Oon aina ollu vähän ujonpuoleinen. Ihmisille avaudun kunnolla vasta monen vuoden tuntemisen jälkeen.Uusiin ihmisiin on vaikee tutustua. En ymmärrä mistä tä vois johtua,on aina ollu kavereita eikä oo esim.koskaan kiusattu koulussa.
Harmittaa opiskelujen kannalta erityisesti se, etten koskaan uskalla sanoa vastauksia mihinkään koko luokan kuullen,vaikka tietäisin niiden olevan oikein.Lisäksi en uskalla sanoa omia mielipiteitäni mistään.
Kun joudun tekemisiin ihmisjoukon kanssa, jota en entuudestaan tunne,huimaa ja kuumottaa,ääni ei tule kunnolla,en keksi mitään sanottavaa ja kroppa jäykistyy.Luulen tämän vuoksi joidenkin ihmisten pitävän minua vähän tyhmänä,mitä en ole,en vain osaa ilmaista itseäni.
Autolla ajoa kammoan ja välttelen,koska pelkään mokaavani ja muiden ihmisten hermostuvan.Lisäksi liikennevaloihin pysähtyminen on ihan hirveää,mitä jos en pääsekkään enää liikkeelle?
Onko tämä jonkinlaista paniikkia? Auttaisivatko esim.jotkut lääkkeet,jotta tulisin "rohkeammaksi"?
Harmittaa opiskelujen kannalta erityisesti se, etten koskaan uskalla sanoa vastauksia mihinkään koko luokan kuullen,vaikka tietäisin niiden olevan oikein.Lisäksi en uskalla sanoa omia mielipiteitäni mistään.
Kun joudun tekemisiin ihmisjoukon kanssa, jota en entuudestaan tunne,huimaa ja kuumottaa,ääni ei tule kunnolla,en keksi mitään sanottavaa ja kroppa jäykistyy.Luulen tämän vuoksi joidenkin ihmisten pitävän minua vähän tyhmänä,mitä en ole,en vain osaa ilmaista itseäni.
Autolla ajoa kammoan ja välttelen,koska pelkään mokaavani ja muiden ihmisten hermostuvan.Lisäksi liikennevaloihin pysähtyminen on ihan hirveää,mitä jos en pääsekkään enää liikkeelle?
Onko tämä jonkinlaista paniikkia? Auttaisivatko esim.jotkut lääkkeet,jotta tulisin "rohkeammaksi"?
Vastaukset 1
Vanhimmat
lääkkeet auttavat tai ainakin siirtävät asian käsittelyä helpompaan suuntaan, niin että kun olet tottunut tilanteeseen ja olet oppinut rauhoittelemaan itseäsi, et sillon enää säpsähdä oireita liian helposti. voisi se olla sullakin paniikkihäiriötä tai yleisen paikan pelkoa. mieluiten nyt haet heti apua etkä viivyttele se menee vain pahempaan suuntaan. hävitäkin ne oireet voivat vain palatakseen takaisin (pahempina) kun tulee jokin suuri elämän muutos. jos et halua hakea psykiatrin mielipidettä asiaan, käy kummiskin juttelemassa asiasta vaikka psykologin kanssa. terveisin tutux