Yksityistäminen tulee kalliiksi. Miksi Suomessa yksityistetään sote-palveluja kovalla kiireellä - nykyhallituksen aikana? Asiantuntijoiden mukaan säästöjä ei yksityistämisellä saada, mutta yksityistäminen jatkuu varoituksista huolimatta.
HS:n Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä kirjoittaa 27.1. Hesarissa: "Yksityistäminen käy kalliiksi Britanniassa", "Pahimmillaan veronmaksajille koituu miljardien lisälaskut".
Sipilän kolumnissa todetaan: "Britannian valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen selvityksen mukaan PHI-hankkeita (Private Finance Initiative) on käynnissä yli 700.
Sipilä kertoo Britanniassa tehdystä yksityistämisestä esimerkkinä Rakennusyhtiö Carillion, jonka tehtävä oli rakentaa ja ylläpitää julkisia sairaaloita, kouluja, teitä ja muuta infrastruktuuria. Kunnat ja valtio - eli veronmaksajat - olivat maksaneet pörssiyhtiö Carillionille korvauksen varainhankinnasta ja muista palveluista. Pörssiyhtiön velka oli 1,7 miljardia sen kaatuessa. Britanniassa selvitetään, mihin rahat ovat huvenneet. On selvinnyt, että Carillion maksoi seitsemän vuoden aikana noin 570 miljoonan euron osingot. Yhtiön eläkekassan vaje on vähintään samansuuruinen.
Veronmaksajille koituvat kulut ovat vuodessa 12 miljardia euroa. Maksettavaa riittää nykysopimusten mukaan vielä vuoteen 2040 asti, yhteensä 227 miljardia euroa.
Eihän siinä mitään, jos PFI-sopimukset toisivat tehokkuutta ja säästöjä. Britannian tarkastusviraston mukaan tilanne on kuitenkin toinen. PFI-hankkeet tulevat veronmaksajille 2-4 prosenttia kalliimmiksi kuin jos niitä rahoittaisi julkinen sektori. Eräille kouluille tuli ylihintaa jopa 40 prosenttia.
Ongelmia on muuallakin, toteaa Sipilä kolumnissaan: Valtionyhtiöiden yksityistämisestä koituu englantilaiskuluttajille 2,6 miljardin lisälasku vuodessa Financial Times -lehden mukaan. Lontoossa toimiva yksityinen Thames Water -yhtiö on kasvattanut kymmenessä vuodessa 12 miljardin euron velkavuoren - ja jakanut 1,8 miljardin euron osingot.
"Ulkoistaminen on kallista ja jäykkää, todetaan The Smith Institute -ajatuspajan julkaisemassa raportissa", kirjoittaa Sipilä. Pitäisikö Suomen hallituksen perehtyä ko. raporttiin ja selvittää lisäksi miten PFI-hankkeet ovat vaikuttaa Britanniassa?
"Ei ihme, että brittien enemmistö kannattaa vesi-, sähkö-, kaasu- ja rautatieyhtiöiden palauttamista julkiseen omistukseen. Oppositiojohtaja Jeremy Corbyn ei ole yksin", päättyy HS:n Lontoon-kirjeenvaihtajan kolumni.
Miksi Suomessa ei oteta oppia Britanniassa tehdyistä virheistä, kun siellä on selvinnyt yksityistämisene kova hinta, jonka veronmaksajat ovat joutuneet ja joutuvat maksamaan PFI-hankkeissa ainakin vielä vuoteen 2040 asti.
Yksityistämisen kova hinta
35
616
Vastaukset
- PieniPiruVasempaan
Yksityistäminen on julkisen laitoksen tai toiminnan myymistä yksityiselle. Kun tämä perusasia meni sinulta pieleen, niin koko vaivannäkösi on SOTEn kohdalla turha. Siinä on kyse kilpailusta ei yksityistämisestä.
- höpöhhöpö
Yksityistämisestä on kyse. Voit toki kierrellä niin paljon kuin haluat.
- ontarkoitus
Saahan Orpon ja Sipilän kamut taas fyrkkaa?
- YksityistämiselleSTOP
Yle uutisten mukaan perustuslakivaliokunnan asiantuntijat kritisoivat voimakkaasti hallituksen ajamaa sote-palvelujen yksityistämistä.
Perustuslakiasiantuntijat:
- HISTORIAN SUURIN YKSITYISTÄMISHANKE PIILOTETTIINN SOTE-VALINNANVAPAUDEN KAAPUUN (29.6.2017).
- politiikan teko on muuttunut lobbareiden ja viestintätoimistojen temmellyskentäksi.
Professori Tuorin mukaan Sipilän hallituksen suurin sote-tavoite on ollut julkisten perustason sotepalvelujen yksityistäminen.
Yksityistäminen tarkoittaa julkisten palveluiden tuotannon siirtämistä yksityisen sektorin hoidettavaksi. Terveyspalvelut ja hoivapalvelut ovat jos osittain siirtyneet yksityiselle sektorille, mistä on kokemusta esimerkiksi Attendon palvelutaloissa ja useissa eri lääkärikeskuksissa. Yksityistämisen jälkeen terveyspalvelut ovat keskittyneet ja tulevat keskittymään yhä enemmän monikansallisille isoille yhtiöille, jolloin hoidon ja hoivan laatu määritellään esimerkiksi amerikkalaisissa eläkevakutuusyhtiöissä, joiden tärkein tehtävä on voiton maksimointi.
Britanniassa selvitetään, mihin veronmaksajien rahat ovat huvenneet, kun infrastruktuurin rakentaminen yksityistettiin Carillionille. Englantilaiset veronmaksajat tietävät nyt, että pörssiyhtymä Carillion maksoi seitsemän vuoden aikana noin 570 miljoonaa euroa osinkoja ja jätti samansuuruisen vajeen eläkekassaan.
Carillionin pääjohtaja sai palkkaa 1,7 miljoonaa euroa vuodessa, vaikka firmalla oli velkaa sen kaatuessa 1,7 miljardia euroa.
Thames Water, yksityinen yhtiö, teki Lontoossa kymmenessä vuodessa velkaa 12 miljardia ja jakoi 1,8 miljardin osingot.
Edellä on Lontoon-kirjeenvaihtajan Annamari Sipilän blogikirjoituksen (Yksityistäminen käy kalliiksi, HS 27.1.) esimerkkejä siitä, miten isot osingot on maksettu siitä huolimatta, että suuria tappioita on tullut.
Kun kuntien ja valtion palveluja yksityistetään, suuri kuluerä tulee olemaan yhtiön omistajilleen jakamat osingot. Julkinen sektori ei jaa osinkoja, joten osinkoja varten ei tarvitse kurjistaa palveluita tai rahastaa käyttäjiä.- PieniPiruVasempaan
Kyse on siitä, että myös yksityiset saavat tarjota SOTE palveluita.
Yksityistäminen tarkoitaa ihan eri asiaa. Sinä ja Tuori olette erehtyneet.
- TerveydenHintalappu
Professori Tuori on Helsigin yliopiston oikeustieteen professori.
Kyllä yksityiset ovat saaneet tarjota terveyspalveluita ja ovat niitä tarjonneet koko ajan. Kyse on siitä, että kuntien eli julkisen sektorin edulliset terveyspalvelut (pieni vuosimaksu) järjestetään lähes kokonaan verorahoista, kun taas kalliiksi tuleviin yksityisiin terveyspalveluihin (osingot nostavat hintaa) ei ole hakeuduttu.
Toki ne, joiden yksityiset palvelut maksaa työnantaja (työterveys) tai vakuutusyhtiö (vakuutukset) käyttävät raharikkaiden lisäksi yksityisiä terveyspalveluja hinnasta riippumatta.
Muistaakseni Tanskassa toimivat sekä yksityinen että julkinen sektori siten, että asiakas voi itse valita kumpaa käyttää. Tanskassa on siis VALINNANVAPAUS terveyspalvejen osalta.
Mutta kun julkisen sektorin palvelut ovat ilmaisia ja yksityinen palvelu maksaa, lähes kaikki valitsevat julkiset terveyspalvelut.
Suomessa terveyspalvelut halutaan yksityistää, jotta pörssiyhtiöt pääsevät tulevien maakuntien (18 maakuntaa) veropotin jaolle. Kuntien veropotista noin puolet siirtyy sote-palvelujen myötä kuntayhtymälle, kun ja jos sote-laki astuu voimaan. Ehkä ilman asiakkaan (potilaan) erikoislääkärin valinnanvapautta?
