Siitä todellisuudesta sen verran

Noin se on, sen kun vielä joku ottaisi esille Eduskunnassa.

-se ei ollut minkäänlainen ongeöma kenellekkään tässä kaksikielisessä maassa .

Missä ålivat kaiikki GrundShlaagin saajat?

RKP:n voima onkin kabinettipolitiikassa, siellä se vaikuttaa.

Sinä mikään suomenkielinen ole kuin pelkkä Hååkkan.

jrjgjjffjfjkkk kirjoitti:

RKP:n voima onkin kabinettipolitiikassa, siellä se vaikuttaa.

Sinä mikään suomenkielinen ole kuin pelkkä Hååkkan.

Kaikki puolueet ja kansanedustajat keskustelevat asioista eri paikoissa, kai nyt sen ymmärrät. Kabineteissakin, missä vaan, älä sure.

jrjgjjffjfjkkk kirjoitti:

RKP:n voima onkin kabinettipolitiikassa, siellä se vaikuttaa.

Sinä mikään suomenkielinen ole kuin pelkkä Hååkkan.

RKP sai pakkoruotsin kouluihin juuri kabinettipolitiikan seurauksena.

joodååå kirjoitti:

RKP sai pakkoruotsin kouluihin juuri kabinettipolitiikan seurauksena.

RKP ei päätä Suomessa mistään asiasta, suomenkielinen enemmistö päättää kaikesta. Jokainen puolue ajaa asioitaan, mutta mikään puolue ei voi yksin päättää mistään, aina tarvitaan enemmistö.
Älä itke vapaan maan demokratiaa.

-Se, osataanko ruotsia tänä päivänä, riippuu em. asioista (se ei siis riipu RKP:sta tms., kuten jotkut virheellisesti kuvittelevat).

Se, että åsaatko juuri sinä ruåtsia ja kuinka hyvin, ei kiinnosta ketään.
Ei edes RKPtä.
Hyvä jos olet tyytyväinen kieliosaamiseesi.

Valitettavasti kuitenkin suurin osa väestöstä ei tee ruåtsilla mitään.
Vielä valitettavammin joutuvat sitä pakolla opiskelemaan.

svekoargumentti kirjoitti:

-Se, osataanko ruotsia tänä päivänä, riippuu em. asioista (se ei siis riipu RKP:sta tms., kuten jotkut virheellisesti kuvittelevat).

Se, että åsaatko juuri sinä ruåtsia ja kuinka hyvin, ei kiinnosta ketään.
Ei edes RKPtä.
Hyvä jos olet tyytyväinen kieliosaamiseesi.

Valitettavasti kuitenkin suurin osa väestöstä ei tee ruåtsilla mitään.
Vielä valitettavammin joutuvat sitä pakolla opiskelemaan.

Lue lisää

"Suurin osa ei tee ruotsilla mitään."
Ja vielä paljon suurempi osa ei tee fennomaanin tuputtamilla vierailla kielillä yhtään mitään.
Suomea ja ruotsia tarvitaan selvästi eniten Suomessa, faktaa pukkaa nyt.

faktanpukkaaja kirjoitti:

"Suurin osa ei tee ruotsilla mitään."
Ja vielä paljon suurempi osa ei tee fennomaanin tuputtamilla vierailla kielillä yhtään mitään.
Suomea ja ruotsia tarvitaan selvästi eniten Suomessa, faktaa pukkaa nyt.

Lue lisää

Mutta suomalaiset tarvitsevat Suomessa, suomenkielen jälkeen eniten englantia - ei ruotsia.

ruotsiLoppuu kirjoitti:

Mutta suomalaiset tarvitsevat Suomessa, suomenkielen jälkeen eniten englantia - ei ruotsia.

"Mutta suomalaiset tarvitsevat Suomessa, suomenkielen jälkeen eniten englantia - ei ruotsia. "

Ruotsilla ei tee Suomessa juurikaan mitään.
Muutama paikkakunta rannikolla on ns tönkköruotsinkilistä aluetta.
Mutta todeistettavasti näissäkin on selvinnyt ihmisraasuja hengissä suomella ja englannilla.

faktanpukkaaja kirjoitti:

"Suurin osa ei tee ruotsilla mitään."
Ja vielä paljon suurempi osa ei tee fennomaanin tuputtamilla vierailla kielillä yhtään mitään.
Suomea ja ruotsia tarvitaan selvästi eniten Suomessa, faktaa pukkaa nyt.

