Jotenkin on muistikuva, että Kiuruvedellä on ollut tapana kehua sukulaisia. He ovat niin oppineita ja valveutuneita, sukua tietysti.
Entäs kun kuuluu jotain ei niin kehuttavaa ? Jonkun töppäily julkisessa tilaisuudessa, jonkun juoppous ja nakuilu, väkivalta...
Kaikissa suvuissa sattuu ja tapahtuu. Jospa kiuruvetistenkin omakehu on pikkuhiljaa laantunut.
Se on pelkästään myönteinen piirre. Ymmärrys erilaisia ihmisiä kohtaan lisääntyy kun "omillekkin" sattuu. Suku ei määritä enää ihmistä.
Entäs kun kuuluu jotain ei niin kehuttavaa ? Jonkun töppäily julkisessa tilaisuudessa, jonkun juoppous ja nakuilu, väkivalta...
Kaikissa suvuissa sattuu ja tapahtuu. Jospa kiuruvetistenkin omakehu on pikkuhiljaa laantunut.
Se on pelkästään myönteinen piirre. Ymmärrys erilaisia ihmisiä kohtaan lisääntyy kun "omillekkin" sattuu. Suku ei määritä enää ihmistä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pistäkää joku yritteliäs sirkkafarmi entisen virastotalon tiloihin. Olette sitten esimerkkinä yritteliäisyydestä keskellä kylää.