Suomessa julkinen perusterveydenhuolto on ollut puutteellista erityisesti erikoissairaanhoidon osalta. Niinpä erikoislääkäripalvelut on pitänyt yleensä ostaa yksityisiltä terveysyhtiöiltä ja ne ovat todella kalliita, vaikka julkisista varoista on kalliita maksuja kela-korvauksin kompensoitu.
Nykyistä, hyväksi todettua julkista terveydenhuoltoa ei pitäisi yksityistää yhtään enempää, vaan korjata puutteita panostamalla ennalta ehkäisyyn, erikoissairaanhoitoon ja kouluttamalla julkisen sektorin tarvitsema määrä erikoislääkäreitä. - TerveydenHintalappu
Otetaan mallia Tanskasta!
Kun Suomessa otetaan Tanskasta mallia työllisyyden hoitoon, n.s. aktiivimalli, niin kannattaisi ottaa oppia myös terveydenhuollon järjestämisestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Tanskan terveydenhuollon järjestämisvastuu on viidellä itsehallintoalueella. Aluehallinnon uudistus, jossa terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi 14 maakunnalta viidelle valtion rahoittamalle itsehallintoalueelle tehtiin vuosina 2005-2007. Tanskan kuntien määrä väheni tuolloin 271 kunnasta 98 kuntaan.
Alueiden tehtävä on vastata terveydenhuollosta, mukaan lukien perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, psykiatrinen hoito, aikuisten hammashoito ja fysioterapia. Alueilla on myös tehtäviä erityisosaamista vaativan sosiaalitoimen sekä aluesuunnittelun ja -kehityksen saralla.
Kuntien tehtävät Tanskassa ovat ehkäisevä hoito, terveyden edistäminen, lasten hammashoito, kouluterveydenhuolto ja kotisairaanhoito sekä kroonisten sairauksien komplikaatioiden ehkäisy. Kunnat huolehtivat kuntoutuksesta mutta alueet vaativasta kuntoutuksesta. Vanhusten hoivapalvelut kuuluvat sosiaalitoimeen ja ovat pääasiassa kuntien vastuulla.
Potilaan/asiakkaan oikeudet Tanskassa:
ryhmä 1 - ei asiakasmaksuja ja ryhmä 2 - asiakasmaksut
Kansallinen hoitotakuu. Tanskalaiset voivat valita kahden eri vakuutusluokan välillä. Yli 98 prosenttia asukkaista on valinnut kuulumisen n.s. ryhmään 1, jossa potilailla ei ole perusterveydenhuollossa lainkaan asiakasmaksuja ja he listautuvat perusterveydenhuollon lääkärille, joka toimii portinvartijana erikoissairaanhoitoon.
Silmälääkärit, korvalääkärit, hammaslääkärit ja kiropraktikot ovat kuitenkin portinvartijamenettelyn ulkopuolella.
Ryhmään 2 kuuluu alle kaksi prosenttia väestöstä. He maksavat perusterveydenhuollossa asiakasmaksuja ja voivat hakeutua myös erikoislääkärin vastaanotolle ilman lähetekäytäntöä.
Tanskassa valinnanvapaus
Tanskassa potilas voi valita vapaasti hoitavan lääkärin, jos tämän listalla on tilaa. Jos lääkärin vastaanotto on yli 15 km:n päässä tai tiheään asutuilla kaupunkialueilla yli 5 km:n päässä, kotikäynnit eivät sisälly valintaan. Lainsäädäntö ei aseta rajoituksia valinnan uusimiselle. Jos valinta johtuu esim. muutosta, se on ilmainen, muussa tapauksessa se maksaa 190 Tanskan kruunua (2015).
Erikoissairaanhoidossa 2 kuukauden hoitotakuu
Tanskassa potilas voi valita erikoissairaanhoidossa hoitavan yksikön kaikista maan julkisista sairaaloista jollei valitulla sairaalalla ole poikkeuksellisen pitkää hoitojonoa. Jos odotusaika ylittää 2 kuukautta, valinnan piiriin tulevat myös yksityiset ja ulkomaiset sairaalat, joiden kanssa alueilla on sopimus. Joissakin sairauksissa (syövät, iskeeminen sydänsairaus) hoitotakuun määrittelemät aikarajat ovat lyhyempiä kuin 2 kuukautta.
Vaihtoehtoiset hoitopaikat
Tanskan alueilla ja sairaaloilla on lakisääteinen velvollisuus informoida potilasta nopeasti suunnitellusta hoitoajankohdasta ja vaihtoehtoisista hoitomahdollisuuksista myös muissa maan sairaaloissa. Kansallinen verkkopalvelu tarjoaa tietoa vaihtoehtoisista hoitopaikoista niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa sekä yksityiskohtaista laatuvertailutietoa sairaaloista. Tiedot pohjautuvat keskeisiltä osin Tanskan kansallisten laaturekisterien aineistoon.
Tanskalainen vakuutusjärjestelmä
Perustaakseen vastaanoton lääkäri tarvitsee vakuutusnumeron. Tämän menettelyn kautta julkisella taholla on periaatteellinen mahdollisuus kontrolloida tuottajakuntaa ja sen sijoittumista. Vastaanoton tuloista noin 90 prosenttia tulee kansallisesta vakuutuksesta. Ammatinharjoittajalääkäri on perusterveydenhuollossa sopimusosapuolena vakuutusjärjestelmän kanssa ja omistaa ja organisoi oman klinikkansa toiminnan ja voi palkata mahdollista muuta henkilökuntaa.
Lääkärien pakollinen akkreditointiohjelma (Kvalitet og Accreditering) ja DDKM (Den Danske Kvalitetmodel) - varmistavat laadun
Tanskassa maksetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tuottajille korvauksia tuotetuista palveluista etukäteen sovituin korvausmenettelyin. Laadunvarmistukseen on kehitetty ohjelma DDKM, joka käsittää
1) potilaan polku, 2) potilaan asema ja voimaannuttaminen, 3) potilasturvallisuus ja 4) management ja johtaminen.
Lue Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys Tanskan sote-uudistuksesta
https://www.thl.fi/web/valinnanvapaus
Miksi muiden pohjoismaiden hyvistä terveydenhuollon uudistuksista, kuten esimerkiksi Tanskan, ei oteta oppia, vaan Suomeen on kehitelty (vaalikausia) Suomen perustuslain vastaista ja asiantuntijalausunnoista huolimatta hyvin kalliiksi tulevaa ja eriarvoistavaa mallia, josta erityisesti syrjäseutujen potilaat tulevat kärsimään.
Nykyisen järjestelmän ongelmia ei yritetään korjata vaan siirrytään kokonaan uuteen järjestelmään, uusine vaikeuksineen ja ongelmineen, joiden korjaaminen on hidasta ja tulee kalliiksi.- sairasta.bisnestä
Tanskassa näyttää terveydenhuolto toimivan ja päätöksiä on tehty kansalaisten terveyttä ajatellen. Täällä taas päätöksen teossa on ajateltu vain ja ainoastaan suurten yritysten bisnestä ja tuottoa. Suomen kansalaisilla ei ole niin väliä, jos ei syrjäseudun mummo ehdi satojen kilometrien päähän lääkäriin kohtauksen saatuaan niin ketä se kiinnostaa? Ei ainakaan poliitikkoja. Heitä kiinnostaa vain oman pankkitilin saldo ja sen kasvattaminen. Ehkä tarkoitus onkin toteuttaa karsintaa, tuottamattomat kuluerät eli vanhukset kuolevat pois kaukana lääkärin avusta. Niin tulee nuorempiakin kuolemaan, hoidon saannissa tulee kohtalokkaita viiveitä, koska Mehiläisen palvelut ovat liian kaukana, suurissa kasvukeskuksissa. Vain siellä missä bisnes kannattaa.
- KohtiTuhoa
Suomessa julkisten palveluiden yksityistäminen alkoi 80-luvulla kun Holkerin hallitus aloitti. Mihin ollaan päästy:
Kustannukset ovat noussut suhteessa palveluiden tasoon, palvelut ja rahan siirrot ovat jatkuvien supistusten ja leikkausten kohteena ja kaiken tämän lisäksi maassa on laskutavasta riippuen 500 000 t työtöntä. Valtion ja kuntien velkataakka on paisunut yli äyräitten samalla kun julkista omaisuutta on realisoitu kiihtyvällä tahdilla. Kaiken tämän lisäksi voidaan todeta, että maamme kilpailukyky on pidemmällä aikavälillä ja kokonaisuutena mitaten kehno.
