Kepun äänestäjät tekivät suuren virheen, kun eivät valinneet Paavoa presidentiksi hänen ollessaan ehdolla ensimmäistä kertaa vuonna 1988.
Jos kepu olisi hänet silloin valinnut, ja heti toiselle kaudelle 1994, olisi kepu päässyt PV:stä eroon jo vuonna 2000.
Lain mukaan Suomen tasavallan presidentiksi voidaan valita sama henkilö vain kahdesti.
Kahden presidenttikauden jälkeen tässä maassa tuskin olisi ollut enää yhtään kepun tehtävää, johon kaksi kautta presidenttinä istunut Paavo Väyrynen olisi pyrkinyt.
Syyttäkää siis vain itseänne kepulaiset Koska kenties 2024 Paavo on jälleen vaivananne.
Jos kepu olisi hänet silloin valinnut, ja heti toiselle kaudelle 1994, olisi kepu päässyt PV:stä eroon jo vuonna 2000.
Lain mukaan Suomen tasavallan presidentiksi voidaan valita sama henkilö vain kahdesti.
Kahden presidenttikauden jälkeen tässä maassa tuskin olisi ollut enää yhtään kepun tehtävää, johon kaksi kautta presidenttinä istunut Paavo Väyrynen olisi pyrkinyt.
Syyttäkää siis vain itseänne kepulaiset Koska kenties 2024 Paavo on jälleen vaivananne.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jospa se höpinäsi kohta loppuu pyhäillan jälkeen.
Paavo on jo ulkona näistä ympyröistä.
Rajoitus on määritetty kahdeksi peräkkäisenä kaudeksi. Väyrynen olisi voinut valituttaa itsensä uudelleen 2006. Kenties hän ei nyt olisi voinut asettua ehdokkaaksi.
Keskustalaiset olisivat voineet toimiakin noin. Mutta etelän metia alamaisineen asettui esteeksi.
Elä niissä kuvitelmissa
Unohdat, että kun tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin Mauno Koiviston kaudella kahteen, päätettiin samalla, että rajoitus ei koske istuvaa presidenttiä. Näin ollen rajoitus ei olisi koskenut Paavo Väyrystäkään, jos tämä olisi tullut valituksi tasavallan presidentin virkaan vuonna 1988. Tästä voidaan päätellä, että istuva tasavallan presidentti olisi yhä Paavo Väyrynen, joka todennäköisesti olisi juuri nyt ehdolla kuudennelle peräkkäiselle virkakaudelleen.
Noinhan se olikin, että rajoitus ei astunut taannehtivasti voimaan. Mutta kai laskenta olisi aloitettu vuonna 1994 alkaen. Näin ajatellen Mauno Henrikillä olisi ollut mahdollisuus neljään peräkkäiseen kauteen.
Paavon maksimi olisi ollut kolme peräkkäistä kautta. Tällöin hän olisi voinut asettua ehdolle uudelleen vuonna 2012.
Jos Väyrynen olisi silloin jollain tavalla tullut valituksi, emme nykyään äänestäisi enää missään rehellisissä vaaleissa, vaan Putinlandian arvottomassa näytelmässä.
Älä ny höpäjä.
Halonen oli Putinin sylikissa
Mitä pahaa Pate on sinulle tehnyt? Suomen tasavallallekaan hän ei ole pahaa tehnyt. Yrittämisestä häntä kyllä syytetään edelleen.
Olen vakuuttunut siitä, että Mauno Henrik, Harri Hermanni ja Erkki Antero eivät halunneet tehdä Suomen tasavallalle pahaa, mutta niin he vain tekivät. Onko epäonnistunut yritys pahempi kuin onnistuminen tarkoittamatta.
Edellä mainitsemani triumviraatin sekä Paavo Tapion ja Sauli Väinämön ansioiksi on laskettava se kyseenalainen saavutus, että Suomen tasavalta joutuu yhä toimimaan järkevän talouspolitiikan vastaisesti. Nousukaudella siis kevennetään verotusta (ainakin niin annetaan ymmärtää psykologisten vaikutusten aikaansaamiseksi) ja laskukaudella kiristetään.
Professorit esittivät vastalauseen tuonkaltaiselle talouspolitiikalle. Kauniisti he kuitenkin unohtivat kertoa, miksi tuollaiseen tilanteeseen on päädytty. Siitä voi taas ajatella, että kysymyksessä oli poliittinen, ei kansantaloustieteellinen, kannanotto.
Ainakin Paavo pressana olisi estänyt tällaisen viime eduskuntavaaleissa tapahtuneen lahkolaismafian vallankaappauksen Suomessa.