Mihin tarkoitukseen?
Miksi haluat hänet?
Kysymystä
541570
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Vastaus ei sovi k 18 palstalle.
siis sopii sinne, ei tänne....
Haluat siis vaan naida läsäyttää ämmää ja se siitä
Mites muut palstalaiset ?
Vastaa itse, läsäyttäjä.
Siitä puhe mistä puute.
Sinun pitää sitten kosia häntä ja kokeilla, tuleeko hän sinun vaimoksesi.
Kauniisti ajateltu, onnea sinulle ja rohkeutta kosintaan.
Ihanaa että joku on noin rakastunut.
<3
Kyllä aviossakin läsäytellään, by the way.
Yhden illan kiimaa ei kannata kosia. Sitä vain läsäytetään.
Kovin on mustavalkoista tuo sinun ajattelusi, ensin halusit hänet vaimoksi ja nyt yhdeksi illaksi? Voi olla että vaimoehdokas alkaa empiä jos näytät hänelle tuon puolen itsestäsi, huora-madonna-ajattelulle ei ole tilausta näinä tasa-arvon aikoina.
Saaattaa se sinun vaimoehdokas olla toisen miehen illan kiima? Kovin on lapsekasta ajattelua.
Täällä ei muita olekaan kuin lapsekkaita. Tervetuloa vaan sinullekin joukkoon.
Kiitos, minulla ei ole lapsia.
Hän on elämäni valo, elämäni on tylsää ilman häntä. Olen iloinen kun näen hänet ja kun olemme yhdessä, sydämeni iloitsee. Ilman häntä jokainen päiväni olisi tosi ankea ja iloton.
Vaivun masennukseen ilman häntä, jos en näe häntä viikottain ja saa jutella hänen kanssaan syvällisiä, ovat päiväni yhtä tuskaa.
Sielun veli
sille vaan yhden jutun, mikä on pitkään pyöriny mun mielessä, eikä se mene pois. En tiedä miksi. Sen miehen ammatti on sellanen, että se pystyy selvittää asoita.
Eikö mitään muuta kuin vaan kertoa sen yhden asian?
Muistelemaan menneitä, naureskelemaan miten hölmöjä silloin ennen olimme ja miten onnellisia olemme.
Haluaisin hänet jakamaan yhteistä elämän taivalta kaikkine mäkineen ja mutkineen. Aina aurinkoisesta aamusta sumuiseen päivään ja hämyiseen iltaan. Viettämään kivoja hetkiä kotioloissa ja kiinnostavissa paikoissa maailmalla. Nauttimaan auringon lämmöstä ja pakkasen viilentämistä poskista. Istumaan hiljaa kynttilän valossa ja tuijottamassa nuotion tuleen. Ihastelemaan hyvää ruokaa ja nauttimaan liikkumisen ilosta. Kaikkea tuota ja paljon muuta yksissä tuumin ja samanlaisen huumorin sävyttämänä. Tällaista olisi naiselle tarjolla. Hän epäröi..
Mitä muuta voisi elämältä toivoa. Ei tuon lisäksi kovin paljon.
Ehkä palanen omaa elämää kuitenkin molemmille.
Olen itse introvertti ja tarvitsen aikaa, rauhaa ja omaa tekemistä itselleni, että pystyn palautumaan , olemaan sovussa itseni ja muiden kanssa.
Epäröintiin syynä voi olla luottamuksen puute.
Kun joku asia tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä olekaan totta. Se on kulissia, valhetta, yritys manipuloida, päästä haluttuun tulokseen keinoja kaihtamatta, kaiken keskuksena on oma napa ja oma hyvinvointi ja omat tarpeet. Toinen on sitten valitettavan tyhmä yksilö, jos epäröi?
Se oma aika unohtui tuosta. Kyllä se olisi tärkeää itsellenikin. Liika ripustautuminen toiseen ei ole hyväksi. Minulla ei ole mitään kulisseja. Olen aina ollut vain oma itseni.
Haluan seksiä hänen kanssaan.
Täyttämään tyhjän paikan sydämessäni.
Rakkaus on aika ovela taival toisen ihmisen kanssa. Siis kokemuksena ainutlaatuinen. Mutta jos toisaalta ei voi saada toista, sitten muilla asioilla on ensisijaisesti vaikutusta.
No en halua enää mitään-ketään
Olisin halunnut hänet elämänkumppanikseni. Valitettavasti olin hänelle vain elämää piristävä lelu.
▪ Miksi haluat hänet?
No, mä tarvitsen peltomiehen ja siksi haluan hänet!
▪ Mihin tarkoitukseen?
Hän tekee niitä töitä, mitä yleensä hevonen tekee, mutta itsellä hevosta mulla ei ole!
Tykkään katsella häntä. Hän voisi olla kuin huonekalu, jonka katselusata nauttisin. Häneen voisi ripustaa vaikka vaatteita naulakon tapaan.
Oudosti muotoiltu kysymys. Haluan vaan olla hänen seurassaan. Jos se kehittyy siitä pidemmälle joskus, niin hyvä. Haluan rakastaa häntä, onko se sitten se tarkoitus?