Mikä lääkkeeksi: Mistään ei ole opittu mitään vaan edelleen lääkkeeksi tarjotaan turmioksi koituvia konsteja, ellei maamme talouden romuttaminen ja hyvinvointivaltion tuhoaminen ole sitten tarkoitus. - piittaamatonta
Kokoomus/keskusta-hallitus toteuttaa EK:n ja muiden lobbareiden vaatimuksia. Moraali ja empatia on tuntematon käsite, vain kyltymätön ahneus ohjaa toimintoja.
- jättiosingot
Turunen ajoi hallintarekisterin! Voi voitot kierättä vielä verotta!
- PieniPiruVasempaan
Kun kerran asiat ovat noi huonosti nyt ennen kuin SOTE on alkanut, niin ei ne huonommaksi voi mennä. Kun mummo ei pääse nyt lääkäriin, niin tulevaisuudessa pääsee.
Julkinen puoli ei sanktioi julkista eli kun kunnan terveyskeskus ei hoida tehtäviään, se selviää siitä kuin koira veräjästä.
Terveyskeskuksen johtaja ja ylihoitaja ovat kunnallispolitiikassa päättämässä etteä he itse tekevät asiat hyvin ja potilaat sairastuvat väärään aikaan eivätkä ymmärrä parantua.
Valitettavasti SOTE ei tule toteutumaan niin, että sillä olisi todellista merkitystä. Yksityiten osuus kasvaa neljästä seitsemään prosenttiin. Jos homma kusee, niin se kusee edelleen siinä 93% prosentissa julkista hoitoa SOTEmuutosten jälkeenkin.- paluu_suolle
Jaa, minneköhän lääkäriin se mummo pääsee? Suuremmissa kaupungeissa mummoilla tullee olemaan se mahdollisuus, mutta haja-asutusseudun mummot kyllä jäävät hengenvaaraan. Eivät nuo yksityiset terveysfirmat niihin käpykyliin tule palvelua tuottamaan ja sote-uudistuksen seurauksena maakunnat joutunevat karsimaan omista terveysasemapalveluistaan. Sipilän motto "vähemmällä enemmän" on täysin järjetön vastaus terveydenhuollon kustannusten leikkaamiseksi, sillä kyllähän sen jokainen tajuaa, ettei kolmen miljardin leikkauksella voi saada säilytettyä edes nykyistä palvelutasoa. Se tietänee henkilöstövähennyksiä. Entäs sitten haja-asutusalueiden ambulanssien sijoittuminen? Valitettavasti joillekin arpaonni ei tule olemaan yhtä suotuisa ja tullee maksamaan hengellään tästä poliittisesta leikistä kuljetusmatkojen pidentyessä. Liekö kapitalistinen ajatusmalli vähentää "luonnollisesti" eläkekuluja ja sairaimpien ihmisten kohdalla "luonnollinen" tapa rajoittaa henkilökohtaisten sairaanhoitokustannusten nousua? Onko vaarana jopa se, että kustannusajattelu leviää niin pitkälle, että katsotaan kannattaako potilasta enää hakeakaan?
Meillä tullee todennäköisesti käymään kuten Ruotsissa on käynyt. Säästöstä tulikin lisäkulu ja tämähän on usean asiantuntijan suusta jo kuultu. - kerranvuodessavalinta
Samanlailla sotekeskukset jatkaa ja jonot säilyy.
- 785835358
paluu_suolle kirjoitti:
Jaa, minneköhän lääkäriin se mummo pääsee? Suuremmissa kaupungeissa mummoilla tullee olemaan se mahdollisuus, mutta haja-asutusseudun mummot kyllä jäävät hengenvaaraan. Eivät nuo yksityiset terveysfirmat niihin käpykyliin tule palvelua tuottamaan ja sote-uudistuksen seurauksena maakunnat joutunevat karsimaan omista terveysasemapalveluistaan. Sipilän motto "vähemmällä enemmän" on täysin järjetön vastaus terveydenhuollon kustannusten leikkaamiseksi, sillä kyllähän sen jokainen tajuaa, ettei kolmen miljardin leikkauksella voi saada säilytettyä edes nykyistä palvelutasoa. Se tietänee henkilöstövähennyksiä. Entäs sitten haja-asutusalueiden ambulanssien sijoittuminen? Valitettavasti joillekin arpaonni ei tule olemaan yhtä suotuisa ja tullee maksamaan hengellään tästä poliittisesta leikistä kuljetusmatkojen pidentyessä. Liekö kapitalistinen ajatusmalli vähentää "luonnollisesti" eläkekuluja ja sairaimpien ihmisten kohdalla "luonnollinen" tapa rajoittaa henkilökohtaisten sairaanhoitokustannusten nousua? Onko vaarana jopa se, että kustannusajattelu leviää niin pitkälle, että katsotaan kannattaako potilasta enää hakeakaan?
Meillä tullee todennäköisesti käymään kuten Ruotsissa on käynyt. Säästöstä tulikin lisäkulu ja tämähän on usean asiantuntijan suusta jo kuultu.Yksityiset firmat ovat olleet todella innokkaita tuottamaan palveluita käpykylille jo nyt. Vaikkapa Attendolla on ollut monen pienen kunnan terveyskeskus.
On tietysti valitettavaa, että samanlaista valinnanvaraa ei jossakin Utsjoella tule olemaan kuin vaikkapa Helsingissä, mutta ei tilanne nykyisestä huonone.
- TerveydenHintalappu
Terveyskeskukset - Sosiaali- ja terveysministeriö
stm.fi/terveyskeskukset
Suomessa on noin 160 terveyskeskusta. Lähes kaikilla terveyskeskuksilla on useita terveysasemia. Kunta vastaa siitä, että kuntalainen saa tarvitsemansa terveyspalvelut. Kunnat, järjestelmä ja vastuut. Kunta voi tuottaa terveyskeskuspalvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostaa ne yksityisiltä palveluntuottajilta.
Kuntien lakisääteinen tehtävä on ollut hoitaa kuntalaisten tarvitsemat terveyspalvelut. Kun tehtävä siirtyy 160 terveyskeskuksen osalta 18 maakunnan tehtäväksi voidaan olettaa, että matkat maakuntien järjestämiin palveluihin pitenevät - ainakin erikoissairaanhoitoon. Mitä useampi terveyskeskus ja lähisairaala lopetetaan, sitä pitempi on syrjäseutujen asukkaiden matka terveyspalveluihin.
Kuntien terveyspalveluista löytyy tietoa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Kunnat ovat tähän mennessä vastanneet terveyskeskuspalveluista, siis ennen tulevaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta, jolloin kuntien veroista noin puolet siirtyisi sote-palveluja järjestäville kuntayhtymille, joita on päätetty tulevan olemaan 18.
Kunnan budjettivaroista noin puolet menee sosiaali- ja terveyspalveluihin vielä nykyään. Budjetista päättävät kunnissa kunnanhallituksen hyväksymänä lautakuntien esityksestä valtuusto. Valtuuston valitsevat kunnan asukkaat. Joissakin kunnissa terveyspalvelut on hyvin järjestetty ja lääkäreitäkin - jopa erikoislääkäreitä riittävästi. Jotkut kunnat ovat ostaneet koko "terveyspalvelupaketin" yritykseltä pelätessään uutta maakuntajohtoista sote-lakia ja kunnan oman päätäntävallan vähenemistä: terveyskeskuksen tai sairaalan lopettamista jne.
