Perukirja ja testamentti

"Lapsenlapsi on pesän osakas (vaikka olisi alaikäinenkin), kun on (pojan testamentilla sivuutuksen jälkeen) kuolleen jälkipolvea ja on (ilmeisesti) nimenomaan YLEIS-testamentin saaja."

Voisiko tuon sama saada suomeksi, kiitos.

Ilman yleistestamenttia vain perillisasemassa oleva rintaperillinen voi olla pesän osakas. Missään avauksessa ei todettu, että poika olisi tehty perinnöttömäksi tai että poika olisi luopunut perinnöstä. Pojalla on siis oikeus vaatia lakiosaansa.

Hallinta- ja käyttöoikeudelle ei ole määräaikaa. Ajatuksena on ollut hypätä yksi sukupolvi yli ja pojan kanssa asia on kuulemma yhdessä sovittu eikä vaadi lakiosaansa. Lisäksi tässä on siis varmaan mietitty tuota verotusarvon alennusta, en tiennyt sellaista olevan.

Jippoklintu kirjoitti:

"Lapsenlapsi on pesän osakas (vaikka olisi alaikäinenkin), kun on (pojan testamentilla sivuutuksen jälkeen) kuolleen jälkipolvea ja on (ilmeisesti) nimenomaan YLEIS-testamentin saaja."

Voisiko tuon sama saada suomeksi, kiitos.

Ilman yleistestamenttia vain perillisasemassa oleva rintaperillinen voi olla pesän osakas. Missään avauksessa ei todettu, että poika olisi tehty perinnöttömäksi tai että poika olisi luopunut perinnöstä. Pojalla on siis oikeus vaatia lakiosaansa.

Lue lisää

Suomeksi: Lapsenlapsi on tässä pesän osakas, kun on yleistestamentinsaaja.

Loppukaneetissani "Ilmeisesti kuitenkin ajatuksella laadittu testamentti!" koitin jo arvata, että hyppy yli pojan on tarkoituksellinen verosuunnittelu, eikä poika oletettavasti tule jaolle ollenkaan. Näin se sit näköjään aloittajan mukaan olikin.

Ihan aina näissä vastakommenteissa ei mielestäni tarvitsisi käydä loputtomia "mitä jos..." -tapauksia läpi... :)

Ymmärsinkö siis oikein, että poika, lapsi ja vaimo merkitään kaikki osakkaiksi, koska lapsi ja vaimo mainitaan testamentissa? Ja jokaisesta toimitetaan erilliset virkatodistukset, vaikka poika näkyy kaikissa vainajan virkatodistuksissa?
Poika ei vaadi lakiosaansa, joten lapsi eli vainajan lapsenlapsi perii kaiken. Testamentissa ei ole määritelty pojan vaimon/lapsen äidin hallinta- ja käyttöoikeutta mitenkään.

> Ymmärsinkö siis oikein, että poika, lapsi ja vaimo merkitään kaikki osakkaiksi, koska lapsi ja vaimo mainitaan testamentissa?

Kyllä, kaikki mainitut ovat osakkaita.

> Ja jokaisesta toimitetaan erilliset virkatodistukset, vaikka poika näkyy kaikissa vainajan virkatodistuksissa?

Kyseessä on katkeamaton ja ajantasalla oleva sukuselvitysketju. Oleellista myös on, että kuolinpesän oikeudenomistajista pitää esittää ”elossaolo todistus”, mikä tarkoittaa sellaista virkatodistusta, josta näkyy henkilön olevan elossa.

> Poika ei vaadi lakiosaansa, joten lapsi eli vainajan lapsenlapsi perii kaiken. Testamentissa ei ole määritelty pojan vaimon/lapsen äidin hallinta- ja käyttöoikeutta mitenkään.

Lapsen äiti siis toimii kaiken testamentilla siirtyvän omaisuuden haltijana, eikä lapsi voi tehdä ainoatakaan (merkittävää) toimenpidettä ilman äitinsä suostumusta.

Testamenttiin perustuvan hallintaoikeuden pääoma-arvo vähennetään aina kokonaisuudessaan, ellei testamentista ole luovuttu. Hallintaoikeusvähennystä ei perintöverotuksessa tarvitse erikseen vaatia, jos hallintaoikeustestamentti tai lesken ilmoitus hallintaoikeuden käyttämisestä on saatettu verottajan tietoon.

Jos testamentin saaja ja lapsi yhdessä päättävät luopua kiinteistöstä, asunnosta, mökistä tai vastaavasta hallintaoikeuden alaisesta omaisuudesta, lapsi maksaa ko. rasitteen purkautumisesta lahjaveroa sen laskennallisesta käyvästä arvosta.

tiukkaasettiä kirjoitti:

> Ymmärsinkö siis oikein, että poika, lapsi ja vaimo merkitään kaikki osakkaiksi, koska lapsi ja vaimo mainitaan testamentissa?

Kyllä, kaikki mainitut ovat osakkaita.

> Ja jokaisesta toimitetaan erilliset virkatodistukset, vaikka poika näkyy kaikissa vainajan virkatodistuksissa?

Kyseessä on katkeamaton ja ajantasalla oleva sukuselvitysketju. Oleellista myös on, että kuolinpesän oikeudenomistajista pitää esittää ”elossaolo todistus”, mikä tarkoittaa sellaista virkatodistusta, josta näkyy henkilön olevan elossa.

> Poika ei vaadi lakiosaansa, joten lapsi eli vainajan lapsenlapsi perii kaiken. Testamentissa ei ole määritelty pojan vaimon/lapsen äidin hallinta- ja käyttöoikeutta mitenkään.

Lapsen äiti siis toimii kaiken testamentilla siirtyvän omaisuuden haltijana, eikä lapsi voi tehdä ainoatakaan (merkittävää) toimenpidettä ilman äitinsä suostumusta.

Testamenttiin perustuvan hallintaoikeuden pääoma-arvo vähennetään aina kokonaisuudessaan, ellei testamentista ole luovuttu. Hallintaoikeusvähennystä ei perintöverotuksessa tarvitse erikseen vaatia, jos hallintaoikeustestamentti tai lesken ilmoitus hallintaoikeuden käyttämisestä on saatettu verottajan tietoon.

Jos testamentin saaja ja lapsi yhdessä päättävät luopua kiinteistöstä, asunnosta, mökistä tai vastaavasta hallintaoikeuden alaisesta omaisuudesta, lapsi maksaa ko. rasitteen purkautumisesta lahjaveroa sen laskennallisesta käyvästä arvosta.

Lue lisää

<<> Ymmärsinkö siis oikein, että poika, lapsi ja vaimo merkitään kaikki osakkaiksi, koska lapsi ja vaimo mainitaan testamentissa?

Kyllä, kaikki mainitut ovat osakkaita.>>

Jos on olemassa testamentti, joka kattaa kaiken omaisuuden ja siinä ei mainita tuota poikaa, tuo poika ei ole kuolinpesän osakas, vaan ulkopuolinen. Vielä suuremmalla syyllä jos tuo poika kirjallisesti ilmoittaa ennen perukirjan laatimista, että hyväksyy testamentin ja ei tule vaatimaan lakiosaansa.

Kun kyseessä on testamentti vainajan sukuselvityksellä ei ole muuta merkitystä, kuin osoittaa hänen kuolleen ja kenelle testamentti pitää antaa tiedoksi. Testamentti saajasta pitää esittää virkatodistus, että oli elossa vainajan kuollessa. Riittävää on, että sukuselvityksessä näkyy poika ja testamentti saajan virkatodistuksessa näkyy tämän vanhemmat (eli poika), nuo riittävät jo osoittamaan sukulaisuussuhteen vainajaan ja näin oikeuden 1 veroluokkaan. Virkatodistus pojasta on tarpeeton, jos hyväksynyt testamentin ja ilmoittanut, ettei tule vaatimaan lakiosaansa.

