Naisille kysymys?

Jos olisi totta eikä seuraavassa hetkessa tykkäisi jo toisesta niin se olisi ihan unelma tilanne, muussa tilanteessa saisi jäädä sanomatta koko juttu

jos itekki tykkäisin, niin olisin iloinen, mutta jos en pitäisi, niin ehkä voisin hämmentyä. Sit ehkä jos elämäntilanne olisi jotenki vaikea voisin koittaa piilottaa tunteita.

Arvostan suorasanaisuutta. Olisin aivan otettu tyypistä.

Jos hän pitäisi vain minusta niin olisin otettu.

Kaikkia aloituksessa mainittuja fiiliksiä, luultavasti vuorotellen, yhtä aikaa, limittäin ja lomittain samanaikaisesti. Minun on vaikea sanoa moista kellekään, joten arvostan kyllä suorapuheisuutta ja hämilläni kätkisin luultavasti tunteeni, oli ne mitkä tahansa.

Varmasti hämilläni, mutta kertoisin myös omat tunteeni, mitä ne sitten kertojaa kohtaan olisikaan. Tuo tunteiden paljastus ei sinänsä muuttaisi sitä, mitä jo ennestään miehestä ajattelen.

Hämilläni, iloinen ja ujo, jos puoleltani toivottua. Hämilläni ja vähän kauhuissani, mutta imarreltu, jos ei toivottua.

Riippuu siitä, kuka tuo mies olisi? Mikäli minullakin olisi tunteita häntä kohtaan uskon, että olisin iloinen ja imarreltu hänen tunnustuksestaan. Muussa tapauksessa, saattaisin olla hieman kiusaantunut ja hämilläni.

Ihmettelisin, koska itse ihastun hyvin harvoin enkä jaksa ruveta tutustumaan minulle tuntemattomiin ihmisiin. Minua ei kiinnosta nuoremmat eikä samanikäiset eikä minkäänokäiset tuntemattomat. Yksi hiukan vanhempi oli kiinnostava mutta se loppui ennen kuin alkoikaan.

Hattua nostan kyllä tällaiselle, mutta myönnän että kiusaantuisin tilanteessa, jos en vastaa tunteeseen. Mutta tietysti olisin silti kiltti toiselle enkä huutelisi asiaa pitkin kyliä. Arpapeliähän se vähän on, millaisen vastauksen saa, joten rohkeaa se on jos asian selvittää.

Tietysti jos tunteideni kohde noin sanoisi, varmaan menisin aivan sekaisin moisesta tunnustuksesta. Tuntuisi kyllä hyvältä saada asioihin selvyys...