Ajatukset ja mielipiteet muuttuvat impulsiivisesti

Hei,
Olen välillä erittäin impulsiivinen ihminen ja välillä harkitsen kaiken todella tarkkaan. Välillä tulee ahdistuskohtauksia, jolloin sanon hiljaa ääneen ''kuole kuole'' tai ''aiti auta'' tai ''ole hiljaa''. Välllä tuntuu että kaikki on niin hyvin kuin vain maailmassa voi olla, välillä tahdon vain olla. Ääniä en kuule, eikä minulla ole sellaista ääntä päässä. Kaiken ajattelen ns liikkuvana kuvana, jonka sitten puhuessa käännän puheeksi. Kirjoittaminen ja puhuminen on hankalaa koska aiempaan kuvaan on vaikea päästä ellei se ole tarkasti tallentunut mieleen. Puhua osaan, mutta änkytän paljon ja sanon vääriä sanoja lauseeseen ja lausemuodot on vaikeita kasassa pidetäviä. Tämänkin tekstin aikana alkaa mieleni muuttua että en ehkä julkaise tätä. koska kaikki on ok. mutta kaikki ei ole ok. Erittäin paljon epäilen kaksisuuntaista mielialahäiriötä. ADHD tutkimuksissakin kävin, koska epäilin sitä, mutta jätin kesken koska tuli just se ajatus että kaikki on ok. Puhun itsekseni joskus ja pystyn päässäni tekemään useampia persoonia joiden kanssa keskustella. Minä kyllä tiedän mitä ne aikovat sanoa, mutta samalla en tiedä. koulussa ollessani tämä oli sinänsä hyöty että pystyin eri persoonan kanssa ajattelemaan vastausta kokeessa. ja nyt tuli se tunne että en julkaise tätä mutta vituu pakotan itseni. vähän aikaa käveltyäni sai vielä jotain ulos, eli ''pelkään'' asioida normaalisti ihmisten kanssa, mutta kun se ahdistus ilmenee, jotenkin on helpompi puhua. siksi kai en normaalisti tahdo avautua tästä, mutta pakko on. Isä vissiin liikaa puotellu lapsena päälleen mua.

Jos joku haluaa jotenkin kertoa miten tässä voi apua saada, niin [email protected]

Ulospäin näytän ihan normaalille hiljaiselle ihmiselle.
3155
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Ja+välillä+oikeasti+ajattelen+miten+hauskaa+olisi+kuolla+tai+kokea+kuolema.+en+siis+halua+kuolla+vaan+kokea+sen.++Ja+95%+ajatuksistani+en+pysty+kääntämään+millekkään+kielle,+vain+minä+ymmärrän+sitä+liikkuvaa+kuvaa.

Äänestä
  • yleensä se fiilis että haluan puhua tapahtuu sillon kun oon. vittu taas vaihtu mieliala, en muista mitä olin sanomassa enkä haluais tätä tehdä. kasvotusten ihmisten kansssa en uskalla puhua totta tästä asiasta, koska en halua muiden tietävän miltä hullu näyttää.

    Äänestä

Muutaman pvä päästä on lekuri ihan toisesta syystä ja screenshottaan nää tekstit, tulostan ja annan hälle, koska tiiän, että en pysty aukasemaan sanaista arkkuani ja kertomaan vaivastan. Olen niin monesti yrittänyt kaikissa perustarkastuksissa ja muissa kissanristiäistarkastuksissa, mutta kun en vaan voi vaikka haluaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


AvunTarveessa kirjoitti:

Hei,
Olen välillä erittäin impulsiivinen ihminen ja välillä harkitsen kaiken todella tarkkaan. Välillä tulee ahdistuskohtauksia, jolloin sanon hiljaa ääneen ''kuole kuole'' tai ''aiti auta'' tai ''ole hiljaa''. Välllä tuntuu että kaikki on niin hyvin kuin vain maailmassa voi olla, välillä tahdon vain olla. Ääniä en kuule, eikä minulla ole sellaista ääntä päässä. Kaiken ajattelen ns liikkuvana kuvana, jonka sitten puhuessa käännän puheeksi. Kirjoittaminen ja puhuminen on hankalaa koska aiempaan kuvaan on vaikea päästä ellei se ole tarkasti tallentunut mieleen. Puhua osaan, mutta änkytän paljon ja sanon vääriä sanoja lauseeseen ja lausemuodot on vaikeita kasassa pidetäviä. Tämänkin tekstin aikana alkaa mieleni muuttua että en ehkä julkaise tätä. koska kaikki on ok. mutta kaikki ei ole ok. Erittäin paljon epäilen kaksisuuntaista mielialahäiriötä. ADHD tutkimuksissakin kävin, koska epäilin sitä, mutta jätin kesken koska tuli just se ajatus että kaikki on ok. Puhun itsekseni joskus ja pystyn päässäni tekemään useampia persoonia joiden kanssa keskustella. Minä kyllä tiedän mitä ne aikovat sanoa, mutta samalla en tiedä. koulussa ollessani tämä oli sinänsä hyöty että pystyin eri persoonan kanssa ajattelemaan vastausta kokeessa. ja nyt tuli se tunne että en julkaise tätä mutta vituu pakotan itseni. vähän aikaa käveltyäni sai vielä jotain ulos, eli ''pelkään'' asioida normaalisti ihmisten kanssa, mutta kun se ahdistus ilmenee, jotenkin on helpompi puhua. siksi kai en normaalisti tahdo avautua tästä, mutta pakko on. Isä vissiin liikaa puotellu lapsena päälleen mua.

Jos joku haluaa jotenkin kertoa miten tässä voi apua saada, niin [email protected]

Ulospäin näytän ihan normaalille hiljaiselle ihmiselle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu