Heippa!
Räjähdin just äsken 13-vuotiaalle rakkaalle lapselleni aivan raivolla... Erittäin fiksu kundi. Tietää sen itsekin... Hiihtolomalla ois tarkotus käydä psykiatrin luona ja siitä alkais lääkitys. Neuvokaa mua, kertokaa kokemuksia siitä miten pitäis käyttäytyä... Meitä on tässä neljä aikuista ja yhteensä 7 lasta kahdessa kodissa, jotka on kaikki yhtä helisemässä... Puhumattakaan opettajista yms. Kokemuksia todellisesta elämästä todella kaipaisin kuulla. Tunnen itseni todella huonoksi ihmiseksi. Poikani todella osaa myös taidon syyllistää...
Räjähdin just äsken 13-vuotiaalle rakkaalle lapselleni aivan raivolla... Erittäin fiksu kundi. Tietää sen itsekin... Hiihtolomalla ois tarkotus käydä psykiatrin luona ja siitä alkais lääkitys. Neuvokaa mua, kertokaa kokemuksia siitä miten pitäis käyttäytyä... Meitä on tässä neljä aikuista ja yhteensä 7 lasta kahdessa kodissa, jotka on kaikki yhtä helisemässä... Puhumattakaan opettajista yms. Kokemuksia todellisesta elämästä todella kaipaisin kuulla. Tunnen itseni todella huonoksi ihmiseksi. Poikani todella osaa myös taidon syyllistää...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Siis eli ADHD-epäilyjä jo eskari-iästä lähtien... terapeutit, perheneuvolat, psykologit, Diagnoosi 4.luokalla. Murrosikä... Ja helvetti irti...
Siis, onko teillä diagnoosia vai?
Tarkkaavaisuushäiriö/ADHD-diagnooosi löytyy.
Diagnoosi kylläkin saatiin vasta ala-asteen lopulla. Lääkitystä ehdotettu monta kertaa, nyt aiotaan kokeilla sitä.
Kokemuksesta tiedän, ettei pinnan säilyminen ole helppoa, vaikka tietääkin pojan käytöksen syynä olevan ADHD. Teille kuitenkin tulee lääkekokeilu. Toivon (ja uskon), että saatte siitä apua. Jos lääke toimii, saatatte hämmästyä sitä "todellista poikaanne", joka teillä on, kun ADHD-oireet helpottuvat. Samalla saattaa murkun oma elämäkin helpottua 100%:sti.
Jos lääkäri tarjoaa ADHD:hen lääkekokeilua, se kannattaa ottaa vastaan ennen kuin asiat kärjistyy ja lapsen/nuoren itsetunto romahtaa pohjalukemiin jatkuvien vastoinkäymisten ja epäonnistumisten takia.
Ei pidä pelästyä siitä, mitä netissä kirjoitellaan Ritalinista ja Concertasta. Ei ne tarjoa viihdekäyttöön mitään. Korkeintaan pahan olon saa aikaan, jos niitä yrittää ottaa liikaa. Normaaleja annoksia käyttämällä, alun mahdollisia sivuvaikutuksia lukuunottamatta, ne eivät tuota mitään "oloja". Päinvastoin toimiva ADHD-lääkitys ehkäisee alkoholin väärinkäyttöä, sekakäyttöä ja huumeiden käyttöä. Suomessakin on tapauksia, jotka ovat lopettaneet huumeiden (kohtuu)käytön saatuaan Ritalin- tai Concerta -lääkityksen (vaikkei näitä lääkkeitä suositella annettavaksi henkilöille, jotka käyttävät tai ovat käyttäneet huumeita).
Kerro kuulumisia sitten, miten lääkekokeilu sujuu.
Mitä tarkoitat sillä, että miten pitää käyttäytyä?
Ymmärsin, että miten hänen äitinä pitäisi käyttäytyä poikaansa kohtaan. Samanlaisia tuntemuksia ja kysymyksiä minullakin herää kun olen huutanut pää punaisena ylivilkkaalle pojalleni. Tiedän, ettei huudolla pitkälle pötki, mutta kun se pinna palaa niin palaa.
Varmaan olette käyneet lukemassa ad/hd-liitto sivuilta minkälainen lapsi on em. Ei se lapsi tahallaan ole ilkeä tai asiat ei mene jakeluun.
Vastasin ainoastaan edellisen hlö.n kysymykseen, jossa hän kysyi, että mitä alkuperäinen tarkoittaa sillä että "miten pitäisi käyttäytyä"?
En ole saanut tietojani ad/hd-sivuilta vaan omakohtaisen kokemuksen kautta (pojalla ad/hd diagnoosi).Kaikki faktat tiedossa, mutta....olemme ihmisiä ja jaksaminen on rajallista. Kyllä minullekkin on tuota "ei lapsi tee sitä ilkeyttään" toitotettu ja tiedän sen toki itsekkin.
Mutta en käy hurskastelemaan. Ad/hd-lapsen kanssa on välillä kyllä aika hankalaa.
Ja jos nyt sitten alkuperäisen viestiin vastaan, niin tietysti sanon, että rajat ja rakkautta. Jos tulee raivari, niin kiinni pitämistä ja rauhoittelua. Paljon positiivista palautetta ja pitkää pinnaa, mutta kukapa meistä voi rehellisesti sanoa, että ilman jonkinasteista verenpaineen nousua aina noista tilanteista selviämme.
Anteeksi jos satutin, en tarkoittanut pahaa. Tottakai saa näyttää niitä omiakin tunteita sille lapselle ja pitääkin, ja tiedän että se ottaa välillä koville. Tsemppiä vaan kaikille tämänkaltaisten lapsien vanhemmille. Kyllä ne lapset paljon antaa jos ottaakin!
mitä muuta nämä lapset antavat kuin turhautumisen, raivon, epätoivon, vihan ja väsymyksen tunteen vanhemmilleen?
meillä alkaa olla mitta täysi. -Laitokseen, ja
äkkiä.
Hei teille epätoivoiset! En tiedä oletteko jo kokeilleet lääkitystä. Näiltä ADHD lapsiltahan puuttuu aivojen välittäjäaine tai sen saanti on vajavaista. Meillä lääkitys oli välttämätön, ihan niinkuin on insuliini diabeteksessä. Lasta todella lääke auttaa ratkaisevasti - ainakin meillä. Heti ensipäivästä asti. Vielä kun lääkkeen määrä saatiin kohdalleen uskomaton stressi poistui meiltä kaikilta, mutta ennenkaikkea lapselta. Nyt parhaat puoletkin pääsevät esiin paremmin. Olkaa aina lapsenne tukena, lapsi eniten on hukassa aikuisten maailmassa.Toivottavasti saatte, haette apua. Jaksamisia! Monet on itkut itketty meilläkin.
Kiitoksia kommenteistanne... Nyt on jo valoa putken päässä... Huomenna nuorisopsyk.polilla aika ja meillä aloitetaan lääkitys. Poika sai nyt mieleistään työtä snoukkaamisen parista hiihtoloman ajaksi. Ja ITSE hankki tämän työpaikan! Voitte vain kuvitella miten tämä äiti meinaa pakahtua ylpeydestä!! :) Yhteenottoja meillä on tietty päivittäin, mutta yhdessä "rämmitään" eteenpäin. Hiihtoloman aikakin menee nyt loistavasti, kun poika saa purkaa energiaansa harrastuksen parissa ja saa siitä vielä palkkaa! Ja samalla täytyy kyllä myöntää, että me muut saamme hengähdystauon. Alkuperäisen kirjoitukseni tarkoituksena oli nimenomaan kysellä teiltä muilta ADHD-lasten kanssa painivilta, että miten te selviätte päivittäisistä "taisteluista"... :) :) :)
Jaksamista kaikille ja olisi kiva lukea lisää kokemuksia muiden arjesta. Mulle se ainakin antaa voimia, kun tietää ettei ole ainoa.
Heippa!
Kohta Concerta-lääkitystä kuukauden päivät takana! Elämä muuttunut aivan mielettömän paljon parempaan suuntaan :) Nyt meillä on täällä murrosikäinen 14v. poika, joka käyttäytyy niin kuin murrosikäisen kuuluukin. Ja meillä halitaankin (ei kahden metrin hyppyjä, kun koskettaa sormella... :)) Meillä keskustellaan asioista ja kaikki on paljon paremmalla mielellä!
Ihanaa, kun lääkitys todella auttoi poikaa!! Ja ennen kaikkea ihanaa nähdä, kun rakas poika myös silmin nähden itse näyttää nauttivan elämästään tuhatkertaisesti entiseen verrattuna! Näin meillä kesää kohti! Jaksamisia kaikille!
Kiva kuulla kuulumisianne, varsinkin kun ne ovat noin hienoja. Minkä vahvuinen Concerta hänellä on käytössä?
Concertan ja Ritalinin kohdalla saattaa tulla alussa, kuukauden-parin käytön aikana vaihe, jolloin vaikutus tuntuu vähenevän. Tuo on ilmeisen tavallista ja annostuksen nostaminen auttanee. Sen jälkeen ei annostusta tarvitse yleensä nostaa muusta syystä, kuin painon noustessa.
Pojallani oli aivan alussa 5 mg metyylifenidaattia kolme kertaa päivässä (9-vuotiaana). Toimi hyvin jonkun viikon, mutta sitten siirryttiin 3*10 mg:n annoksiin. Myöhemmin lisättiin aamuun vielä 5 mg. Tuolla mentiin monta vuotta, paitsi, että vaihdettiin Ritalin Concertaan. Painoa tuli runsaasti lisää, kun kasvupyrähdys alkoi. Nyt on käytössä 54 mg:inen Concerta, painokin on tuplaantunut näiden viiden vuoden aikana. Sivuvaikutuksina mainittua pituuden tai painon kehityksen hidastumista ei meillä ole ollut, lukuunottamatta lääkkeen aloituksen jälkeistä väliaikaista laihtumista lukuunottamatta.
Moi Nunnu!
Toistaiseksi nyt meillä on 18mg Concerta joka aamu. Lääkäri oli sitä mieltä, että vain koulupäivinä, mutta totesimme kaikki jo ensimmäisenä lauantaina, että kaikkina päivinä. Kontrollikäynnillä lääkäri sanoi sen vaan kertovan siitä, että lääkitys toimii eli eron todella huomaa.:) Poika on tossa kyllä sanonut, että teho ois nyt jotenkin muuttunut, mutta onneksi noita kontrollikäyntejä on ja annostusta voidaan tarpeen mukaan muutella. Mutta on se luojan lykky, että nyt saatiin "apuvälineitä" helpottamaan elämää. Välillä vaan miettii, että ois pitänyt vaatia asioita ponnekkaammin jo paljon aikaisemmin. Mutta, toisaalta "se mikä ei tapa, se vahvistaa". Ja nythän yläasteella pojalla on tosi tärkeät vuodet tulevaisuuden kannalta, joten parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Onnea teille jatkossakin. Meilläkin menee nyt hyvin.