<<Jos testamentin saaja ja lapsi yhdessä päättävät luopua kiinteistöstä, asunnosta, mökistä tai vastaavasta hallintaoikeuden alaisesta omaisuudesta, lapsi maksaa ko. rasitteen purkautumisesta lahjaveroa sen laskennallisesta käyvästä arvosta.>>

Ulkopuolisena poika ei päätä asioista, eikä saa mitään veroja. Testamentti saaja (pojan lapsi) voi luovuttaa testamentilla saamaa omaisuutta miten katsoo parhaakseen mutta ilman äitinsä, eli hallintaoikeuden omaavan suostumusta, luovutuksen saaja ei saa luovutettua omaisuutta hallintaansa. Jos hallintaoikeuden omaava suostuu luovutukseen ja saa korvausta luopumisesta se on hänelle pääomatuloa, jos ei, testamentti saaja sai lahjan äidiltään.

Niin___ kirjoitti:

<<> Ymmärsinkö siis oikein, että poika, lapsi ja vaimo merkitään kaikki osakkaiksi, koska lapsi ja vaimo mainitaan testamentissa?

Kyllä, kaikki mainitut ovat osakkaita.>>

Jos on olemassa testamentti, joka kattaa kaiken omaisuuden ja siinä ei mainita tuota poikaa, tuo poika ei ole kuolinpesän osakas, vaan ulkopuolinen. Vielä suuremmalla syyllä jos tuo poika kirjallisesti ilmoittaa ennen perukirjan laatimista, että hyväksyy testamentin ja ei tule vaatimaan lakiosaansa.

Kun kyseessä on testamentti vainajan sukuselvityksellä ei ole muuta merkitystä, kuin osoittaa hänen kuolleen ja kenelle testamentti pitää antaa tiedoksi. Testamentti saajasta pitää esittää virkatodistus, että oli elossa vainajan kuollessa. Riittävää on, että sukuselvityksessä näkyy poika ja testamentti saajan virkatodistuksessa näkyy tämän vanhemmat (eli poika), nuo riittävät jo osoittamaan sukulaisuussuhteen vainajaan ja näin oikeuden 1 veroluokkaan. Virkatodistus pojasta on tarpeeton, jos hyväksynyt testamentin ja ilmoittanut, ettei tule vaatimaan lakiosaansa.

<<Jos testamentin saaja ja lapsi yhdessä päättävät luopua kiinteistöstä, asunnosta, mökistä tai vastaavasta hallintaoikeuden alaisesta omaisuudesta, lapsi maksaa ko. rasitteen purkautumisesta lahjaveroa sen laskennallisesta käyvästä arvosta.>>

Ulkopuolisena poika ei päätä asioista, eikä saa mitään veroja. Testamentti saaja (pojan lapsi) voi luovuttaa testamentilla saamaa omaisuutta miten katsoo parhaakseen mutta ilman äitinsä, eli hallintaoikeuden omaavan suostumusta, luovutuksen saaja ei saa luovutettua omaisuutta hallintaansa. Jos hallintaoikeuden omaava suostuu luovutukseen ja saa korvausta luopumisesta se on hänelle pääomatuloa, jos ei, testamentti saaja sai lahjan äidiltään.

Lue lisää

> Jos on olemassa testamentti, joka kattaa kaiken omaisuuden ja siinä ei mainita tuota poikaa, tuo poika ei ole kuolinpesän osakas, vaan ulkopuolinen.

Avauksen poika on lakimääräinen rintaperillinen, ellei häntä ole varta vasten tehty perinnöttömäksi. Pojalla on oikeus vaatia lakiosaansa, kunnes lakiosa on kohtuullisessa määrin suoritettu, siitä on luovuttu tai se on menetetty. Ellei lakiosasta ole luovuttu, sitä ei ole suoritettu, perintökaaressa mainittu määräaika ei ole kulunut umpeen tai jos lakiosa on riitainen, poika on pesän osakas.

> Virkatodistus pojasta on tarpeeton, jos hyväksynyt testamentin ja ilmoittanut, ettei tule vaatimaan lakiosaansa.

Perukirjan tulee sisältää katkeamaton ja ajantasalla oleva sukuselvitysketju. Kuolinpesän oikeudenomistajista pitää esittää elossaolotodistus, mikä tarkoittaa sellaista virkatodistusta, josta näkyy henkilön olevan elossa.

> Ulkopuolisena poika ei päätä asioista, eikä saa mitään veroja.

Lähtökohtaisesti poika on kuolinpesän osakas, ja varsinkin hän on yllä kuvatuin tavoin kuolinpesän osakas. Pojalla on yllä kuvatun tavoin oikeus vaatia lakiosaansa, ja lakiosasta poika maksaa veroja normaalisti.

> Testamentti saaja (pojan lapsi) voi luovuttaa testamentilla saamaa omaisuutta miten katsoo parhaakseen mutta ilman äitinsä, eli hallintaoikeuden omaavan suostumusta, luovutuksen saaja ei saa luovutettua omaisuutta hallintaansa.

Ellei luovutuksen saajalle ole kerrottu vieraasta käyttö- ja hallintaoikeudesta, luovutusta rasittaa olennainen virhe, eikä luovutus ole osapuolia sitova. Kirjaamaton erityinen oikeus sitoo uutta omistajaa, jos hän tiesi tai hänen piti tietää oikeudesta kauppaa tehtäessä. Myös sellainen kirjaamaton erityinen oikeus, josta ostajan ei ole pitänytkään tietää kaupan hetkellä, voi jäädä pysyväksi.

> ... testamentti saaja sai lahjan äidiltään.

Josta testamentin saaja maksaa tapauskohtaisesti lahjaveroa aivan kuten edellä kerrottiin.

olennainenvirhe kirjoitti:

> Jos on olemassa testamentti, joka kattaa kaiken omaisuuden ja siinä ei mainita tuota poikaa, tuo poika ei ole kuolinpesän osakas, vaan ulkopuolinen.

Avauksen poika on lakimääräinen rintaperillinen, ellei häntä ole varta vasten tehty perinnöttömäksi. Pojalla on oikeus vaatia lakiosaansa, kunnes lakiosa on kohtuullisessa määrin suoritettu, siitä on luovuttu tai se on menetetty. Ellei lakiosasta ole luovuttu, sitä ei ole suoritettu, perintökaaressa mainittu määräaika ei ole kulunut umpeen tai jos lakiosa on riitainen, poika on pesän osakas.

> Virkatodistus pojasta on tarpeeton, jos hyväksynyt testamentin ja ilmoittanut, ettei tule vaatimaan lakiosaansa.

Perukirjan tulee sisältää katkeamaton ja ajantasalla oleva sukuselvitysketju. Kuolinpesän oikeudenomistajista pitää esittää elossaolotodistus, mikä tarkoittaa sellaista virkatodistusta, josta näkyy henkilön olevan elossa.

> Ulkopuolisena poika ei päätä asioista, eikä saa mitään veroja.

Lähtökohtaisesti poika on kuolinpesän osakas, ja varsinkin hän on yllä kuvatuin tavoin kuolinpesän osakas. Pojalla on yllä kuvatun tavoin oikeus vaatia lakiosaansa, ja lakiosasta poika maksaa veroja normaalisti.

> Testamentti saaja (pojan lapsi) voi luovuttaa testamentilla saamaa omaisuutta miten katsoo parhaakseen mutta ilman äitinsä, eli hallintaoikeuden omaavan suostumusta, luovutuksen saaja ei saa luovutettua omaisuutta hallintaansa.

Ellei luovutuksen saajalle ole kerrottu vieraasta käyttö- ja hallintaoikeudesta, luovutusta rasittaa olennainen virhe, eikä luovutus ole osapuolia sitova. Kirjaamaton erityinen oikeus sitoo uutta omistajaa, jos hän tiesi tai hänen piti tietää oikeudesta kauppaa tehtäessä. Myös sellainen kirjaamaton erityinen oikeus, josta ostajan ei ole pitänytkään tietää kaupan hetkellä, voi jäädä pysyväksi.

> ... testamentti saaja sai lahjan äidiltään.

Josta testamentin saaja maksaa tapauskohtaisesti lahjaveroa aivan kuten edellä kerrottiin.

