minusta et pääse noin helpolla eroon. Välinpitämättömyys ei riitä, jos tämä tunne on osa jotain suurempaa. Olet yhä tässä mukana, koska en ole saanut vielä ketään muutakaan mieleeni. Aiotko luovuttaa? Ei tämä helppoa tule olemaan enkä itsekään ole päässyt helpolla. En tiedä, mitä olet itse kohdannut, mutta minulla ainakin virheeni nousevat pintaan. Sen lisäksi oman itseni eheyttäminen. Uskon siihen, että vielä joku päivä olen valmis ja uskon sinuunkin. Jäit todella mystiseksi hahmoksi minulle ja sen vuoksi on hyvin vaikea saada selvää sinusta. On minulla silti veikkauksia sinun heikkouksistasi.
Varoitan mies
joskusvieläme
23576
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Et sä sitä Juhaas saa ikinä koeta jo ymmärtää asia, montako vuotta olet vatuloinut sitäkin asiaa täällä.
Oliko tuo kosinta? En ole muslimi tai villi Utahin mormoni, muuten voisin hyvinnii harkita.
Tuo 'Varoitan mies' jotenkin vain kolahti. Ei voi mitään. xD
K me tavataan viellä.
Kun se aika tulee.
Älä hyvä mies sano että tuo palstan hullu Knainen on sinun kaivattu?
Oletko M mies?
Nainen olen..
https://www.youtube.com/watch?v=txWsevMWlhk <3
"On minulla silti veikkauksia sinun heikkouksistasi."
Ei ihmekään jos mies ei kiinnostunut sinusta. Oikeaan tunteeseen ei kuulu toisen heikkouksien kartoittaminen ja arvailu.
"joskusvieläme"
Ette tule ikinä olemaan "me"
Menes kakara tutumaan. Tämä mies osaa arvostaa naista, joka ajattelee tunteita.
Tuollaisia miehistä minä pidän.
Mutta jos naisen ”tunteiden” lähtökohta on etsiä heikkouksia eli ”vikoja” lyömäaseiksi niin sellainen ei johda mihinkään terveeseen suhteeseen vaan epäsuhteeseen jossa toinen on yläpuolella... sellainen suhde jakautuu kolmeen vaiheeseen 1. ihailu/valloitus 2. mitätöinti/alistaminen 3. hylkääminen
Etsi sellainen jossa näet hyviä puolia
Ette ihan saaneet sitä ajatusta kiinni mitä hain. Hän tietää ihan hyvin minunkin heikkouksista. Kaikillahan on heikkouksia ja pidän hänestä kokonaisuutena. En aio käyttää niitä häntä vastaan vaan annan kaiken tulla hänelle opetuksena kauttani. Aion tehdä hänestä paremman ihmisen niin kuin hän tekee minusta.
Kun tietää toisen heikkoudet, osaa ymmärtää häntä. Tai hänen kohdallaan puhuisin ennemmin traumoista, jotka saavat toimimaan tietyllä tavalla.
En tietenkään hyväksy hänen välillä todella loukkaavaa käytöstä minua kohtaan, mutta ymmärrän hänen toimintaansa kuitenkin. Enkä ole antanut anteeksi hänen epäluottamustaan minua kohtaan eräässä asiassa.
Ja en ole ap, nousi aloituksesta vain ajatuksia pintaan.
Tottakai kaikilla on heikkouksia mutta ei niitä tarvitse listata tai edes varsinaisesti pohtia, varsinkaan ulkopuolisten kanssa tai netissä. Parempi tapa voisi olla nähdä toinen täydellisen epätäydellisenä, jossa heikkoudet ovat pakettiin kuuluvaa normaalia. Tuollainen asenne että aiot tehdä hänestä paremman ihmisen viittaa siihen ettet hyväksy toista sellaisenaan ja se paistaa usein helposti läpi ylimielisyytenä ja haluna asettua arvioitsijan/opettajan asemaan, jolloin toinen on ikäänkuin ”koeajalla” tai ”pääsykokeissa”. Sellaista on syytäkin paeta esimerkiksi osoittamalla välinpitämättömyyttä...
Miksi sitten *joskus vielä me* silloin kuin sinulle sopii, teetkö sä silloin aloiten?
Ja hän nunnana istuskele kotona,odottaa kiltisti milloin prinssi tulee? Ehkäpä hän on mennyt eteenpäin toisen ihmisen kanssa tai kuollut?
Parempi se on tunnustaa heikkoutensa, ja alkaa rehdiltä pohjalta, eikä feikkailla ja kusettaa.
Tottakai pitää olla oma itsensä heikkouksia peittelemättä mutta jos toinen ei hyväksy sellaisena vaan kartoittaa heikkouksia ja on valmis ”opettamaan” ”paremmaksi” niin sehän on ihan pimee lähtökohta... sellaisesta ei voi tulla toimivaa ja tasavertaista suhdetta
Todellakin voi tulla.
Miksi ei saisi? Yritän vain miettiä tätä kaikkea. Se on minun tapani ajatella. Näen hänet kokonaisuutena, mutta yritän muodostaa oman kokonaisuuden. Hyväksyn hänet omana itsenään. Tiedostan vain sen, että kukaan ei ole täydellinen ja meissä kaikissa on omat puutteemme. Kuitenkin joskus joku ihminen tulee ja jotenkin merkitsee enemmän kuin kukaan muu. Hän heijasti minusta kaiken sen mikä on kesken. Hän opetti minua. Ehkä hän ei tiedostanut sitä, mutta niin tapahtui. Kaikki vain loksahti paikoilleen. Hänen toimintansa on heijastuksena minusta. Pidän hänestä juuri sellaisena kuin hän on enkä halua muuttaa sitä. Hän pakeni, koska se johtuu minusta... Menneisyydestäni. Siitä ajasta, kun itse tein niin samoin. Kukaan ei ole ennen tehnyt sitä minulle, mutta hän teki ja niin oli tarkoituskin... Minun oli tarkoitus tajuta enemmän ja omista virheistä. Osana kasvua ihmisenä ja osana tulla paremmaksi ihmiseksi. Tämä on niin monimutkaista...
Ei ollut minulta tämäkään aloitus, ei todellakaan. Toivottavasti et edes luullut niin.
Täytyy vielä lisätä, että toivon todella, ettet ajatellut hetkeäkään, että tämä aloitus voisi olla minulta sinulle. En todellakaan koskaan ajattelisi noin tai mitään tuollaista. Enkä ole koskaan edes ajatellut, että sinulla olisi jotain heikkouksia tms. Minusta sinä olet ihana. Välitän sinusta ja rakastan sinua, eikä niihin kuulu mikään tuollainen, mitä aloituksessa lukee.
Niinhän se menee, vain itseään voi muuttaa ... Aito rakkaus tekee kuitenkin ihmisen pehmeämmäksi ja haavoittuvammaksi. Ehkä myös hieman paremmaksi ihmiseksi.