Lue lisää

"Suurin osa ei tee ruotsilla mitään."

Faktanpukkaja kommmentoi tätä: "Ja vielä paljon suurempi osa ei tee fennomaanin tuputtamilla vierailla kielillä yhtään mitään. Suomea ja ruotsia tarvitaan selvästi eniten Suomessa, faktaa pukkaa nyt."


Tässä kannattaa varmaan jättää englanti käsittelemättä, koska sen suuri merkitys tunnustetaan yleisesti. Siinä perusväitteessäsi, että Suomessa tarvitaan eniten suomea ja ruotsia, olet tietenkin oikeassa. Suomi on tietenkin se ylivoimaisesti tärkein kieli, mutta ruotsin kakkossijakin on hyvin selvä. Emme me fennomaanit tätä ole kiistämässäkään. Mutta totuus on kuitenkin se, että Suomessa "pienillä" mutta maailmalla suurilla kielillä on täällä kovin niukalti osaajia, kun taas ruotsia osaa vahintään kohtuulisesti hyvinkin moni. Tällöin tarve saada lisää ruotsin osaajia on suhteessa pienempi kuin jatkossa nousevien venäjän, kiinan ja portugalin kohdalla. Tätä todisti jokunen aika sitten julkistettu EK:n taulukko, jossa noiden kolmen kielen uusien osaajien tarve oli todettu ilmeiseksi. Ruotsi oli tuossa taulukkossa vaatimattomalla sijalla kymmenen, heti viron jälkeen. Tuo taulukko ei siis merkinnyt sitä, etteikö ruotsilla olisi käyttöä, mutta kun sen osaajapohja on jo nykyisellään sangen vahva, niin painoa kieltenopetuksessa olisi jatkossa kohdistettava suhteessa enemmän noihin muihin kieliin. Muistettava myös on, että tällä hetkellä Suomen virkamiehistä käyttää tutkimuksen mukaan ruotsia säännöllisesti työssään vain 6%. Eli ei monikaan. Ja jos olette seuranneet noita niin sanottuja kaksikielisiä vaalikeskusteluja, niin olette varmaan havainneet, että usean poliitikon ruotsin taito on osoittautunut varsin vajavaiseksi. Ruotsia on kenties osattu kohtalaisesti koulun päätösvaiheessa, mutta kun kun sen säännöllinen käyttö on jäänyt aika olemattomaksi, niin kielitaito on päässyt rapistumaan.

Rutosinopettajat ovat kielten opettajia siinä missä muutkin. Ruotsin opettajalla on kaksi opetettavaa kieltä, joskus jopa kolme. Tyypillinen kieliyhdistelmä ruotsin opettajalla on ruotsi/englanti tai ruotsi/saksa.

Samanlainen.opettaja kirjoitti:

Rutosinopettajat ovat kielten opettajia siinä missä muutkin. Ruotsin opettajalla on kaksi opetettavaa kieltä, joskus jopa kolme. Tyypillinen kieliyhdistelmä ruotsin opettajalla on ruotsi/englanti tai ruotsi/saksa.

Lue lisää

Lisäisin tähän, että ruotsinope ei ole työllistetty "pakkorutosin" ansiosta, vaan ruotsin kielen takia. Ruotsia opiskellaan jatkossakin niin paljon, että ruotsinope työllistyy kahdella opetettavalla kielellään mainiosti. Ihan samalla tavalla kuin vaikkapa ranska-saksa -ope, tai espanja-ranska -ope.

Turha kieli on tosiaan unohtunut joltain, kirjoittaa jotain siansaksaa jatkuvasti.
Åå.

niinturhaa kirjoitti:

Turha kieli on tosiaan unohtunut joltain, kirjoittaa jotain siansaksaa jatkuvasti.
Åå.

Suomen kielen osaamisessa olisi tosiaan eräiden kohdalla toivomisen varaa....

Opettele ruotsia, tai edes suomea.

Ja silti tutkimuksen mukaan 45% valitsisi sen, jos se olisi vapaaehtoinen. Kumma juttu.

kummajuttu99 kirjoitti:

Ja silti tutkimuksen mukaan 45% valitsisi sen, jos se olisi vapaaehtoinen. Kumma juttu.

Johtuu virkamiesruotsista. Mutta ei poista sitä faktaa, että ruotsi käy yhä tarpeettomammaksi maassa.

jhhghgbjjfjdjddjj kirjoitti:

Johtuu virkamiesruotsista. Mutta ei poista sitä faktaa, että ruotsi käy yhä tarpeettomammaksi maassa.