Lue lisää

No jos et välitä aloittajan antamista tiedoista voimme tietenkin kirjoitella myös muista perintökaaren sisällöistä vaikka kuinka.

"Avauksen poika on lakimääräinen rintaperillinen, ellei häntä ole varta vasten tehty perinnöttömäksi. Pojalla on oikeus vaatia lakiosaansa, kunnes lakiosa on kohtuullisessa määrin suoritettu, siitä on luovuttu tai se on menetetty. Ellei lakiosasta ole luovuttu, sitä ei ole suoritettu, perintökaaressa mainittu määräaika ei ole kulunut umpeen tai jos lakiosa on riitainen, poika on pesän osakas."

Oikeus vaatia ei vielä tee poikaa osakkaaksi. Vasta ilmoituksella, että aikoo vaatia lakiosansa rintaperillisestä tulee kuolinpesän osakas (KKO 2000:116). Kirjaamalla perukirjaan osakkaita, jotka voivat mutta vasta tulevien toimien jälkeen, ovat osakkaita ja olisivat verovelvollisia vasta tämän jälkeen, on turhaa sekoilua.

olennainenvirhe kirjoitti:

> Jos on olemassa testamentti, joka kattaa kaiken omaisuuden ja siinä ei mainita tuota poikaa, tuo poika ei ole kuolinpesän osakas, vaan ulkopuolinen.

Avauksen poika on lakimääräinen rintaperillinen, ellei häntä ole varta vasten tehty perinnöttömäksi. Pojalla on oikeus vaatia lakiosaansa, kunnes lakiosa on kohtuullisessa määrin suoritettu, siitä on luovuttu tai se on menetetty. Ellei lakiosasta ole luovuttu, sitä ei ole suoritettu, perintökaaressa mainittu määräaika ei ole kulunut umpeen tai jos lakiosa on riitainen, poika on pesän osakas.

> Virkatodistus pojasta on tarpeeton, jos hyväksynyt testamentin ja ilmoittanut, ettei tule vaatimaan lakiosaansa.

Perukirjan tulee sisältää katkeamaton ja ajantasalla oleva sukuselvitysketju. Kuolinpesän oikeudenomistajista pitää esittää elossaolotodistus, mikä tarkoittaa sellaista virkatodistusta, josta näkyy henkilön olevan elossa.

> Ulkopuolisena poika ei päätä asioista, eikä saa mitään veroja.

Lähtökohtaisesti poika on kuolinpesän osakas, ja varsinkin hän on yllä kuvatuin tavoin kuolinpesän osakas. Pojalla on yllä kuvatun tavoin oikeus vaatia lakiosaansa, ja lakiosasta poika maksaa veroja normaalisti.

> Testamentti saaja (pojan lapsi) voi luovuttaa testamentilla saamaa omaisuutta miten katsoo parhaakseen mutta ilman äitinsä, eli hallintaoikeuden omaavan suostumusta, luovutuksen saaja ei saa luovutettua omaisuutta hallintaansa.

Ellei luovutuksen saajalle ole kerrottu vieraasta käyttö- ja hallintaoikeudesta, luovutusta rasittaa olennainen virhe, eikä luovutus ole osapuolia sitova. Kirjaamaton erityinen oikeus sitoo uutta omistajaa, jos hän tiesi tai hänen piti tietää oikeudesta kauppaa tehtäessä. Myös sellainen kirjaamaton erityinen oikeus, josta ostajan ei ole pitänytkään tietää kaupan hetkellä, voi jäädä pysyväksi.

> ... testamentti saaja sai lahjan äidiltään.

Josta testamentin saaja maksaa tapauskohtaisesti lahjaveroa aivan kuten edellä kerrottiin.

Lue lisää

"Ellei luovutuksen saajalle ole kerrottu vieraasta käyttö- ja hallintaoikeudesta, luovutusta rasittaa olennainen virhe, eikä luovutus ole osapuolia sitova. Kirjaamaton erityinen oikeus sitoo uutta omistajaa, jos hän tiesi tai hänen piti tietää oikeudesta kauppaa tehtäessä. Myös sellainen kirjaamaton erityinen oikeus, josta ostajan ei ole pitänytkään tietää kaupan hetkellä, voi jäädä pysyväksi."

Luovutuksensaajan vilpittömästä mielestä riippumatta hallintaoikeuden haltijan suostumuksetta tehty luovutus on haltijaan nähden pätemätön.

PK 12:6.1-2
"Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. Kiinteän omaisuuden sekä sellaisen toisen maalla olevan laitoksen osalta, joka voidaan hallintaoikeuksineen maahan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, on suostumus annettava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jollei suostumusta saada, on oikeudella valta hakemuksesta sallia aiottu toimi, milloin siihen on syytä.

Jos omistaja on suostumuksetta tai luvatta määrännyt omaisuudesta, on toimenpide pätemätön käyttöoikeuden haltijaa kohtaan."

Niin___ kirjoitti:

No jos et välitä aloittajan antamista tiedoista voimme tietenkin kirjoitella myös muista perintökaaren sisällöistä vaikka kuinka.

"Avauksen poika on lakimääräinen rintaperillinen, ellei häntä ole varta vasten tehty perinnöttömäksi. Pojalla on oikeus vaatia lakiosaansa, kunnes lakiosa on kohtuullisessa määrin suoritettu, siitä on luovuttu tai se on menetetty. Ellei lakiosasta ole luovuttu, sitä ei ole suoritettu, perintökaaressa mainittu määräaika ei ole kulunut umpeen tai jos lakiosa on riitainen, poika on pesän osakas."

Oikeus vaatia ei vielä tee poikaa osakkaaksi. Vasta ilmoituksella, että aikoo vaatia lakiosansa rintaperillisestä tulee kuolinpesän osakas (KKO 2000:116). Kirjaamalla perukirjaan osakkaita, jotka voivat mutta vasta tulevien toimien jälkeen, ovat osakkaita ja olisivat verovelvollisia vasta tämän jälkeen, on turhaa sekoilua.

Lue lisää

"Oikeus vaatia ei vielä tee poikaa osakkaaksi. Vasta ilmoituksella, että aikoo vaatia lakiosansa rintaperillisestä tulee kuolinpesän osakas (KKO 2000:116). Kirjaamalla perukirjaan osakkaita, jotka voivat mutta vasta tulevien toimien jälkeen, ovat osakkaita ja olisivat verovelvollisia vasta tämän jälkeen, on turhaa sekoilua."

Perintökaaren riidanalaisuussääntö (PK 18:1.2) on ensisijainen, joten perillinen on oletusarvoisesti merkittävä kuolinpesän osakkaaksi, eikä em. KKOn ratkaisu milläänmuotoa muuta tätä.

834758375 kirjoitti:

"Oikeus vaatia ei vielä tee poikaa osakkaaksi. Vasta ilmoituksella, että aikoo vaatia lakiosansa rintaperillisestä tulee kuolinpesän osakas (KKO 2000:116). Kirjaamalla perukirjaan osakkaita, jotka voivat mutta vasta tulevien toimien jälkeen, ovat osakkaita ja olisivat verovelvollisia vasta tämän jälkeen, on turhaa sekoilua."

Perintökaaren riidanalaisuussääntö (PK 18:1.2) on ensisijainen, joten perillinen on oletusarvoisesti merkittävä kuolinpesän osakkaaksi, eikä em. KKOn ratkaisu milläänmuotoa muuta tätä.

Lue lisää

Mikä on se riidanalaisuussäänön vaatima riita, jos rintaperillinen ei ole tehnyt edes lakiosailmoitusta?

Etkä siis vaivautunut lukemaan tapausta.

KKO perustelut 2 kpl
"Perintökaaren 7 luvun 5 §:n mukaan testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. Lakiosaan oikeutetun perillisen on kuitenkin reagoitava testamentin tehottomuuteen, jos hän haluaa saattaa sen voimaan. Tämä tapahtuu testamentin saajalle määräajassa tehtävällä lakiosailmoituksella. Rintaperillinen, joka on tehnyt lakiosailmoituksen perintökaaressa säädetyllä tavalla, on kuolinpesän osakas yleisjälkisäädöksen saajan ohella..."

