Miksi jätkäneloset - Aalto, Eloranta, Piirainen ja Rinne nostavat kansaa barrikadeille työttömyyden vähentämistä vastaan? Ei ole kysymys työttömistä eikä voimassa olevasta laista, vaan kysymys on aivan muusta. On kysymys demareiden oppositiopolitiikasta, jossa vastustetaan laillista Eduskuntaa ja hallitusta. Koko kansa kärsii tällaisesta. Demokratian häpäisy. Onko olutlaki seuraava tekosyy lietsoa epäsopua? Lakot ovat laiton tapa vastustaa mitään, kun pitäisi ylläpitää työrauhaa työrauhavelvollisuuden aikana. SAK rikkoo vakavasti työmarkkinoiden pelisääntöjä.
Miksei työttömyyttä haluta poistaa?
olutlakivoimassa
5123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kyllä tytöttömyys pitää poistaa mutta otan esimerkin Rautavaara kuinka monta työpaikkaa siellä on vapaana ja montako työtöntä hakijaa oikein eli ei yhtään työpaikka mihis laitat hakemuksen menetät osan tuesta reilua vai mitä seuraavassa kuussa sama juttu kiittimet ristiin että töitä löytyisi ja kiitos Vartiaiselle Terholle ja muille hallituksen herroille eriarvoisuus alkaa jo työttömistä
Ihmiset työpaikkojen luo, eikä työpaikkoja ihmisten luo, koska se ei ole tänäpäivänä mahdollista toteuttaa järkevästi, järkevällä hinnalla. 1950 luvulla ihmiset alkoivat muuttamaan työn perässä, kuka kotimaan taajamaan kuka ulkomaille hommiin. Itse olen ankara maaseudun kannattaja, mutta tosiasioille en mahda mitään.
Passivoivaa maataloustukea ei saa kaikki , joten maksetaan työttömille sama summa aktivoivaa työttömyysavustusta.
Lakimuutoksia on tulossa , viljan pakko-otto sisältyy uusimpaan valmiuslakiin.
Jos maataloustuki Suomessa lopetean niin seuraa koko elintarviketuotannon alasajo. Väkintäin 100.000 työtöntä lisää. Suomen EU:lta saamat maataloustuet loppuvat, nettomaksut EU:lle kasvavat n. miljardilla eurolla. Vientiä olisi kasvatettav miljardeilla, että saatasiin tuontielintarvikkeet maksetuiksi. Olisiko järkevää?
Maatalous on Suomen huonoimmin kannavia elinkeinoja. Henkilökohtaisesti totesin realiteetit. Jätin pikkutilan ja läksin ensin teollisuuteen, sitten opiskelemaan ja jälleen teollisuuteen. Hyvä päätös, voin hyvin ja elätän veroillani suurta laumaa jotka saavat henlikökohtaisesti enemmän suoranaista rahaa yhteiskunnalta kuin maksavat - he muuten eivät ole maatalouden piisissä. Ei siellä saadaa asumistukia, toimeentulotukia, työttömyystukia, ym.
Aivan.
"Näkökulma: Aktivointia kaipaa koko Suomi – aloitetaan kansanedustajista
Senaatintorilla Helsingissä vastustettiin työttömän aktiivimallia vaatimalla leipää ja työtä. Ajat muuttuvat: joskus vaadittiin ensin työtä ja sitten leipää.
Senaatintorilla Helsingissä vastustettiin työttömän aktiivimallia vaatimalla leipää ja työtä. Ajat muuttuvat: joskus vaadittiin ensin työtä ja sitten leipää. (KUVA: Jussi Nukari / Lehtikuva)
Julkaistu: 3.2. 9:45
Työttömien lisäksi koko yhteiskunta tarvitsee aktivointia, kirjoittaa toimituspäällikkö Timo Paunonen.
