Mitä hyötyä on pitkästä levangista. Kuinka paljon on järkevää vetää puomia keskilinjan yli ja miksi. Se kai levangin päätarkoitus on.
Levangin tarkoitus
aloitelija
334233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Mikä on levangi
Se on se jolla siirtetään ison skuutin kiinnityspistettä styyran ja paaran suhteen.
mamu eikö suomen kieli ole hallussa sänky on kiva paikka mutta sijamuodot kannatta opetella
https://peda.net/kotka/perusopetus/hakalan-koulu/luokkien-sivut/mari-ope/5-luokka/äikkä/sanaluokat/sijamuodot/sm
Ja sinä !! Opettele äidinkieli eli pilkut ym. Urpo
Mitä pilkkuun ym. tulee, niin opettele ne myös itse.
Oi suuri ja osaava kielenopettaja, kerrotko kuinka sana levangi taipuu genetiivimuodossaan ?
Levangilla on paljon enemmän käyttöä kuin skuutipisteen vieminen keskikohdan tuulenpuolelle. Tuulen auetessa skuutiin ei kosketa, vaan päästetään levankia alemmas. Sen jälkeen puomin nousua ylöspäin hallitaan kikillä.Kryssillä useimmiten viedään levankia niin ylös, että saadaan puomi keskilinjalle.
Joskus pitää levankia viedä kauas ylös, jotta isoon saa riittävästi tvistiä. Tvistin hallinta onkin yksi levangin tärkeimpiä tarkoituksia. Ja puuskan sattuessa levanki on nopein tapa löysätä isoa. Kaikki yllä oleva on vasta yleisiä pääsääntöjä. Kaiken kaikkiaan ei todellakaan ole sattuma, että C/R-veneissä on pitkät levangit. Isopurje ei suotta ole englanniksi mainsail, sen säädöt ovat ratkaisevia niin nopeuden kuin mukavuudenkin suhteen. Siksi sille on monta säätöä, cunningham, kiki, levanki ja skuuti, ja vielä fallikin.
No jos pitkä levanki on hyvä asia niin mitä merkitystä on puolen metrin levngisssa avotilan penkkien välissä.
Skuutilla säädetään purjeen kiertymää, levangilla purjeen kulmaa tuuleen nähden. Jos levankia ei ole täytyy yrittää pärjätä skuutin ja kikin säädöillä.
Mutta miten se skuuttipiste oikeasti vaikuttaa? Jos isopurje on samassa paikassa joka tapauksessa, niin mitä väliä mistä se köysi on kiinni? Sorry vaan, en tosiaan ole purjehtinut kovin paljon.
No koska skuutilla voidaan kontrolloida kahta asiaa:
- sivuttaisvoimalla puomin paikkaa eli isopurjeen kohtauskulmaa tuuleen
- pystyvoimalla takaliikin kireyttä eli purjeen twistiö, kiertoa
Täten ei ole samantekevää, missä skuuttauspiste on. Toki puomin alasvetimen eli kikin pitää olla löysällä, jos purjeeseen halutaan kiertoa.
Näin sen ajattelin, Mutta eikös puomi ole jäykkä putki ja kiinni mastossa.
1)+Puomi+on+kiinni+mastossa+nivelellä,+mikä+sallii+veneestä+riippuen+liikettä+kahden+tai+kolmen+akselin+suhteen+varsin+vähäisellä+kitkalla,+se+ei+siis+todellakaan+ole+jäykästi+kiinni+mastossa!
Ok,kiitos, hyvin selitetty. melkein ymmärsin. ja tuota, mitä eroa on kikktaljalla ja cunninghamilla? En siis ole rölli vaan purjeista kiinnostunut bensaveneilijä.
No ei niillä mitään yhteistä ole. Cunninghamilla säädetään etuliikin kireyttä ja sen myötä purjeen pussin syvyyttä ja sijaintia, lähinnä purjeen alimmassa kolmanneksessa. Yksinkertaistaen cunninghamia kiristetään, kun halutaan litteämpää purjetta kryssille tai pienentämään purjeen tehoa tuulen voimistuessa.