Kääntäen jos ei tee ilmoitusta, ei ole osakas.

Tulee kyllä aika sotku perintöverotuksen kanssa jos sinne kirjataan, että rintaperillinen on vaatinut lakiosansa, vaikka oikeasti ei ole tehnyt ilmoitusta. Siinä on ilmoittajalla ja uskotuilla miehillä selvittämistä miten päätyivät tuohon ratkaisuun. Ja jos rintaperillinen ei vaadikkaan lakiosaansa, pitäisi tehdä oikaisuperukirja kuitenkin.

Niin___ kirjoitti:

Tulee kyllä aika sotku perintöverotuksen kanssa jos sinne kirjataan, että rintaperillinen on vaatinut lakiosansa, vaikka oikeasti ei ole tehnyt ilmoitusta. Siinä on ilmoittajalla ja uskotuilla miehillä selvittämistä miten päätyivät tuohon ratkaisuun. Ja jos rintaperillinen ei vaadikkaan lakiosaansa, pitäisi tehdä oikaisuperukirja kuitenkin.

Lue lisää

Ennenkuin testamentti on tullut lainvoimaiseksi, perintökaaren riidanalaisuussääntö on voimassa, joten siinä ei muu auta kuin kirjata perilliset kuolinpesän osakkaiksi. Näin sanoo Aarnio-Kankaan opus, että sekä perillisen kuin myös yleistestamentin saajan oikeus on riidanalainen kunnes testamentti on käynyt lainvoimaiseksi ja tästä syystä välitilan aikana molempia pidetään kuolinpesän osakkaina. En usko, että KKO lähtisi kumoamaan tätä perusprinsiippiä.

Niin___ kirjoitti:

Tulee kyllä aika sotku perintöverotuksen kanssa jos sinne kirjataan, että rintaperillinen on vaatinut lakiosansa, vaikka oikeasti ei ole tehnyt ilmoitusta. Siinä on ilmoittajalla ja uskotuilla miehillä selvittämistä miten päätyivät tuohon ratkaisuun. Ja jos rintaperillinen ei vaadikkaan lakiosaansa, pitäisi tehdä oikaisuperukirja kuitenkin.

Lue lisää

No, eihän sinne tarvitse kirjata, että perillinen on vaatinut lakiosaa. Voidaan kirjata osakas ja ilmoittaa hänen osaltaan, että lakiosaa ei ole vielä vaadittu.

Oikaisukirjaa ei tarvitse laatia tällaisen "osakkaan" poistamiseksi, koska testamentin tultua lainvoimaiseksi se määrittää osakkaat. Ei testamentin takia oikaisuperukirjaa laadita muulloinkaan. Osakkaista vain yksi lakkaa olemasta siinä asemassa.

opetustako kirjoitti:

No, eihän sinne tarvitse kirjata, että perillinen on vaatinut lakiosaa. Voidaan kirjata osakas ja ilmoittaa hänen osaltaan, että lakiosaa ei ole vielä vaadittu.

Oikaisukirjaa ei tarvitse laatia tällaisen "osakkaan" poistamiseksi, koska testamentin tultua lainvoimaiseksi se määrittää osakkaat. Ei testamentin takia oikaisuperukirjaa laadita muulloinkaan. Osakkaista vain yksi lakkaa olemasta siinä asemassa.

Lue lisää

"Niin______" tuntuu olevan tässä avauksessa sekaisin kuin seinäkello. Parempaa onnea arvauksissa ensi kerralla.

Kummallista sekoilua tuo puhe vilpittömän mielen suojasta, kun PK:n säännös on aivan yksiselitteinen; mitään tulkinnan varaa siinä EI ole:

""Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. // Jos omistaja on suostumuksetta tai luvatta määrännyt omaisuudesta, on toimenpide pätemätön käyttöoikeuden haltijaa kohtaan." (PK 12:6)

Toimenpide on pätemätön oikeuden haltijaa kohtaan aivan siitä riippumatta, tiesikö luovutuksensaaja tai pitikö hänen edes tietää tuosta testamenttiin perustuvasta hallintaoikeudesta. JOS tietämättömyydellä olisi merkitystä, se olisi säännöksessä kerrottu.

Nolo123 kirjoitti:

Kummallista sekoilua tuo puhe vilpittömän mielen suojasta, kun PK:n säännös on aivan yksiselitteinen; mitään tulkinnan varaa siinä EI ole:

""Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. // Jos omistaja on suostumuksetta tai luvatta määrännyt omaisuudesta, on toimenpide pätemätön käyttöoikeuden haltijaa kohtaan." (PK 12:6)

Toimenpide on pätemätön oikeuden haltijaa kohtaan aivan siitä riippumatta, tiesikö luovutuksensaaja tai pitikö hänen edes tietää tuosta testamenttiin perustuvasta hallintaoikeudesta. JOS tietämättömyydellä olisi merkitystä, se olisi säännöksessä kerrottu.

Lue lisää

Vilpittömän mielen suoja on olemassa ja pätee myös silloin, kun on luovutettu perintökaaressa säädettyä hallintaoikeuden alaista omaisuutta. Nämä kollisiota koskevat oikeusperiaatteet on tunnustettu vakiintuneesti ja niiden pohjana on esim. maakaari ja kauppakaaren 11 ja 12 luvut.

Maakaari 3:8 säätää:
"Jollei toisin säädetä, kiinteistöön oikeustoimella perustettu muu kuin 14 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erityinen oikeus sitoo kiinteistön ostajaa vain, jos hän kauppaa tehtäessä tiesi oikeudesta."

"Toimenpide on pätemätön oikeuden haltijaa kohtaan aivan siitä riippumatta, tiesikö luovutuksensaaja tai pitikö hänen edes tietää tuosta testamenttiin perustuvasta hallintaoikeudesta."

Tokihan se oikeustoimi pätemätön on oikeuden haltijaa kohtaan, mutta pätemättömyyden seuraukset eivät ratkea vielä yksistään sillä seikalla. Pätemätönkin kauppa voi olla sitova sivullisuhteessa silloinkin, vaikka myyjä olisi toiminut ilman kompetenssia (tässä tapauksessa siis ilman hallintaoikeuden haltijan lupaa). Jos ostaja "voittaa" kollision, hän on saanut ekstinktion kaupan pätemättömyydestä huolimatta.

Oikean omistajan/haltijan "voittaessa" kysymys on vindikaatiosta, jolloin pätemätön kauppa purkautuu ja kaupan kohde palautetaan omistaja/haltijalle.

> Kääntäen jos ei tee ilmoitusta, ei ole osakas.

Häh...? Nimimerkki Niin___ lienee nyt aivan sekaisin?

Niin___:in johtopäätöksestä seuraisi se, että henkilön kuollessa perilliset eivät ole perillisiä eivätkä pesän osakkaita, vaan ainoa "todellinen" osakas on testamentin saaja...?! Täysin naurettava ajatus.

Kun henkilö kuolee ja kuolinpesä syntyy, tulee perinnönsaajasta kuolinpesän osakas. Jokainen perimisasemassa oleva rintaperillinen on lähtökohtaisesti pesän osakas. Myös vainajan leski on ositukseen asti kuolinpesän osakas. Lakiosaperilliselle riittää, että hän on aktiivinen kuuden kuukauden sisällä testamentin todisteellisesta tiedoksiannosta.

Kuka tahansa kuolinpesään liittyvä henkilö, kuten leski, muut perilliset, yleistestamentin saaja, pesänselvittäjä tai pesänjakaja, voi pyytää perukirjaan liitetyn osakasluettelon vahvistamista. (Koponen) Vaikka perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan oikeus olisi riidanalainen, hänet katsotaan silti kuolinpesän osakkaaksi. Perillinen voi menettää asemansa kuolinpesän osakkaana, jos hän luopuu kokonaan perinnöstä lakiosan erityisasema huomioiden.

Lähtökohtaisesti perimysjärjestyksen mukaiset perilliset ovat AINA pesän osakkaita, ja heille kuuluu myös testamentin moittimisoikeus.