Suurimmat terveyspalveluyritykset liikevaihdon mukaan Suomessa:
1. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
2. Pihlajalinna Oyj
2. Mehiläinen Oy
4. Suomen Terveystalo Oy
5. Attendo Terveyspalvelut Oy
6. PlusTerveys Oy
7. Fimlab Laboratoriot Oy
8. Hoiva Mehiläinen Oy
9. Kuusiolinna Terveys Oy
10. Oral Hammaslääkärit Oyj
11. Jämsän Terveys Oy
12. Esperi Care Oy
13. Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy
14. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
15. TAYS Sydänkeskus Oy
16. Terveyden Tuottajat Oy
17. Lääkärikeskus Aava Oy
18. Mäntänvuoren Terveys Oy
19. Coronaria Oy
20. Pohjola Terveys Oy
"Neljä jättiä valtaa sote-markkinoita - Kilpailu- ja kuluttajavirasto huolissaan"
https://www.his.fi/Uutiset/Talous
Attendo, Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna ostavat kiihtyvään tahtiin pienempiä sosiaali- ja terveyspalveluyrityksiä. (Julkaistu 27.8.2017)
Useat edellä mainituista terveyspalveluyrityksistä ovat myös hoivayrityksiä. Isot syövät pienet hoivayritykset, perhekodit polkemalla aluksi hintoja, mutta pian hinnat ovat huipussaan.
Kilpailuvirasto ei hoivan keskittämiseen ole puuttunut, vaikka on huolissaan. Esimerkiksi Attendon hoivakodissa kuukausimaksu kaikkine kuluineen on jopa noin 4.000 euroa kuukaudessa jokaiselta vanhukselta. Pienet eläkkeet eivät riitä uskoistettuun hoivaan, joten kunnat, (sotelain voimaantultua kuntayhtymät) tarjoavat palveluseteleitä 4.000 euron hoivasta kuukaudessa verorahoista. Palvelutalon vanhukselle itselleen jää eläkkeestään noin 70 euroa/kk.
Suomessa hoivayhtiöt jatkavat hurjaa kasvua (https://talouselama.fi) 28.8.2016.
20 suurimman yhtiön liikevaihto kipusi yhteensä jo lähes 1,2 miljardiin euroon.
Iso yrityskauppa nosti Mehiläisen Suomen suurimmaksi. Niskaan hengittää Attendo, joka rakentaa vimmaisesti uusia hoivakoteja. Kolmanneksi suurin hoivayhtiö on Esperi Care, nelonen Mobility Finland ja viitonen MiHoiva. Talouselämän Hoivayritykset 2016 -selvityksestä selviää hoivayritysten kilpailuasema.
Mehiläisen, Esperi Caren ja Mi-Hoivan omistajat ovat pääomasijoittajia. Attendo listautui Tukholman pörssiin, mutta pääomasijoittaja on yhä sen suuri omistaja. Mobility Finlandin omistaa Invalidiliitto, ja monet tuntevat sen nimellä Invalidiliiton Asumispalvelut.
Talouselämä listasi 20 suurinta hoivayritystä ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Tuolloin niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 522 miljoonaan kun se viime vuonna oli jo 1169 miljoonaa euroa. Uusi ilmiö on se, että isot ostavat pieniä hoivayhtiöitä, joilla on jo vireillä uusia rakennushankkeita. Näin ne nopeuttavat kasvua entisestään.
Kun terveyspalvelut ja hoivapalvelut yksityistetään ja laatukriteereitä eikä valvontaa (esimerkiksi Tanskan mallin mukaan) ole, niin kuka päättää hoivan tasosta, ja laadusta ja mitä se ostajalle (kuntayhtymät) tulee maksamaan. Päättävätkö pääomasijoittajat, joiden intressissä on mahdollisimman suuret osingot, onko se sosiaali- ja terveysministeriö tai terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja millä kriitereillä.
Onko olemassa tai tulossa laki, johon voidaan vedota tai vaatia laatua ja hoivatakuun (Suomessa 3 kk, Tanskassa 2 kk) täyttymistä? Onko olemassa laki, joka velvoittaa palvelujen tuottajan esittämään muuta vaihtoehtoa, jotta hoitotakuu ei täyty Tanskan mallin mukaan?- PieniPiruVasempaan
Luettelit suurimmat ykstyiset terveysalan yritykset, olet varmaan ylpeä itsestäsi :D
SOTEssa ei kuitenkaan jaeta terveydenhoitobudjetuista kuin murusia. Yksityisten osuus menoista kasvaa 4 prosentista seitsemää. Ei oikein riitä muuttamaan maailmaa eikä pelottelemaan turmiolla :D
- TerveydenHintalappu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL, mukaan eniten alueellisia (tarvevakioidut menot) sote-palveluita tarvitaan Kainuussa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa eli 13 - 17 % enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Uudenmaan maakunnassa palvelutarpeita oli vähiten, 12 % vähemmän kuin maassa keskimäärin.
Kuinka moni "yksityinen" on valmis järjestämään palveluita köyhissä, suurtyöttömyyden maakunnissa, jossa on pitkät etäisyydet maakuntakeskuksiin ja paljon niitä potilaita, jotka tarvitsevat kalliita pitkäaikaishoitoja (vanhusvoittoisia kuntia)? Erikoistutkija Suvi Mäklin toteaa (THL: "Yli kaksinkertaisia eroja kuntien sosiaali- ja terveysmenojen välillä", 21.3.2017) - "Kuntien sote-menoihin vaikuttavat palvelutarpeen lisäksi myös monet muut tekijät, kuten yksityisten ja julkisten palveluiden saatavuus sekä palveluiden järjestämisen tehokkuus ja kustannusvaikuttavuus. Kunnalla voi esimerkiksi olla varaa tai halua tuottaa muita kuntia kalliimpia tai korkean tason palveluita tai pienempien menojen syynä voi olla hoitoketjujen toimivuus tai se, etteivät kunnan sotehuoltoon ohjaamat varat riitä tarpeen mukaisiin palveluihin. Kalleimmillaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut maksavat liki 5 500 euroa kuntalaista kohden. THL:n selvityksen mukaan halvimmillaan kunta pärjää 2 200 eurolla (Taloussanomat 22.3.2017).
PPV ("PieniPiruVasempaan") kirjoittaa: "SOTEssa ei kuitenkaan jaeta terveydenhoitobudjetuista kuin murusia".
Mitähän SOTEa hän tarkoittanee? Ehkäpä hallituksen kaavailemaa sote-uudistusta ja nykyisten kuntakohtaisten sote-palveluiden siirtämistä maakuntahallinnon päätettäväksi ja järjestettäväksi yksityisissä sote-yhtiöissä tai julkisen sektorin avulla. Jotta asiakkaat voivat valita yksityisen tai julkisen - vai miten se oli?
Vai tarkoittaako PPV sitä, että nykyään kunnat käyttävät vain "murusia" ostaakseen yksityisiä palveluja?
THL:n mukaan vuonna 2015 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 19,8 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna menot kasvoivat reaalisesti 1,2 %. Asukasta kohden menot olivat 3 803 euroa.
Erikoissairaanhoidon (6,9 miljardia euroa) ja perusterveydenhuollon (3,7 miljardia) menot muodostivat hieman yli puolet vuoden 2015 terveydenhuoltomenoista.
V. 2015 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituksen osuus oli 74,6 % ja yksityisen rahoituksen osuus 25,4 %.
Murusista ei siis ole kyse, ja yksityisen sektorin osuus kasvaa ja on kasvanut nopeasti.
Muun muassa Nokian kaupunki suunnittelee uutta hyvinvointikeskusta, jolloin palvelut ulkoistettaisiin Pihlajalinna Oyj:lle. Sosiaali- ja terveysministeriö suhtautuu varauksella Nokian suunnitelmiin. Ministeriö arvioi, että Nokia tuskin saa lupaa ulkoistaa terveyskeskustaan Pihlajalinnalle näin lähellä sote-uudistuksen toteutumista.- PieniPiruVasempaan
Murusilla tarkoitan sitä, että koska erikoissairaanhoito ja leikkaukset ovat SOTEn ulkopuolella, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat voivat tarjota vain hyvin pienen osan palveluista.
Käytännössä SOTE-uudistus poistaa julkisen monopolin piiristä valinnanvaopauden piiriin vain hyvin vähän palveluita eikä sillä ole merkitystä taloudellisesti eikä enää juuri valinnanvapaudenkaan kannalta.
Kukaan ei valittanut yksityisestä hammashoidosta, vaikka lähes kaikki hammashoito on yksityisten tarjoamaa. Sen merkitys oli aikoinaan suurempi kuin tulevan SOTEn. Kukaan ei ole myöskään valittanyt työterveyshuollosta, joka on yksityisten tarjoamaan ja koskee paria miljoonaa ihmistä.
SOTE-hanke antaa aatteen palossa käryäville ihmisille mahdollisuuden purkaa ahdistusta, mutta paljon enempään siitä ei ole. Yksityinen juna meni jo, ihan huomaamatta.
- TerveydenHintalappu
Hallitus lähti viemään sote-uudistustaan isojen yhtiöiden toiveiden mukaan. Mukaan tuli useita perustuslakiongelmia, jotka olisi tullut selvittää ihan ensiksi. Suomi on harvaan asuttu maa. Jos ympärivuotisia päivystyspalveluita ei ole saatavilla, potilaiden avun saannista tarpeen mukaan ja turvallisuudesta ei voida puhua.
Hallituksen sote-uudistus ei vastaa Suomen ikääntyvän väestön sote-palvelujen kasvaneeseen tarpeeseen, kun Suomen kestävyysvajetta ei saada kuntoon. Palvelujen yksityistäminen ja siirtäminen julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille merkitsisi "hyppyä tuntemattomaan", ei suinkaan edullisemmin tuotettuihin, tai parempiin ja lähelle tuotuihin palveluihin.
On kuntia, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa hyvin. Myös hammashuollon. Kotikunnassani on kunnan ylläpitämä hammashuolto, jonne tosin on pitkä jono (akuuttia hoitoa lukuunottamatta). Mutta hampaiden hoito on erittäin hyvää ja edullista.
Kouluterveydenhuolto on kuntien järjestämää - elleivät ole yksityistäneet?
Terveydenhuollon rahoittajia Suomessa ovat kunnat, valtio, kotitaloudet ja palvelujen käyttäjät, Kansaneläkelaitos, työnantajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt.
Monikanavainen rahoitusjärjestelmä synnyttää Suomessa tehottomuutta ja kustannusten siirtelyä ja vastuun välttelyä.
Työterveyshuollon Kela-korvaukset eriarvoistavat ja suosivat hyvätuloisia.
Työterveyshuollon asiakkaat voivat valita päällekkäisistä palveluntarjoajista - on siis valinnanvapautta. Julkisen terveydenhuollon kulut olivat v. 2011 yhteensä 14,8 euroa, tuolloin työterveyshuollon kustannukset olivat noin 600 miljoonaa euroa. Jos työterveyshuolto lopetettaisiin kokonaan, yhteiskunta säästäisi korvauksia/palautuksia yli 300 miljoonaa euroa vuodessa (v. 2011).
Valinnanvapaus on suomalaisilla olemassa. Katso: stm.fi/hoitopaikan-valinta.
Terveysaseman valinta
Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on ollut mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista.
Potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Väliaikaisesti esim. kesämökin läheisyydessä voi saada kotikunnan ulkopuolista hoitoa.
Erikoissairaanhoitopaikan valinta
Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Potilaalla on hoitopaikan käytäntöjen mahdollistamissa rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.
Kunnilla on aina velvollisuus järjestää kiireellistä hoitoa kaikille henkilöille näiden asuinpaikasta riippumatta.
Jos kunta on ulkoistanut terveyspalvelut, onko osakeyhtiön järjestettävä kiireellinen hoito potilaan asuinpaikasta riippumatta? Ja miten kapitaatiomaksut laskutetaan silloin kuntayhtymältä?
Jyväskylässä kolmen terveyskeskuksen asiakkaat voivat helmikuun lopusta lähtien valita terveyspalvelujensa tuottajaksi joko yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin. Kaupunki maksaa palvelun tuottajille jokaisesta palvelun valitsevasta kaupunkilaisesta vuosimaksua, jonka virallinen nimi on kapitaatiokorvaus. Maksun suuruuteen vaikuttaa hoitovastuulla olevien asiakkaiden määrä, ikä ja asuinalue. Palvelun määrä ei vaikuta maksuun. Koululaisen kapitaatiohinta on eri alueilla asuvilla 122,93 - 149,56 euroa.
Ikääntyvistä 65-74 -vuotiaista kapitaatiohinta on 252,48 - 340,51 euroa. Kallein kapitaatiomaksu on keskustan terveysasemalla yli 85-vuotiaalla jyväskyläläisellä, eli 460,43 euroa. Kokeilu koskee Jyväskylässä liki 63.000 asukasta. Jyväskylä saa Sosiaali- ja terveysministeriöstä 800 000 euron valtionavustuksen.
Suomessa pitäisi korjata sote-järjestelmän puutteita eikä tehdä kokonaan uutta järjestelmää uusine puutteineen ja virheineen - eikä ainakaan yksityisen sektorin ehdoilla, kun veronmaksajat maksavat ja tarvitsevat vastineeksi hyvän ja ennalta ehkäisevän, kattavan terveyden- ja sosiaalihuollon järjestelmän, sen yhteiskunnan järjestämän ja ylläpitämän. - aikahalpaamenoa
Sipilä siirsi omistajaohjauministerinä julkista omaisuutta itselleen ja suvulleen uskomattoman määrän. Niin teki Sipilä. Kyse on useiden miljardien potista.. Ja Niinistö ja Soini ja Orpo pitivät tietysti tapansa mukaan turpansa kiinni Sipilän rikosesta. Korruptioraha sumentaa siis aivot ja moraalin.
- PieniPiruVasempaan
SOTE-uudistusta tarvitaan koska suomalaisella terveydenhuollolla on ollut koko itsenäisyyden aika tehdä järjestelmästä paras. Siitä huolimatta hoitoonpääsy on paikoitellen hyvin vaikeaa ja hoidon taso epätasaista.
Suurin osa SOTE-uudistusta koskee ihan muuta kuin valinnanvapautta, joka on vain murusia verrattuna koko rahamäärään. On hyvin kuvaavaa, että asioita ymmärtämättömät takertuvat pieneen kohtaa, jonka luulevbat ymmärtävänsä, mutta keskustelusta päätellen sekin on mennyt ohi.
SOTE-uudistuksen ydin on suurempien kokonaisuuksien tekeminen ja vastuun vieminen pois kunnilta koska kuntien kyky ja halu järjestää palveluita vaihtelee paljon. Se on johtanyt epätasa-arvoon, jota pyritään korjaamaan.
SOTE-muutokset ovat hankalia koska kuntien oikeuksista ja velvollisuuksista on säädetty hyvin tarkkaan. Se ei tarkoita sitä, että lait olisivat järkeviä tai että niistä seuraisi hyvää. Se vain tarkoittaa, että niitä on vaikea muuttaa.
Jos terveydenhoito on julkisella puolella erinomaista, niin miksi kukaan pelkäisi valinnavapautta? Eihän kukaan valitsisi yksityistä, jos se on huonompi. Jos taas yksityinen on parempi niin miksi se pitää minulta ja muilta kieltää? - Rahat-tai-henki
Suomessa on jo valinnanvapaus. Voit vapaasti valita yksityisen tai julkisen - maksukykysi mukaan. Myös tulevan sote-uudistuksen jälkeen raha ratkaisee.
Työssäkäyvät voivat valita ysityisen, julkisen tai julkisin varoin tuetun työterveyshuollon.
Sote-uudistuksen jälkeen vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 maakunnalle.
Maakuntien kyky ja halu järjestää palveluja vaihtelee ihan samoin kuin nykyisten kuntien. Maakuntien harvaan asuttujen syrjäalueiden edustajia ei valita päättäjiksi sote-hallintoon. Niinpä palvelujen järjestämisestä tulevat päättämään suurten keskuskaupunkien edustajat. Miten silloin demokratia ja tasa-arvo toteutuu?
Nykyisissä terveyspalveluissa on epäkohtia, mutta ne olisi pitänyt korjata. Nyt tehdään uutta järjestelmää "hallintohimmeleineen" tietämättä miten kalliiksi se tulee, ja vaikka useat tahot ja asiantuntijat ovat siitä vakavasti varoittaneet.- PieniPiruVasempaan
Olen samaa mieltä siitä, että hallintohimmeli on tarpeeton ja 6-8 aluetta olisi riittänyt maniosti. Se vain tuntui olevan poliittinen mahdottomuus. Ikävä kyllä.
Valinnanvapaus on nyt vain näennäinen koska se edellyttää menemistä toiseen kaupunkiin tai kuntaan. SOTEn valinnavapaus, joka koskee valitettavasti vain nuhakuumetta, antaa mahdollisuuden mennä samassa kunnassa toiseen paikkaan.