Osuva pointti!

jhhghgbjjfjdjddjj kirjoitti:

Johtuu virkamiesruotsista. Mutta ei poista sitä faktaa, että ruotsi käy yhä tarpeettomammaksi maassa.

"Johtuu virkamiesruotsista. Mutta ei poista sitä faktaa, että ruotsi käy yhä tarpeettomammaksi maassa. "


Ruotsin kielen tarvetta ei voi perustella muuten kuin lailla.
"Koska laki sanoo".

kummajuttu99 kirjoitti:

Ja silti tutkimuksen mukaan 45% valitsisi sen, jos se olisi vapaaehtoinen. Kumma juttu.

Kummajuttu99 kirjoitti: "Ja silti tutkimuksen mukaan 45% valitsisi sen, jos se olisi vapaaehtoinen. Kumma juttu."


Ei ehkä niinkään kummallinen. Ensinnäkin tuossa kyselyssä ei ollut haastateltavile kerrottu, että virkamieruotsi olisi lakkautetttu tuossa tilanteessa. Silloin osa valitsee ruotsin, koska sitä kumminkin joutuisi lukemaan myöhemmin. Suomessa on paljon kaksikielisiä perheitä, joissa lasten äidinkieli on tosin suomi, mutta ruotsi on vahva kakkoskieli. Luonnollisesti valtaosa tuosta porukasta valitsisi ruotsin. Osalla on ruotsinkielisiä sukulaisia rannikkoseudulla. Hyvä syy valita ruotsi. Ja osa toivoo jossain vaiheessa työskentelevänsä Ruotsissa tai Ahvenanamaalla. Jälleen yksi peruste valita ruotsi. Lisäksi ruotsia kuulee tv:stä helposti, jos vain haluaa. Siksi monella pienellä koululaisella on jonkinmoinen käsitys siitä, millainen kieli ruotsi on. He saattavat helpommin valita edes jossain määrin tutun kielen kuin uppo-oudon. Mahdollisessa tositilanteessa ruotsin valitsijoiden määrä tullee olemaan selvästi yli 50%, mahdollisesti lähes 70%. Ruotsin muuttaminen vaihtoehtoiseksi kieleksi ei siis ainakaan alkuvaiheessa juuri heikentäisi ruotsin varsin dominoivaa asemaa kakkoskielenä englannin jälkeen. Pitkässä juoksussa ruotsi tulisi hiljalleen hiipumaan, mutta tuskin romahtamaan.

VesaKaitera kirjoitti:

Kummajuttu99 kirjoitti: "Ja silti tutkimuksen mukaan 45% valitsisi sen, jos se olisi vapaaehtoinen. Kumma juttu."


Ei ehkä niinkään kummallinen. Ensinnäkin tuossa kyselyssä ei ollut haastateltavile kerrottu, että virkamieruotsi olisi lakkautetttu tuossa tilanteessa. Silloin osa valitsee ruotsin, koska sitä kumminkin joutuisi lukemaan myöhemmin. Suomessa on paljon kaksikielisiä perheitä, joissa lasten äidinkieli on tosin suomi, mutta ruotsi on vahva kakkoskieli. Luonnollisesti valtaosa tuosta porukasta valitsisi ruotsin. Osalla on ruotsinkielisiä sukulaisia rannikkoseudulla. Hyvä syy valita ruotsi. Ja osa toivoo jossain vaiheessa työskentelevänsä Ruotsissa tai Ahvenanamaalla. Jälleen yksi peruste valita ruotsi. Lisäksi ruotsia kuulee tv:stä helposti, jos vain haluaa. Siksi monella pienellä koululaisella on jonkinmoinen käsitys siitä, millainen kieli ruotsi on. He saattavat helpommin valita edes jossain määrin tutun kielen kuin uppo-oudon. Mahdollisessa tositilanteessa ruotsin valitsijoiden määrä tullee olemaan selvästi yli 50%, mahdollisesti lähes 70%. Ruotsin muuttaminen vaihtoehtoiseksi kieleksi ei siis ainakaan alkuvaiheessa juuri heikentäisi ruotsin varsin dominoivaa asemaa kakkoskielenä englannin jälkeen. Pitkässä juoksussa ruotsi tulisi hiljalleen hiipumaan, mutta tuskin romahtamaan.