Jos rintaperillinen luopuu todisteellisesti perinnöstä ja lakiosasta, hän (saattaa) menettää osakkuutensa pesässä. Tässäkin kohdin on huomioita se, että perillisen testamentin moiteoikeus säilyy, ellei testamenttia ole hyväksynyt tai sitä passiivisuutensa takia menettänyt. Perillinen voi luopua lakiosastaan, mutta moittia siitä huolimatta testamentin muotoa.

korjataanvirheet kirjoitti:

> Kääntäen jos ei tee ilmoitusta, ei ole osakas.

Häh...? Nimimerkki Niin___ lienee nyt aivan sekaisin?

Niin___:in johtopäätöksestä seuraisi se, että henkilön kuollessa perilliset eivät ole perillisiä eivätkä pesän osakkaita, vaan ainoa "todellinen" osakas on testamentin saaja...?! Täysin naurettava ajatus.

Kun henkilö kuolee ja kuolinpesä syntyy, tulee perinnönsaajasta kuolinpesän osakas. Jokainen perimisasemassa oleva rintaperillinen on lähtökohtaisesti pesän osakas. Myös vainajan leski on ositukseen asti kuolinpesän osakas. Lakiosaperilliselle riittää, että hän on aktiivinen kuuden kuukauden sisällä testamentin todisteellisesta tiedoksiannosta.

Kuka tahansa kuolinpesään liittyvä henkilö, kuten leski, muut perilliset, yleistestamentin saaja, pesänselvittäjä tai pesänjakaja, voi pyytää perukirjaan liitetyn osakasluettelon vahvistamista. (Koponen) Vaikka perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan oikeus olisi riidanalainen, hänet katsotaan silti kuolinpesän osakkaaksi. Perillinen voi menettää asemansa kuolinpesän osakkaana, jos hän luopuu kokonaan perinnöstä lakiosan erityisasema huomioiden.

Lähtökohtaisesti perimysjärjestyksen mukaiset perilliset ovat AINA pesän osakkaita, ja heille kuuluu myös testamentin moittimisoikeus.

Jos rintaperillinen luopuu todisteellisesti perinnöstä ja lakiosasta, hän (saattaa) menettää osakkuutensa pesässä. Tässäkin kohdin on huomioita se, että perillisen testamentin moiteoikeus säilyy, ellei testamenttia ole hyväksynyt tai sitä passiivisuutensa takia menettänyt. Perillinen voi luopua lakiosastaan, mutta moittia siitä huolimatta testamentin muotoa.

Lue lisää

Lakimääräinen perillinen ei tarkoita samaa kuin kuolinpesän osakas. Moni kyllä valitettavasti käyttää näitä synonyymeina.

Perintö tai testamentti tulee saattaa voimaan PK 16:1 mukaan 10 vuoden aikana. Eli myös lakimääräisen perillisin tulee ilmaista halunsa perinnön (ryhtyä perintöön, ei siis pelkästään verotukseen liittyvä). Ryhtymällä perintöön perillinen tulee osakkaaksi ja samalla sulkee itseltään luopumismahdollisuuden. (PK 17:2a). (Suomen jäämistöoikeus 1 2016 s.180 – 185 ja KKO 2010:57)

<<Kuka tahansa kuolinpesään liittyvä henkilö, kuten leski, muut perilliset, yleistestamentin saaja, pesänselvittäjä tai pesänjakaja, voi pyytää perukirjaan liitetyn osakasluettelon vahvistamista. (Koponen) Vaikka perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan oikeus olisi riidanalainen, hänet katsotaan silti kuolinpesän osakkaaksi. Perillinen voi menettää asemansa kuolinpesän osakkaana, jos hän luopuu kokonaan perinnöstä lakiosan erityisasema huomioiden.>>

Niin, voihan yleistestamentti olla vaikka vain puolesta jäämistöstä, tai muusta murto-osasta.

<< Lähtökohtaisesti perimysjärjestyksen mukaiset perilliset ovat AINA pesän osakkaita, ja heille kuuluu myös testamentin moittimisoikeus.>>

Testamentin moite liittyy PK 14:4 ja 5§ mukaan asemaan (lähimpänä) perillisenä, ei kuolinpesän osakkaana. Moitekanteen nostaminen kyllä aiheuttaa PK 18:1.2 tarkoitetun tilanteen ja moittija saa osakkaan aseman, kunnes riita on lainvoimaisesti ratkaistu. (Suomen jäämistöoikeus 2, 2015 s.812 – 834)

<<Jos rintaperillinen luopuu todisteellisesti perinnöstä ja lakiosasta, hän (saattaa) menettää osakkuutensa pesässä. Tässäkin kohdin on huomioita se, että perillisen testamentin moiteoikeus säilyy, ellei testamenttia ole hyväksynyt tai sitä passiivisuutensa takia menettänyt. Perillinen voi luopua lakiosastaan, mutta moittia siitä huolimatta testamentin muotoa.>>

KKO 2000:116 perustelut kpl 2
”Perintökaaren 7 luvun 5 §:n mukaan testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. Lakiosaan oikeutetun perillisen on kuitenkin reagoitava testamentin tehottomuuteen, jos hän haluaa saattaa sen voimaan. Tämä tapahtuu testamentin saajalle määräajassa tehtävällä lakiosailmoituksella. >>>Rintaperillinen, joka on tehnyt lakiosailmoituksen perintökaaressa säädetyllä tavalla, on kuolinpesän osakas yleisjälkisäädöksen saajan ohella. Jos perittävä on testamentilla määrännyt jäämistönsä tai jotakin siihen kuuluvaa jollekin sillä ehdolla, että testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana, on rintaperillinen kuolinpesän osakas siihen saakka, kun testamentin saaja täyttää maksuvelvollisuutensa.<<< Perintökaaren 18 luvun 2 §:n mukaan pesän osakasten tulee pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. Tästä seuraa muun muassa, että testamentin saajalla ei ole oikeutta yksin luovuttaa pesään kuuluvaa kiinteistöä.”

Nykyisinhän tuo oikeus maksaa lakiosa rahana on suoraan laissa. Tekemällä lakiosailmoituksen rintaperillinen saa välittömästi osakkaan aseman, kunnes lakiosa on täytetty, suorittamalla lakiosa rahana tai jakamalla se jäämistöstä.

Mistä Koposen kirjasta tuo oli muuten?

Niin___ kirjoitti:

Lakimääräinen perillinen ei tarkoita samaa kuin kuolinpesän osakas. Moni kyllä valitettavasti käyttää näitä synonyymeina.

Perintö tai testamentti tulee saattaa voimaan PK 16:1 mukaan 10 vuoden aikana. Eli myös lakimääräisen perillisin tulee ilmaista halunsa perinnön (ryhtyä perintöön, ei siis pelkästään verotukseen liittyvä). Ryhtymällä perintöön perillinen tulee osakkaaksi ja samalla sulkee itseltään luopumismahdollisuuden. (PK 17:2a). (Suomen jäämistöoikeus 1 2016 s.180 – 185 ja KKO 2010:57)

<<Kuka tahansa kuolinpesään liittyvä henkilö, kuten leski, muut perilliset, yleistestamentin saaja, pesänselvittäjä tai pesänjakaja, voi pyytää perukirjaan liitetyn osakasluettelon vahvistamista. (Koponen) Vaikka perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan oikeus olisi riidanalainen, hänet katsotaan silti kuolinpesän osakkaaksi. Perillinen voi menettää asemansa kuolinpesän osakkaana, jos hän luopuu kokonaan perinnöstä lakiosan erityisasema huomioiden.>>

Niin, voihan yleistestamentti olla vaikka vain puolesta jäämistöstä, tai muusta murto-osasta.

