Aloinpa miettimään tuota yhtälöä keskenään. Voiko introverttikin olla narsisti?
Jopa ettei itse sitä tajua? Tässä tarkoitan ikään kuin "tervettä" narsismia johon ei liity omien etujen tavoittelu muiden kustannuksella suoranaisesti. Enemmän sellainen huomionsaamisen, hyväksynnän ja kunnioituksen saaminen muilta. Peilasin tätä myös omaan itseeni. Muiden huomio positiivinenkaan ei ole kauheasti minuun vaikuttanut. Entä jos en ole sitä tajunnut? Toisaalta olen niin introvertti että ahdistun liiasta ihmismäärästä. Mutta kenties kunnioitus ja muiden arvostus olisi tavallaan mitä introvertti kaipaa?
Jopa ettei itse sitä tajua? Tässä tarkoitan ikään kuin "tervettä" narsismia johon ei liity omien etujen tavoittelu muiden kustannuksella suoranaisesti. Enemmän sellainen huomionsaamisen, hyväksynnän ja kunnioituksen saaminen muilta. Peilasin tätä myös omaan itseeni. Muiden huomio positiivinenkaan ei ole kauheasti minuun vaikuttanut. Entä jos en ole sitä tajunnut? Toisaalta olen niin introvertti että ahdistun liiasta ihmismäärästä. Mutta kenties kunnioitus ja muiden arvostus olisi tavallaan mitä introvertti kaipaa?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Eikö jokainen halua jonkin verran huomiota ja kunnioitusta? Ei kai sillä ole väliä onko inrtovertti tai extrovertti. Narsisti käsittääkseni lipuu suvereenisti tyypistä toiseen ihan sen mukaan mitä milloinkin tarvitaan ja mikä hänelle on kannattavinta.
Palstalla oli taannoin ketju narsistista ja narsismin suhde noihin ihmistyypittelyihin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15079262/sosiaalinen-vai-erakko
Mä epäilen, että mun ex saatoi olla sellainen introvertti henkinen narsisti. Osasi mitätöidä ja lannistaa ja näytti hapanta naamaa tai oli välinpitämätön jos jossain onnistuin. Huono käytös, itsekkyys ja ajattelemattomuus meni jotenkin yli. Pihikin vielä, ei osallistunut esimerkiksi ruokakustannuksiin koskaan tai ostanut mitään tai tarjonnut. Saattoi pyytää jalosti jonnekin kyläreissulle mukaan ja vaatia bensarahaa. Mitään sellaisia ystävänpalveluksia, joita mä pidän ihan normaaleina eisuostunut koskaan vapaaehtoisesti tekemään ja aina mentiin vain hänen ehdoillaan.
ei noita asioita voi verrata, ihme alotus.
Kaikilla on jonkinlainen tarve tulla nähdyksi, ja se onnistuu terveissä ihmissuhteissa. Terveet suhteet on vastavuoroisia ja tasa-arvoisia.
Narsistin kanssa ei voi olla tervettä, tasavertaista vuorovaikutusta. Hän voi kyllä esittää välittävänsä mutta vain jotta voisi juonitella jotain ilkeää.
Voi olla., Etsipä tietoa sanalla covert-narsisti
Huomasin tuossa jonkun kirjoittaneen aikoinaan samalla nikillä. En ole sama henkilö. Vähän googlailin myös tuota covertia ja kyllä mä taidan olla oikeassa. Tuollainen kilttinä ja mukavana yleisesti pidetty rauhallinen persoona on muuten huomattavasti vaikeampi tunnistaa narsistiksi kuin täysverinen extrovertti, jollaisen myöhemmin kohdatessani olin aivan ällistynyt törkeydestä ja silmiinpistävyydestä.
Covert-narsistit ovat salakavalia. He antavat itsestään harkiten mitään, ovat sen sijaan hyvin kiinnostuneita alkuun sinusta. Kaikki menee heidän ehdoilla, ja se tyypillinen toiminta ei ole samaa kun extroverttinarskulla. He ovat passiivisia, jopa kylmiä, ja antamalla palan taas hyvää saavat täydelliseen koukkuun. Sanoisin että kun heitä ei tunnista, he ovat pahempia kun muut, lopulta.
Googlettamisen+tuloksia:
Muistan, että hän esiintyi pyyteettömänä hyväntekijänä, joka haluaa vain hyvää. Loi kuvan supertäydellisyydestä. Hän esiintyi haavoitettuna yksilönä, jota muut henkilöt ja elämä on kohdelleet kaltoin, ja se oli täydellinen ansa. Kameleonttina hän vaihtoi asennetta ja suhtautumistaan tilanteen mukaan, koskaan ei siitä voinut tietää etukäteen eli mistä milloinkin hyötyi itse parhaiten sen mukaan toimi.
Kyllä tuo käy yksiin kuvauksesta covert narsistista.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/elatko_introvertin_narsistin_kanssa_nama_7_merkkia_paljastavat
Tämä lista oikeasti pitää paikkansa, vaikka on ihan hömppälehti.