Lue lisää

En usko, että tuohon lukuun on vaikuttanut virkaruotsin olemassaolo. Haastateltavat kun ovat käsittääkseni olleet kaiken ikäisiä ja kaikista yhteiskuntaluokista. Kukaan ei tällaisessa haastattelussa ajattele virkaruotsia, vaan vastaa vain yksinkertaiseen kysymykseen: Tulisiko ruotsi olla vapaaehtoinen?

Moni tällä palstalla ei näytä tajuavan, että ruotsia valitaan myös A1- ja A2-kieliksi. Eli tuo prosentti muodostuu kokonaisuudessaan ruotsin A1-, A2-, B1-, B2- ja B3-kieleksi valinnneista. Ruotsi on suosittu valinnainen kieli alakouluissa jo nyt ranskan, saksan ja espanjan ohella. Kun se valitaan aikaisessa vaiheessa, koko "pakkoruotsi"-dilemma myös tavallaan jää pois.

Mutta siinä on RKP:llä miettimistä.

aijai.sentään kirjoitti:

Mutta siinä on RKP:llä miettimistä.

"Mutta siinä on RKP:llä miettimistä. "

RKP on ajanut itsensä puun ja kuoren väliin, pattitilanteeseen.
Se ei voi luopua pakkoruotsista, sillä samalla puolueen merkitys häviäisi.
Eikä se voi jumittua pakkoruotsiin, sillä se lisää ruotsalaisvihamielisyyttä.

Lopputulema on toki silti selvä kaikille.

kusettava_kirkko kirjoitti:

"Mutta siinä on RKP:llä miettimistä. "

RKP on ajanut itsensä puun ja kuoren väliin, pattitilanteeseen.
Se ei voi luopua pakkoruotsista, sillä samalla puolueen merkitys häviäisi.
Eikä se voi jumittua pakkoruotsiin, sillä se lisää ruotsalaisvihamielisyyttä.

Lopputulema on toki silti selvä kaikille.

Lue lisää

Onneksi suomalaiset ovat normaaleja, eivätkä fennomaaneja. Vihatkoon fennomaani, jos tahtoo, se on heikkojen tyyli ja tapa.

dgft kirjoitti:

Onneksi suomalaiset ovat normaaleja, eivätkä fennomaaneja. Vihatkoon fennomaani, jos tahtoo, se on heikkojen tyyli ja tapa.

"Vihatkoon fennomaani, jos tahtoo, se on heikkojen tyyli ja tapa. "

Mania ei viittaa niinkään vihaan vaan enemmänkin rakkauteen.

dgft kirjoitti:

Onneksi suomalaiset ovat normaaleja, eivätkä fennomaaneja. Vihatkoon fennomaani, jos tahtoo, se on heikkojen tyyli ja tapa.

Ja onneksi "fennomaani" on yhtä kuin suomalainen.

Suomessa puhuttavat kielet ja murteet ovat yksiselitteisesti rikkaus, koska kielten moninaisuus on upea asia. "Rikkaus" ei suinkaan tarkoita, että sinä tai minä hyödymme henkilökohtaisesti esim. jostakin murteesta. Minä en rikastu savon murteella, mutta pidän hienona asiana, että sellainenkin murre on meillä vielä olemassa.

Kielisuhde 5/95 ei voi olla lähtökohta kaksikielisyyspolitiikalle, vaan vähemmistöpolitiikalle.

nvnbnvnvnvn kirjoitti:

Kielisuhde 5/95 ei voi olla lähtökohta kaksikielisyyspolitiikalle, vaan vähemmistöpolitiikalle.

Mikä tahansa kielisuhde voi olla lähtökohta kaksikielisyydelle. Riippuu täysin kielen statuksesta maassa. Suomessa suomi ja ruotsi ovat vahvan statuksen kieliä. Ne ovat käytössä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, toisin kuin vaikkapa romani ja saame, yhtään väheksymättä kahta jälkimmäistä.

Joodåå edustaa eliittiä?

Ruotsi on yksikielinen valtio, Suomi on kaksikielinen, ero on selvä ja oleellinen.

Ei mitään ole annettu, kaksikielisyys on ollut selvä ja luonnollinen aina Suomessa.

"Kyllä se kaikille olisi helpompaa kun nimettäisiin suomenruotsinkieli jollakin neutraalilla nimellä"

Se olisi helpompaa sinulle. Muille se ei ole ongelma.

Aiotko ehdottaa myös, että "kanadanranskalainen" vaihdetaan "neutraalimmaksi"?