Teit minut onnettomaksi kultaseni

Et ole hän, tai sitten sanot epäsuorasti sen ettet pidä minust sellaisena kuin olen.

Mä kyllä löydän hänen luo ja toisinpäin ja pystymme tavoittamaan toisemme, mutta jos tässä tarkoitettiin aaltopituutta, niin voi olla etteivät ne koskaan tule kohtaamaan, vaik en mitään hänestä muuttaisi.

Tämä kolahti. Miksi akattelet niin että ette olisi 'samalla taajuudella'? Omasta mielestäni hänessä ja minussa on sopivasti samaa ja erilaisuutta.

SarvetKolisoo kirjoitti:

Et ole hän, tai sitten sanot epäsuorasti sen ettet pidä minust sellaisena kuin olen.

Mä kyllä löydän hänen luo ja toisinpäin ja pystymme tavoittamaan toisemme, mutta jos tässä tarkoitettiin aaltopituutta, niin voi olla etteivät ne koskaan tule kohtaamaan, vaik en mitään hänestä muuttaisi.

Lue lisää

Myönnän etten voi pitää sinusta sellaisena kuin olet. Olemme eri yhteiskuntaluokkaa, ja pidän kaltaisiasi teeskentelijöinä. Sinä taas ärsyynnyt aina kun minä lakkaan teeskentelemästä, kun olen mikä olen ja haluan aina olla.

Voi, voi teidän yhteiskuntaluokka-ajattelua. En kiellä etteikö se voi vaikuttaa, mutta ei se pääsyy saisi olla. Mun mielestä olis miehiltäkin reilua heti alkuun sanoa etteivät tykkää koulutetuista ja itse tienaavista naisista.

Olis mulle kelvannut, vaan kun se nainen kuvitteli että haluan elämässäni pyrkiä joksikin mitä en ole. Ja kun niin ei sitten ollutkaan, tuli ero eikä minulla ollut mitään syytä miksi sitä eroa hyväksyisi. Se suhde ei toiminut.

Mun on kyllä niin vaikea uskoa että mikään yhteiskunta luokka tms vaikuttaisi suhteen päättymiseen jos oikeasti toista ihmistä rakastaa..mutta ilmeisesti olen väärässä.

Flows kirjoitti:

Mun on kyllä niin vaikea uskoa että mikään yhteiskunta luokka tms vaikuttaisi suhteen päättymiseen jos oikeasti toista ihmistä rakastaa..mutta ilmeisesti olen väärässä.

Vedinkin juuri sen johtopäätöksen että siinäpä pinnallinen nainen ja kyvytön rakastamaan ketään. Hän eli jotain romanttista satua ja todellisuudella ei ollut siinä sijaa.

Kommentoitiin nyt minun vastaus😪En kyllä ole pinnallinen..

Niin kommentoitiin, mutta ei se tarkoita sitä että olisin sinua häneksi luullut. Se oli vastine siihen kun sanoit voi voi meidän ajattelua. Teki mieli selventää mikä minun ja hänen tilanne oli, koska mistäpä sinä sen voisit muuten tietää ja käsittää miten asiat oli ja kuka ajatteli voi voi-tyyliin.

Mä ainakin halusin vaikken vaikuttanutkaan siltä.

Miksi et sitten vaikuttanut siltä? Miksi esitit sellaista kovaa pelimiestä?
Minä en tiedä pystyisinkö enää mitään kanssasi, koska käytöksesi satutti niin paljon ja jätti ikuiset arvet, en tiedä pystynkö sitä unohtamaan :(

Hei muuten joo rakkaille tyttösille: katso lasiin, näetkö siellä oman kuvasi "demonina" vai onko lasi peili vai mitä se on?

Demoni-jutut ovat kyllä liian pelottavia ollenkaankin puhuakaan.

oletkoitsedemoni kirjoitti:

Hei muuten joo rakkaille tyttösille: katso lasiin, näetkö siellä oman kuvasi "demonina" vai onko lasi peili vai mitä se on?

Demoni-jutut ovat kyllä liian pelottavia ollenkaankin puhuakaan.

Lue lisää

Lasista heijastuu vain omat kasvoni. En ymmärrä miksi näkisin itseni demonina. Eri asia mitä tunnen kuin se mitä näen. Laitoitko, koska aloittajalla on tuo sarvetkolisoo nimimerkki?

Aivan niin, eli oletko itse itsellesi "demoni"?

siinäpäpohditataas kirjoitti:

Aivan niin, eli oletko itse itsellesi "demoni"?

En ainakaan muille. En ymmärrä miksi minut nähtäisiin sellaisena. Itselleni tuskin. Ajattelen kuitenkin omaa ja muiden parasta.

Susihaulit leikatulla pumppuhaulikolla takaapäin niskaan ajavat kai saman asian?

Tai ehkä aika olisi, mutta siinä on vain monta muttaaa. Itsepäisiä ollaan molemmat, se on ainakin huomattu. Mutta itsekäs en silti oo, eikä hän.

Samankaltasuutta mutta en usko että olet se nainen siis jos ees olet nainen, tuli vaan sellanen kuva että let nainen.