Tosin valinnanvapaus on SOTEssa vesitetty koska se koskee vain perusterveydenhoitoa ja valinta peittä tehdä aluksi kahdeksi vuodeksi. Kuten itsekin mainitsit, töissäkäyvällä olisi mahdollisuus valita, mutta minä en omassa kunnassa saa terveyskeskuksesta aikaa koska minulla on työterveys. Aika hassua, eikö ?
Nykyisessä järjestelmässä on paljon puutteita, mutta SOTE ei korjaa niitä kaikkia johtuen liian suuresta määrästä avstuualueita ja liian suuresta nurkkakuntaisuudesta. Ihmiset halutaan tappaa lähellä kotia huonoon hoitoon sen sijaan, että lähetettäisiin vähän matkan päähän osaaviin käsiin. Sitä ei SOTE korjaa koska nykyinen malli ei halua.
Ainoa tapa tehdä muutos, on päästää yksityiset yritykset laajasti mukaan. Niille raha ja hoidon tehokkuus ovat tärkeämpiä kuin kunnallispolitiikka. Rahanahneus on parempi kuin vallanahneus koska rahaa voi ohjata palkitsemalla oikeista asioista. Vallanahneutta palkitaan vain huonoilla asioilla. - PitääOllaHuolissaan
PieniPiruVasempaan kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä, että hallintohimmeli on tarpeeton ja 6-8 aluetta olisi riittänyt maniosti. Se vain tuntui olevan poliittinen mahdottomuus. Ikävä kyllä.
Valinnanvapaus on nyt vain näennäinen koska se edellyttää menemistä toiseen kaupunkiin tai kuntaan. SOTEn valinnavapaus, joka koskee valitettavasti vain nuhakuumetta, antaa mahdollisuuden mennä samassa kunnassa toiseen paikkaan.
Tosin valinnanvapaus on SOTEssa vesitetty koska se koskee vain perusterveydenhoitoa ja valinta peittä tehdä aluksi kahdeksi vuodeksi. Kuten itsekin mainitsit, töissäkäyvällä olisi mahdollisuus valita, mutta minä en omassa kunnassa saa terveyskeskuksesta aikaa koska minulla on työterveys. Aika hassua, eikö ?
Nykyisessä järjestelmässä on paljon puutteita, mutta SOTE ei korjaa niitä kaikkia johtuen liian suuresta määrästä avstuualueita ja liian suuresta nurkkakuntaisuudesta. Ihmiset halutaan tappaa lähellä kotia huonoon hoitoon sen sijaan, että lähetettäisiin vähän matkan päähän osaaviin käsiin. Sitä ei SOTE korjaa koska nykyinen malli ei halua.
Ainoa tapa tehdä muutos, on päästää yksityiset yritykset laajasti mukaan. Niille raha ja hoidon tehokkuus ovat tärkeämpiä kuin kunnallispolitiikka. Rahanahneus on parempi kuin vallanahneus koska rahaa voi ohjata palkitsemalla oikeista asioista. Vallanahneutta palkitaan vain huonoilla asioilla.Miksi menisit terveyskeskukseen, jos sinulla on "yksityinen"(sekä sinun itsesi, työnantajasi ja yhteiskunnan yhdessä rahoittama) TYÖTERVEYS ja työterveyslääkärinäsi vielä mahdollisesti työterveyshuollon "omalääkäri"?
Kunnallista demokratiaa ei pidä aliarvioida. Kuntavaalissa olet käynyt äänestämässä omaa ehdokastasi, johon olet helposti voinut pitää yhteyttä ja ehdottaa parannuksia. Kuntien asukkaat äänestävät valtuuston ja valtuutettujen valinnat ovat näkyneet harjoitetussa kuntapolitiikassa, kuten kunnan talousarvion tekeminen, budjetin hyväksyminen - myös kuntasi sosiaalibudjetin. Kun päätösvalta siirtyy sote-uudistuksen jälkeen maakuntakeskukselle - kauas, kauas, kauas karkaa lähidemokratia... niin sinunkin on sen jälkeenvaikeampi vaikuttaa lähialueesi sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Tuskinpa se hoito ja hoiva on yhtään parempaa siellä kaukana maakuntien keskuksissa, kuin lähellä olevassa sairaalassa tai hoivakodissa, jossa elossa olevien sukulaisten ja naapureiden on helpompi vierailla ja pitää potilaan/vanhuksien puolia.
Erittäin huonoja kokemuksia on ollut televisiossa nähdyn ruotsalais dokumentin perusteella esimerkiksi Attendon palvelutaloista Ruotsissa. Itkemättä ei ko. dokumenttia voinut katsoa. - PieniPiruVasempaan
PitääOllaHuolissaan kirjoitti:
Miksi menisit terveyskeskukseen, jos sinulla on "yksityinen"(sekä sinun itsesi, työnantajasi ja yhteiskunnan yhdessä rahoittama) TYÖTERVEYS ja työterveyslääkärinäsi vielä mahdollisesti työterveyshuollon "omalääkäri"?
Kunnallista demokratiaa ei pidä aliarvioida. Kuntavaalissa olet käynyt äänestämässä omaa ehdokastasi, johon olet helposti voinut pitää yhteyttä ja ehdottaa parannuksia. Kuntien asukkaat äänestävät valtuuston ja valtuutettujen valinnat ovat näkyneet harjoitetussa kuntapolitiikassa, kuten kunnan talousarvion tekeminen, budjetin hyväksyminen - myös kuntasi sosiaalibudjetin. Kun päätösvalta siirtyy sote-uudistuksen jälkeen maakuntakeskukselle - kauas, kauas, kauas karkaa lähidemokratia... niin sinunkin on sen jälkeenvaikeampi vaikuttaa lähialueesi sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Tuskinpa se hoito ja hoiva on yhtään parempaa siellä kaukana maakuntien keskuksissa, kuin lähellä olevassa sairaalassa tai hoivakodissa, jossa elossa olevien sukulaisten ja naapureiden on helpompi vierailla ja pitää potilaan/vanhuksien puolia.
Erittäin huonoja kokemuksia on ollut televisiossa nähdyn ruotsalais dokumentin perusteella esimerkiksi Attendon palvelutaloista Ruotsissa. Itkemättä ei ko. dokumenttia voinut katsoa.Kuntia on eri kokoisia ja osaamisen taso kovin erilaista. Ei ole epäilystäkään etteikö esimerkiksi Kittilässä olisi tehty asioita juuri sillä tavalla kuin parhaiten osattiin. Se osaaminen on vain kovin vähäistä joskus.
Hoito on hyvää omassa kunnassa, jos siinä sattuu olemaan keskussairaala. Jos ei, niin sitten ei ole niin hyvää. Politiikoinnilla ei saada parannettua lääkärien osaamista eikä kuntien vastuulla oleva terveydenhoito ole sadassa vuodessa pystynyt tekemään mallia, jossa lääkäreitä koulutettaisiin tai edes niin, että ammattiataitoa pidettäisiin yllä.
Nykyinen malli on se, mihin kuntian halu ja osaaminen on johtanut. Kukaan tai mikään ei ole rajoittanut kuntia tekemästä asioita paremmin lukuunottamatta kunnan omaa tahtoa. Terveyskeskusken ylilääkäri, ylihoitaja ja vanhainkodin johtaja ei puutu toistensa tekemisiin oli tekijä kuinka kädetön ja ammattiatidoton tahansa koska kaikki jakavat toisilleen rahaa. Jos keikuttaa venettä, voi saada vähemmän.
Kunta on usein liian pieni yksikkö muutenkin hoitamaan kaikkia vastuita. Vaikka kunnat tekevät yhteistyötä, niin terveyskeskusten ja sairaaloiden sijainti riippuu kuntarajoista eikä väestöstä. Yhtään terveyskeskusta ei yhteistyössä ole lopetettu vaikka vieresiten keskusten räystään koskisivat toisiaan kuntien rajalla.
Maakunta on kuntaa parempi malli koska yksikkökoko on isompi ja sisäinen politikointi vähäisempää - tosin vain siksi että maakuntia on vähemmän. Terveysrahan vieminen pois kunnilta lopettaa myös rahan käyttämisen muihin tarkoituksiin.