<< Lähtökohtaisesti perimysjärjestyksen mukaiset perilliset ovat AINA pesän osakkaita, ja heille kuuluu myös testamentin moittimisoikeus.>>

Testamentin moite liittyy PK 14:4 ja 5§ mukaan asemaan (lähimpänä) perillisenä, ei kuolinpesän osakkaana. Moitekanteen nostaminen kyllä aiheuttaa PK 18:1.2 tarkoitetun tilanteen ja moittija saa osakkaan aseman, kunnes riita on lainvoimaisesti ratkaistu. (Suomen jäämistöoikeus 2, 2015 s.812 – 834)

<<Jos rintaperillinen luopuu todisteellisesti perinnöstä ja lakiosasta, hän (saattaa) menettää osakkuutensa pesässä. Tässäkin kohdin on huomioita se, että perillisen testamentin moiteoikeus säilyy, ellei testamenttia ole hyväksynyt tai sitä passiivisuutensa takia menettänyt. Perillinen voi luopua lakiosastaan, mutta moittia siitä huolimatta testamentin muotoa.>>

KKO 2000:116 perustelut kpl 2
”Perintökaaren 7 luvun 5 §:n mukaan testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. Lakiosaan oikeutetun perillisen on kuitenkin reagoitava testamentin tehottomuuteen, jos hän haluaa saattaa sen voimaan. Tämä tapahtuu testamentin saajalle määräajassa tehtävällä lakiosailmoituksella. >>>Rintaperillinen, joka on tehnyt lakiosailmoituksen perintökaaressa säädetyllä tavalla, on kuolinpesän osakas yleisjälkisäädöksen saajan ohella. Jos perittävä on testamentilla määrännyt jäämistönsä tai jotakin siihen kuuluvaa jollekin sillä ehdolla, että testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana, on rintaperillinen kuolinpesän osakas siihen saakka, kun testamentin saaja täyttää maksuvelvollisuutensa.<<< Perintökaaren 18 luvun 2 §:n mukaan pesän osakasten tulee pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. Tästä seuraa muun muassa, että testamentin saajalla ei ole oikeutta yksin luovuttaa pesään kuuluvaa kiinteistöä.”

Nykyisinhän tuo oikeus maksaa lakiosa rahana on suoraan laissa. Tekemällä lakiosailmoituksen rintaperillinen saa välittömästi osakkaan aseman, kunnes lakiosa on täytetty, suorittamalla lakiosa rahana tai jakamalla se jäämistöstä.

Mistä Koposen kirjasta tuo oli muuten?

Lue lisää

"Lakimääräinen perillinen ei tarkoita samaa kuin kuolinpesän osakas. Moni kyllä valitettavasti käyttää näitä synonyymeina."

Lakimääräinen perillinen kyllä on =>lähtökohtaisest<=i kuolinpesän osakas.

"Perintö tai testamentti tulee saattaa voimaan PK 16:1 mukaan 10 vuoden aikana. Eli myös lakimääräisen perillisin tulee ilmaista halunsa perinnön (ryhtyä perintöön, ei siis pelkästään verotukseen liittyvä). Ryhtymällä perintöön perillinen tulee osakkaaksi ja samalla sulkee itseltään luopumismahdollisuuden."

Eipä menekään noin. Perillinen on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakas jo perittävän kuolemasta alkaen, vaikkei olisi ilmaissut haluaan perintöön. Hän lakkaa olemasta osakas, kun oikeus perintöön on 10 vuoden kuluttua lakannut. Kyllä esim. tietymättömissä oleva perillinen on osakas, vaikkei ole saanut tietoa perittävän kuolemasta. Samoin perillinen, joka ei tule perunkirjoitukseen eikä ole itsestään mitään ilmoittanut, on perukirjaan osakkaaksi merkittävä, vaikkei hän ole halustaan ottaa perintö vastaan mitä infoa antanut.

Nolo123 kirjoitti:

"Lakimääräinen perillinen ei tarkoita samaa kuin kuolinpesän osakas. Moni kyllä valitettavasti käyttää näitä synonyymeina."

Lakimääräinen perillinen kyllä on =>lähtökohtaisest<=i kuolinpesän osakas.

"Perintö tai testamentti tulee saattaa voimaan PK 16:1 mukaan 10 vuoden aikana. Eli myös lakimääräisen perillisin tulee ilmaista halunsa perinnön (ryhtyä perintöön, ei siis pelkästään verotukseen liittyvä). Ryhtymällä perintöön perillinen tulee osakkaaksi ja samalla sulkee itseltään luopumismahdollisuuden."

Eipä menekään noin. Perillinen on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakas jo perittävän kuolemasta alkaen, vaikkei olisi ilmaissut haluaan perintöön. Hän lakkaa olemasta osakas, kun oikeus perintöön on 10 vuoden kuluttua lakannut. Kyllä esim. tietymättömissä oleva perillinen on osakas, vaikkei ole saanut tietoa perittävän kuolemasta. Samoin perillinen, joka ei tule perunkirjoitukseen eikä ole itsestään mitään ilmoittanut, on perukirjaan osakkaaksi merkittävä, vaikkei hän ole halustaan ottaa perintö vastaan mitä infoa antanut.

Lue lisää

Lakimääräinen perillinen kyllä on =>lähtökohtaisest<=i kuolinpesän osakas.

Toki lähtökohtaisesti ja tuon lähtökohdan kumoaa muunmuossa testamentti, jolla lakimääräiset perilliset ohitetaan, eli tilanne, josta olen koko ajan kirjoittanut.

”Eipä menekään noin. Perillinen on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakas jo perittävän kuolemasta alkaen, vaikkei olisi ilmaissut haluaan perintöön. Hän lakkaa olemasta osakas, kun oikeus perintöön on 10 vuoden kuluttua lakannut.”
Tuosta on kyllä Jämä 1 eri mieltä kanssasi. Osakkaaksi merkitseminen luo perintöverovelvollisuuden ja silloin pesän ilmoittaja ja uskotut miehet käyttävät lakimääräiselle perilliselle kuuluvaa oikeutta päättää haluaako perinnön vai ei. Mutta ilmoittaa tai osoittaa perillinen tahdostaan heti tai 9 vuoden kuluttua kuolemasta, hänen katsotaan saaneen perinnön vainajan kuollessa.

”Kyllä esim. tietymättömissä oleva perillinen on osakas, vaikkei ole saanut tietoa perittävän kuolemasta.”
No ottaen huomioon perintöön ryhtymisen, ei ole. Mutta hänellä on 10 vuotta aikaa ilmaista, että ottaa vastaan. Oikeammin tietymättömissä olevalle tulisi hakea PK 18:3 ja holhoustoimilain 10§ mukaisesti edunvalvoja, joka ottaisi perinnön tälle vastaan ja joka sopisi pesän yhteishallinnosta.

”Samoin perillinen, joka ei tule perunkirjoitukseen eikä ole itsestään mitään ilmoittanut, on perukirjaan osakkaaksi merkittävä, vaikkei hän ole halustaan ottaa perintö vastaan mitä infoa antanut.”
No se, että hänet merkitään, on toinen asia, joka johtuu perintö- ja lahjaverolain 6§, jonka mukaan, jos ei muuta ilmoita otti vastaan.

Niin___ kirjoitti:

Lakimääräinen perillinen kyllä on =>lähtökohtaisest<=i kuolinpesän osakas.

Toki lähtökohtaisesti ja tuon lähtökohdan kumoaa muunmuossa testamentti, jolla lakimääräiset perilliset ohitetaan, eli tilanne, josta olen koko ajan kirjoittanut.

”Eipä menekään noin. Perillinen on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakas jo perittävän kuolemasta alkaen, vaikkei olisi ilmaissut haluaan perintöön. Hän lakkaa olemasta osakas, kun oikeus perintöön on 10 vuoden kuluttua lakannut.”
Tuosta on kyllä Jämä 1 eri mieltä kanssasi. Osakkaaksi merkitseminen luo perintöverovelvollisuuden ja silloin pesän ilmoittaja ja uskotut miehet käyttävät lakimääräiselle perilliselle kuuluvaa oikeutta päättää haluaako perinnön vai ei. Mutta ilmoittaa tai osoittaa perillinen tahdostaan heti tai 9 vuoden kuluttua kuolemasta, hänen katsotaan saaneen perinnön vainajan kuollessa.