Älä ajattele ettei olisi ollut aikamme löytää toisemme, kun joskus nämä asiat menee päin persettä aluksi pitkänkin aikaa mutta hyväähän kannattaa odottaa? Ainakin ollut aikaa tutustua että itse toivosin että meistä tulis ainakin ystävät mutta kaiken sen rakastumisen tunteen ja sydänsurujen jälkeen on tullut tällä miehellä sellanen muuri tosiaan mitä ei ennen ole ollut, en halua ajatella että täää oli nyt se viimenen tikki rakastumisessa enkä enää uskalla luottaa, on avikea kertoa niinkin ihana asia kuin että ystävä mielessä välittää kans todella paljon kun toinen voi ottaa senkin ahistavana.
Ehkä mun tilanteessa oli oikea aika kohdata, kumpikin pettyneinä ja rikkinäisinä, jos löytää sielunkumppanin en usko että se matka on helpoimmasta päästä, aatellut että oispa ihana kun päädyttäis vielä yhteen ja sitten ois tosiaankin mielenkiintonen ja romanttinen tarina kerrottavana kun kysyttäis miten tapasitte ja päädyitte yhteen.

Toki näin realistina tiedostan että on tainnu mennä jo niin perselleen että ei kumpikaan enää avaa suutansa, jos tuolla toisella nyt edes ystävällisiä tunteita on, enkä ystävyyden varjolla yrittäisi mitään suhdetta tai saada seksiä jos toinen haluaisi olla ihan vaan ystävä.

Ahdistaa kun kerrankin tapasi unelmien naisen, en uskonut että mahollista, joku vaan vetää hänessä, varmaan luulee että oli vaan harmiton pikku ihastus ja että päässy yli vaan en halua satuttaa toista niin muuri päällä liikaakin, enpä ois sillon teininä aatellu että tulen rakastumaan vasta reilu kolmekymppisenä ja että se ei johda mihinkään.

Oliko tarpeeksi ristiriitasta.

ffdplemparib kirjoitti:

Samankaltasuutta mutta en usko että olet se nainen siis jos ees olet nainen, tuli vaan sellanen kuva että let nainen.

Älä ajattele ettei olisi ollut aikamme löytää toisemme, kun joskus nämä asiat menee päin persettä aluksi pitkänkin aikaa mutta hyväähän kannattaa odottaa? Ainakin ollut aikaa tutustua että itse toivosin että meistä tulis ainakin ystävät mutta kaiken sen rakastumisen tunteen ja sydänsurujen jälkeen on tullut tällä miehellä sellanen muuri tosiaan mitä ei ennen ole ollut, en halua ajatella että täää oli nyt se viimenen tikki rakastumisessa enkä enää uskalla luottaa, on avikea kertoa niinkin ihana asia kuin että ystävä mielessä välittää kans todella paljon kun toinen voi ottaa senkin ahistavana.
Ehkä mun tilanteessa oli oikea aika kohdata, kumpikin pettyneinä ja rikkinäisinä, jos löytää sielunkumppanin en usko että se matka on helpoimmasta päästä, aatellut että oispa ihana kun päädyttäis vielä yhteen ja sitten ois tosiaankin mielenkiintonen ja romanttinen tarina kerrottavana kun kysyttäis miten tapasitte ja päädyitte yhteen.

Toki näin realistina tiedostan että on tainnu mennä jo niin perselleen että ei kumpikaan enää avaa suutansa, jos tuolla toisella nyt edes ystävällisiä tunteita on, enkä ystävyyden varjolla yrittäisi mitään suhdetta tai saada seksiä jos toinen haluaisi olla ihan vaan ystävä.

Ahdistaa kun kerrankin tapasi unelmien naisen, en uskonut että mahollista, joku vaan vetää hänessä, varmaan luulee että oli vaan harmiton pikku ihastus ja että päässy yli vaan en halua satuttaa toista niin muuri päällä liikaakin, enpä ois sillon teininä aatellu että tulen rakastumaan vasta reilu kolmekymppisenä ja että se ei johda mihinkään.

Oliko tarpeeksi ristiriitasta.

Lue lisää

Olen nainen ja itsekin 30 vuoden puolella, enkä minäkään uskonut enää ihastuvani näin, sen jälkeen kun minut pahimman kerran petettiin.

Ystävyys meidän välillämme tosin tuntuu hankalalta siitä syystä, että välillä hän antoi ymmärtää ettei haluaisi ylipäätään olla kanssani tekemisissä

Ai niin. Ei ollenkaan ristiriitaista. Ennemminkin kuin olisit hän, tai niin toivoisin

Minä voisin laskea muurini alas vaikka jo tänään, jos vaan juuri kaipaamani nainen sattuisi ottamaan minuun yhteyttä.

SarvetKolisoo kirjoitti:

Ai niin. Ei ollenkaan ristiriitaista. Ennemminkin kuin olisit hän, tai niin toivoisin

Tervehdi eri tavalla kun seuraavan kerran nähdään niin ainakin tietäs, toki en elättele toiveita ettei turhaan pety. Kuitenkin kun laitoit että ennemminkin kuin olisin hän, tietysti itsekin toivosin että olisit juuri hän, nainen.

tomorrowmaybe kirjoitti:

Tervehdi eri tavalla kun seuraavan kerran nähdään niin ainakin tietäs, toki en elättele toiveita ettei turhaan pety. Kuitenkin kun laitoit että ennemminkin kuin olisin hän, tietysti itsekin toivosin että olisit juuri hän, nainen.

Lue lisää

En edes muista kuinka olen häntä tervehtinyt kun ollaan nähty.

Kadulla tuskin kävelemme vastaan ja tuskin edes huomaisin häntä, koska olen aina omissa maalmoissani.

Ainoa tapa ehkä nähdä, on mennä hänen luokseen, mutta kun olin tänään yhteydessä häneen, tuli sellainen fiilis, ettei se olisi sopivaa.