Hei asiasta perillä olevat

Wehrmachtissa olivat komppanian (vast) nuoremmat upseerit luutnantteja ja yliluutnantteja. Saattoi olla myös kokelaita ( fähnrich) ja kadetteja ( oberfähnrich). Kapteeni oli yksikön päällikkö, mutta tarpeen mukaan myös nuoremmat upseerit.

Suomessa on vänrikki/aliluutnantti myös upseeriarvo, kuten monissa muissakin armeijoissa. Reservinupseereita käytetään sodan ajan yksiköissä kuten aktiiviupseereitakin.

Muista: teoria on teoriaa ja praktika on praktikaa.

Saksassa oli kolmea sorttia vänrikkiä pari muissa aselajeissa lisää, kaikki olivat odottamassa upseerin vakanssia.

Sotilasarvojen käännökset eri kieliltä ja vertailu keskenään on välilä vaikeaa, koska palvelusarvot, puhutteluarvot ja palkkaluokat menevät välillä sekaisin. Sodan ajan wehrmachtin arvo fännrich vastasi kokelasta. Sodan aikana wehrmachtissa tappioiden vuoksi henkiin jääneiden ylennystahti oli niin kova, että tehtävää ja sotilasarvon liittymistä siihen on jälkikäteen työläs arvioida.
Suomen armeijan reservissä voi komppanian päällikkönä olla res. luutnanttikin, jos tämä on pistetty kp-kurssille eikä riittävästi päiviä yliltn arvoon ole vielä kertynyt. Itse asiassa res kapt arvo vaatii niin paljon kh päiviä, että useimmat ovat tienanneet ne pikemminkin järjestöhommissa! Yliltn lienee tavallisin kp arvo reservissä.

Alkuperäisessä kysymyksessä sivuttiin suomalaisia sota-ajan komppaniatason upseeriarvoja. Ennen Talvisotaa ja vielä välittömästi sen jälkeenkin ylennykset olivat tiukassa. Kadettiupseerit valmistuivat kantavänrikeiksi ja reservivänrikeillä ylennys lutiksi saattoi venyä, vaikkei mitään töppäilyjä ollutkaan takana. Talvisodassa vänrikki komppanian päällikkönä ei ollut harvinaisuus, koska myös päälliköitä kaatui tai haavoittui. Tuoreet kadettivänrikit -jopa kadetit - olivat usein komppanianpäällikköinä. Jatkosodan aikana ylennyksiä alkoi tulla ja koska SA-Int ei tuntenut yliluutnantin arvoa, oli kapteenin arvo reservin komppanianpäälliköllä mahdollinen. Mielenkiintoista oli että sota-ajan isoilta kadettikursseilta valmistuneet saattoivat päätyä edelleen joukkueenjohtajiksi, eli kadettikoulu ei ollut välitön herrahissi. Tosin isojen kadettikurssien ja isojen reserviupseerikurssien ansiosta kesän -44 kovat torjuntataistelut eivät aiheuttaneet sellaista pulaa koulutetusta päällystöstä, mitä Talvisodan lopussa esiintyi.

Talvisodan komppanianpäälliköistä on tehty tutkimus. Sipponen ja Suhonen, Talvisodan komppanian- ja patterinpäälliköt. Talvisodan pataljoonan (tai vast) komentajista samoin: Kilkki, Talvisodan pataljoonan ja patteriston komentajat. Jatkosodasta jälkimmäisestä aiheesta tutkimuksen on tehnyt P. Ripatti: Suomen sotien 1941-45 Pataljoonan ja patteriston komentajat. Siitä googlettamaan. Näkee millä koulutuksella noita hommia tehtiin ja myös mitä muutoksia sotien aikana päällystössä tapahtui.