Jos on yksityisistä hoitolaitoksista huonoja kokemuksia, niin samoin on julkisista, vaikka sitten Turusta. Julkisella ja yksityisellä on yksi ero: yksityiseltä voidaan vaatia tiettyä tasoa ja yhteistyö voidaan lopetta, jos sitä ei saavuteta. Julkisella puolella kunta taas ei ole koskaan halunnut tai pystynyt sisäisen politikoinnin takia puuttumaan suoriin laittomuuksiin. Liattomuudet jatkuvat kunnissa kunnes STM puuttuu peliin. Siihen menee kauan ja huono hoito saa jatkua pitkään.
Yksityisessä vanhainkodissa ei talvella avata työlään hoidettavan ikkunaa ja vedetä hoitajakutsunappia seinästä. Julkisella puolella se on ollut pitkään tapana. Keuhkokuume ja kuolema on sitten helpottanut työtaakkaa. Kyselepä asiaa pitkään laitoksissa palvelleilta...
- LääkäreitäLisää
Terveyskeskusten jonot johtuvat lääkäripulasta, johon auttaa vain lääkärien lisäys eli kouluttamalla lisää lääkäreitä. Lääkäripulaa ei valinnan vapaus poista.
- PieniPiruVasempaan
Lääkäreistä ei ole pulaa, mutta monet ovat menneet parempiin hommiin. Pienen kunnan terveyskeskuksessa työajat ovat kurjat ja päivystyksiä kohtuuttoman paljon. Kokemusta karttuu, mutta varsinaista oppimista ei tapahdu koska ei ole kollegoja, joilta voi oppia eikä kuntaa kiinnosta kouluttaa lääkäriään.
Ainoat koulutukset ovat terveysalan yritysten tilaisuudet, joissa kuunnellaa tunti luentoja ja sitten juodaan ja lopulta kävellään kännissä lasioven läpi tai istutaan kuumalle kiukaalle.
Ilman työpakkoa syrjäisiin terveyskeskuksiin ei menisi kukaan. Niissä on pääosin huonoja lääkäreitä ja onneksi muutama aatteellinen, jolla on kutsumus.
Kunnat ovat saaneet terveydenhoidossa sen, mistä ovat maksaneet. Nämä asiat eivät ole uusia. Ne ovat oleet tiedossa vuosikymmeniä ja kunnilla on ollut aikaa tehdä aisoille jotain. Kun ei ole tehty, niin SOTE-uudistuksen pitää tehdä.
Valinnanvapaus ei ole läheskään niin tärkeä kuin kuntien vastuun poistaminen. Sen merkitystä ei monet vielä tajua. Valinnanvbapaudella on vain pieni merkitys koska taajamissa on jo mahdollisuus valita, joskin se maksaa hieman enemmän. - FaktatVastaanMutu
PieniPiruVasempaan kirjoitti:
Lääkäreistä ei ole pulaa, mutta monet ovat menneet parempiin hommiin. Pienen kunnan terveyskeskuksessa työajat ovat kurjat ja päivystyksiä kohtuuttoman paljon. Kokemusta karttuu, mutta varsinaista oppimista ei tapahdu koska ei ole kollegoja, joilta voi oppia eikä kuntaa kiinnosta kouluttaa lääkäriään.
Ainoat koulutukset ovat terveysalan yritysten tilaisuudet, joissa kuunnellaa tunti luentoja ja sitten juodaan ja lopulta kävellään kännissä lasioven läpi tai istutaan kuumalle kiukaalle.
Ilman työpakkoa syrjäisiin terveyskeskuksiin ei menisi kukaan. Niissä on pääosin huonoja lääkäreitä ja onneksi muutama aatteellinen, jolla on kutsumus.
Kunnat ovat saaneet terveydenhoidossa sen, mistä ovat maksaneet. Nämä asiat eivät ole uusia. Ne ovat oleet tiedossa vuosikymmeniä ja kunnilla on ollut aikaa tehdä aisoille jotain. Kun ei ole tehty, niin SOTE-uudistuksen pitää tehdä.
Valinnanvapaus ei ole läheskään niin tärkeä kuin kuntien vastuun poistaminen. Sen merkitystä ei monet vielä tajua. Valinnanvbapaudella on vain pieni merkitys koska taajamissa on jo mahdollisuus valita, joskin se maksaa hieman enemmän.Suomessa Aluehallintovirastot, Valvira ja Lääkäriliitto valvovat terveydenhuollon ammattilaisten, muun muassa lääkäreiden toimintaa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Jos terveydenhuollon ammattihenkilöstä tehty ilmoitus johtaa kurinpitomenettelyyn tai oikeuksien rajoittamiseen tai poistamiseen, asia käsitellään terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa.
Potilaan oikeuksista saa oppaan sekä neuvoja THL:sta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta)
Terveydenhuollolla on vastuu ammattilaisten osaamisesta ja sen tulee toteuttaa tässä omavalvontaa. Terveydenhuollon henkilöiden valvonta jakautuu kolmeen toimintakokonaisuuteen: 1. yksittäistapausten jälkivalvonta, 2. suunnitelmiin perustuva valvonta ja 3. terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden ohjaus ja neuvonta sekä lausunnot.
Lääkäripula on, on, on.
Lääkäriliiton mukaan terveyskeskuksissa oli lokakuussa 2017 täyttämättä 188,5 lääkärintehtävää, joka on 4,8 % kaikista tehtävistä.
Lääkäriliiton kyselyyn vastasi kaikki Suomen terveyskeskukset, joita oli yhteensä 148.
Lääkärivajetta ei ollut 66 %:ssa eli 98 terveyskeskuksista, joiden väestöpohja oli noin 2,26 miljoonaa asukasta.
Eli toisin sanoen Suomessa Lääkäriliiton mukaan 2,26 miljoonaa asukasta asuvat alueella, jossa ei ole lääkärivajetta. Eli noin puolet suomalaisista asuu alueilla, joissa on lääkärivaje. Hyvinvointi- eli sote-keskusten perustaminen maakuntien keskuksiin ei helpota syrjäseutujen lääkäripulaa, päinvastoin Syrjäseutujen sairaaloista on lähtenyt lääkäreitä - ulkoistettaessa - yksityiselle sektorille pahentaen terveyskeskusten lääkäripulaa.
- 94687267
Myös sosialisointiin liittyy ongelmia. Muistakaa Neuvostoliittoa.
- Sosialisointikortti
Tarkoitatko, että nyt pitäisi yksityisten yhtiöiden terveyspalvelut sosialisoida veronmaksajien maksettaviksi esimerkiksi erilaisin kuntayhtymien yksityisille jakamin palvelusetelein ja/tai kapitaatiomaksuin?
- 94687267
Sosialisointikortti kirjoitti:
Tarkoitatko, että nyt pitäisi yksityisten yhtiöiden terveyspalvelut sosialisoida veronmaksajien maksettaviksi esimerkiksi erilaisin kuntayhtymien yksityisille jakamin palvelusetelein ja/tai kapitaatiomaksuin?
Ei Neuvostoliitossa saanut yrityksiä toimia silläkään edellytyksellä, että ostaja oli valtio. Ja nyt ollaan vielä kunnan urakoitakin kauempana sosialismista, kun välissä on vapaan valinnan tekevä kansalainen.
- VertailunVuoksi
Iltalehti kirjoitti heinäkuussa 2016 Suomen potilasvahinkojen alueellisista eroista. Eroja ei ole niinkään yksityisen tai julkisen sektorin välillä määrissä suhteutettuna potilasmääriin.
Kymenlaakson ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit pärjäsivät vertailuissa huonoiten. Kummassakin paikassa jokaista 10 000 potilasta kohden korvattiin 16 potilasvahinkoa.
Parhaiten vertailussa pärjäsi Vaasa, jossa korvattuja potilasvahinkoja kirjattiin 6 jokaista 10 000 potilasta kohden Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja Itä-Savossa korvattuja vahinkoja kirjattiin 7.
Vaikka Itä-Savossa on pula erikoislääkäreistä ja yksityisistä terveyspalveluista, silti korvattavia potilasvahinkoja on ollut vain vähän.
