Vetisiä vertailuja eli vettä vertailussa rakkaiden kilppakumppanikaupunkien välillä.
Tamperetta ottaa juomavetensä Kangasalan Roineesta, jonka armahia aaltoja ylisti aikoinaan muuan Zachris Topelius. Tampereen vedenpuhdistamo puolestaan purkaa täkäläiset jätevedet paikalliseen Pyhäjärveen, joka on suhteellisesta pienuudestaan huolimatta Kokemäenjoen vesistön ns. keskusjärvi. Tästä seuraa, että melkoinen osa Kokemäessä virtaavasta vedestä on kertaalleen Tampereella käytettyä ja puhdistettua vettä. Ja Turku ottaa vetensä Kokemäenjoesta. Tämä näkökohta lienee Aurajoen varren eläjien näkökulmasta hyvin, hyvin huolestuttavaa jo elämänlaadun kannalta. Makeasta, juomakelpoisesta vedestä Tampereelle pojo.
Turku ylpeilee merellisyydellään. Maakravut ei ole mitään ja ainakin jokaisen turkulaisen sydämessä asuu pieni merimies, joka tulee esiin aina kun sisämaan asukille tulee kehaista Suomen vanhinta kaupunkia. Turunmaan kuvankaunis saaristo sijaitsee kuitenkin pääasiassa Suomen Turun ulkopuolella. Kuinka moni turkulainen on koskaan tullut ajatelleeksi, että Tampereella on vesipinta-alaa selvästi Turkua enemmän: Turulla on vesipinta-alaa reilut 60 neliökilometriä koostuen merestä, Aurajoesta ja parista järvestä, jotka nekin ovat saaristojärviä. Tampereella sitä vastoin on vesistöpinta-alaa yhteensä jopa 165 neliökilometrin edestä. Kaupungin alueella on jopa 146 järveä, ns. kantakaupungin alueellakin lukuisia. Sekä vesistöjen kokonaismäärästä että järvien lukumäärästä rapsahtaa tampereelle piste.
Vesistöpinta-alaan liittyen nousee esiin kysymys saarien lukumäärästä. Tässä tietysti joudutaan rajoittumaan siihen saarimäärään, joka jää kaupunkien hallinnollisten rajojen sisälle. Turulla on tietysti suurimmat saaret (mm. Ruissalo ja Hirvensalo), mutta saarten kokonaismäärä lasketaan kymmenissä. Erikoismaininnan ansaitsee nimensä sympaattisuudesta Hinttinen . mitä siellä tapahtuu? Tampereen saaret ovat paljon pienempiä. Siitä antaisin pisteen Turulle. Saarien lukumäärään Tampereen suunnalla en ole löytänyt vastausta, joten jätän tämän kysymyksen avoimeksi. Paremmin tietävä voi vastata siihen.
Aurajoki ja Tammerkoski ovat kaupunkiensa käyntikortteja ja symboleita, joten niidenkin vertailu on mielenkiintoista. Molemmat luokitellaan myös ns. kansallismaisemiksi, vaikka luokituksen taustat ovatkin huomattavan erilaiset. Tästä tunnustuksesta tulee tasapeli. Puhtaasti luonnonmaantieteeliseltä kantilta Aurajoki on jo pituutensa puolesta oikea joki, Tammerkoski vain lyhyt kolmiputouksinen koskiosuus yhden vetävän ja toisen työntävän järven välissä. Tammerkoski on kuitenkin selvästi vuolaampi: 66 kuutiometriä keskimäärin verrattuna Aurajoen 7 kuutiometriin sekunnissa. Tammerkosken padoilla kuitenkin pystytään säätelemään virtaaman suuruutta. Tässä suhteessa jokivertailun lopputulos on tasapeli 1-1. Jokien määrän suhteen Tampere epäilemättä voittaa, vaikka jälleen voidaan taittaa peistä oikean joen tuntomerkeistä. Tampereen monet järvet laskevat käytännössä vetensä toiseen vesialtaaseen aina tavalla tai toisella, joten pidän siinä suhteessa Tampereen voittoa selvänä. Jokivertailu Tampereelle menee näin 3-2.
Vesistöjen syvintä kohtaa vertailtaessa oletan sen menevän Turulle, koska kaupungin alue ulottuu Airiston selälle, jossa on jopa 90 metriä syviä kohtia. Näsijärven syvin kohta taas on 63 metriä järven vedenpinnasta mitattuna. Turkulaiset taas joutuvat ihmettelemään Tampereella sijaitsevaa Paarlahtea, jota joskus nimitetään Suomen ainoaksi vuonoksi. Kaiken kaikkiaan vetiset vertailut kallistuvat Tampereen eduksi.