Kiki rajoittaa puomin nousua ylöspäin, mikä johtaa kiertymän lisääntymiseen. Myös kikin aiheuttamilla voimilla on merkitystä, se painaa puomia kohti mastoa lisäten maston taipumaa samalla taivuttaen puomia. Molemmat latistavat isoa. Alkajaisiksi voit käyttää kikkiä myötätuulessa kevittämään purjeen painumista saalinkeja vasten.
Kikktaljalla vedetään puomia alaspäin, cunninghamilla tiukatataan keulapurjeen etuliikkiä tiukemmalle alareunasta.
Melkein.
Cunnari ei kuitenkaan tule kiinni aivan purjeen alareunaan, vaan sen yläpuolella olevaan kiinnikkeeseen, usein purjerenkaaseen, mutta toisinaan nauhalenkkiin.
Alareunassa olevan halssikulman kun tulee pysyä maston musta-teippisen mittamerkin (tai puomin yläreunan jos edellistä ei ole) yläpuolella, jos aikoo kilpailla, joten halssikulmasta ei silloin voi eikä saa cunnarillakiristellä alaspäin. Cunnari siis tuottaa etuliikkiin alareunaan löysää, ja kaikkialle muualle etuliikkiin kiristää.
Eli maissa riittävällä tarkkuudella voidaan sanoa että sillä kikki vempeleellä kiskotaan isopurjetta alaspäin kun taas cunninghamilla etupurjetta?
Et ihan tajunnut, katso ylempää. Kaikki säädöt, paitsi vanttien kireys tehdään merellä, ei maissa. Erityisesti purjetta nostaessa sekä kikin että cunnighamin tulee olla löysällä.
Ei.
- Cunninghamilla kiskotaan isopurjetta mastourassa alaspäin. Cunninghamin vaikutus on jokseenkin sama kuin nostimen kiristys. Homman idea on siinä, että mastoliikin kiristäminen käy helpommin ja vähemmällä voimalla vetämällä purjetta cunninghamilla alaspäin kuin nostimella ylöspäin.
- Kikkitaljalla kiskotaan puomia alaspäin, tai ehkä kuvaavampi ilmaisu on "estetään puomi nouseminen".
Kikillä ei kyllä kryssillä kauheammin säädetä yli 30 jalkasissa, twistiä saa hyvin levangilla ja skuutilla säädettyä. Kikillä voi pienemmissä veneissä latistaa purjeen keskiosaa taivuttamalla mastoa ja/tai puomia kryssillä.
Puomin taivutus ei kyllä normaalitapauksessa latista purjetta. Vaikka alaliikki ei olisikaan lentävä, on siinä tyhjää keskellä niin paljon, ettei mikään järkevä taivutus vaikuta muuhun kuin sen ylimääräisen kankaan muotoon.
Kyllä isommissakin veneissä voi kikiä käyttää kryssillä. Monet ei käytä ja kaikissa veneissä ei ole tarpeeksi välitystä tai edes lujuutta, mutta on myös tapauksia, joissa ko. asiat ovat kunnossa.
Miksi kikiä pitäisi käyttää, kun levangilla ja ison skuutilla saa homman hoidettua huomattavasti pienemällä voimalla. Kiki käyttöön vasta sitten, kun levangin pituus ei enää riitä.
Yleensä sillä on eroa mitä puuskan tullessa tapahtuu.
Jos levangin vaunu on pitkällä kiskolla täysin tuulenpuolella, ja ainoastaan kikillä on vedetty takaliikkiin kireyttä, niin puuskassa puomi nousee ylös ainakin kertaluokkaa enemmän kuin jos kikki olisi löysällä ja täsmälleen sama takaliikin kireys ennen puuskaa olisikin aikaansaatu ainoastaan jaluksen kireydellä ja vaunu lähes keskellä.
Jos siis ison kierron haluaa puuskassa kasvavan ihan itsestään kannattaa käyttää ainakin osin kikkiä takaliikin tiukkaamiseen, kun taas jos haluaakin takaliikin kireyden pysyvän täysin samana ilman purjehtijoiden aktiivisia toimia kannattaa pitää jalus kireällä ja kiki löysällä.