Hoitovirheet sairaanhoitopiireittäin vuonna 2015:
1. Lappi: potilasmäärä 48 000, 10 000 potilasta kohden 14 hoitovirhettä
2. Länsi-Pohja: potilasmäärä 32 000, 10 000 potilasta kohden 8 hoitovirhettä
3. Pohjois-Pohjanmaa: potilasmäärä 131 000 , 10 000 potilasta kohden 11
hoitovirheitä
4. Kainuu: potilasmäärä 33 000, 10 000 potilasta kohden 13 hoitovirhettä
5. Keski-Pohjanmaa: potilasmäärä 35 000, 10 000 potilasta kohden 9 hoitovirhettä
6. Pohjois-Savo: potilasmäärä 91 000, 10 000 potilasta kohden 14 hoitovirhettä
7. Pohjois-Karjala: potilasmäärä 76 000, 10 000 potilasta kohden 8 hoitovirhettä
8. Vaasa: potilasmäärä 51 000, 10 000 potilasta kohden 6 hoitovirhettä VÄHÄN HOITOVIRHEITÄ
9. Etelä-Pohjanmaa: potilasmäärä 70 000, 10 000 potilasta kohden 9 hoitovirhettä
10. Keski-Suomi: potilasmäärä 83 000, 10 000 potilasta kohden 11 hoitovirhettä
11. Etelä-Savo: potilasmäärä 36 000, 10 000 potilasta kohden 11 hoitovirhettä
12. Itä-Savo: potilasmäärä 25 000, 10 000 potilasta kohden 7 hoitovirhettä
13. Etelä-Karjala: potilasmäärä 45 000, 10 000 potilasta kohden 12 hoitovirhettä
14. Kymenlaakso: potilasmäärä 56 000, 10 000 potilasta kohden 16 hoitovirhettä PALJON HOITOVIRHEITÄ
15. Päijät-Häme: potilasmäärä 93 000, 10 000 potilasta kohden 8 hoitovirhettä
16. Pirkanmaa: potilasmäärä 169 000, 10 000 potilasta kohden 11 hoitovirhettä
17. Satakunta: potilasmäärä 72 000, 10 000 potilasta kohden 10 hoitovirhettä
18. Kanta-Häme: potilasmäärä 54 000, 10 000 potilasta kohden 16 hoitovirhettä
PALJON HOITOVIRHEITÄ
19. Helsinki ja Uusimaa: potilasmäärä 523 000, 10 000 potilasta kohden 7 hoitovirhettä (sama kuin Vaasan sairaanhoitopiirissä)
20. Varsinais-Suomi: potilasmäärä 176 000, 10 000 potilasta kohden 8 hoitovirhettä
Lähde: kunnat.net, Potilasvakuutuskeskus (Jenni Harmanen. Iltalehti)
Voisiko valinnanvapaus, yksityistäminen tai sairaanhoitopiirien uudistus sote-keskuksiksi vähentää potilasvahinkoja? Pikkuinen Vaasan sairaanhoitopiiri ja Vaasan keskussairaala ovat esimerkkejä siitä, että "pieni on turvallista". Vaasan sairaanhoitopiirissä on vähän potilasvahinkoja ja Vaasan keskussairaalan kuolleisuusmäärä on Suomen pienimpiä. Siinäköhän on se syy, miksi Vaasan keskussairaalan päivystys aiotaan lopettaa? Kun keskussairaaloiden päivystyksiä supistetaan tai lakkautetaan sote-uudistuksen takia, luullaanko säästöjä saatavan, vaikka hoitoa on haettava jopa yli 200 km:n päästä, kuten Kainuussa Kajaanin keskussairaalan lopettaessa? Miten nopeasti ja turvallisesti esimerkiksi synnyttävä äiti, aivoinfarktipotilas tai potilas, jolla on laskimoveritulppa saadaan satojen kilometrien päähän hoitoon? Lähtevätkö iäkkäät dementikot satojen kilometrien päähän aamulla tutkimuksiin ja samana päivänä satojen kilometrien paluukyyti? Kuka maksaa matkat?
Suurin osa yksityisten terveyspalvelujen tuottajista toimii eteläisessä Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa. Tuskinpa syrjäseutujen sote-palvelujen hoitamiseen tulee yksityisten yritysten tunkua, etenkin kun syrjäseutujen asukkaista valtaosa on ja tulee lisääntymään, iäkkäitä paljon hoitoa tarvitsevia vanhuksia.
Kunta voi ostaa yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kilpailuttamisen tuloksena palvelut usein jäävät puutteellisiksi, eikä niitä toteuteta yksityisen toimijan toimesta toivotulla tavalla. Julkisen sektorin palvelut asiakas maksaa asiakasmaksulain mukaisesti. Valtion ohjatessa asiakasmaksuja asiakasmaksu-lailla, tavoitteena on että maksut ovat kohtuullisia eivätkä ole este palveluihn hakeutumiselle. Kunta voi päättää ottaa käyttöön pienemmät maksut tai antaa palvelun maksutta. Kunta ei voi periä palveluista tuotantokustannuksia suurempaa maksua, joten kuntalaisten hoidolla ei tehdä voittoa.
Jos ja kun yksityinen sektori päättää asiakasmaksuista, tavoitteena on tehdä "viivan alle" mahdollisimman hyvä tulos ja jakaa pääomasijoittajille isot osingot.
Julkisten terveyspalveluiden maksuilla on kalenterivuosittain MAKSUKATTO, jonka täyttymisen jälkeen asiakasmaksuja ei enää peritä maksukaton piiriin kuuluvista palveluista lukuunottamatta lyhytaikaisen laitoshoidon ns. ylläpitomaksua.- PieniPiruVasempaan
On päivänselvää, että vaikeiden leikausten ja hoitojen keskittäminen suuriin yksiköihin parantaa tulosta ja potilasturvallisuutta.
Hoitovirheiden määrä ei näemmä kerro paljoakaan paranemisesta, se kertoo ehkä enemmän siitä, ettei joillakin alueilla haluta tehdä valitusta koska ollaan kiinnytty omaan sairaalaan, erityisesti Vaasassa näyttää olevan niin. Sillä kisataan Sienäjoen kanssa, joka on mennyt ohi jo aikaa sitten. Lisänä on kielijupakka.
Hoitovirheet kertovat myös minkälaisia toimenpiteitä sairaaloissa tehdään. Itä-Savossa ei voida tehdä hoitovirheitä vaikeassa toimenpiteessä, jota siellä ei edes yritetä.
- HoidotOn
Millaisia vaativia leikkauksia siellä Kymenlaaksossa tehdään, kun tehdään paljon hoitovirheitä? Eivätkö kymenlaaksolaiset osaa tehdä valituksia? Ovatko kiintyneet omaan sairaalaansa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Päivän Sanna: Nvidia sijoittaa miljardi dollaria Nokian osakkeisiin
Nvidia merkitsee osakkeet 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla tavanomaisten toteutumisehtojen t214809Kylläpä on nautinnollista taas tämä palstan vassari valitus!
Lähes jokainen avaus on vassareiden kitinää ja valitusta. Eikö se tarkoitakin, että silloin asiat menee maassamme parem1633561Palkansaajilta kupattiin 27,5 mrd euroa työeläkkeisiin
Jo pelkän himmelin toimintakulut olivat 400 miljoonaa euroa, jolla olisi mukavasti tuottanut myös sote-palveluja hyvinvo412921Suomessa Pohjoismaiden tyhmimmät demarit......aijaijai..
Lasse Lehtinen sanoo suoraan, että Ruotsissa on fiksummat demarit kuin Suomessa. Ja Tampereella fiksummat demut kuin Hel112844HS: persujen v. 2015 turvapaikanhakijoista alle puolet töissä
Aikuisina Suomeen tulleista ja myönteisen päätöksen saaneista vain 42 prosenttia oli vuonna 2023 töissä, vaikka he ovat1352759Mikä kaivatussasi herätti mielenkiintosi
Kun tapasitte ensi kerran? Ulkonäössä? Luonteessa tai olemuksessa? Kuinka nopeasti mielenkiinto muuttui ihastukseksi?1111873Persut muuten hyväksyvät 2 + 8 mrd. euron maatalous- ja yritystuet
Vaikka molemmat tukimuodot tiedetään haitallisiksi, koska ovat käytännössä pelkkää säilyttävää tukea, eivätkä kannusta k861560Nepotismi jytkyttää porvaristossa
Taas uutisoidaan, että useampi perussuomalainen kansanedustaja on palkannut oman perheenjäsenensä eduskunta-avustajaksi41518Martina Aitolehti podcastissa: Ero
Martina Aitolehti podcastissa: Ero Martina Aitolehti kertoi BFF-podcastin https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/6962271406Valkoinen Golf
Kukahan on tämä ukko, joka työkseen kyylää pienen ässän asiakkaita viikon jokaisena päivänä.211375