Abban barhaat piisit

Abballa on yllättävän vähän sekundaa levyillään, toisin kuin esim.Beatlesillä.

Jep, Beatlesin varhaiset levyt, ja taas Valkoisesta tuplasta alkaen sisältävät melkoista ö-luokan tavaraa hyvien biisien lomassa.

Benny Andersson-Björn Ulvaeus. Ehkä maailman kaikkien aikojen kovin popmusiikin biisintekokaksikko (alkuaikoina mukana Stikkan Andersson). Jos ajattelee koko levytettyä tuotantoa. Hyviä biisinikkareita on paljon, mutta harvalla laatu näin tasaista. Ja sovittajina vielä kovempi hajurako seuraaviin. Ja olihan ne vokalistit loistavia. Sopivan erilaisia, mutta yhdessä ja erikseen maagisia.

No, makuasioitahan nämä.

Parhaita on vaikea nimetä - jonain toisena päivänä vois tulla eri lista, mutta tässä joitain omia suosikkeja:
- Super trouper. Uskomaton kertosäe, varsinkin syntikka taustalla ja miesten laulama "tsuppappaa"
- The day before you came. Hypnoottisen uhmaava tunnelma, kun muistaa mihin elämänvaiheeseen vielä sijoittuu.
- The visitors. Fridalta hieno laulusuoritus ja sovituksessa hieman samoja teemoja kuin edellisessä. Syntikan ja metronomin tarkan rumputyön tulos, jossa jokainen "hihat" ja isku mietitty.
- Take a chance on me. Tätä tehtäessä tiesivät varmaan käsissä olevan varman hitin. Hyvät laulusovitukset.
- Gimme! Gimme! Gimme! Ensimmäiset 40 sekuntia on klassikkoa parhaimmillaan.
- Dancing queen. Pidin pitkään näistä jättihiteistä heppoisimpana (en tiedä miksi!), kunnes kuulin kapakan dj:n soittavan kovalla volyymillä ja kappale sai työvoiton minusta.

Paljon on muitakin, mutta mennään näillä.

"Benny Andersson-Björn Ulvaeus. Ehkä maailman kaikkien aikojen kovin popmusiikin biisintekokaksikko (alkuaikoina mukana Stikkan Andersson). Jos ajattelee koko levytettyä tuotantoa. Hyviä biisinikkareita on paljon, mutta harvalla laatu näin tasaista"

Olen samoilla linjoilla. Luonnollinen toinen vaihtoehto olisi tietysti Lennon/McCartney. Uskomatonta kyllä, omasta mielestäni Beatlesin laulujen taso itse asiassa notkahti Rubber Soulin (1965) jälkeen, vaikka usein ajatellaan Beatlesin kultakauden vasta käynnistyneen tuosta levystä. On kuitenkin niin, että Sgt. Peppers Lonely Hearts -levyllä biisit eivät ole yhtä upeita kuin mm. Help!-levyn parhaat kappaleet (nerokkaat Ticket to Ride, Yesterday ja nimikkokappale). Myös Valkoisella tuplalla tai Abbey Roadilla ei välttämättä ole ollenkaan niin korkealle kohoavia helmiä kuin varhaiset She Loves You, And I Love Her tai Norwegian Wood. Loppupäässä bändi komeili kehittyneemmillä sovituksilla ja albumituotannoilla. Toki Hey Juden ja Let It Ben kaltaiset biisit (ja monet muutkin) myöhäistuotannossa ovat hienoja, mutta alkupään biiseissä on isompi prosentti Beatlesin parhaita biisejä. Eli omasta mielestäni sävellysten taso meni inasen alaspäin, viimeistään Revolverin jälkeen. Tosin se oli niin korkealla, että vaikea sitä oli ylöspäinkään paljoa nostaa.

Abballa taas loppua kohden biisit muuttuivat parempaan suuntaan. Musikaalihenkiset Thank You For The Music ja Happy New Year tai kuolematon The Winner Takes It All ovat vieläkin ihastuttavampaa poppia kuin SOS tai Dancing Queen. Arvostan korkealle Abban nousujohteista uraa tässä mielessä, mutta molempia näitä lauluntekijäkaksikkoja koskee toki upean erityinen laadukkuus halki uran. Jos minun pitäisi listata Abbalta parhaat biisit, ne löytyisivät pääosin Arrival-levyn (1976) jälkeisestä aineistosta, niin haikeamman (The Name of the Game, The Day Before You Came, The Winner Takes It All) kuin tanssittavammankin (Super Trouper, Gimme Gimme Gimme) materiaalin puolesta.

Tästä seikasta hatunnostot ruottalaisille.

Abba on parempaa syötynä, kuin kuultuna. Hurriganes vetää ketoon Abban kaikki biisit, mennen tullen. !!

ABBAlla tosiaan on paljon hyviä biisejä, joita on vaikea asettaa paremmuusjärjestykseen.
Yhdyn aloittajan luetteloon, ja lisään vielä When I Kissed The Teacher, Angeleyes, Bang-A-Boomerang, Head Over Heels.