”Kyllä esim. tietymättömissä oleva perillinen on osakas, vaikkei ole saanut tietoa perittävän kuolemasta.”
No ottaen huomioon perintöön ryhtymisen, ei ole. Mutta hänellä on 10 vuotta aikaa ilmaista, että ottaa vastaan. Oikeammin tietymättömissä olevalle tulisi hakea PK 18:3 ja holhoustoimilain 10§ mukaisesti edunvalvoja, joka ottaisi perinnön tälle vastaan ja joka sopisi pesän yhteishallinnosta.

”Samoin perillinen, joka ei tule perunkirjoitukseen eikä ole itsestään mitään ilmoittanut, on perukirjaan osakkaaksi merkittävä, vaikkei hän ole halustaan ottaa perintö vastaan mitä infoa antanut.”
No se, että hänet merkitään, on toinen asia, joka johtuu perintö- ja lahjaverolain 6§, jonka mukaan, jos ei muuta ilmoita otti vastaan.

Lue lisää

Onpa merkillistä argumentointia!!! Ei kannata ryhtyä kanssasidebattiin, kun perusasiatkin sinulla näyttävät tällä kertaa olevan pahasti hukassa.

"Nimerkki Niin___ kertoo seuraavaa: "Jos on olemassa testamentti, joka kattaa kaiken omaisuuden ja siinä ei mainita tuota poikaa, tuo poika ei ole kuolinpesän osakas, vaan ulkopuolinen. "

Tuo on edelleenkin ihan puhdasta huuhaata!

///

Annetaan esimerkki: Minulla on tytär, ja minä puolestani olen isäni ainoa poika. Isäni menehtyi. Jos testamentti tai legaatteja on olemassa, niiden todisteellinen tiedoksianto on sovittu suoritettavaksi asiainhoitajan toimesta perunkirjoituksessa. Tällöin myös pyydetään (asianosaisilta) allekirjoitukset siitä, että testamentti on annettu asianmukaisesti tiedoksi."

Ensinnäkin jos irrotat osia pois kontekstista, eihän niissä ole järkeä. Ulkopuoliseksi kuvaaminen liittyi siihen, kun tuolla yksi väitti rintaperillisen olevan automaattisesti osakas, jopa ilman lakiosailmoitusta myöhemmässä vaiheessa x, kun kiinteistöä luovutettiin eteenpäin, vaikka oli ollut yleistestamentti koko omaisuudesta (joka oli annettu tiedoksi), eikä ollut lakiosailmoitusta. Ei ole, ellei ole tehnyt ilmoitusta.

Sitten, jos vainaja oli sinun vanhempi ja olit ainoa lapsi, testamentti annetaan vain sinulle tiedoksi, ei niille, jotka saavat jotain. Et maininnut vanhempasi avioliitosta, joten en oleta sitä. Lisäksi legaatit eivät liity tähän mitenkään, vain koko jäämistön kattava yleistestamentti. Ja tietenkin oletus oli, että jos testamentti oli, se annetaan tiedoksi oikein.

Mutta kysymyksesi:

1) Olenko minä luontaisesti kuolinpesän osakas perunkirjoitukseen saakka ja mahdollisesti myös sen jälkeen?
Tietenkin, jos tiedoksianto on vasta perunkirjoitustilaisuudessa. Se oletko sen jälkeen, riippuu testamentista ja ilmoitatko vaativasi lakiosasi. Se mitä testamentti saaja voi tehdä riippuu saako ja koska testamentti lainvoiman.

2) Tuleeko minulle lähettää kutsu perunkirjoitukseen?
Tietenkin, olet lakimääräinen perillinen ja ennen tiedoksiantoa oletetaan osakkaaksi.

3) Olenko minä kuolinpesän osakas siitä huolimatta, että testamentti tiedetään kuulopuheessa laadituksi?

Nyt kysymyksesi on epäselvä? Tarkoitatko hätätila testamenttia? Tietenkin riippuu testamentin sisällöstä ja hyväksytkö sen. Jos moitit (hätätila)testamenttia, olet osakas ja jatkat osakkaana, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Vai tarkoitatko kuulopuheita, että on olemassa testamentti? Ks kohta 1.

4) Olenko minä kuolinpesän osakas siitä huolimatta, että yleisjälkisäädös koko jäämistöstä tiedetään kuulopuheessa laadituksi tyttäreni hyväksi?

Tietenkin olet osakas, ennen kuin testamentti on annettu sinulle tiedoksi. Testamentti voi osoittaa, ettet ole, tai oikeammin ole ollutkaan, sillä testamentilla saatu on saatu vainajalta hänen kuollessa, vaikka siihen vedotaan myöhemmin, ellei testamentista muuta johdu.

5) Yleisjälkisäädös tiedetään olevaksi. Miksi osakkuuteni on lakannut jo ennen testamentin lukemista ja tiedoksiantamista ja missä vaiheessa minusta on tullut kuvattu "ulkopuolinen"?

Vaikka tietäisit testamentista, se ei vielä tarkoita mitään. Vasta kun testamentti saaja antaa sinulle testamentin tiedoksi ja ilmoittaa vetoavansa sinut syrjäytetään pesän osakkuudesta. Silloinkin testamentti saaja on saanut pesän vainajan kuolemasta. Jos ilmoitat, että vaadit lakiosasi, sinä olet taas osakas ja olet ollut alusta lähtien, koska lakiosa on vainajalta. Kun saat lakiosasi rahana, olet taas ulkopuolinen. Jos lakiosaa ei haluta maksaa rahana, olet osakas siihen asti, kun jäämistö jaetaan. Jos moitit testamenttia olet osakas kunnes asia ratkaistaan. Ratkaisusta riippuu oletko sitten enää.

6) On selvää, että luopuvaa perillistä ei tarvitse kutsua perunkirjoitukseen, joskaan hänen läsnäolonsa ei tee perunkirjoituksesta yhtään sen laittomamapaa tai huonompaa. En ole luopunut perinnöstä enkä ole saanut myöskään lakiosastani korvausta.

Jos on luopunut, ei tarvitse kutsua, jos on ilmoittanut aikovansa luopua mutta ei ole sitä vielä kirjallisesti tehnyt, kyllä kutsuisin. Jos testamentin tiedoksianto on vasta perunkirjoituksessa tai jälkeen tietenkin sinut on kutsuttava. Jos et ole luopunut lakiosuudestasi kyllä kutsuisin sinut rintaperillisenä, sillä kutsuisin myös legaatinsaajan. En sinua osakkaaksi silti merkitsisi, ellet ilmoita vaativasi lakiosaa.

7) Minulle ei jostakin kumman syystä tule kutsua, mutta onko minulla oikeus vaatia pesän osakkuutta?

Tietenkin. Jos et ole saanut testamenttia tiedoksesi toimet joihin on ryhdytty ilman sinua, on väärin tehty. Samoin, jos olet ilmoittanut vaativasi lakiosasi.

8) Miksi minun tulisi erikseen vaatia kutsua perunkirjoitukseen ja missä vaiheessa minusta on tullut nimimerkin Niin___ kuvaama ulkopuolinen?

Ei pidäkään joutua vaatimaan. Muu alussa.

"Sen estämättä, että testamentti on olemassa, avauksen kuvaama poika ei ole ulkopuolinen niin kauan kuin hän ei ole luopunut perinnöstään tai menettänyt perintöoikeuttaan ja lakiosa katsotaan tavalla tai toisella täytetyksi tai menetetyksi."

No KKO 2000:116 kertoo toisin. Vai voitko selittää mitä ne KKO:n valitsemat sanat tarkoittivat?

Niin___ kirjoitti:

"Nimerkki Niin___ kertoo seuraavaa: "Jos on olemassa testamentti, joka kattaa kaiken omaisuuden ja siinä ei mainita tuota poikaa, tuo poika ei ole kuolinpesän osakas, vaan ulkopuolinen. "

Tuo on edelleenkin ihan puhdasta huuhaata!

///

Annetaan esimerkki: Minulla on tytär, ja minä puolestani olen isäni ainoa poika. Isäni menehtyi. Jos testamentti tai legaatteja on olemassa, niiden todisteellinen tiedoksianto on sovittu suoritettavaksi asiainhoitajan toimesta perunkirjoituksessa. Tällöin myös pyydetään (asianosaisilta) allekirjoitukset siitä, että testamentti on annettu asianmukaisesti tiedoksi."