Tamperetta ottaa juomavetensä Kangasalan Roineesta, jonka armahia aaltoja ylisti aikoinaan muuan Zachris Topelius. Tampereen vedenpuhdistamo puolestaan purkaa täkäläiset jätevedet paikalliseen Pyhäjärveen, joka on suhteellisesta pienuudestaan huolimatta Kokemäenjoen vesistön ns. keskusjärvi. Tästä seuraa, että melkoinen osa Kokemäessä virtaavasta vedestä on kertaalleen Tampereella käytettyä ja puhdistettua vettä. Ja Turku ottaa vetensä Kokemäenjoesta. Tämä näkökohta lienee Aurajoen varren eläjien näkökulmasta hyvin, hyvin huolestuttavaa jo elämänlaadun kannalta. Makeasta, juomakelpoisesta vedestä Tampereelle pojo.
Turku ylpeilee merellisyydellään. Maakravut ei ole mitään ja ainakin jokaisen turkulaisen sydämessä asuu pieni merimies, joka tulee esiin aina kun sisämaan asukille tulee kehaista Suomen vanhinta kaupunkia. Turunmaan kuvankaunis saaristo sijaitsee kuitenkin pääasiassa Suomen Turun ulkopuolella. Kuinka moni turkulainen on koskaan tullut ajatelleeksi, että Tampereella on vesipinta-alaa selvästi Turkua enemmän: Turulla on vesipinta-alaa reilut 60 neliökilometriä koostuen merestä, Aurajoesta ja parista järvestä, jotka nekin ovat saaristojärviä. Tampereella sitä vastoin on vesistöpinta-alaa yhteensä jopa 165 neliökilometrin edestä. Kaupungin alueella on jopa 146 järveä, ns. kantakaupungin alueellakin lukuisia. Sekä vesistöjen kokonaismäärästä että järvien lukumäärästä rapsahtaa tampereelle piste.
Vesistöpinta-alaan liittyen nousee esiin kysymys saarien lukumäärästä. Tässä tietysti joudutaan rajoittumaan siihen saarimäärään, joka jää kaupunkien hallinnollisten rajojen sisälle. Turulla on tietysti suurimmat saaret (mm. Ruissalo ja Hirvensalo), mutta saarten kokonaismäärä lasketaan kymmenissä. Erikoismaininnan ansaitsee nimensä sympaattisuudesta Hinttinen . mitä siellä tapahtuu? Tampereen saaret ovat paljon pienempiä. Siitä antaisin pisteen Turulle. Saarien lukumäärään Tampereen suunnalla en ole löytänyt vastausta, joten jätän tämän kysymyksen avoimeksi. Paremmin tietävä voi vastata siihen.
Aurajoki ja Tammerkoski ovat kaupunkiensa käyntikortteja ja symboleita, joten niidenkin vertailu on mielenkiintoista. Molemmat luokitellaan myös ns. kansallismaisemiksi, vaikka luokituksen taustat ovatkin huomattavan erilaiset. Tästä tunnustuksesta tulee tasapeli. Puhtaasti luonnonmaantieteeliseltä kantilta Aurajoki on jo pituutensa puolesta oikea joki, Tammerkoski vain lyhyt kolmiputouksinen koskiosuus yhden vetävän ja toisen työntävän järven välissä. Tammerkoski on kuitenkin selvästi vuolaampi: 66 kuutiometriä keskimäärin verrattuna Aurajoen 7 kuutiometriin sekunnissa. Tammerkosken padoilla kuitenkin pystytään säätelemään virtaaman suuruutta. Tässä suhteessa jokivertailun lopputulos on tasapeli 1-1. Jokien määrän suhteen Tampere epäilemättä voittaa, vaikka jälleen voidaan taittaa peistä oikean joen tuntomerkeistä. Tampereen monet järvet laskevat käytännössä vetensä toiseen vesialtaaseen aina tavalla tai toisella, joten pidän siinä suhteessa Tampereen voittoa selvänä. Jokivertailu Tampereelle menee näin 3-2.
Vesistöjen syvintä kohtaa vertailtaessa oletan sen menevän Turulle, koska kaupungin alue ulottuu Airiston selälle, jossa on jopa 90 metriä syviä kohtia. Näsijärven syvin kohta taas on 63 metriä järven vedenpinnasta mitattuna. Turkulaiset taas joutuvat ihmettelemään Tampereella sijaitsevaa Paarlahtea, jota joskus nimitetään Suomen ainoaksi vuonoksi. Kaiken kaikkiaan vetiset vertailut kallistuvat Tampereen eduksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.