"Introvertit narsistit ottavat äärimmäisen helposti itseensä. Heidän on vaikea käsitellä itseensä kohdistuvaa asiallistakin kritiikkiä, ja saattavat vastata siihen omahyväisillä kommenteilla ja väheksynnällä."
Ylemmyyttä huokuva pinta, niinhän se on. Tullut jo monasti esiin.
Introvertti narsisti ei myöskään koskaan juurikaan riitele. Kun tavan narsku riitelee, räjähtää jne, introvertti narsisti laittaa rajat ja säännöt hiljaisella alistamisella. Hän ei vastaa puheluihin, ei kysymyksiin, et saa sovittua asioita jne. Hän pitää mykkäkoulua ja hiljaisuutta, ja normaalina ihmisenä koet sen vaivaannuttavana ja kurjana, ja pyydät anteeksi asioita jotka eivät ole edes sinun vika. Hän osoittaa valtansa tällä, ja myös samalla paikkasi. Ja sitten yhtäkkiä hän onkin taas niin kun ennen, ja olet entistä hämmentyneempi. Introverttinarsku ei kestä oman valtansa uhattuna oloa, ja silloin hän voi olla jopa hyvin julma, eikä kaihda mitään keinoja. Ja jos tämmöisen olet kohdannut, ota jalat alle niin pian kun voit.
Introvertin narsistin piirteitä löytyy myös uhrin käytöksessä kun hän pyristelee irti narsistin vaikutuspiiristä (ei reagoi yhteydenottoihin -> anna narsistista lähdettä).
Ollaan siis lopulta sekaisin ja solmussa, että kumpi se narsisti olikaan. Sormet osoittavat toisiinsa, siihenkö päädytään?
Yleensä kai eron jälkeen niin että uhri haluaa olla rauhassa ja yksin narsistin pommittaessa viesteillä ja yhteydenotoilla. Kumpi janoaa huomiota, se paljastaa.
Hmmm..siinä se paljastuu. Pommittaa viesteillä myös numeroihin, jotka kuvittelee olevan uhrin, mutta ovatkin lasten kännyköitä. Paljastaa siis itsensä myös muille. Noloja tilanteita.
Käyttää myös facea kanavana, jonne kuvia itsestään, että saisi uhrin huomion uudelleen ja ihan julkisesti toimii, joten paljastaa itsensä melkoiselle joukolle ihmisiä. Erityisesti, kun kuvissa vielä mollaa uhrin omaisuutta. Järjetöntä, koska siellä leviää kuin kulovalkea.
Mä kun tarkemmin ajattelen, niin tosiaan ei se koskaan varsinaisesti riidellyt, mähän olin ilmanmuuta aina syyllinen hänen mielipahaansa . Saattoi suuttua jostain ja häipyä, mutta ei kuitenkaan koskaan sanonut mistä. Munhan se olisi pitänyt tietää, vaikka mitään asioita ei koskaan selvittänyt eikä suostunut puhumaan. Hyvin selvästi kyllä ilmaisi, että minun asiat ei kiinnosta...paitsi jos vaikka ajettiin huonoa tietä jonnekin niin ne oli mun tiet.Huvittaa nyt mutta silloin raivostutti . Eli mun mielestä tuollainen introvertti todennäköisemmin on viiden tähden narsisti kuin sellainen josta melkein heti huomaa tai jopa tietää että tuo ei todellakaan ole mitä sanoo ja liian tyhmä ollakseen mitä väittää ja on niin röyhkeä ja huono tai viitsimätön näyttelijä ettei roolit joita sujuvasti vaihtaa tilanteen mukaan luultavasti mene kenellekään läpi. Pärjää luultavasti kuitenkin hyvin tuolla röyhkeydellä ja piittaamattomuudella. Se nimittäin saattaa ällistyttää normaalin ihmisen tai ainakin minut.
Millainen on ihminen, joka pystyy parisuhteeseen introvertin narsistin kanssa? Vai onko se sitten parisuhde laisinkaan..?
Sitä mä en tiedä minkälaisena muut mua silloin pitivät tai nytkään. Luultavasti sellaisena kuin tuo kertoi. Sitä itseään ei kukaan kyllä varmasti miksikään narsistiksi miellä ja parisuhteitakin on monenlaisia.
Voisiko se olla ennemmin itsesuojeluvaistoa ja tervettä maalaisjärkeä? Joka kaiken hulluuden jälkeen vielä saattaa löytyä jos oikein kaivaa..
Introverttinarsistin tunnistamiseen menee jopa vuosia, koska hän pystyy säätelemään asioita olemalla henkisesti ja fyysisesti ”kaukana”. Mutta uhri on loukussa tiukasti. Ja alussa tämä narsistityyppi näyttää itsestään vain ne hyvät ja ihanat jutut, ja vuosien edetessä jäykät ja joustamattomat piirteet tulee vasta esiin.