Helojen ja maston sekä puomin lujuusominaisuudet asettavat tosin tälle strategialle yleensä rajoitteita, mutta toki niitä poikkeusveneitäkin on joille tämä ei päde, kuten Joakim1 jo yllä mainitsikin. Mikäli ei aio säätää aktiivisesti on säädössä tarvittavalla voimalla merkitystä vasta sitten kun lujuusrajoitteet ovat voimassa. Sitä ennen kyse on vain sopivasta välityssuhteesta.
Jos taas säätää aktiivisesti pääsee tietysti helpommalla käyttämällä sitä säätöä joka vaatii vähiten lihasvoimaa ja/tai vaatii pienimmän energiamäärän. Levangin säädöllä on eri vaikutus, mutta hyvällä välityksellä se on aina se kevein säätö reagoida puuskaan ja sen loppumiseen, mikäli siis haluaa päästä kaikkein helpoimmalla eikä toteuttaa parasta trimmiä vauhdin ja nousun kannalta.
Ison mastoliesmaa ei voi juurikaan säätää purjeet ollessa vedossa koska ratsastajien kitka on niin suuri. Nostimella voi tiukata ylintä kolmannesta ja cunninghamilla alinta kolmannesta. Tietysti skuutin hetkellinen löysäys ja nostin kiristys on mahdollista.
Levanki on todella tarpeellinen. Purjehdin paljon muuten suorituskykyisellä veneellä, josta on muotisyistä aikanaan jätetty levanki pois. Puomia ei saa kevyessä tuulessa jalustettua veneen keskilinjalle, koska tarvittava voima kasvaa äärettömäksi. Kevytveneissä ja muutamissa uusissa sarjatuotantoveneissä käytetään naruviritystä, jossa skuutti kulkee veneen laidoille kiinnitettyjen narujen kautta. Tällä skuuttipisteen saa aina tuulenpuolelle. Olen nyt kevyessä kelissä käyttänyt 4:1 taljaa, jolla vedän puomin tuulenpuolelle. Toimii kuten täyspitkä levanki twistin luomiseen. Voin jättää kikin löysälle. Twististä on iso apu kevyessä kelissä.
Kovassa tuulessa paineen tuulettaminen isopurjeesta on hankalaa ilman levankia. Skuutti on hidas ja tehoton. Kiki on mielestäni parempi ja nopeampi, mutta se on kajuutan katolla, eikä sinne aina ehdi broachin tullessa.
Levanki on katovaa kansanperinnettä. Kts vaikka Swan 46 tuoreempi versio tai HR 64
Aivan, levankeja on vain näissä muinaismuistoissa:
http://uk.boats.com/reviews/club-swan-50-review/
”Levanki on katovaa kansanperinnettä. Kts vaikka Swan 46 tuoreempi versio tai HR 64”
Sanoo joku jolla on vähemmän purjehduskokemusta ymmärrystä purjehdukseen.
Rullaiso ei tosin tarvitse levankianeikä mitään muutakaan säätöä. Se kun ei vedä millään trimmillä
Sanoo osaamaton, kyllä sen rullaison saa vetämään ihan hyvin. Matkapurjehtia pääsee sillä yhtä kovaa kuin "normi-isolla". Molemmista on kokemusta ja molemmat ovat omalla tavallaan hyviä.
Rullaison saa varmaan vetämään, mutta hyvin sitä ei saa vetämään. Täytyy matkapurjehtijan olla tosi uupelo trimmien kanssa, jos ei tavallisella isolla rullapurjetta parempaan vauhtiin pääse. Omaakin kokemusta on, nimittäin vertailua kaverin veneeseen ennen ja jälkeen ison vaihtamista rullaisoon.
Ja miten toimii rullaisossa mastoliikin säätö? Miten toimii rullaison latistus. Miten toimii rullaison twistin säätö?
Miten rullaison negatiivinen ahvenselkä vaikuttaa trimmaamiseen.
Totta on, että rullaison voi reivata kätevästi rullaamalla sitä sisään.
Siunatuksi lopuksi: Ken väylää seilaa, on väylän vanki, vapaa vain on levanki....