Hän vois olla mun unipehmolelu, semmonen leijona. Mä painasin sen mun rintaa vasten ja suukottaisin joka ilta. Sitten juttelisin sille, silittäisin sen harjaa ja sen semmosta aattelen :)
Joskus kadehdin hänen paitoja, kun ne sai olla niin lähellä hänen sydäntä.
Mihin tarkoitukseen hänet tahtoisin on se, että hän voisi jos mahdollista kokea itsensä täydeksi niin kuin itsekin hänen kanssaan kokisin. Täydeksi siten, ettei hänellä olisi ikävä enää minnekään.
Kiva ajatus. Luulen, että tuntisin näin. Joskus tuntenut...
Niin no, mitä se minuun kuuluu.
Ihmiset kirjoittaa täällä täysin omista lähtökohdistaan. Voin kirjoitta, mitä sillä hetkellä sattuu huvittaa, eikä mua oikeestaan kiinnosta vähääkään, miltä susta on joskus tuntunu, tajuut sä?!?
Et niinko älä enää ikinä tuu mun perseesee kii täälä. Muista tää juddu!
Tuo on tosi nätisti ajateltu eka viestisi tämäkintäysintotta. Sehän on harmi, että se jonka lähellä voisi olla tietty levollisuus mutta kuitenkin kipinää. Yksipuolisena tunteena se tosin on harha. Itseensä ei voi tuommoisen jälkeen enää uskoa eikä omiin tuntemuksiin ja intuitioon. Sekin, että on jokin este tai syy ettei pysty toisen kanssa olemaan on reilua ja tiedät, että ajatuksesi ja tunteesi ei ole pelkkä harha. En tiiä saitteko ajatuksesta kiinni.
En minä ymmärrä, mitä tarkoitat, mutta sinulla on moneen oveen avaimet. Olet kuin yleismies Jantunen, joka kääntää epätoivoisen odotuksen luottamukseksi siitä, että asiat järjestyvät pelkällä olemuksellaan. Kiitos siitä.
...Oppia hyväksymään syy-, seuraussuhteita, minulla oli syy, hänelläkin omansa, väliin jäi vain kysymyksiä. Kysymyksistä perimmäinen liittyy tyhjyyden tunteeseen, siihen juuri.
Kaikkeen kivaan, söpöön, lämpimään ja tuhmaan. Niihin hänet haluan. Kaipaan aivan helvetisti vieläkin.
Tämäkin on kiva viesti. Kuinka kauan olet kaivannut?
Haluisin myös tietää vähän että kelle tämä:)
Kesästä saakka
Kaipaatko J:tä?
En kaipaa Jiitä
Ystäväksi nyt. Niin että pidettäisiin yhteyttä, nähtäisiin joskus, juteltaisiin kaikesta. Ja melko varmasti flirttailtaisiin myös, ei siitä pääse mihinkään.
Tällä hetkellä en toivo muuta. Siihen on monta syytä, mutta en laita niitä tähän. Hän on kuitenkin aina mielessäni. No on pari muutakin toivetta, mutta ehkä niiden aika on joskus myöhemmin. En vain tiedä hänen ajatuksistaan.
Täsmälleen noin.
Noin kävisi minulle.
Sanoisin samoin...
Kohtasin hänet, joka synnytti minussa tarpeen olla ihminen toiselle ihmiselle.
Rakastaakseni hullun lailla.
Itse en tahtoisi mitään hullua elämääni, vaan jotain aitoa, jota tunsin viimeksi jouluaattona.
Jotenkin tuntuu siltä että haluat aina kommentoida ajatuksiani ja väännellä ja käännellä niitä jollain tavalla, löytää niistä jotain ikävää. Onneksi tämä hullu ei ole sinun elämässäsi, eikö vaan.
Valitettavasti rakkaus ja rakastuminen voi tehdä ihmisestä myös hullun, eikä siitä seuraa mitään hyvää ihmiselle itselleen eikä myöskään kohteelle. Itse kohtaan työssäni sitä hulluutta valitettavasti melkein joka päivä. Hyvää yötä tänne.
Haluaisin hänet elämänkumppaniksi. Asumaan tulevaisuudessa isoa, vanhaa taloa täällä maaseudulla. Taloa, joka kaipaa rakkautta ja hoivaa ja elämää. Lasteni isäksi, jos sellaisia haluaisi, jos ei niin hyväksyn senkin. En usko, että pelkkä lyhyt suhde ja satunnainen tapailu pidemmän päälle riittäisi. Haluan sellaisen avioliiton kuin vanhemmillanikin on.
no,mulla ois pikku remppahommia ja ja ja...ei vaiskaan,olisin halunnut hänestä sänkyni lämmittäjän,rakastajan,miehen ittelleni.....
Hän voisi antaa minulle kivan eutanasian.
Mihin tarkoitukseenko? 🤔
Vierelläkulkijaksi. Ei ihmisen hyvä yksin. En halua.
Vessani kuuraajan, ruoan laittajan, tiskaajan, siivoojan, remontoijan, saunani ja sänkyni lämmittäjän, seuralaisen... you name it.
He chose not to. 😈