Ikäni yksin

Lahest67u5785

Olen aina ollut persoonallishäiriöinen vaikka pidinkin sitä ennen dignoosia vaan vakavana ujoutena. Nuorempana tietysti koulukiusattu kuten yleensä erilaisille käy vaikka epävarmuuteni yritin salata. Jotain muka ystäviä oli olevinaan ale parikymmppisenä mutta hekin hävisivät kun alkoivat seurustella. Itse aina jännittänyt toista sukupuolta jostain syystä sekä menemistä vieraisiin paikkoihin. Jonkinlainen paniikkihäiriö saattaa iskeä lähikaupassakin. Ei siis toivoakaan että uskaltaisin lähestyä ketään toisukupuolista treffimielessä.

Sitten töitä muutama kymmenen vuotta ja burout, masennus ym. Sairaseläkkeelle lääkkeillä eteenpäin.

En niin "ujo" enää mutta yksi ja varmaanloppuelämän olenkin. Kun on pitkään yksin niin sitä ei vaan osaa enää tutustua se paremmin kehenkään. Sitä luovuttaa ja antaa olla, ehkä seuraavassa elämässä.

Onko jollain edes jotain tuollaisia tuntemuksia vai olenko ainoa? Välillä tuntuukin että olen joku robomies joka on lähetetty jostain maapallon ulkopuolelta yrittämään ymmärtää ihmisiä. Mahdoton tehtävä. Lääkitys on ainakin auttanut ettei enää niin jännitä mutta ei ole auttanut ymmärtämään.

7

4069

    Vastaukset 7

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • EiyhtäänystävÄä

      Minun dg on; käytät huumeita, koska oot yksin ja kärsit sen vuoksi.

    • Jokainen kokee yksinäisyyden eri tavalla. En varsinaisesti ole ikinä itsekään löytänyt paikkaani muiden ihmisten joukossa, mutta olen tajunnut myöhemmin, ettei minun tarvitsekaan. Itsellänikin on taustassa koulukiusaamista ja sen mukanaan tuomia muita ongelmia.

    • Ifeelyouu

      Kunpa tämä lohduttaisi; et ole yksin.
      Olen vastakkaista sukupuolta ja varmaan jokin persoonallisuushäiriö löytyy pian omaltakin diagnoosilistalta. Olen siis menossa psykiatriseen arvioon, en itse itseäni diagnosoi.

      Kuulosti niin tutulta tuo "Sitä luovuttaa ja antaa olla, ehkä seuraavassa elämässä.", että melkein naurahdin. Sitten kauhistuin, tosiaanko on jo luovutettu?!
      Ehkä pitäisi vaan opetella hyväksymään se ja ainakin lopettaa toiveajattelu, kun se saa vain mielen mustaksi. Olen huomannut voivani paljon paremmin, kun olen pistänyt kaikki voimani siihen, että teen mistä itse tykkään.. Yritän kääntää tämän yksinäisyyden positiiviseksi asiaksi.
      Vaikka välillä kyllä itken iltoja toisensa jälkeen itseäni uneen, katson kateellisena pariskuntia ja ystäviä kaupungilla, etsin puhelimestani edes sitä yhtä ihmistä jolle soittaa enkä löydä..

      Ja en enää edes tiedä pystyisinkö mihinkään, tuntuu nimittäin että olen ihan toivoton tapaus jo. Aina ollut ulkopuolinen olo ja ihan kuten sinullakin kaverit ovat häipyneet yksi kerrallaan tai sitten tämän mahd. häiriön takia olen itse pinkonut karkuun siinä vaiheessa kun vähänkään tuntui, että toinen ei halua oikeasti olla.

      Mummoikää odotellessa, kun kukaan ei kysele sitä iänikuista "no etkö sinäkin jo miestä tarvitsisi/kaipaisi?" ja kun ulkonäkö ei enää määritä KAIKKEA.

      • Toivoaonyhä

        Olet siis paennut kun olet ollut rakastunut?


      • Ifeelyouu
        Toivoaonyhä kirjoitti:

        Olet siis paennut kun olet ollut rakastunut?

        Ei ole tarvinnut olla edes rakastunut, pelkistä ystävyyssuhteistakin olen pinkonut karkuun.
        Menneisyydestä löytyykin lukematon määrä ihmisiä, jotka olen syystä tai toisesta jättänyt. Eivätkä ole edes mitään tylsiä tai ilkeitä ihmisiä, päinvastoin!
        En vaan tajua itseäni..


    • Yksiauttaja

      Toisten auttaminen tuo välittämistä muiden taholta, toisaalta se vähentää omaa karmaa. Sitä kautta voisi löytyä elämäntehtäväkin, jonka kanssa me ollaan jokainen tultu maailmaan, ehkäpä jopa toiselta planeetalta. Seuraavassa elämässä voi olla sama edessä mahdollisesti, jos ei pyritä pääsemään eroon yksinäisyydestä.

    • LahestA_oon

      Hei, sinä ketjun aloittaja!
      Minkä ikäinen olet?
      Olisitko halunnut kirjoitellen tutustua yksinäiseen naiseen, jolle kirjoittamasi asiat ei ole ihan vieraita..? Vertaistukea?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi naiset haluavat itseään vanhemman kumppanin? Vai haluavatko?

      Tuolla toisessa ketjussa tuli esille tämä kysymys ja se on mielestäni hyvä kysymys. Kiitos scrg:lle tämän kysymyksen esi
      Sinkut
      509
      2400
    2. Mulla on ikävä sua

      Pakko se on myöntää, mulla on ikävä sua 🥺💔.. En kyllä haluaisi sitä myöntää kun tämä tilanne on niin hankala. Oon yri
      Ikävä
      35
      978
    3. SDP: tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ilman rasismia

      Analyysin mukaan demareiden uuden maahanmuuttolinjan suurin ero konservatiivioikeiston vastaavaan on rasismin puute. ht
      Maailman menoa
      465
      902
    4. Missä vaiheessa

      Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et
      Ikävä
      40
      878
    5. Väleistä

      Minkälaiset välit sinulla on kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      71
      828
    6. Ajatteletko usein vielä

      Meitä?
      Ikävä
      56
      765
    7. Jännitän sua!

      En tiedä miksi! 🤭
      Ikävä
      44
      705
    8. Nainen, olet ihanin maan päällä

      Ei ole toista. Olet ihanteellinen, kaikkien mittapuitteni täyttymys. Sisäinen kauneutesi sinetöi ulkoisen ja juuri se sa
      Ikävä
      40
      670
    9. Koska tulet minulle näkyväksi

      Koska astut piilostasi esiin? Miksi pysyttelet niin kaukana? Etkö voisi tulla päättämään tämän ikävöinnin? Saisin vihdoi
      Ikävä
      40
      656
    10. Miksi meidän yhteys vain

      Säilyy? Säilyy ja säilyy? Joku syyhän siihen on?:))
      Ikävä
      63
      573
    Aihe