Ensinnäkin jos irrotat osia pois kontekstista, eihän niissä ole järkeä. Ulkopuoliseksi kuvaaminen liittyi siihen, kun tuolla yksi väitti rintaperillisen olevan automaattisesti osakas, jopa ilman lakiosailmoitusta myöhemmässä vaiheessa x, kun kiinteistöä luovutettiin eteenpäin, vaikka oli ollut yleistestamentti koko omaisuudesta (joka oli annettu tiedoksi), eikä ollut lakiosailmoitusta. Ei ole, ellei ole tehnyt ilmoitusta.

Sitten, jos vainaja oli sinun vanhempi ja olit ainoa lapsi, testamentti annetaan vain sinulle tiedoksi, ei niille, jotka saavat jotain. Et maininnut vanhempasi avioliitosta, joten en oleta sitä. Lisäksi legaatit eivät liity tähän mitenkään, vain koko jäämistön kattava yleistestamentti. Ja tietenkin oletus oli, että jos testamentti oli, se annetaan tiedoksi oikein.

Mutta kysymyksesi:

1) Olenko minä luontaisesti kuolinpesän osakas perunkirjoitukseen saakka ja mahdollisesti myös sen jälkeen?
Tietenkin, jos tiedoksianto on vasta perunkirjoitustilaisuudessa. Se oletko sen jälkeen, riippuu testamentista ja ilmoitatko vaativasi lakiosasi. Se mitä testamentti saaja voi tehdä riippuu saako ja koska testamentti lainvoiman.

2) Tuleeko minulle lähettää kutsu perunkirjoitukseen?
Tietenkin, olet lakimääräinen perillinen ja ennen tiedoksiantoa oletetaan osakkaaksi.

3) Olenko minä kuolinpesän osakas siitä huolimatta, että testamentti tiedetään kuulopuheessa laadituksi?

Nyt kysymyksesi on epäselvä? Tarkoitatko hätätila testamenttia? Tietenkin riippuu testamentin sisällöstä ja hyväksytkö sen. Jos moitit (hätätila)testamenttia, olet osakas ja jatkat osakkaana, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Vai tarkoitatko kuulopuheita, että on olemassa testamentti? Ks kohta 1.

4) Olenko minä kuolinpesän osakas siitä huolimatta, että yleisjälkisäädös koko jäämistöstä tiedetään kuulopuheessa laadituksi tyttäreni hyväksi?

Tietenkin olet osakas, ennen kuin testamentti on annettu sinulle tiedoksi. Testamentti voi osoittaa, ettet ole, tai oikeammin ole ollutkaan, sillä testamentilla saatu on saatu vainajalta hänen kuollessa, vaikka siihen vedotaan myöhemmin, ellei testamentista muuta johdu.

5) Yleisjälkisäädös tiedetään olevaksi. Miksi osakkuuteni on lakannut jo ennen testamentin lukemista ja tiedoksiantamista ja missä vaiheessa minusta on tullut kuvattu "ulkopuolinen"?

Vaikka tietäisit testamentista, se ei vielä tarkoita mitään. Vasta kun testamentti saaja antaa sinulle testamentin tiedoksi ja ilmoittaa vetoavansa sinut syrjäytetään pesän osakkuudesta. Silloinkin testamentti saaja on saanut pesän vainajan kuolemasta. Jos ilmoitat, että vaadit lakiosasi, sinä olet taas osakas ja olet ollut alusta lähtien, koska lakiosa on vainajalta. Kun saat lakiosasi rahana, olet taas ulkopuolinen. Jos lakiosaa ei haluta maksaa rahana, olet osakas siihen asti, kun jäämistö jaetaan. Jos moitit testamenttia olet osakas kunnes asia ratkaistaan. Ratkaisusta riippuu oletko sitten enää.

6) On selvää, että luopuvaa perillistä ei tarvitse kutsua perunkirjoitukseen, joskaan hänen läsnäolonsa ei tee perunkirjoituksesta yhtään sen laittomamapaa tai huonompaa. En ole luopunut perinnöstä enkä ole saanut myöskään lakiosastani korvausta.

Jos on luopunut, ei tarvitse kutsua, jos on ilmoittanut aikovansa luopua mutta ei ole sitä vielä kirjallisesti tehnyt, kyllä kutsuisin. Jos testamentin tiedoksianto on vasta perunkirjoituksessa tai jälkeen tietenkin sinut on kutsuttava. Jos et ole luopunut lakiosuudestasi kyllä kutsuisin sinut rintaperillisenä, sillä kutsuisin myös legaatinsaajan. En sinua osakkaaksi silti merkitsisi, ellet ilmoita vaativasi lakiosaa.

7) Minulle ei jostakin kumman syystä tule kutsua, mutta onko minulla oikeus vaatia pesän osakkuutta?

Tietenkin. Jos et ole saanut testamenttia tiedoksesi toimet joihin on ryhdytty ilman sinua, on väärin tehty. Samoin, jos olet ilmoittanut vaativasi lakiosasi.

8) Miksi minun tulisi erikseen vaatia kutsua perunkirjoitukseen ja missä vaiheessa minusta on tullut nimimerkin Niin___ kuvaama ulkopuolinen?

Ei pidäkään joutua vaatimaan. Muu alussa.

"Sen estämättä, että testamentti on olemassa, avauksen kuvaama poika ei ole ulkopuolinen niin kauan kuin hän ei ole luopunut perinnöstään tai menettänyt perintöoikeuttaan ja lakiosa katsotaan tavalla tai toisella täytetyksi tai menetetyksi."

No KKO 2000:116 kertoo toisin. Vai voitko selittää mitä ne KKO:n valitsemat sanat tarkoittivat?

Lue lisää

Nimimerkki 'Niin___' on aivan oikeasssa siinä, että KKO 2000:116 avaa hyvin pesän osakkaan ja perillisen käsitteiden välistä eroa, mutta sen sijaan väärässä testamentin tiedoksiannon merkitykseen, ikäänkuin pelkkä yksipuolinen tiedoksianto samalla tekisi testamentista lainvoimaisen, sehän voi olla väärennetty tai mitä tahansa kiusantekopuppua.

"Laki määrää kuka on osakas."

Juuri näin. Niin omintakeisen käsityksen osakkuudesta esitti ylempänä Niin_, että katsoin turhaksi ryhtyä hänen kanssaan asiasta debatoimaan. Mutta laitanpa tähän esille asianomaisen yksiselitteisen säännöksen:

PK 18:1
"Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.

Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."

Osakkuuden edellytys EI ole, että perillinen on ilmoittanut ottavansa perinnön vastaan tai että hän on jollain muulla tavalla ryhtynyt pesään.

Siten myös tietymättömissä oleva perillinen on kuolinpesän osakas, kunnes hänen oikeutensa perintöön 10 vuoden kuluttua perittävän kuolemasta lakkaa. Kuolinpesän muut osakkaat eivät voi tehdä kuolinpesän nimissä oikeustoimia tämän yhden osakkaansa sivuuttaen, vaan tietymättömissä olevalle perilliselle tulee määrätä edunvalvoja häntä edustamaan. (Esimerkiksi kiinteistön luovuttamiseen tulee lisäksi saada maistraatin lupa.) Perinnönjakokin voidaan tehdä vain siten, että tietymättömissä olevaa osakasta edustaa edunvalvoja (minkä lisäksi vaatimuksena on joko pesänjakajan tekemä jako tai maistraatin hyväksyntä.) Tämäkaikki siksi, että kadoksissa oleva perillinen on kuolinpesän osakas.

Perillisen osakkuus voi LAKATA tiettyihin toimiin (perinnöstä luopuminen, testamentin lainvoimaistuminen), mutta se SYNTYY perittävän kuolemassa ipso jure ilman erillistä tahdonilmaisua, kuten perintöön ryhtymistä.

Ainoa joka on vängännyt on "Niin___" jonka teksteissä ei ollut paljon tolkkua.