kohtaa ilman tuulta.

Liikkeessä purjeveneen itse tekemät aallot vaikuttavat jonkin verran vakavuuskäyrään (yleensä vakavuus heikkenee), joten se ei ole täysin identtinen tyynessä paikallaan mitattuun nähden. En kyllä ymmärtänyt miten veneeseen vaikuttava veden tai ilman aiheuttama voima voisi muuttaa veneen painopistettä.

No-ei-toki kirjoitti:

Gyro, vakaajat , virtausohjaimet ym ovat välineitä joilla yritetään kumota alusta heiluttavia voimia, ominaistaajuus on teoreettinen suure, jota kyseiset laitteet eivät muuta.

Lue lisää

Gyroja on erilaisia. Ne voivat olla vain jarrutetuja tai sitten aktiivisesti ohjattuja. Jarrutetut aiheuttavat liikettä vastustavan momentin kun vene keinahtaa. Se siis pyrkii pitämään kallistuman vakiona oli kallistuma mikä vaan. Tuolla on kuitenkin rajoitteensa eli akseli voi kääntyä vain tiettyyn kulmaan eli riittävän suuressa tai nopeassa liikkeesä tuon tuottama momentti loppuu kesken.

Aktiivisesti ajettuna noi voivat kumota ulkoisia voimia, mutta jarrutettuina ne vain pyrkivät kumoamaan liikettä, mikä on eri asia.

METSissä noita erilaisia vakautussysteemejä on valtava valikoima. Selvästikin suuri business estää isompien huviveneiden heilunta.

Juttu on yksinkertaisuudessaan juuri noin.
Aina kun joku insinööri pääsee sotkemaan asiaa, mistään ei tule mitään, jopa kuun vaiheet ovat varteenotettavia tärkeitä juttuja.
Miksi nämä s'tanan teko viisaat ei voisi pysyä omissa hiekkalaatikoissaan.

Mikkopuhuuasiaa kirjoitti:

Juttu on yksinkertaisuudessaan juuri noin.
Aina kun joku insinööri pääsee sotkemaan asiaa, mistään ei tule mitään, jopa kuun vaiheet ovat varteenotettavia tärkeitä juttuja.
Miksi nämä s'tanan teko viisaat ei voisi pysyä omissa hiekkalaatikoissaan.

Lue lisää

Miksi sekaannut koko asiaan jos et siitä mtään sen enempää ymmärrä?
Missä mahtaakaan käyttämättömät purjeet olla pinottuna kohdassa 2:42?
https://www.youtube.com/watch?v=chDWZcIJnWo&t=3472s
Ei todellakaan keskellä ja alhaalla, vaan kannella ja keulassa. Kyseessä yksityyppiluokka, joita purjehtivat kyllä tietävät mitä tekevät. Satamakisoissa pääosa purjeista kuitenkin jätetään rannalle. Katsopa videoita kevyen tuulen avomeripätkistä samasta VOR kisasta, niin näet miten paljon sinne kannelle keulaan purjeita on kasattuna. http://www.volvooceanrace.com/en/raw.html
Tuolta löytyy aika monta mistä valita. Toki joukossa on kovemmankin kelin pätkiä, missä paino taas on peräkulmassa tuulenpuolella, eikä silloinkaan kölin päällä alhaalla ja keskellä.