Senaatintorin perjantaisessa mielenosoituksessa näkyi juliste, jossa luki leipää ja työtä. Viime vuosisadan alussa taistelevan ay-liikkeen sanoma oli toisinpäin: työtä ja leipää. Ilmeisesti yhteiskunta on muuttunut: jonkun pitää kustantaa leipä – työstä ei ole niin väliä.
Mutta entäpä jos aktivoitaisiin yhteiskunnan rakenteita lisää?
Työvoima liikkeelle. Satoja tuhansia suomalaisia siirtyi 60- ja 70-luvuilla Ruotsiin, nyt ei lähdetä mihinkään. Ei voi olla niinkään, että vain pohjoisesta ja idästä työtön pakotetaan etelään työn perässä, kyllä työttömän työnhakijan pitäisi liikahtaa myös etelästä pohjoiseen, vaikkapa Lappiin, jossa matkailussa on huutava pula sesonkityöntekijöistä.
Asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla karsii tulijoita, mutta pohjoisessa sen ei pitäisi olla este: tyhjiä vuokrataloja jopa puretaan. Talvella siellä ei ole edes hyttysiä, ja lunta riittää!
TE-toimistoihin ryhtiä. Työttömyysetuuden määrittely on valtavan paperisodan takana. Selvityksiä tarvitaan, varsinkin, jos sattuu pääsemään välillä töihin. Epäselvyydet katkaisevat korvausten maksun heti. Työtön ei tee mitään, koska ei hallitse pykäläviidakkoa.
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoi Ylen Ykkösaamussa perjantaina, että hänkään ei osaa korvausperusteita. Ei, vaikka on juristi! Miten tässä leikissä sitten pärjää uuninpankkopoika itärajalta?
Helposti töihin ja töistä pois. Työvoiman palkkaamista ja toisaalta irtisanomista on yksinkertaistettava. Työt muuttuvat, miksei myös työehdoista sopiminen. Ei pitäisi olla vaikeaa. Samalla työn vastaanottaminen tulisi tehdä aina kannattavammaksi kuin loputtomassa tukiviidakossa kahlaaminen.
Ay-liikkeen uusi suunta. Liittojen toiminta ei voi enää perustua työehtojen vahtimiseen palkkaneuvotteluissa sekä lakkokassan kartuttamiseen. Liittojen tulisi ottaa isompaa roolia myös työttömien työnvälityksessä. Vai ovatko työttömät esillä vain liittojohtajien juhlapuheissa vappuna? Siltä vähän näyttää.
Yritystuet remonttiin. Yritysjohtajien osallistuminen palkanalennustalkoisiin taisi jäädä kovin ohueksi, sen sijaan noin neljän miljardin euron verovaroista maksettavat yritystuet kelpaavat. Nytpä tehdäänkin niin, että yritystukia leikataan – jos ne eivät kohdistu innovatiivisiin, yrityksen tulevaisuuden kannalta elintärkeisiin kehityshankkeisiin. Kilpailua vääristävät yritystuet ovat joko suoraa eurotukea tai verohelpotuksia.
Säästyvät verorahat käytetään työttömien palkkaamiseen eli yrityksille suunnattuun palkkatukeen, joka on samanlaista yritystukea kuin muutkin, paitsi, että se hyödyttää monella tasolla: työttömiä saadaan töihin, valtio saa verotuloja ja työllisyysaste nousee.
Eduskuntaan potkua. Työttömät eivät ole ainoa joukko, joka kaipaa aktivointia. Kyllä sitä soisi tapahtuvan työelämässä ja vakituisissakin työsuhteissa. Aloitetaan eduskunnasta, jossa pikkuhiljaa palaillaan joululomilta! Parlamentin lomat lyhyemmäksi.
Ehkä sen jälkeen vältytään koomisilta tilanteilta. Siis siltä, joka nousi esille Ylen A-talkissa torstaina ja joka oikeastaan kruunaa koko aktiivimallikeskustelun:
Mallista päättäneet ministerit eivät tienneet, mitä päättivät."